Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi5771
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5771}}

Mikrobiologisen terveysriskinarvion peruste

Ihmiselle haitallisia mikrobeja esiintyy luonnonvesissä, jonne ne päätyvät mm. jätevesien tai eläinten ulosteiden mukana. Kaivosteollisuuden aiheuttamista mikrobiologisista terveysriskeistä ihmisille ei ole tarkkaa tietoa. On kuitenkin mahdollista, että kaivosprosessi voi lisätä mikrobien määrää kaivosvesissä ja analysoimalla kaivosveden taudinaiheuttajamikrobien pitoisuudet voidaan arvioida, voivatko kaivosvedet olla terveysriski ihmisten terveydelle. On kuitenkin huomattava, että kaivosvedet eivät yleensä päädy ihmisten juomavedeksi.

Kaivostoiminta voi vaikuttaa pinta- tai pohjavesiin. Kaivosalueella pohjavesiä voidaan käyttää kaivoksen omana talousvetenä tai kaivosalueen ulkopuolella olevien kaivojen kautta väestön talousvetenä (yksityiskaivot). Pohjavettä voidaan käyttää juomavetenä (ja ruoanlaittoon), peseytymisvetenä, löylyvetenä ja kasvimaiden kasteluvetenä. Myös pintavesien epäpuhtauksiin liittyvää terveysriskiä ja viihtyvyyshaittaa on suositeltavaa arvioida veden/vesistön käyttökohteiden mukaan. Pintavettä käytetään uimavetenä, pesuvetenä (peseytymisvetenä), saunottaessa löylyvetenä ja ravintokasvien kasteluvetenä kasvimaalla. Ihmiselle haitalliset taudinaiheuttajat voivat olla haitaksi ihmisterveydelle suun kautta nautittuina eli pääasiassa kuumentamattoman juomaveden kautta. Pintavedelle voi altistua myös uimisen kautta, sillä ihminen nielee uimavettä aina uidessaan. Pintavesi sellaisenaan ei ole koskaan suositeltu käyttömuoto, eli pintavettä ei saa käyttää juomavetenä. Tämä arvio keskittyy kuitenkin juomaveden kautta tulevaan altistumiseen, mutta on huomattava että muitakin altistumisreittejä on.

Kaivostoiminta voi myös vaikuttaa mikrobiyhteisöjen funktionaalisuuteen: kaivostoiminta voi muuttaa bakteerien kykyä muokata aineita suotuisissa olosuhteissa ihmisille haitallisempaan muotoon. Sedimenttien mikrobiyhteisö voi muuttua elohopeaa metyloivia bakteereita suosivaan suuntaan, eli elohopeaa metyloivien bakteereiden osuus kasvaa ja täten metyylielohopean määrä sedimentissä voi kasvaa. Metyylielohopea on ihmiselle haitallinen aine, joka voi rikastua ravintoketjussa kaloihin ja täten päätyä myös ihmisravintoon aiheuttaen haitallisia terveysvaikutuksia.

Juomaveden mikrobeihin liittyvä terveysriski (pohjavesi)

Ihmiselle haitalliset mikrobit eli patogeenit aiheuttavat ihmiselle terveyshaittoja. Tässä arvioinnissa ovat mukana kampylobakteeri ja legionella edustamassa bakteereita ja norovirus edustamassa viruksia:

• Kampylobakteeri: Kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Kampylobakteerilajeja on useita: näistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) ja Campylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Kampylobakteeria voi esiintyä myös luonnonvesissä, joissa se voi säilyä elossa jopa useita viikkoja tai kuukausia.

• Legionella-bakteeri: Legionellaa esiintyy pieniä määriä makeissa luonnon vesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Jos ihminen hengittää legionellabakteereja sisältävää aerosolia, hän voi saada infektion. Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on 2─10 vrk ja legionellan aiheuttama taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legioonalaistaudiksi.

• Norovirus:Kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset ovat yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia. Norovirus aiheuttaa taudin, jonka oireisiin kuuluvat oksennukset, ripuli, vatsakivut ja usein kuume. Myös lapsilla norovirukset ovat merkittävä vatsataudin aiheuttaja.

Viitearvoja mikrobiologisen terveysriskin kuvaukseen

Pitoisuuksia pintavesissä

• Pintaveden laatu eli pintavedessä olevien ihmiselle haitallisten mikrobien pitoisuudet on oltava tiedossa, jotta niiden terveysvaikutukset voidaan laskea, ks. Raakaveden patogeenipitoisuudet.

• Pinta- ja pohjavesiin liittyvästä terveysarvioinnista voi lukea lisää sivuilta Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio ja Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio.

Mikrobit kaivosympäristön vesissä ja terveysriskin arvioinnin toteuttaminen

Vesiopas laskee terveysriskin raakaveden laadun sekä käytettävissä olevien talousveden puhdistusmenetelmien puhdistustehokkuuksien perusteella ja antaa tuloksen infektion todennäköisyytenä, sairastuneiden ihmisten lukumääränä sekä haittapainotettuina elinvuosina (disability adjusten life years, DALY):

• Infektion todennäköisyys per henkilö
• Sairastuneiden lkm
• Patogeenien DALYt vatsataudille

Mikrobien haittavaikutukset terveydelle

Mikäli kaivosvesistä on mitattu taudinaiheuttajamikrobien pitoisuuksia, voidaan niiden aiheuttama terveysriski arvioida Vesioppaan ks. Vesiopas avulla, jos vettä käytetään suoraan juomavetenä.

Mikrobien saanti / altistustason määrittäminen

Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus pintavedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi uidessa suun tai ihon kautta. Pintavettä ei käytetä juomavetenä, mutta tekemällä terveysriskilaskentoja oletuksella, että altistuminen tapahtuisi vettä juomalla saadaan selville "worst-case" -skenaario. Uidessa ihminen juo aina pienen määrän vettä, joka on myös huomioitava arvioinneissa. Altistuminen voi tapahtua myös kaivoveden kautta, jolloin juomavesi on todellinen altistumisreitti. Tällöin laskennoissa käytettävänä pitoisuutena pitää luonnollisesti olla ko. kaivoveden mitattu, mallinnettu tai arvioitu pitoisuus.

• Juomaveden määrä: Keskimäärin 2 litraa vuorokaudessa.

• Uidessa juodun veden määrä: Keskimäärin 50 ml per uimiskerta.

Mikrobien annosvasteet

Eri taudinaiheuttajamikrobeille on niille ominaiset annosvasteet, eli määrä jolla kyseinen mikrobi aiheuttaa infektion, ks. Patogeenien annosvasteet.

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli

Pääsivu Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) Kaivosvedet ja päästöt vesiin Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet Mikrobiologinen riskinarviointi Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje Kaivosvesien riskin kuvaus