Ero sivun ”Sulfaatti” versioiden välillä
(http korjattu) |
|||
Rivi 101: | Rivi 101: | ||
==Viitteet== | ==Viitteet== | ||
Bast 1991. [http://rais.ornl.gov/tox/profiles/sulfate_f_V1.html] | Bast C. 1991. Formal Toxicity Summary for SULFATE. Oak Ridge National Laboratory, Oak Ridge, Tennessee. [http://rais.ornl.gov/tox/profiles/sulfate_f_V1.html] | ||
Heinonen-Tanski H, Mentu JV. Liika sulfaatti vaaraksi makeille vesille. Vesitalous 5/2014. | Heinonen-Tanski H, Mentu JV. Liika sulfaatti vaaraksi makeille vesille. Vesitalous 5/2014. |
Versio 25. tammikuuta 2018 kello 12.44
Moderaattori:Marjo (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Vertailu terveysperusteisiin ja muihin raja/ohjearvoihin
- Sulfaatille ei ole määritetty terveysperusteisia raja/ohjearvoja. Sivulla Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet on kuitenkin esitetty arvio akuutin toksisuuden arvosta, suuren kerta-annoksen todettu haittavaikutus (ripuli), sekä LOAEL-arvoja laksatiiviselle vaikutukselle, joihin altistumista voidaan verrata (ks. alla kohta Terveysriskin laskenta). Pintavesien kautta tapahtuva mahdollinen altistuminen jää useimmiten hyvin kauaksi em. vaikutuksia aiheuttavista altistumistasoista.
- Talousvedessä sallitaan sulfaattia 250 mg/l (STM 461/2000 [1]). Hajuhaittojen todennäköisyys kasvaa, jos veden sulfaattipitoisuus ylittää 400 mg/l. Tutkittavan veden sulfaattipitoisuuksia voidaan verrata näihin arvoihin yleiskuvan saamiseksi tilanteesta.
Terveysriskin laskenta
Terveysriskin laskentaa varten tarvitaan kvantitatiivinen tieto altistustasosta. Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus pintavedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi uidessa suun tai ihon kautta. Pintavettä ei käytetä juomavetenä, mutta alla olevat laskennat on siitä huolimatta tehty oletuksella, että altistuminen tapahtuisi vettä juomalla. Näin saadaan selville "worst-case" -skenaario. Toisaalta altistuminen voi tapahtua esimerkiksi kaivoveden kautta, jolloin juomavesi on todellinen altistumisreitti. Tällöin laskennoissa käytetään kyseisen kaivoveden mitattua, mallinnettua tai arvioitua pitoisuutta.
Vaaraosamäärä
Vaaraosamäärä (HQ) = Altistuminen/Viitearvo. Viitearvona käytetään yleensä esim. hyväksyttävän päiväsaannin arvoa (acceptable daily intake; ADI) tai siedettävän päiväsaannin arvoa (tolerable daily intake; TDI), joita sulfaatille ei ole määritetty. Sopivien viitearvojen puuttuessa vaaraosamäärien laskeminen sulfaatin terveysvaikutuksille ei ole mahdollista.
Turvamarginaali (Margin of safety, MOS)
Turvamarginaali (MOS) kuvaa altistumisen suuruutta suhteessa ylimpään haitattomaksi havaittuun annokseen eli NOAEL-arvoon (No Observed Adverse Effect Level). Turvamarginaali lasketaan seuraavasti:
MOS = NOAEL / Altistuminen
Jos NOAEL ei ole tiedossa, sen sijasta voidaan käyttää LOAEL-arvoa (Lowest Observed Adverse Effect Level) ja sopivaa epävarmuuskerrointa.
Lasketaan MOS sulfaatin laksatiiviselle vaikutukselle:
- Lisää lähtötietoihin tutkimasi veden sulfaattipitoisuus.
- Aja koodi - saat tulokset.
Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet
Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet
Viitteet
Bast C. 1991. Formal Toxicity Summary for SULFATE. Oak Ridge National Laboratory, Oak Ridge, Tennessee. [2]
Heinonen-Tanski H, Mentu JV. Liika sulfaatti vaaraksi makeille vesille. Vesitalous 5/2014.
US EPA (1999) Health effects from exposure to high levels of sulfate in drinking water workshop. Washington, DC, US Environmental Protection Agency, Office of Water (EPA 815-R-99-002)
WHO 2004. Sulfate in Drinking-water - Background document for development of WHO Guidelines for Drinking-water Quality. WHO/SDE/WSH/03.04/114.
Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|