Ero sivun ”Ympäristöterveydelliset viite- ja raja-arvot” versioiden välillä
(→Data) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Luokka:Talousvesi]] | [[Luokka:Talousvesi]] | ||
[[Luokka:Altistuminen]] | [[Luokka:Altistuminen]] | ||
[[Luokka:Sisältää R-koodia]] | |||
{{muuttuja|moderaattori=Jouni|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}} | {{muuttuja|moderaattori=Jouni|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}} | ||
Versio 20. elokuuta 2013 kello 10.57
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Mitkä ovat viralliset ympäristöterveydelliset raja- ja viitearvot Suomessa?
Vastaus
Perustelut
Data
Maaperän pilaantuneisuuden terveysperusteiset viitearvot
Obs | Altiste | Matriisi | Yksikkö | Result | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Antimoni | Maaperä | µg/kg | 9000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
2 | Arseeni | Maaperä | µg/kg | 424000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
3 | Elohopea | Maaperä | µg/kg | 43000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
4 | Kadmium | Maaperä | µg/kg | 25000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
5 | Koboltti | Maaperä | µg/kg | 590000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
6 | Kromi (3+) | Maaperä | µg/kg | 3190000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
7 | Kupari | Maaperä | µg/kg | 10000000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg |
8 | Lyijy | Maaperä | µg/kg | 212000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
9 | Nikkeli | Maaperä | µg/kg | 1190000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
10 | Sinkki | Maaperä | µg/kg | 10000000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg |
11 | Vanadiini | Maaperä | µg/kg | 436000 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö |
Talousveden terveysperusteiset viitearvot
Obs | Altiste | Matriisi | Yksikkö | Result | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Antimoni | Talousvesi | µg/l | 5 | STM 461/2000 |
2 | Arseeni | Talousvesi | µg/l | 10 | STM 461/2000 |
3 | Elohopea | Talousvesi | µg/l | 1 | STM 461/2000 |
4 | Kadmium | Talousvesi | µg/l | 5 | STM 461/2000 |
5 | Kromi (3+) | Talousvesi | µg/l | 50 | STM 461/2000 |
6 | Kupari | Talousvesi | µg/l | 2000 | STM 461/2000 |
7 | Lyijy | Talousvesi | µg/l | 10 | STM 461/2000 |
8 | Nikkeli | Talousvesi | µg/l | 20 | STM 461/2000 |
Haitta-aineen turvallisen päivittäisen saannin viitearvo
Obs | Altiste | Reitti | Yksikkö | Result | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Antimoni | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 0.4 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
2 | Arseeni | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 1 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
3 | Elohopea (orgaaninen) | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 0.1 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
4 | Elohopea (epäorgaaninen) | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 2 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
5 | Kadmium | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 0.5 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
6 | Koboltti | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 1.4 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
7 | Kromi (3+) | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 5 | liukoiset yhdisteet, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
8 | Kupari | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 140 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
9 | Lyijy | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 1.8 | huomioi erityisesti lapset, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
10 | Nikkeli | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 50 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
11 | Sinkki | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 500 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
12 | Vanadiini | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 9 | PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007) |
Haitta-aineen saannille määritetty toksisuuarvo
Obs | Altiste | Reitti | Yksikkö | Result | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Arseeni | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 0.8 | NOAEL, ihmistutkimukset (ihon hyperpigmentaatio, keratoosi, verisuonivaikutukset), US EPA IRIS-tietokanta |
2 | Kadmium | Kokonaissaanti | µg/kg/vrk | 10 | NOAEL, ihmistutkimukset (munuaistoksisuus, proteiinien lisääntynyt eritys virtsaan), US EPA IRIS-tietokanta |
Haitta-aineen saannille määritetty elinikäisen syöpäriskin annosvaste
Obs | Altiste | Reitti | Yksikkö | Result | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Arseeni | Kokonaissaanti | per µg/kg/vrk | 0.0015 | Juomaveden epäorgaaninen arseeni, US EPA IRIS-tietokanta |
Riippuvuudet
- altiste
- altistusaika
- allergiat ja muut herkkyydet
- suojautumistoimenpiteet
Laskenta
Katso myös
⇤#: Mihin kuuluisivat ekologiset viite- ja raja-arvot? --Jouni Tuomisto 21. maaliskuuta 2013 kello 23.01 (EET)
Maaperän ekologisten riskien kuvaus ohjearvojen avulla
Maaperän ekologisten riskien luonnehdinnan alkuvaiheessa tehdään perusarviointi eli arvioitua tai mitattua maaperän kokonaispitoisuutta (mg/kg dw) verrataan Valtioneuvoston PIMA -asetuksessa (214/2007)[1] annettuihin pilaantuneen maan kynnys- ja ohjearvoihin (Taulukko 1). Tarkennetulle riskinarvioinnille on tarve, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät yhden tai useamman maaperälle asetetun kynnysarvon. Tarkennettuun tarkasteluun joudutaan myös, jos haitta-aineesta ei ole olemassa kynnys- tai ohjearvoa.
Ekologinen RCR = PECsoil,total / kynnysarvo tai taustapitoisuus tai ohjearvo
- PECsoil,total = maaperän arvioitu tai mitattu kokonaispitoisuus, mg kg-1 (dw)
- Taustapitoisuus, mg kg-1 (dw)
Kynnysarvo
Maaperässä luontaisesti esiintyvien metallien kynnysarvot on asetettu mineraalimaan keskimääräistä luontaista pitoisuutta suuremmaksi ja luontaisen pitoisuuden vaihteluvälin ylärajaa pienemmäksi (Tarvainen 2006). [2] Metalleille (esim. Sm, Hg, Cd, ja Pb), joiden taustapitoisuudet ovat luontaisesti pieniä, kynnysarvon asettaminen perustuu myös ekologisesti vaikutuksettomaan pitoisuuteen (SVP). Kynnysarvovertailun lisäksi mitattuja pitoisuuksia tulee verrata lähialueen taustapitoisuuksiin (Ympäristöministeriö 2007).[3] Jos alueen taustapitoisuus on suurempi kuin asetettu kynnysarvo, pidetään taustapitoisuutta arviointikynnyksenä.
Alempi ja ylempi ohjearvo
Metallien alempi ja ylempi ohjearvo on asetettu pääosin ekologisten riskien perusteella pohjautuen maaperän suurimman ekologisesti hyväksyttävän pitoisuuden (SHPeko ja SHPTeko) viitearvoihin. Laskentaperusteet viitearvoille on esitetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisussa (Reinikainen 2007).[4] Antimonin ja lyijyn alemmille ohjearvoille on käytetty myös terveysperusteisia viitearvoja (Reinikainen 2007). Ohjearvo on säädetty pitoisuuteen, jossa maaperän keskimääräinen luontainen taustapitoisuus on lisätty laskennallisesti SHPeko ja SHPTeko arvoihin. Ylempi ohjearvo on tarkoitettu teollisuus-, varasto-, liikenne- ym. vastaavien alueiden arviointiin. Alempaa ohjearvoa käytetään vastaavasti muilla alueilla, joissa maankäyttö on tavanomaista.
Alempi ohjearvo = SHPeko + taustapitoisuus
Ylempi ohjearvo = SHPTeko + taustapitoisuus
Taustapitoisuus = arvio mineraalimaan keskimääräisestä luontaisesta pitoisuudesta, syvyys 2 m?
Ohjearvovertailussa maaperästä mitattuja pitoisuuksia verrataan maankäytön perusteella valittuihin ohjearvoihin. Mikäli yhdenkin aineen osalta ohjearvo ylittyy, maaperää pidetään pilaantuneena ja puhdistamista tarpeellisena (Ympäristöministeriö 2007). Jos maaperän pitoisuudet ovat ohjearvoja pienempiä, mutta kynnysarvoja suurempia, pilaantuneisuus katsotaan epätodennäköiseksi.
Taulukko 1. Maaperän metallien ja puolimetallien kynnys- ja ohjearvot (mg kg-1(dw)) (VNa 214/2007)
Aine | ' | Kynnysarvo | Alempi ohjearvo | Ylempi ohjearvo |
Antimoni | Sb | 2 | 10 | 50 |
Arseeni | As | 5 | 50 | 100 |
Elohopea (epäorg.) | Hg | 0,5 | 2 | 5 |
Kadmium | Cd | 1 | 10 | 20 |
Koboltti | Co | 20 | 100 | 250 |
Kromi | Cr3+ | 100 | 200 | 300 |
Kupari | Cu | 100 | 150 | 200 |
Lyijy | Pb | 60 | 200 | 750 |
Nikkeli | Ni | 50 | 100 | 150 |
Sinkki | Zn | 200 | 250 | 400 |
Vanadiini | V | 100 | 150 | 250 |
Maaperän ekologiset viitearvot
Ekologiset viitearvot ovat arvioita eliöille haitattomista tai haitallisista pitoisuuksista ympäristössä. Viitearvot voivat koskea joko ainoastaan yhtä lajia tai yleisesti kaikkia tietyssä ympäristönosassa eläviä lajeja (Ympäristöministeriö 2007).
Ohjearvojen perustana olevat SHPeko-arvot ovat esimerkkejä maaperän ekologisista viitearvoista ( Taulukko 2) (Reinikainen 2007). Ekologiset viitearvot on määritetty tilastollisesti lajien herkkyysjakaumaan perustuen, kun aineistoa on ollut riittävästi saatavilla. Muuten viitearvot on johdettu maaperäeliötestien tuloksista arviointikertoimilla tai jakautumiskertoimen (Kd) avulla vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007). Metallien ekologisiin viitearvoihin liittyvää epävarmuus on kuvattu ekotoksikologisen aineiston luotettavuuden eli tiedon riittävyyden perusteella jakamalla se haitta-ainekohtaisesti kolmeen luokkaan: luotettavuus hyvä, keskinkertainen ja huono(Reinikainen 2007). Koska metallien toksisuusaineisto on vaihtelevaa, HC5 arvon sijaan suositellaan käytettäväksi tilastollisesti vakaampaa HC50 arvoa.
Taulukko 2. Maaperän metallien ja puolimetallien ekologiset viitearvot (HC5, HC50 ja HC50T) (Reinikainen 2007)
Aine | ' | HC5 | HC50 | HC50T | Luotettavuus |
mg/kg | mg/kg | mg/kg | |||
Antimoni | Sb | 0,2 | 26 | 52 | Keskinkertainen |
Arseeni | As | 0,9 | 56 | 250 | Hyvä |
Barium | Ba | 180 | 730 | 1460 | Keskinkertainen |
Elohopea (epäorg.) | Hg | 1,9 | 36 | 73 | Hyvä |
Kadmium | Cd | 0,79 | 12 | 150 | Hyvä |
Koboltti | Co | 2,4 | 170 | 250 | Hyvä |
Kromi | Cr3+ | 0,38 | 120 | 210 | Hyvä |
Kupari | Cu | 3,4 | 125 | 192 | Hyvä |
Lyijy | Pb | 55 | 490 | 750 | Hyvä |
Molybdeeni | Mo | 39 | 190 | 270 | Keskinkertainen |
Nikkeli | Ni | 0,26 | 65 | 120 | Heikko |
Seleeni | Se | 0,1 | 4,5 | 9 | Heikko |
Sinkki | Zn | 16 | 210 | 340 | Hyvä |
Vanadiini | V | 1,1 | 77 | 144 | Heikko |
Maaperän suurin vaikutukseton pitoisuus, SVP, HC5s
Pitoisuus, joka arvioidaan maaperässä haitattomaksi (haitallinen 5% eliöistä).
HC5s = HC5aq x Kd
HC5aq = Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 5%:lle vesieliöistä
Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus, SHPeko, HC50s
Ekologisin perustein asetetut alemmat ohjearvot vastaavat pitoisuutta, joka voi standarditestien mukaan aiheuttaa haitallisia vaikutuksia 50 %:lle maaperän eliöistä tai mikrobiologisista prosesseista (HC50). HC50-arvot on määritetty joko tilastolliselta lajien herkkyysjakaumalta, arviointikertoimien avulla, tai vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007).
HC50s = HC50aq x Kd
HC50= Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 50%:lle eliöistä (mg/kg)
HC50aq = vesieliötestien tuloksista tilastollisesti tai arviointikertoimilla johdettu HC50 -arvo (mg/l)
Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella, SHTPeko, HC50Ts
Ylemmät ohjearvot on ekologisten perusteiden osalta asetettu pääsääntöisesti joko herkkyysjakaumalta (maaperän mikrobiologiset prosessit, NOEC -arvot) määritetyn HC50-arvon perusteella tai kaksi kertaa eliölajien HC50-arvoa suuremmaksi.
HC50Ts = HC50s x 2 (mg/kg)
Avainsanat
Ympäristöterveys, viitearvot, HTP, raja-arvo
Viitteet
--#: Viitteet pitäisi kirjoittaa kunnolla auki. --Jouni Tuomisto 26. helmikuuta 2013 kello 22.54 (EET)
- ↑ Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnista 214/2007 (1.3.2007). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64056&lan=fi
- ↑ Tarvainen T. 2006. Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Arkistoraportti S41/0000/2006/1. 8s. http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_0000_2006_1.pdf
- ↑ Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2. 212 s. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69290&lan=fi ; http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69291&lan=fi
- ↑ Reinikainen J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. 164 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75020&lan=fi
- Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 23/2007. 164 s.
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>