Luikonlahti hihnakuljetus
Hihnakuljetuksen pölypäästöt
Hihnakuljetuksen pölypäästöjä (raekoot PM10 ja PM2.5) on tarkasteltu vireillä olevan Kylylahti Copper Oy:n Luikonlahden rikastamon rikastuskapasiteetin lisääminen -ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA, Kylylahti Copper Oy 2012) esitettyjen vaihtoehtojen mukaan.
Prosessin kuvaus
Hihnakuljetusta käytetään malmin siirtämisessä primäärimurskaimelta sekundäärimurskaimelle sekä tertiäärimurskaimelta varastosiiloon (kaksi hihnan lastausta). Lisäksi seulan ylitteestä jäävää palamalmia siirretään hihnakuljettimella varastosiiloon (kapasiteetti 600t) sekä sieltä palajauhatukseen. Syötteenmäärää ei kuitenkaan ole YVA-selostuksessa ilmoitettu, joten palamalmin kuljettamisesta johtuvaa pölypäästön lisääntymistä ei pystytä arvioimaan. Malmin kosteutta ei ole ilmoitettu YVA-selostuksessa, joten tarkastelussa oletetaan, että malmia ei kastella.
Vaihtoehtoiset skenaariot
Vireillä olevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Kylylahti Copper Oy 2012) rikastamon kapasiteetiksi esitetään kolmea eri vaihtoehtoa.
- Vaihtoehto 0 (VE0)
- Rikastamon kapasiteetti säilyy ennallaan 550000 t/a ja hihnakuljetus murskaimelle ja siiloihin tapahtuu kahdessa vuorossa (16h/d)
- Vaihtoehto 1 (VE1)
- Rikastamon kapasiteetti nostetaan 800000 t/a ja hihnakuljetus murskaimelle ja siiloihin tapahtuu kahdessa vuorossa (16h/d)
- Rikastamon kapasiteetti nostetaan 800000 t/a ja hihnakuljetus murskaimelle ja siiloihin tapahtuu kolmessa vuorossa (24h/d)
- Vaihtoehto 2 (VE2)
- Rikastamon kapasiteetti nostetaan 1000000 t/a ja hihnakuljetus murskaimelle ja siiloihin tapahtuu kahdessa vuorossa (16h/d)
- Rikastamon kapasiteetti nostetaan 1000000 t/a ja hihnakuljetus murskaimelle ja siiloihin tapahtuu kolmessa vuorossa (24h/d)
Pölynpoisto
Luikonlahden rikastamolla kaikki hihnakuljettimet ovat koteloituja. YVA-selostuksessa koteloinnin tuuletusta ei ole määritelty, joten päästöjen vähentämismenetelmänä käytetään tässä tarkastelussa heikkotehoisinta menetelmää eli kotelointia ja syklonia. Menetelmä poistaa 65% syntyneestä pölystä (National Pollutant Inventory (NPI) 2011).
Pölypäästöjen arviointi
Hihnakuljetuksesta aiheutuvan pölypäästön arviointi lasketaan alla olevien kaavojen ja kappaleessa hihnakuljetuksen pölypäästöt esitettyjen taulukoiden mukaan.
Hihnakuljetuksesta aiheutuvan rajoittamattoman pölypäästön laskemiskaava:
E=m*t*EF*L jossa: E = Päästön massa vuorokaudessa (kg/d) (hallitsematon) m = Hihnakuljettimelle lastatun materiaalin massa tuntia kohden (t/h) t = Työtunnit vuorokaudessa EF = Päästökerroin (kg/t) L = Hihnan lastauskerrat
Pölypäästön vähentämisen laskentakaava:
Eh=E*C1*C2...*Cn (kaikissa hihnan lastauksissa on sama kosteusprosentti, massa tai samat pölypäästöjen vähentämismenetelmät) jossa: Eh = päästön massa (kg, hallittu) E = päästön massa (hallitsematon) C1-Cn = pölypäästöjen vähentämisen tehokkuuskertoimet kullekin käytetylle menetelmälle
Tulokset
Hihnakuljetuksesta aiheutuva pölypäästö Luikonlahden rikastamolla on esitetty Taulukossa 1. Syötteen määrä tuntia kohden on laskettu oletuksella, että murskaus on toiminnassa 365 vuorokautta vuodessa ja vaihtoehdon mukaisen päivittäisten käyttötuntien perusteella. Laskennassa on käytetty päästöjen vähentämisessä kotelointi- ja sykloniyhdistelmälle pölyn läpipäästökertoimena 0,35
| Vaihtoehto | Prosessi | Kosteus | Syötteen määrä (t/h) | Työtunnit (h/d) | Lastauskerrat | Rajoittamaton päästö / vaihtoehto (kg/d) | Vaimennus- prosessit | Rajoitettu päästö / vaihtoehto (kg/d) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TSP | PM10 | PM2.5 | TSP | PM10 | PM2.5 | |||||||
| VE0 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kuiva | 94,2 | 16 | 2 | 4,52 | 1,66 | ND | 3 | 1,58 | 0,58 | ND |
| VE1 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kuiva | 137 | 16 | 2 | 6,58 | 2,41 | ND | 3 | 2,30 | 0,84 | ND |
| VE1 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kuiva | 91,3 | 24 | 2 | 6,57 | 2,41 | ND | 3 | 2,30 | 0,84 | ND |
| VE2 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kuiva | 171,2 | 16 | 2 | 8,22 | 3,01 | ND | 3 | 2,88 | 1,05 | ND |
| VE2 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kuiva | 114,2 | 24 | 2 | 8,22 | 3,01 | ND | 3 | 2,88 | 1,058 | ND |
Taulukko 1. Hihnakuljetuksesta aiheutuva pölypäästö Luikonlahden rikastamolla. Vaihtoehtosarakkeessa ilmoitetaan YVA-selostuksen mukainen vaihtoehto toiminnalle, prosessisarakkeessa on kuvattu pölypäästöjä aiheuttava työvaihe, kosteussarakkeessa on syötteen kosteus, syötteen määrä (t/h) on laskettu jakamalla vuotuisen kuljetuksen määrä 365 päivällä ja päivittäisillä työtunneilla, työtunnit on otettu YVA-selostuksesta, rajoittamaton päästö/vaihtoehto (TSP, PM10 tai PM2.5, kg/d) on lähtötietojen perusteella laskettu pölypäästö kutakin murskausvaihetta kohden, vaimennusprosessit ilmaisee pölypäästöjen vähentämisessä käytetyn menetelmän Taulukon 2. mukaan, rajoitettu päästö/vaihtoehto (TSP, PM10 tai PM2.5, kg/d) on laskettu rajoittamattomasta päästöstä kutakin murskausvaihetta kohden kertomalla rajoittamaton päästö pölyn vähentämismenetelmän läpipäästökertoimella (0,35).
- Tuulensuojamuuri
- Materiaalin kastelu
- Kotelointi, sykloni
- Kotelointi, harjaus
- Kotelointi, kangassuodattimet
- Suljettu tai maanalainen
- Sähköstaattinen suodatus
Taulukko 2. Mahdolliset päästön vaimennusprosessit.
Tulosten tulkinta
Tuloksista havaitaan päivittäisen pölypäästön kasvu vuosittaisen kuljetusmäärän kasvaessa. Vuorokautisen kuljetusmäärän laskennasta johtuen päivittäisten työtuntien lisääminen tai vähentäminen ei vaikuta vuorokauden pölypäästön määrään. Tilanne muuttuu jos hihnakuljetus ei ole toiminnassa päivittäin tai laskennassa käytetään todellisia tai arvioituja syötteenmääriä.
Kokonaispartikkelimäärän (TSP) ja alle 10 µm (PM10) partikkelimäärän rajoitetun pölypäästön perusteella voidaan tehdä riskiarviointi päästön aiheuttamasta ympäristö ja terveyshaitasta. Arvion tekeminen edellyttää kuitenkin pölypäästön leviämisen mallintamista kaivosalueella ja sen ulkopuolella. Alle 2,5 µm (PM2.5) partikkelien pölypäästöä ei pystytä laskemaan, koska kuivalle materiaalille ei ole pystytty määrittämään päästökerrointa (US EPA 2009).
Laskennassa käytetyt päästökertoimet ovat laskennallisia keskiarvoja useista eri kohteista. Paikallisella pölypäästöjen mittaamisella voidaan tarkentaa arviota.
Lähdeluettelo
- Kylylahti Copper Oy, 2012. Luikonlahden rikastamon rikastuskapasiteetin lisääminen. Vireillä oleva ympäristövaikutusten arviointiselostus. Osa 1, 56 s. http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoissavonely/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireill%C3%A4/luonnonvarat/Luokonlahdenrikastamo/Sivut/default.aspx. Viitattu 27.6.2012
- National Pollutant Inventory (NPI), 2011. Emission Estimation Technique Manual for Mining. V.3.0, June 2011. Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/mining.pdf
US EPA, 2009. AP 42, Fifth Edition. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, Volume 1: Mineral Products Industry. Chapter 11.19.2 Crushed Stone Processing and Pulverized Mineral Processing. http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/ch11/final/c11s1902.pdf
<mffilelist />