Luikonlahti murskaus

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 31. tammikuuta 2013 kello 06.43 – tehnyt Apasanen (keskustelu | muokkaukset) (→‎Tulosten tulkinta)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas valmiisiin laskentamalleihin (lihavoitu).
Kaivostoiminta

Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit

Pölyn ja hiukkasten päästöt

Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka

Muut päästöt

Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu

Pitoisuus ympäristössä

Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio

Ihmiset Ympäristö ja ekologia
Altistuminen

Altistumisen arviointi

Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!

Vaikutus

Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus

Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta

Integroitu riskinarvio

Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

Muita Minera-projektin tuotoksia
Minera-mallin sovelluksia

· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti

Muut

· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus

Muita kaivostoimintaan liittyvää

· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi


Murskauksen ja jauhatuksen pölypäästöt

Murskauksen ja jauhatuksen pölypäästöjä (raekoot PM10 ja PM2.5) on tarkasteltu Kylylahti Copper Oy:n Luikonlahden rikastamon rikastuskapasiteetin lisääminen -ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Kylylahti Copper Oy 2012) esitettyjen vaihtoehtojen mukaan.

Prosessin kuvaus

Luikonlahden rikastamolla malmi syötetään leukamurskaimeen (primäärimurskaus), josta se kuljetetaan koteloidulla hihnakuljettimella kahdelle kartiomurskaimelle (sekundääri- ja tertiäärimurskaus). Kartiomurskaimien välissä on seula, jonka ylite johdetaan tarpeen mukaan palamalmivarastoon ja loppu tertiäärimurskaimelle. Seulan alite ja tertiäärimurskaimen tuote siirretään koteloidulla hihnakuljettimella siiloon, josta se johdetaan tankomyllyyn ja palamyllyyn jauhatusta varten. Jauhatus tapahtuu lietteenä, sisätiloissa ja suljetussa piirissä, joten jauhatuksen aiheuttaman pölypäästön voidaan arvioida olevan merkityksetön

Murskauksen vaihtoehtoiset skenaariot

Vireillä olevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Kylylahti Copper Oy 2012) rikastamon kapasiteetiksi esitetään kolmea eri vaihtoehtoa.

  • Vaihtoehto 0 (VE0)
    • Rikastamon kapasiteetti säilyy ennallaan 550000 t/a ja murskaus tapahtuu kahdessa vuorossa (16h/d)
  • Vaihtoehto 1 (VE1)
    • Rikastamon kapasiteetti nostetaan 800000 t/a ja murskaus tapahtuu kahdessa vuorossa (16h/d)
    • Rikastamon kapasiteetti nostetaan 800000 t/a ja murskaus tapahtuu kolmessa vuorossa (24h/d)
  • Vaihtoehto 2 (VE2)
    • Rikastamon kapasiteetti nostetaan 1000000 t/a ja murskaus tapahtuu kahdessa vuorossa (16h/d)
    • Rikastamon kapasiteetti nostetaan 1000000 t/a ja murskaus tapahtuu kolmessa vuorossa (24h/d)

Pölynpoisto

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan (Kylylahti Copper Oy 2012) murskauksessa käytetään pölynpoistoa. Pölynpoistoa ei ole YVA-selostuksessa määritelty, joten tässä tarkastelussa käytetään heikkotehoisinta menetelmään eli kotelointia ja syklonia. Malmin kosteusprosentti ei ole tiedossa, joten pölypäästön laskennassa käytetään primäärimurskaimen kohdalla kuivan malmin arvoja. Sekundääri- ja tertiäärimurskaimet on sijoitettu murskausrakennuksen sisälle kuten myös niiden välissä oleva seula. Myös näille on tässä tarkastelussa pölynpoistomenetelmänä käytetty kotelointia ja syklonia.

Pölypäästöjen arviointi

Murskauksesta aiheutuvan pölypäästön arviointi lasketaan alla olevien kaavojen ja kappaleessa murskauksen pölypäästöt esitettyjen taulukoiden mukaan.

Murskauksesta aiheutuva rajoittamattoman pölypäästön laskemiskaava:

KHM= k x M x A 

KHM = kokonaishiukkasmäärä (kg/vrk)

k1-3 = murskausvaihekohtainen hiukkaspäästökerroin eri kosteuspitoisuudessa (g/ton) 
 
M = syötteenmäärä/tunti (ton/t). Karkeamuskaimeen syötetyn materiaalin paino, 
        samaa painoa käytetään myös muissa saman prosessin murskausvaiheissa.

A = työtunnit vuorokaudessa

Pölypäästön vähennys murskainta kohden lasketaan kaavalla:

KHMh=KHM*C1*C2...*Cn 

jossa:

KHMh = päästön massa (kg, hallittu)

KHM = päästön massa (kg, hallitsematon)

C1-Cn = pölypäästöjen vähentämisen tehokkuuskertoimet kullekin käytetylle menetelmälle.

Tulokset

Murskauksesta aiheutuva pölypäästö Luikonlahden rikastamolla on esitetty Taulukossa 1. Syötteen määrä tuntia kohden on laskettu oletuksella, että murskaus on toiminnassa 365 vuorokautta vuodessa ja vaihtoehdon mukaisen päivittäisten käyttötuntien perusteella. Laskennassa on käytetty päästöjen vähentämisessä kotelointi- ja sykloniyhdistelmälle pölyn läpipäästökertoimena 0,35


Vaihtoehto Murskausvaihe Kosteus Syötteen määrä (t/h) Työ- tunnit (h/d) Rajoittamaton päästö / vaihe (kg/d) Rajoittamaton päästö / vaihtoehto (kg/d) Vaimennus- prosessit Rajoitettu päästö / vaihe (kg/d) Rajoitettu päästö / vaihtoehto (kg/d)
TSP PM10 TSP PM10 TSP PM10 TSP PM10
VE0 Esi/karkea murskaus Kuiva 94,2 16 301,44 30,14 5124,48 391,87 3 105,50 10,55 1793,57 137,16
VE0 Välimurskaus Kuiva 94,2 16 904,32 ND 3 316,51 ND
VE0 Hienomurskaus Kuiva 94,2 16 2110,08 120,58 3 738,53 42,20
VE0 Kuivaseulonta ilman ilmapuhallusta Kuiva 94,2 16 1808,64 241,15 3 633,02 84,40
VE1 Esi/karkea murskaus Kuiva 137 16 438,40 43,84 7452,80 569,92 3 153,44 15,34 2608,48 199,47
VE1 Välimurskaus Kuiva 137 16 1315,20 ND 3 460,32 ND
VE1 Hienomurskaus Kuiva 137 16 3068,80 175,36 3 1074,08 61,38
VE1 Kuivaseulonta ilman ilmapuhallusta Kuiva 137 16 2630,40 350,72 3 920,64 122,75
VE1 Esi/karkea murskaus Kuiva 91,3 24 438,24 43,82 7450,08 569,71 3 153,38 15,34 2607,53 199,40
VE1 Välimurskaus Kuiva 91,3 24 1314,72 ND 3 460,15 ND
VE1 Hienomurskaus Kuiva 91,3 24 3067,68 175,30 3 1073,69 61,35
VE1 Kuivaseulonta ilman ilmapuhallusta Kuiva 91,3 24 2629,44 350,59 3 920,30 122,71
VE2 Esi/karkea murskaus Kuiva 171,2 16 547,84 54,78 9313,28 712,19 3 191,74 19,17 3259,65 249,27
VE2 Välimurskaus Kuiva 171,2 16 1643,52 ND 3 575,23 ND
VE2 Hienomurskaus Kuiva 171,2 16 3834,88 219,14 3 1342,21 76,70
VE2 Kuivaseulonta ilman ilmapuhallusta Kuiva 171,2 16 3287,04 438,27 3 1150,46 153,40
VE2 Esi/karkea murskaus Kuiva 114,2 24 548,16 54,82 9318,72 712,61 3 191,86 19,19 3261,55 249,41
VE2 Välimurskaus Kuiva 114,2 24 1644,48 ND 3 575,57 ND
VE2 Hienomurskaus Kuiva 114,2 24 3837,12 219,26 3 1342,99 76,74
VE2 Kuivaseulonta ilman ilmapuhallusta Kuiva 114,2 24 3288,96 438,53 3 1151,14 153,48

Taulukko 1. Murskauksesta aiheutuva pölypäästö Luikonlahden rikastamolla. Vaihtoehtosarakkeessa ilmoitetaan YVA-selostuksen mukainen vaihtoehto toiminnalle, murskausvaihesarakkeessa on murskausprosessi, kosteussarakkeessa on syötteen kosteus, syötteen määrä (t/h) on laskettu jakamalla vuosimurskausmäärä 365 päivällä ja päivittäisillä työtunneilla, työtunnit on otettu YVA-selostuksesta, rajoittamaton päästö/vaihe (TSP tai PM10, kg/d) on lähtötietojen perusteella laskettu pölypäästö kutakin murskausvaihetta kohden, rajoittamaton päästö/vaihtoehto on saatu laskemalla yhteen vaihekohtaiset pölypäästöt kutakin vaihtoehtoa kohden, vaimennusprosessit ilmaisee pölypäästöjen vähentämisessä käytetyn menetelmän Taulukon 2. mukaan, rajoitettu päästö/vaihe (TSP tai PM10, kg/d) on laskettu rajoittamattomasta päästöstä kutakin murskausvaihetta kohden kertomalla rajoittamaton päästö pölyn vähentämismenetelmän läpipäästökertoimella (0,35) ja rajoitettu päästö/vaihtoehto (TSP tai PM10, kg/d) on saatu laskemalla yhteen vaihekohtaiset rajoitetut päästöt.


  1. Tuulensuojamuuri
  2. Materiaalin kastelu
  3. Kotelointi, sykloni
  4. Kotelointi, harjaus
  5. Kotelointi, kangassuodattimet
  6. Suljettu tai maanalainen
  7. Sähköstaattinen suodatus

Taulukko 2. Mahdolliset päästön vaimennusprosessit.

Tulosten tulkinta

Tuloksista nähdään selkeästi päivittäisen hiukkaspäästön kasvu vuosittaisen murskausmäärän kasvaessa. Vuorokautisen murskausmäärän laskentamenetelmästä johtuen (vuosimurskauksen määrä t/a / 365 d / päivittäisillä työtunneilla) päivittäisten työtuntien merkitys hiukkaspäästön suuruuteen ei ole merkityksellinen. Tilanne muuttuu, jos murskausta ei tehdä päivittäin tai käytössä on todelliset tai suunnitellut päivittäisen murskauksen määrät.

Rajoitettua päästöä vaihtoehtoa kohden kokonaispartikkelimäärälle (TSP, Taulukko 1.) voidaan pitää luotettavana laskennallisena arvona, jonka perusteella voidaan tehdä riskinarviointi päästön aiheuttamasta ympäristö- ja terveyshaitasta. Riskinarviointia varten olisi hyvä tehdä mallinnus pölyn kulkeutumisesta, jotta saataisiin arvio pölypitoisuuksista kaivosalueella ja sen ulkopuolella. Lisäksi pölypäästön määrää voidaan arvioida työterveyden kannalta. Rajoitettua päästöä vaihtoehtoa kohden alle 10 µm partikkelimäärälle (PM10, Taulukko 1.) voidaan pitää ainoastaan minimiarvona, koska päästökerrointaulukossa, kappaleessa murskauksen pölypäästöt, ei välimurskaukselle ole annettu päästökertoimen arvoa. Tämä tulee ottaa huomioon riskinarviointia tehtäessä.

Laskennassa käytetyt päästökertoimet ovat keskiarvoja useista eri kohteista. Paikallisella pölypäästöjen mittaamisella voidaan arviota tarkentaa huomattavasti.

Lähdeluettelo

<mffilelist />