Ero sivun ”Kasvener” versioiden välillä
Rivi 657: | Rivi 657: | ||
kp= kuorma-autojen polttoaineiden käyttö (GWh) | kp= kuorma-autojen polttoaineiden käyttö (GWh) | ||
=====Erillinen sähköntuotanto===== | =====Erillinen sähköntuotanto===== | ||
Rivi 670: | Rivi 671: | ||
F53 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (1000t) | F53 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (1000t) | ||
F53 = F51 * F41 * 0,0036 | F53 = F51 * F41 * 0,0036 | ||
Rivi 677: | Rivi 677: | ||
F51 = Hiilidioksidin ominaispäästöt yhteensä (g/MJ), kivihiili | F51 = Hiilidioksidin ominaispäästöt yhteensä (g/MJ), kivihiili | ||
F41 =Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh), kivihiili | F41 =Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh), kivihiili | ||
Rivi 685: | Rivi 684: | ||
F51 = tulojen summa (F48:F49;F38:F39;D48:D49)/F41 | F51 = tulojen summa (F48:F49;F38:F39;D48:D49)/F41 | ||
F41 = F38+F39 | F41 = F38+F39 | ||
F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, lauhdutusvoimalaitokset (g/MJ) | F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, lauhdutusvoimalaitokset (g/MJ) | ||
F49= Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu (g/MJ) | F49= Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu (g/MJ) | ||
F38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset (GWh) | F38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset (GWh) | ||
F39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh) | F39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh) | ||
D48 = Päästöjen korjauskerroin, lauhdutusvoimalaitokset | D48 = Päästöjen korjauskerroin, lauhdutusvoimalaitokset | ||
D49 = Päästöjen korjauskerroin, muu | D49 = Päästöjen korjauskerroin, muu | ||
Rivi 737: | Rivi 729: | ||
F38 = F11 | F38 = F11 | ||
F39 = F12 | F39 = F12 | ||
Rivi 745: | Rivi 736: | ||
F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili | F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili | ||
Rivi 752: | Rivi 742: | ||
F38 = F11 / E13*K16 | F38 = F11 / E13*K16 | ||
F39 = F12 / E13*K16 | F39 = F12 / E13*K16 | ||
Rivi 759: | Rivi 748: | ||
E13 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh) | E13 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh) | ||
K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus (GWh), tavalliset lauhdutusvoimalaitokset | K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus (GWh), tavalliset lauhdutusvoimalaitokset | ||
Rivi 770: | Rivi 757: | ||
E12 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, muu | E12 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, muu | ||
Rivi 777: | Rivi 763: | ||
E12 = F12+ G12 +... +O12 | E12 = F12+ G12 +... +O12 | ||
Versio 8. joulukuuta 2019 kello 09.13
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.
Kysymys
Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.
Osallistujat
Katso Ilmastovahti.
Vastaus
Perustelut
Yleistä
Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.
Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen
Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.
- Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
- Käytetään näitä sarakenimiä.
- Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
- Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
- Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
- Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
- Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
- Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
- Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
- Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
- Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
- Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
- Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
- Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
- Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
- Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto
Mallitaulu sivun lopussa.
Indeksit
Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.
Päästösektori
|
Päästösektori (tuotantoperusteinen)
|
Päästösektori (kulutusperusteinen)
|
Päästö
|
Polttoaine
|
GPC-standardin mukaiset päästösektorit[1]
Global Protocol for Community-Scale GHG Emission Inventories sisältää päästösektoreittain nämä tiedot:
- notation keys
- gases (in tonnes)
- CO2
- CH4
- N2O
- HFC
- PFC
- SF6
- NF3
- total CO2e
- CO2(b): emissions from biogenic origin (biofuels etc.) are reported separately and NOT included in the total sum.
- data quality (high-medium-low)
- activity data (AD)
- emission factors (EF)
- explanatory comments (I.e. description of methods or notation keys used)
----arg4987: . Onko näille viralliset suomenkieliset nimet? Jos on, kannattaa käyttää niitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 07.45 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)
Obs | GPC ref no. | Scope | Sector | Sektori |
---|---|---|---|---|
1 | I | Stationary energy | ||
2 | I.1 | Residential buildings | Asuinrakennukset | |
3 | I.1.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | Polttoprosessit kaupungissa |
4 | I.1.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | Energiankäyttö verkosta kaupungissa |
5 | I.1.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Häviöt verkossa |
6 | I.2 | Commercial and institutional buildings and facilities | Kaupalliset rakennukset | |
7 | I.2.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | |
8 | I.2.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | |
9 | I.2.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
10 | I.3 | Manufacturing industries and construction | ||
11 | I.3.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | |
12 | I.3.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | |
13 | I.3.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
14 | I.4 | Energy industries | ||
15 | I.4.1 | 1 | Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary | |
16 | I.4.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary | |
17 | I.4.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations | |
18 | I.4.4 | 1 | Emissions from energy generation supplied to the grid | |
19 | I.5 | Agriculture, forestry and fishing activities | ||
20 | I.5.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | |
21 | I.5.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | |
22 | I.5.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
23 | I.6 | Non-specified sources | ||
24 | I.6.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | |
25 | I.6.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | |
26 | I.6.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
27 | I.7 | Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal | ||
28 | I.7.1 | 1 | Emissions from fugitive emissions within the city boundary | |
29 | I.8 | Fugitive emissions from oil and natural gas systems | ||
30 | I.8.1 | 1 | Emissions from fugitive emissions within the city boundary | |
31 | II | Transportation | ||
32 | II.1 | On-road transportation | ||
33 | II.1.1 | 1 | Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary | |
34 | II.1.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation | |
35 | II.1.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
36 | II.2 | Railways | ||
37 | II.2.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary | |
38 | II.2.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways | |
39 | II.2.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
40 | II.3 | Waterborne navigation | ||
41 | II.3.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary | |
42 | II.3.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation | |
43 | II.3.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
44 | II.4 | Aviation | ||
45 | II.4.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary | |
46 | II.4.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation | |
47 | II.4.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | |
48 | II.5 | Off-road transportation | ||
49 | II.5.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary | |
50 | II.5.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation | |
51 | III | Waste | ||
52 | III.1 | Solid waste disposal | ||
53 | III.1.1 | 1 | Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary | |
54 | III.1.2 | 3 | Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary | |
55 | III.1.3 | 1 | Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary | |
56 | III.2 | Biological treatment of waste | ||
57 | III.2.1 | 1 | Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary | |
58 | III.2.2 | 3 | Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary | |
59 | III.2.3 | 1 | Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary | |
60 | III.3 | Incineration and open burning | ||
61 | III.3.1 | 1 | Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary | |
62 | III.3.2 | 3 | Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary | |
63 | III.3.3 | 1 | Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary | |
64 | III.4 | Wastewater treatment and discharge | ||
65 | III.4.1 | 1 | Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary | |
66 | III.4.2 | 3 | Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary | |
67 | III.4.3 | 1 | Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary | |
68 | IV | Industrial processes and product uses (iPPu) | ||
69 | IV.1 | 1 | Emissions from industrial processes occurring within the city boundary | |
70 | IV.2 | 1 | Emissions from product use occurring within the city boundaryvagriCuLture, forestry and other Land use (afoLu) | |
71 | V.1 | 1 | Emissions from livestock within the city boundary | |
72 | V.2 | 1 | Emissions from land within the city boundary | |
73 | V.3 | 1 | Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundaryviother sCoPe 3 | |
74 | VI.1 | 3 | Other Scope 3 |
Päästöjen jaottelu
Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.
Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.
Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.
Kuntatason määrittely
Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:
Kaukolämmön tuotanto ja kulutus
-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.
-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:
Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:
- teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
- kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
- vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta
Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:
- ydinvoimalaitokset
- tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
- vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.
Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.
Laskettavat päästöt
Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.
Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).
Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.
Päästöjen laskenta
Lähtötiedot
Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.
Määrät
- Kotieläimet jaoteltu tarkemmin
- Ihmiset
- Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin
- Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin
- Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin
- Kaukolämmönkulutus
- Sähkönkulutus
- Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
- Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin
- Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin
- Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin
- Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin
- Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
- Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin
Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.
Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen
Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.
Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely
Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.
Vakiot ja kertoimet
IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.
Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle
Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden
-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.
----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)
- Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
- Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
- Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
Laskentakaavat
Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasujen ekvivalenttipäästöt
Hiilidioksidi
Kaukolämmitys
Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).
Jokaisella yllä mainitulla rakennussektorilla lämmityksen hiilidioksidipäästöt (1000 t) muodostuu kulutetun lämmitysenergian päästöistä = kaukolämmitys + sähkölämmitys + lämpöpumppulämmitys + erillislämmitys
Kaukolämmityksen kulutuksen hiilidioksidipäästöt (1000t) jakautuu hankintalähteittäin:
C69 Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset päästöt
C70 kaukolämpövoimalaitokset päästöt
C71 kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö päästöt
C72 kaukolämpölaitokset, lämpöpumput ja sähkökatt. päästöt
C70 Kaukolämpövoimalaitokset
Kaukolämpövoimalaitokset hiilidioksidipäästöt yksi rakennussektori (asuinrakennukset esimerkkinä)
x = a/(100-z)*100/y*w
missä,
a = lämmitysenergian kulutus (GWh)
z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh) ks. tuotannon päästöt
w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon päästöt
Lämmitysenergian kulutus (GWh)
a = C30*F28/C28
missä,
C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
F28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)
C28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)
Kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
C30 = E21/(D21+E21+F21)*C23
missä,
E21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta
D21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta
F21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta
C23 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset yhteensä (annettu)
E21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta
- E21 =E16+E18-E17
- E16 = Paikallinen kaukolämmöntuotanto
- E18 = Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
- E17 = Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
Paikallinen kaukolämmöntuotanto
- E16 = E14+E15
- E14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa
- E14 = E9*G11
- E9 = katso tuotannon päästöt (lämmöntuotanto polttoaineet)
- G11 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- E15 = naapurikuntien kaukolämpö
- E15= E9*G12/100-E14
- G12 = Omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
- E18 = E14/(D14+E14+F14)*C18
- D14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- F14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpölaitokset
- C18 = kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta yhteensä
- D14 = (D9*G15)*G14/100
- D9 = katso tuotannon päästöt (lämmöntuotannon polttoaineet)
- G15 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta %
- F14 = F9*G18
- F9 = kauko- ja prosessilämmön kokonaistuotanto
- F9 = C23+R23
- C23 = ks. tuotannon päästöt (kaukolämpölaitokset polttoaineet)
- R23 = ks. tuotannon päästöt (kaukolämpölaitokset sähkö)
- G18 = onko kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- C18 = G42/100*C14
- G42 = tuonnin osuus kunnan kaukolämmön tuotannosta %
- C14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa yhteensä
- C14 = D14+E14+F14 ks. ylempänä
Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan kaukolämpövoimalaitos
- E17 = E14/(D14+E14+F14)*C17)
- C17 = kaukolämmön satunnainen vienti toiseen kuntaan yhteensä
- C17 = G41/100*C14
- G41 = viennin osuus kaukolämmön tuotannosta %
D21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta
- Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksien näkökulmasta:
- naapurikuntien kaukolämpö
- D15 = D9*G16/100-D14
- kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
- D18 = (D14/(D14+E14+F14)*C18)
- Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
- D17 = D14/(D14+E14+F14)*C17
F21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta
- Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpölaitoksen näkökulmasta:
- naapurikuntien kaukolämpö
- F15 = F9*G19/100-F14
- kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
- F18 = F14/(D14+E14+F14)*C18)
- kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
- F17 = F14/(D14+E14+F14)*C17
Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
z = (1-C30/E21)*100
C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset ks. ylempänä
E21 = kaukolämpövoimalaitokset: kaukolämmön nettohankinta kuntaan ks. ylempänä
C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö
x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)
x = a/(100-z)*100/y-c*w
missä,
a = lämmitysenergian kulutus (GWh)
z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh) ks. tuotannon päästöt
c = Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh) ks. tuotannon päästöt
w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon päästöt
Lämmitysenergian kulutus GWh
a = C31*F28/C28
missä,
C31 = Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
F28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)
C28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)
Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
C31 = (y-c)/(y+v)*F23)
missä,
v = Lämmöntuotanto GWh sähkö ks. tuotannon päästöt
F23 = Kaukolämmön kulutus (tuottaja kaukolämpölaitokset)
F23 = F21/(D21+E21+F21)*C23)
ks. kohdasta C69 kaukolämpövoimalaitokset
Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
z = (1-F23/F21)*100)
ks. ylempänä
Metaani
Maatalous
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin
- Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä
- Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000
- missä,
- e = eläintenlukumäärä kpl
- f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v
- Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:
- lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.
- Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)
- Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:
- f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
- l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
- n = paino kg
- o = referenssipainon korjauskerroin
- p = referenssipaino kg
- q = painonlisäys kg/vrk
- m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k
- k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
- r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75
- r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin
- s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r
- s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin
- s3 = laidunkauden pituus vrk/v
- t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365
- t2 = 0.4*t21+1.47
- t21 = maidon rasvaprosentti %
- t3 = maidontuotanto kg/v
- t2 = 0.4*t21+1.47
- u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r
- u1 = raskauden ylläpitokerroin
- v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k
- l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
- f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
- Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä
- Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000
- missä,
- e = eläintenlukumäärä kpl
- w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y
- x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
- g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)
- k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
- z = Lannan tuhkapitoisuus (%)
- y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100
- å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg
- ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)
- ä1 = laidunkauden pituus vrk
- ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä
- ä3 = sisällä oltavat tunnit
- ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus
- a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)
- a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %
- b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %
- c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)
- c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1
- d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %
- x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt
Liikenne
- Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:
Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä
Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä
Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa:
Valitut luvut suoraan (valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt)
TAI
Suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin: Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t) / (hp+ pp+ lp+kp) * maantieliikenteen polttoaineen käyttö (GWh) ⇤--arg9309: . Tästä laskelmastahan tulee yksikkö kton/GWh. Käytetäänkö tätä edelleen jossain muussa laskelmassa jotta saadaan päästö? En ymmärrä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 06.36 (UTC) (type: ; paradigms: science: attack) -> oli jäänyt väärä versio opasnettiin, anteeksi! Nyt pitäisi olla oikein.
maantieliikenteen polttoaineen käyttö (GWh)= hp+ pp+ lp+kp
hp= henkilöautojen polttoaineen käyttö (GWh)
pp= pakettiautojen polttoaineen käyttö (GWh)
lp= linja-autojen polttoaineen käyttö (GWh)
kp= kuorma-autojen polttoaineiden käyttö (GWh)
Erillinen sähköntuotanto
Erillisen sähköntuotannon päästöt = lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt + huippuvoimalaitosten korjatut päästöt
Lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt = summa jokaisen polttoaineen korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
F53 = Korjatut hiilidioksidipäästöt, kivihiili (1000t)
F53 = F51 * F41 * 0,0036
F51 = Hiilidioksidin ominaispäästöt yhteensä (g/MJ), kivihiili
F41 =Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh), kivihiili
F51 = tulojen summa (F48:F49;F38:F39;D48:D49)/F41
F41 = F38+F39
F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt, lauhdutusvoimalaitokset (g/MJ)
F49= Hiilidioksidin ominaispäästöt, muu (g/MJ)
F38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
F39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu (GWh)
D48 = Päästöjen korjauskerroin, lauhdutusvoimalaitokset
D49 = Päästöjen korjauskerroin, muu
F48= D10*D11
-> paitsi jos F38 = 0, silloin -> 0
F49 = D10 * D11
-> paitsi jos F39 = 0, silloin -> 0
D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
D11 = Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
F38= valitusta laskutavasta riippuen:
F39 = valitusta laskutavasta riippuen:
Laskutapa 1:
F38 = F11
F39 = F12
F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, lauhdutusvoimalaitokset, kivihiili (GWh)
F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu, kivihiili
Laskutapa 2:
F38 = F11 / E13*K16
F39 = F12 / E13*K16
E13 = Polttoaineiden käyttö yhteensä (GWh)
K16 = Vuosikohtainen polttoaine-energian kulutus (GWh), tavalliset lauhdutusvoimalaitokset
E13 = E11 + E12
E11 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, lauhdutusvoimalaitokset
E12 = Polttoaineiden käyttö yhteensä, muu
E11 = F11 + G11 +...+ O11
E12 = F12+ G12 +... +O12
F11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, kivihiili, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, turve, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
O11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu bio, lauhdutusvoimalaitokset (GWh)
F12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, kivihiili, muu (GWh)
G12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, turve, muu (GWh)
O12 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö, muu bio, muu (GWh)
Huippuvoimalaitosten korjatut päästöt = lasketaan samanlailla kuin lauhdutusvoimalaitosten korjatut päästöt.
Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
Päästöt= Prosessivoimalaitoksen korjatut kokonaispäästöt A1 + teollisuuden korjatut kokonaispäästöt B2
Prosessivoimalaitosten korjatut kokonaispäästöt A1= summa jokaisen polttoaineen (kivihiili, maakaasu ym.) korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
Hiilidioksidin polttoainekohtaiset ominaispäästöt = korjatut kokonaispäästöt (kivihiili) (g/MJ) J80 + polttoaineiden (kivihiili) kokonaiskäyttö (GWh) J64 * 0,0036
J80 = Korjatut kokonaispäästöt
J64= Polttoaineiden kokonaiskäyttö (GWh)
J80 = Tulojen summa (J77:J78;J61:J62)/J64
J77 = hiilidioksidin ominaispäästöt prosessivoimalaitokset
J78=hiilidioksidin ominaispäästöt muu
J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö proses.v.
J62= Yksiköiden polttoaineiden käyttö muu
J77, J78 Hiilidioksidin ominaispäästöt, kivihiili = CO2_KoKP (kivihiili)
CO2_KokP = Hiilidioksidin kokonaispäästökerroin (polttoainekohtainen)
CO2_KokP = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ) * Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
->paitsi jos yksikön polttoaineen käyttö on 0, silloin CO2_KokP = 0
Yksiköiden polttoaineen käyttö J61 J62= LASKUTAPA 1 tai 2
Laskutapa 1, eli annetut arvot suoraan:
Yksikön polttoaineen käyttö J61= yksikön polttoaineen käyttö, alkuarvo (GWh) J11
Laskutapa 2 eli suhteutettuna kokonaismääriin:
J61= J11/I13 (yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (summa)) * O16 (vuosikohtainen teollisuuden prosessivoimalaitosten polttoaine-energian kulutus (GWh) alkuarvo)
J64 = lämmöntuotannon polttoaineet (GWh) J65 + sähköntuotannon polttoaineet (GWh) J66
Sähköntuotannon polttoaineen (GWh) J66 =-> lasketaan kuten lämmöntuotannon polttoaineet (GWh) J65, PAITSI COP-LUKU EROAA
J65 = Tulojen summa (J61:J62;AC61:AC62)
J61 = yksiköiden polttoaineiden käyttö (proses.v.) (GWh)
J62 = yksiköiden polttoaineiden käyttö (muu) (GWh)
AC61 = polttoaineosuus, lämpö (proses.v.))
AC62 = polttoaineosuus, lämpö (muu)
Polttoaineosuus lämpö (muu) = -> lasketaan kuten polttoaineosuus (proses.v.)
AC61 = D61 Lämmöntuotanto, polttoaineet (proses.v.) (GWh) / I61 Polttoaineen yhteensä (proses.v.)
D61 = C61 Lämmöntuotanto, määrä / E61 lämmöntuotanto, hyötysuhde (alkuarvo) *100
C61 Lämmöntuotanto, määrä (proses.v.) = Laskutapa 1 tai 2
Laskutapa 1, eli annetut arvot suoraan:
C61= C11 Lämmöntuotanto määrä (proses.v.) (alkuarvo) * COP-luku
Laskutapa 2, eli suhteutettuna kokonaismääriin:
C61 = C11 / C13 (lämmöntuotanto, määrä (proses.v. + muu) * M16 (kunta ja vuosikohtainen teollisuuden prosessivoimalaitosten nettotuotanto, alkuarvo (GWh)
C13 lämmöntuotanto, määrä (proses.v. + muu) = C11 lämmöntuotanto määrä (proses.v) + C12 lämmöntuotanto määrä (muu) (alkuarvo)
C11 Lämmöntuotanto määrä (proses.v.) = alkuarvo * COP-luku
Polttoaineet yhteensä (proses.v.) = summa yksiköiden polttoaineiden käytöstä
Teollisuusen korjatut kokonaispäästöt B2= summa jokaisen polttoaineen (kivihiili, maakaasu ym.) korjatuista ominaispäästöistä (hiilidioksidi, metaani ym.)
Esimerkkinä hiilidioksidi ja kivihiili, muille päästöille ja polttoaineille laskeminen samalla tavalla:
F53 = Hiilidioksidin polttoainekohtaiset ominaispäästöt
F53 =F51 + G41 *0,0036
J51 = korjatut kokonaispäästöt (kivihiili) (g/MJ)
G41 = polttoaineiden (kivihiili) kokonaiskäyttö (GWh)
J51= Tulojen summa (F48:F49; G38:G39; D48:D49) / G41
F48 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (teollisuus) (g/MJ)
F49 = Hiilidioksidin ominaispäästöt (muu) (g/MJ)
G38 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (teollisuus) (GWh)
G39 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (muu) (GWh)
D48 = Päästökorjauskerroin (teollisuus)
D49 = Päästökorjauskerroin (muu)
G41 = Polttoaineiden kulutukset (teollisuus +muu) (GWh)
G41 = G38+G39
F48 = D10*D11 Paitsi, jos G38 = 0, silloin ->0
F49 = D10 *D11 Paitsi, jos G39 = 0, silloin ->0
D10 = Hiilidioksidin päästökerroin (g/MJ)
D11= Hiilidioksidin hapettumiskerroin (-)
G38 = Laskutapa 1 tai 2
Laskutapa 1:
G38 = G11
Laskutapa 2:
G38 = G11/F13*K16
G11 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
K16 = Vuosikohtainen teollisuuden polttoaine-energian kulutus (GWh)
F13 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö yhteensä (teollisuus + muu)
F13 = F11+F12
F11 = Energialähteet yhteensä (teollisuus) (GWh)
F12 = Energialähteet yhteensä (muu) (GWh)
F11= G11+H11+...+X11
F12 = G12+H12+...+X12
G11 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (kivihiili) (GWh)
H11= Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (turve) (GWh)
X11= Yksiköiden polttoaineen käyttö, teollisuus (sähkö) (GWh)
G12 = Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (kivihiili) (GWh)
H12= Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (turve) (GWh)
X12= Yksiköiden polttoaineen käyttö, muu (sähkö) (GWh)
Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne
Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt
- Liikenne
- Maantieliikenne
- Henkilöautot
- Pakettiautot
- Linja-autot
- Kuorma-autot
- Laivat
- Junat
- Lentokoneet
- Polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ajosuorite (milj. km)
- Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
- Metaanin päästöt (t)
- Typpioksiduulin päästöt (t)
- Hiilimonoksidin päästöt (t)
- Hiukkasten päästöt (t)
- Rikkidioksidin päästöt (t)
- Typen oksidien päästöt (t)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas polttoöljy
- kevyt polttoöljy
- dieselöljy
- bensiini
- nestekaasu
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- jal.kaasu
- yhdyskuntajäte
- muu fossiilinen
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- yhd.jäte
- biokaasu
- muu bio
- Maantieliikenne
- Erillinen sähköntuotanto
- Muu erillinen sähköntuotanto
- Huippuvoimalaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- maakaasu
- raskas polttoöljy
- kevyt polttoöljy
- muu fossiilinen
- biokaasu
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- Ominaispäästöt
- Lauhdutusvoimalaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- muu bio
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- Ominaispäästöt
- Huippuvoimalaitokset
- Muu erillinen sähköntuotanto
- Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
- Prosessivoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- jal.kaasu
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ominaispäästöt
- Muu teollisuus
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- jal.kaasu
- bensiini
- nestekaasu
- koksi
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- lp:n lämpö
- sähkö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö
- Ominaispäästöt
- Prosessivoimalaitokset
- Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
- Kaukolämpövoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- yhd.jäte (f)
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- biokaasu
- yhd.jäte (b)
- te. jätelämpö
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ominaispäästöt
- Kaukolämpölaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksikön polttoaineiden käyttö
- Ominaispäästöt
- Kaukolämpövoimalaitokset
- Rakennusten erillislämmitys
- Muu polttoaineiden käyttö
- Maatalous
- Jätehuolto
- Teollisuusprosessit
Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko
- Liikenne
- Liikennevälineet
- Käytetty polttoaine
- Erillinen sähköntuotanto
- Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
- Käytetty polttoaine
- Pros.voimalait. ja muu teoll.
- Pros-voimalait /muu teollisuus
(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)
- Käytetty polttoaine
- Kl-voima- ja kl-laitokset
- Laitokset
- Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
- Käytetty polttoaine
- Laitokset
- Rakennusten erillislämmitys
- Polttoaine
- Rakennustyyppi
- Muu polttoaineiden käyttö
- Polttoaine
- Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
- Maatalous
- Eläimet
- Lanta
- Lannoitteet
- Eläimet
- Jätehuolto
- Lähde
- Käsittely
- Teollisuusprosessit
- Tuotteet
Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu
- Päästöt
- Sektori (esim. kunta/teollisuus)
- Käyttötapa
Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener
Obs | Sektori | Polttoaine | Päästö | Tulos | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Teollisuus ja prosessivoima | Kivihiili | CH4 | 1 |