Ero sivun ”Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet” versioiden välillä

Versio 13. joulukuuta 2017 kello 13.10

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5774
Moderaattori:Marjo (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5774}}

Mangaanin terveysriskinarvion peruste

Juomaveden mangaaniin liittyvä terveysriski (pohjavesi)

Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski (Komulainen, 2014). ^[1] ^[2] Myös kaivosympäristössä mangaani aiheuttaa terveysriskin todennäköisimmin kaivo(pohja)veden välityksellä, juomavedessä. Terveysriski aiheutuu, jos kaivo(pohja)veden mangaanipitoisuus ylittää pitoisuuden 100 µg/l.

Mangaani on ihmiselle välttämätön hivenaine. Mangaanin saantiin ravinnossa tavanomaisina määrinä ei liity terveyshaittoja. Tarvitsemme pieniä määriä mangaania päivittäin. Se saadaan ravinnosta ilman lisätoimenpiteitä tai lisiä. Mangaanin saanti ravinnosta on aikuisilla 0.7 – 10.9 mg/päivä (WHO 2004)^[3].

Mangaani juomavedessä on haitallisempaa. Syytä tähän ei tiedetä. Esimerkiksi ravinnon muut komponentit vaikuttavat mangaanin biosaatavuuteen (imeytymiseen elimistöön) sitä pienentäen.

Altistumisen todennäköisyyden ja haitallisuuden perusteella kaivosympäristön vesissä olevaan mangaaniin liittyvää terveysriskiä olisi syytä arvioida järjestyksessä:

Mangaanin saanti kaivovesistä juomavedessä
Mangaanille altistuminen löylyvedessä
Mangaanille altistuminen peseytymisvedessä
Mangaanin saanti arvioitavan vesistön kalassa
Mangaanin saanti veden muissa käyttötarkoituksissa

Näistä mangaanin saanti juomavedessä (kaivovedet) on tärkein arvioitava asia.

Viitearvoja mangaanin terveysriskin kuvaukseen

Enimmäispitoisuusarvot

Suosituksia:

Suurin pitoisuus juomavedessä, jonka ei tulisi ylittyä: 100 µg/l (THL:n suositus, ei ole virallinen raja-arvo; STM ym. 2013 ^[4])
Vettä ei tulisi käyttää mangaania poistamatta pysyvänä juomavetenä: 300-400 µg/l. (STM ym. 2013 ^[4] ; Karppinen ym. 2012 ^[5])
Vettä ei tulisi käyttää löylyvetenä: 1000 µg/l (epävirallinen suositus, THL; Karppinen ym. 2012 ^[5])

Laatusuositukset:

Vesilaitosten toimittama talousvesi: 50 µg/l. (Asetus 1352/2015)^[6]
Yksityiskaivot: 100 µg/l. (Asetus 401/2001) ^[7]

Juomaveden (talousveden) mangaanille ei ole tätä kirjoitettaessa (marraskuu 2015) lakisääteistä, sitovaa terveysperusteista enimmäispitoisuusraja-arvoa (laatuvaatimusta). Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että neurotoksisuuteen perustuva terveyshaitta alkaa lisääntyä kun veden mangaanipitoisuus ylittää 100 µg/l. Mangaanin pitoisuutta 100 µg/l voi käyttää viitearvona riskin kuvauksessa (vielä haitattomana pitoisuutena). Kun veden mangaanipitoisuus on yli 300 – 400 µg/l, veden käyttöä pysyvänä juomavetenä ei enää voi suositella (Karppinen ym. 2012)^[5]. Mangaania tulisi poistaa vedestä hyväksyttävälle tasolle mangaaninpoistolaitteilla ennen veden käyttöä juomavetenä.

Yllämainitut lakisääteiset laatusuositukset mangaanille talousvedessä perustuvat veden esteettiseen laatuun (haju, maku ja muut ominaisuudet).

Suuret mangaanipitoisuudet vedessä värjäävät vesikalusteita (musta, harmaa väri) ja vedessä voi olla mangaanisakkaa (musta, harmaa sakka).

Viitteet

↑ Komulainen H. 2014. Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski. Ympäristö ja terveyslehti 2/2014, 20-24. htp://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116050/Komulainen%20H_YT2-2014_s20-24.pdf?sequence=1)
↑ Mangaani. htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/mangaani)
↑ WHO 2004. Manganese in drinking water. Background document for development of WHO guidelines for drinking- water quality. htp://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/manganese.pdf)
↑ ^4,0 ^4,1 STM, THL, Valvira, SYKE. Tietoa mangaanista. 9.12.2013
↑ ^5,0 ^5,1 ^5,2 Karppinen, H., Komulainen, H., Kousa, A., Nikkarinen, M., Tornivaara A. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä. Loppuraportti. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2012, D:54. htps://www.ely-keskus.fi/documents/10191/1145691/Haitalliset+aineet+-loppuraportti.pdf/0a5f2c19-0504-4c9f-86f0-4fa6c2a0ad98
↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 1352/2015. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352
↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

**KAVERI-malli**
Pääsivu Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) Kaivosvedet ja päästöt vesiin Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet Mikrobiologinen riskinarviointi Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje Kaivosvesien riskin kuvaus

[KOM-1] Komulainen H. 2014. Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski. Ympäristö ja terveyslehti 2/2014, 20-24. htp://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116050/Komulainen%20H_YT2-2014_s20-24.pdf?sequence=1)

[MAN-2] Mangaani. htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/mangaani)

[W-3] WHO 2004. Manganese in drinking water. Background document for development of WHO guidelines for drinking- water quality. htp://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/manganese.pdf)

[ST-4] 4,0 ^4,1 STM, THL, Valvira, SYKE. Tietoa mangaanista. 9.12.2013

[KAR-5] 5,0 ^5,1 ^5,2 Karppinen, H., Komulainen, H., Kousa, A., Nikkarinen, M., Tornivaara A. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä. Loppuraportti. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2012, D:54. htps://www.ely-keskus.fi/documents/10191/1145691/Haitalliset+aineet+-loppuraportti.pdf/0a5f2c19-0504-4c9f-86f0-4fa6c2a0ad98

[VEA-6] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 1352/2015. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352

[PIE-7] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 Näistä mangaanin saanti juomavedessä (kaivovedet) on tärkein arvioitava asia.
+==Viitearvoja mangaanin terveysriskin kuvaukseen==
+===Enimmäispitoisuusarvot===
+<u>Suosituksia:</u>
+:*Suurin pitoisuus juomavedessä, jonka ei tulisi ylittyä: 100 µg/l (THL:n suositus, ei ole virallinen raja-arvo; STM ym. 2013 <ref name =ST>STM, THL, Valvira, SYKE. Tietoa mangaanista. 9.12.2013</ref>)
+:*Vettä ei tulisi käyttää mangaania poistamatta pysyvänä juomavetenä: 300-400 µg/l. (STM ym. 2013 <ref name = ST/> ; Karppinen ym. 2012 <ref name = KAR>Karppinen, H., Komulainen, H., Kousa, A., Nikkarinen, M., Tornivaara A. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä. Loppuraportti. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2012, D:54. htps://www.ely-keskus.fi/documents/10191/1145691/Haitalliset+aineet+-loppuraportti.pdf/0a5f2c19-0504-4c9f-86f0-4fa6c2a0ad98 </ref>)
+:*Vettä ei tulisi käyttää löylyvetenä: 1000 µg/l (epävirallinen suositus, THL; Karppinen ym. 2012 <ref name = KAR/>)
+<u>Laatusuositukset:</u>
+:*Vesilaitosten toimittama talousvesi: 50 µg/l. (Asetus 1352/2015)<ref name = VEA> Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 1352/2015.  htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352</ref>
+:*Yksityiskaivot: 100 µg/l. (Asetus 401/2001) <ref name =PIE>Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401 </ref>
+Juomaveden (talousveden) mangaanille ei ole tätä kirjoitettaessa (marraskuu 2015) lakisääteistä, sitovaa '''terveysperusteista''' enimmäispitoisuusraja-arvoa (laatuvaatimusta).  Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että neurotoksisuuteen perustuva terveyshaitta alkaa lisääntyä kun veden mangaanipitoisuus ylittää 100 µg/l. '''Mangaanin pitoisuutta 100 µg/l voi käyttää viitearvona riskin kuvauksessa''' (vielä haitattomana pitoisuutena). Kun veden mangaanipitoisuus on yli 300 – 400 µg/l, veden käyttöä pysyvänä juomavetenä ei enää voi suositella (Karppinen ym. 2012)<ref name = KAR/>.  Mangaania tulisi poistaa vedestä hyväksyttävälle tasolle mangaaninpoistolaitteilla ennen veden käyttöä juomavetenä.
+Yllämainitut  '''lakisääteiset laatusuositukset''' mangaanille talousvedessä perustuvat veden esteettiseen laatuun (haju, maku ja muut ominaisuudet).
+Suuret mangaanipitoisuudet vedessä '''värjäävät''' vesikalusteita (musta, harmaa väri) ja vedessä voi olla mangaanisakkaa (musta, harmaa sakka).
 ==Viitteet==