Maahanmuuttoarviointi
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Tarkoituksena on tunnistaa Yhtäköyttä-hankkeen maahanmuuttokokeilun tutkimuskysymys ja keskeiset puitteet. Tässä määritellään arvioinnin rajaus, joka toimii pohjana tarkemman kysymyksen etsimiselle.
Toivotut osallistujat
- Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?
- Kokeilun omistaja: Työ- ja elinkeinoministeriö (Sonja Hämäläinen vastaa)
- Työn moderaattori: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Jouni Tuomisto vastaa)
- Muut osallistujat (toivotut asiantuntijat):
- Taloustoimijat ja -asiantuntijat: Tekes, Sitra, VATT,...
- Kotouttamistoiminnasta vastaavat: Kotouttamisverkosto, vastaanottokeskukset
- Koulutustoiminnasta vastaavat: OKM, koulutuskuntayhtymät,...?
- Yhtäköyttä-hanke (OKFFI, Oxford Research)
- Valtioneuvoston kanslia
- Työ toteutetaan avoimesti, joten kuka tahansa saa osallistua.
Oletettu käyttö ja käyttäjät
- Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?
- Työ- ja elinkeinoministeriö on ensisijainen käyttäjä. Tarkoituksena on käyttää tietoja toimenpiteiden valintaan, jotta maahanmuutosta saadaan parempaa lisäarvoa.
- Osallistumismotivaation parantamiseksi tähän tulisi kuvata tarkempia käyttökohteita. Mitä tärkeämpään asiaan tietoja käytetään, sitä helpompi on motivoida hyödyllistä osallistumista.
- Muita käyttäjiä ja käyttökohteita?
Rajaus
- Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysymyksenasettelultaan jne?
- Tarkastelun kohteena ovat Suomeen tulleet maahanmuuttajat ja heidän panoksensa suomalaisten yritysten toimintaan.
- Tarkasteluaikana ovat lähivuodet ja erityisesti aika ennen kuin maahanmuuttajat ovat muutenkin kotoutuneet.
Kriteerit
- Millä kriteereillä arvioidaan tunnistettujen toimenpiteiden hyvyyttä?
- Näitä pitäisi miettiä: talousvaikutukset, maahanmuuttajien hyvinvointi, tarvittavat sosiaalituet,...?
Toteutus
- Aikataulu: arviointi toteutetaan maalis-kesäkuussa 2016.
- Välineet: Verkkotyötila Opasnet (Mediawiki). Kommentointialusta Otakantaa.fi. Yhteiskirjoitus-työkalu Hackpad.
- Kohteellisuus: Toteutetaan yhden verkko-osoitteen periaatetta eli kaikkeen arvioinnissa tuotettuun tietoon pääsee kiinni yhden verkkosivun kautta. Linkittäminen esimerkiksi widgetien kautta eri asiayhteyksiin ja kanaviin.
- Pääasiallinen arviointi toteutetaan englanniksi, jotta saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia kansallisuudesta riippumatta. Osa keskusteluista moderoidaan kuitenkin suomeksi osallistumisen helpottamiseksi.
Kysymys
Kysymystä ei ole vielä lopullisesti päätetty, mutta tällainen on työ- ja elinkeinoministeriön kommenttien perusteella päivitetty ehdotus:
Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi niiden kehitystavoitteiden edistämiseksi, jotka on listattu raportissa Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015)?
- Erityisesti, millä konkreettisilla toimepiteillä voidaan edistää maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?
Perustelut kysymyksen valinnalle
Yleistä
Avoimen arvioinnin laadullinen ja määrällinen onnistuminen edellyttää riittävää osallistumismotivaatiota tai -kannustinta. Toimivin ratkaisu on avoimen arvioinnin kohteen eli itse päätöksentekoasian vaikuttavuus ja merkittävyys sekä aito vaikutus- ja osallistumismahdollisuus. Jos arviointi vaikuttaa näennäisosallistamiselta, se voi pysyvästi luoda menetelmälle epäuskottavan leiman. Osallisille voi yksinkertaistetun prosessikaavion kautta selventää miten avoin arviointi kytkeytyy päätöksentekoon.
Yhtäköyttä-hankkeen puolelta haluaisimme kokeilla käytännössä avoimesti toteutettua vaikutusarviointia liittyen johonkin maahanmuuttoon liittyvään päätökseen. TEM lienee oikea taho määrittelemään, mihin päätökseen liittyvät kysymykset olisivat sopivia tarkasteltavia.
- vastaukselle täytyy olla kytkentä varsinaiseen päätöksentekoprosessiin, jotta ihmiset motivoituvat osallistumaan
- vastauksen saaminen ja kokeilun toteuttaminen kestää aikansa, joten se pitää kytkeä päätöksentekoprosessissa lähitulevaisuudessa (3-6kk) tulevaan vaiheeseen
- tiedonkeruun näkökulmasta kokeilunomistaja hyötyy sitä enemmän mitä enemmän asiassa on avoimia kysymyksiä, tuntematonta tietoa selvitettäväksi.
- toisaalta hyvä kysymys voi olla niin uudesta asiasta, että hallinnon sisällä ja tunnetuilla sidosryhmillä ei ole helposti saatavaa asiantuntijuutta. Toisaalta hyvä kysymys voi olla niin monitahoisesta ongelmasta, että normaali kuulemis- ja lausuntopyyntömenettely ei välttämättä tavoita kattavasti kaikkia näkökulmia.
Innovaatiotalouden näkökulma
Yksi mahdollisuus olisi ottaa alla olevat innovaatiotalouden kehittämistavoitteet ja asettaa kysymykseksi: mitä konkreettisia toimepiteita pitäisi tehdä näiden tavoitteiden edistämiseksi ja miksi? Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015) sisältää seuraavat kehittämistavoitteet:
- Painotetaan maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden maahanmuuttoa välittömän työperusteisen maahanmuuton sijaan.
- Alueellisten kehittämishankkeiden ja niiden muodostamien kehittäjäverkostojen puitteissa aktivoidaan maahanmuuttajia edistämään yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa ja käynnistämään tähän liittyen erilaisia yhteisöjä.
- Aktivoidaan jo toimivia maahan muuttaneiden yhdistyksiä ja yhteisöjä, joilla on potentiaalia toimia alueen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa vahvistavassa ja kansainvälistävässä roolissa. Erityisesti hyödynnetään yhteisön lähtömaan markkinoiden tuntemusta, kulttuurista tietämystä ja verkostoja. Yhteisöjen ja toiminnan kehittäminen on tarkoituksenmukaista kiinnittää olemassa oleviin kehityshankkeisiin ja kehittäjien toimintaan (esim. Tekesin BEAM-ohjelma sekä muut ulkoasiainministeriön innovaatio- ja liiketoimintalähtöiset kehityshankkeet yhteistyössä Team Finlandin kanssa).
- Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat entistä paremmin kiinnittyvät innovaatio- ja yritystoimintaan.
- Etsitään toimintamalleja erityisen haastavassa asemassa olevien maahanmuuttajien (esim. pakolaistaustaiset nuoret) kiinnittämiseksi innovaatio- ja elinkeinotoimintaan.
- Laajennetaan yritysneuvonnan monikielistä ja erityisesti maahanmuuttajille suunnattua palvelua myös muille kaupunkiseuduille Helsingistä ja tehostetaan prosessia.
- Tarkastellaan mahdollisuutta luoda vetovoimainen oleskelulupaohjelma tai muu maahanmuuttopoliittinen väline, jonka avulla Suomeen houkutellaan yrittäjiä EU:n ulkopuolelta.
- Vahvistetaan elinkeinoelämän ja elinkeinoelämää edustavien maahanmuuttajien roolia alueellisissa kehittäjäverkostoissa.
- Mentoroinnin kansallinen kehittäminen ja tukiverkosto toteutetaan osana alueellisia kehittäjäverkostoja, jotka kokoavat yhteen alueella toimivia mentoriohjelmia ja edelleen kehittävät niitä.
- Kansainvälisen talon perustaminen sisältäen yhden luukun palvelun yhteistyössä valtiollisten tahojen, kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten sekä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa (kehittäjäverkosto).
- Laaditaan kansallinen osallistavan innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma ja määritellään sen toteuttamisesta vastaavat tahot kansallisella ja alueellisella tasolla.
Katso myös
- Työ- ja elinkeinoministeriön sivusto maahanmuuttajien kotouttamisesta
- VATT: Maahanmuutto
- VATT 2014: Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen
- Presidentti Niinistö eduskunnalle 3.2.2016: Maahanmuutto haastaa Suomen ja länsimaisen arvomaailman]
- Kotouttaminen.fi
- Migration Policy Centre: Migration crisis
- Valtioneuvoston muuttoliikesivusto
- Aiempi versio Hackpadissä: [1]
Lähteet
Kommentoi arviointia
Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.