Kylylahti typpipäästöt

Muita Minera-projektin tuotoksia

Minera-mallin sovelluksia	· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti
Muut	· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus
Muita kaivostoimintaan liittyvää	· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi3424
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3424}}

Kylylahden louhinnan typpipäästöt

Louhinnan typpipäästöjä on arvioitu kaivoksen räjähdeainemäärien ja vesien pumppausmäärien perusteella. Tiedot on saatu toiminnanharjoittajalta (Kylylahti Copper Oy 2012). Kaivoksen purkuveden typpipitoisuuksia on tutkittu 30.8.2012 ja 27.9.2012, joten tässä lasketaan tammi-syyskuun keskimääräinen pitoisuus, ei koko vuoden.

Prosessin kuvaus

Malmi louhitaan maanalaisesta kaivoksesta räjäyttämällä. Kiviainekseen jää yleensä räjähdeainejäämiä, joista aiheutuu typpipäästöjä. Kylylahden kaivoksella käytetään sekä emulsio-tyyppisiä räjähteitä, että pulverimaista ANFO:a. Louhittu aines päätyy malmivarastoon ja sivukivikasaan, josta räjähdejäämiä liukenee sadeveteen. Lisäksi räjähdeainejäämiä päätyy kaivoksen kuivanapitovesiin. Kaivosalueen rakennetun maa-alan vedet kerätään yhteen ja ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojilla. Tunnelia louhittaessa räjähdettä käytetään noin 1 kg / louhittu kivitonni, malmia louhittaessa räjähdemäärä on noin 0,3 kg / t.

Typpipäästön laskeminen

Laskussa käytetään vuoden 2012 tammi-syyskuun tietoja. Kaivoksen veden pumppausmäärä Polvijärveen oli tammi-syyskuussa 2012 yhteensä 309 615 m³, eli 309 615 000 litraa. Vuonna 2012 kaivoksella käytettiin yhteensä 703 822 kg räjähteitä, 119 248 nallia (räjähdettä arviolta 1g/nalli) ja 144 800 metriä räjähdelankaa/letkua (räjähdettä arviolta 10g/metri). Vuoden kokonaisräjähdeainemäärä olisi siis suunnilleen 705 389 kg, yhden kuukauden keskiarvoisen määrän ollessa 58 782 kg. Tässä laskussa käytetään tammi-syyskuun, eli yhdeksän kuukauden määrää 529 042 kg.

Vuonna 2012 käytetystä räjähdeainemäärästä 285 575 kg oli ANFO:a, 292 660 kg Kemiitti 810:ä, 117 085 kg Kemix:iä, 50 kg Fordyn:iä ja loput 8 452 kg luokittelematonta tyyppiä. Ilmaan pääsevän typen laskemiseksi lisätään luokittelematon räjähdemäärä ANFO:n kokonaismäärään.

Lasketaan tammi-syyskuussa 2012 veteen liuenneen kokonaistypen määrä:

1. Liuenneen typen määrä perustuen käytettyyn räjähdemäärään (noin 30% räjähteiden kokonaismäärästä on typpeä)

• 529 042 kg * 0,30 = 158 712,6 kg (N)

• N * 0,10 (vesistöön päätyvä 10 %) = 15 871,26 kg

2. Alueella kertyvän veden määrä (Polvijärveen pumpatun veden määrä)

• 309 615 000 L

3. Tammi-syyskuun 2012 räjähdeperäinen typpikuormitus vesistöön

• 15 871,26 kg / 309 615 000 L = 51,3 mg/L

Lasketaan vuosittaiset typpipäästöt ilmaan:

1. ANFO

• N2: 294 027 kg * 330 g/kg = 97 029 kg

• NO: 294 027 kg * 0.56 g/kg = 165 kg

• NO2: 294 027 kg * 0.01 g/kg = 2,9 kg

2. Kemiitti 810

• N2: 292 660 kg * 278 g/kg = 81 359 kg

• NO: 292 660 kg * 0.0006 g/kg = 0,176 kg

• NO2: 292 660 kg * 0 g/kg = 0 kg

3. Kemix

• N2: 117 085 kg * 282 g/kg = 33 018 kg

• NO: 117 085 kg * 0.0001 g/kg = 11,7 kg

• NO2: 117 085 kg * 0 g/kg = 0 kg

4. Fordyn

• N2: 50 kg * 270 g/kg = 13,5 kg

• NO: 50 kg * 1,79 g/kg = 0,0895 kg

• NO2: 50 kg * 0,28 g/kg = 0,014 kg

5. Ilman räjähdeperäiset typpipäästöt yhteensä

• N2: 211 420 kg

• NO: 177,0 kg

• NO2: 2,9 kg

Mitatut typen pitoisuudet Kylylahden kaivoksella

Kaivosalueen tasausaltaalta on elokuun lopussa 2012 mitattu kokonaistypen pitoisuudeksi 54 mg/l ja nitraatti ja nitriitti -typen pitoisuudeksi yhteensä 34 mg/l, sekä syyskuun lopussa 2012 mitattu kokonaistypen pitoisuudeksi 71 mg/L ja nitraatti ja nitriitti -typen pitoisuudeksi yhteensä 48 mg/L (Kylylahti Copper Oy 2012).

Lähteet

Kylylahti Copper Oy 2012. Kylylahden kaivoksen raportti ostetuista räjähdeainemääristä ja kaivoksen kuukausittaiset kuormitusraportit.