Kasvener
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.
Kysymys
Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.
Osallistujat
Katso Ilmastovahti.
Vastaus
Perustelut
Yleistä
Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.
LASKENTA 1 vai 2?
Kasvenerissä on paljon kohtia, jossa voi tai pitää valita laskenta kahden lskentamallin (1 ja 2) välillä. Näiden ero on se, että laskenta 1 käyttää suoraan käyttäjän antamia polttoainekohtaisia käyttötietoja. Sen sijaan laskenta 2 ottaa tämän lisäksi tiedon kokonaiskulutuksesta ja jakaa sen sitten polttoaineille annettujen suhteiden mukaisesti. Tässä kuvauksessa päädyttiin siihen, että on huomattavasti selkeämpää käyttää suoraan polttoainemääriä. Jos jostain syystä käytössä on kokonaismäärä ja osuudet, niistä lasketaan polttoainekohtaiset määrät nyt kehitettävän mallin ulkopuolella, eikä sitä laskentaa tai kuvausta sotketa tähän. Laskenta 2 siis jätetään pois jatkotarkasteluista.
Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen
Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.
- Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
- Käytetään näitä sarakenimiä.
- Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
- Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
- Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
- Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
- Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
- Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
- Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
- Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
- Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
- Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
- Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
- Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
- Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
- Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto
Mallitaulu sivun lopussa.
Indeksit
Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.
Päästösektori
|
Päästösektori (tuotantoperusteinen)
|
Päästösektori (kulutusperusteinen)
|
Päästö
|
Polttoaine
|
GPC-standardin mukaiset päästösektorit[1]
Global Protocol for Community-Scale GHG Emission Inventories sisältää päästösektoreittain nämä tiedot:
- notation keys
- gases (in tonnes)
- CO2
- CH4
- N2O
- HFC
- PFC
- SF6
- NF3
- total CO2e
- CO2(b): emissions from biogenic origin (biofuels etc.) are reported separately and NOT included in the total sum.
- data quality (high-medium-low)
- activity data (AD)
- emission factors (EF)
- explanatory comments (I.e. description of methods or notation keys used)
----arg4987: . Onko näille viralliset suomenkieliset nimet? Jos on, kannattaa käyttää niitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 07.45 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)
Obs | GPC ref no. | Scope | Sector | Sektori |
---|---|---|---|---|
1 | I | Stationary energy | Kiinteä energia | |
2 | I.1 | Residential buildings | Asuinrakennukset | |
3 | I.1.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | Polttoprosessit kaupungissa |
4 | I.1.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | Energiankäyttö verkosta kaupungissa |
5 | I.1.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt verkon häviöistä |
6 | I.2 | Commercial and institutional buildings and facilities | Kaupalliset rakennukset | |
7 | I.2.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | Polttoprosessit kaupungissa |
8 | I.2.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | Energiankäyttö verkosta kaupungissa |
9 | I.2.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt verkon häviöistä |
10 | I.3 | Manufacturing industries and construction | Valmistusprosessit ja rakentaminen | |
11 | I.3.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | Polttoprosessit kaupungissa |
12 | I.3.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | Energiankäyttö verkosta kaupungissa |
13 | I.3.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt verkon häviöistä |
14 | I.4 | Energy industries | Energia-ala | |
15 | I.4.1 | 1 | Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary | Energiantuotannon apuprosessit kaupungeissa |
16 | I.4.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary | Energiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa |
17 | I.4.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations | Verkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa |
18 | I.4.4 | 1 | Emissions from energy generation supplied to the grid | Häviöt verkon sähkönsyötyössä |
19 | I.5 | Agriculture, forestry and fishing activities | Maa- , metsä- ja kalatalous | |
20 | I.5.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | Polttoprosessit kaupungissa |
21 | I.5.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | Energiankäyttö verkosta kaupungissa |
22 | I.5.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt verkon häviöistä |
23 | I.6 | Non-specified sources | Erittelemättömät energialähteet | |
24 | I.6.1 | 1 | Emissions from fuel combustion within the city boundary | Polttoprosessit kaupungissa |
25 | I.6.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary | Energiankäyttö verkosta kaupungissa |
26 | I.6.3 | 3 | Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt verkon häviöistä |
27 | I.7 | Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal | Hajapäästöt hiilen tuotannossa | |
28 | I.7.1 | 1 | Emissions from fugitive emissions within the city boundary | Kaupunkien hajapäästöt |
29 | I.8 | Fugitive emissions from oil and natural gas systems | Hajapäästöt öljystä ja maakaasusta | |
30 | I.8.1 | 1 | Emissions from fugitive emissions within the city boundary | Kaupunkien hajapäästöt |
31 | II | Transportation | Liikenne | |
32 | II.1 | On-road transportation | Tieliikenne | |
33 | II.1.1 | 1 | Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary | Polttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä |
34 | II.1.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation | Verkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä |
35 | II.1.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa |
36 | II.2 | Railways | Raideliikenne | |
37 | II.2.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary | Päästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa |
38 | II.2.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways | Päästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä |
39 | II.2.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa |
40 | II.3 | Waterborne navigation | Vesi(Laiva)liikenne | |
41 | II.3.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary | Vesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa |
42 | II.3.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation | Verkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä |
43 | II.3.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa |
44 | II.4 | Aviation | Lentäminen | |
45 | II.4.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary | Lentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa |
46 | II.4.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation | Päästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä |
47 | II.4.3 | 3 | Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption | Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa |
48 | II.5 | Off-road transportation | Maastoliikenne | |
49 | II.5.1 | 1 | Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary | Maastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa |
50 | II.5.2 | 2 | Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation | päästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä |
51 | III | Waste | Jätteet | |
52 | III.1 | Solid waste disposal | Kiinteän jätteen hävittäminen | |
53 | III.1.1 | 1 | Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary | Kiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla |
54 | III.1.2 | 3 | Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary | Päästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella |
55 | III.1.3 | 1 | Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary | Päästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä |
56 | III.2 | Biological treatment of waste | Biologinen jätteenkäsittely | |
57 | III.2.1 | 1 | Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary | Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään biologisesti kaupungissa |
58 | III.2.2 | 3 | Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary | Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa |
59 | III.2.3 | 1 | Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary | Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa |
60 | III.3 | Incineration and open burning | Jätteenpoltto | |
61 | III.3.1 | 1 | Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary | Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa |
62 | III.3.2 | 3 | Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary | Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa |
63 | III.3.3 | 1 | Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary | Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa |
64 | III.4 | Wastewater treatment and discharge | Jäteveden käsittely | |
65 | III.4.1 | 1 | Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary | Päästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa |
66 | III.4.2 | 3 | Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary | Päästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa |
67 | III.4.3 | 1 | Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary | Päästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa |
68 | IV | Industrial processes and product uses (iPPu) | Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö | |
69 | IV.1 | 1 | Emissions from industrial processes occurring within the city boundary | Päästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella |
70 | IV.2 | 1 | Emissions from product use occurring within the city boundary | Päästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella |
71 | V | Agriculture, forestry and other land use (AFOLU) | Maa- ja metsätalous ja maankäyttö | |
72 | V.1 | 1 | Emissions from livestock within the city boundary | Päästöt karjasta kaupungin alueella |
73 | V.2 | 1 | Emissions from land within the city boundary | Päästöt maaperästä kaupungin alueella |
74 | V.3 | 1 | Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundary | Päästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella |
75 | VI | Other Scope 3 | Muu scope 3 | |
76 | VI.1 | 3 | Other Scope 3 | Muut Scope 3:n päästöt |
Päästöjen jaottelu
Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.
Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.
Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.
Kuntatason määrittely
Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:
Kaukolämmön tuotanto ja kulutus
-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.
-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:
Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:
- teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
- kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
- vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta
Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:
- ydinvoimalaitokset
- tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
- vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.
Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.
Laskettavat päästöt
Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.
Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).
Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.
Päästöjen laskenta
Lähtötiedot
Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.
Määrät
- Kotieläimet jaoteltu tarkemmin
- Ihmiset
- Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin
- Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin
- Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin
- Kaukolämmönkulutus
- Sähkönkulutus
- Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
- Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin
- Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin
- Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin
- Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin
- Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
- Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin
Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.
Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen
Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.
Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely
Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.
Vakiot ja kertoimet
IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.
Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle
Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden
-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.
----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)
- Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
- Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
- Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
Laskentakaavat
Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt
Kaukolämmitys
Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).
Jokaisella yllä mainitulla rakennussektorilla lämmityksen hiilidioksidipäästöt (1000 t) muodostuu kulutetun lämmitysenergian päästöistä = kaukolämmitys + sähkölämmitys + lämpöpumppulämmitys + erillislämmitys
Kaukolämmityksen kulutuksen hiilidioksidipäästöt (1000t) jakautuu hankintalähteittäin:
C69 Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset päästöt
C70 kaukolämpövoimalaitokset päästöt
C71 kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö päästöt
C72 kaukolämpölaitokset, lämpöpumput ja sähkökatt. päästöt
C70 Kaukolämpövoimalaitokset
Kaukolämpövoimalaitokset hiilidioksidipäästöt yksi rakennussektori (asuinrakennukset esimerkkinä)
x = a/(100-z)*100/E9*w
missä,
a = lämmitysenergian kulutus (GWh)
z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
E9 = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)
w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - kaukolämpövoimalaitokset
Lämmitysenergian kulutus (GWh)
a = C30*F28/C28
missä,
C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
F28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)
C28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)
Kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
C30 = E21/(D21+E21+F21)*C23
missä,
E21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta
D21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta
F21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta
C23 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset yhteensä (annettu)
E21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta
- E21 =E16+E18-E17
- E16 = Paikallinen kaukolämmöntuotanto
- E18 = Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
- E17 = Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
Paikallinen kaukolämmöntuotanto
- E16 = E14+E15
- E14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa
- E14 = E9*G11
- E9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpövoimalaitokset)
- G11 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- E15 = naapurikuntien kaukolämpö
- E15= E9*G12/100-E14
- G12 = Omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
- E18 = E14/(D14+E14+F14)*C18
- D14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- F14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpölaitokset
- C18 = kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta yhteensä
- D14 = (D9*G15)*G14/100
- D9 = ks. lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
- G15 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta %
- F14 = F9*G18
- F9 = kauko- ja prosessilämmön kokonaistuotanto
- F9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpölaitokset)
- G18 = onko kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- C18 = G42/100*C14
- G42 = tuonnin osuus kunnan kaukolämmön tuotannosta %
- C14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa yhteensä
- C14 = D14+E14+F14 ks. ylempänä
Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan kaukolämpövoimalaitos
- E17 = E14/(D14+E14+F14)*C17)
- C17 = kaukolämmön satunnainen vienti toiseen kuntaan yhteensä
- C17 = G41/100*C14
- G41 = viennin osuus kaukolämmön tuotannosta %
D21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta
- Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksien näkökulmasta:
- naapurikuntien kaukolämpö
- D15 = D9*G16/100-D14
- kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
- D18 = (D14/(D14+E14+F14)*C18)
- Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
- D17 = D14/(D14+E14+F14)*C17
F21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta
- Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpölaitoksen näkökulmasta:
- naapurikuntien kaukolämpö
- F15 = F9*G19/100-F14
- kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
- F18 = F14/(D14+E14+F14)*C18)
- kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
- F17 = F14/(D14+E14+F14)*C17
Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
z = (1-C30/E21)*100
C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset ks. ylempänä
E21 = kaukolämpövoimalaitokset: kaukolämmön nettohankinta kuntaan ks. ylempänä
Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)
E9 = SUMMA(J68:V68)
esimerkkinä kivihiili J68
J68 =TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$Z61:$Z62,$E61:$E62)/100
missä,
J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)
J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)
Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)
Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)
E61 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (kaukolämpövoimalaitokset)
E62 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (muu)
Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)
J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)
Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2
1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)
2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)
- I13 = SUMMA(I11:I12)
- I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset)
- I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)
- O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen
Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)
J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)
Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla
Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)
Z61 = Z11/100*D61/I61
Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö
D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh
D61= C61/E61*100
- C61 = Lämmöntuo:tanto GWh
- E61 = hyötysuhde %
I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä
- SUMMA(J61:V61)
Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)
Z62 = Z12/100*D62/I62
Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset
C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö
x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)
x = a/(100-z)*100/y-c*w
missä,
a = lämmitysenergian kulutus (GWh)
z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)
c = Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)
w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. lämpö
Lämmitysenergian kulutus GWh
a = C31*F28/C28
missä,
C31 = Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
F28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)
C28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)
Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset
C31 = (y-c)/(y+v)*F23)
missä,
v = Lämmöntuotanto GWh sähkö ks. tuotannon päästöt
F23 = Kaukolämmön kulutus (tuottaja kaukolämpölaitokset)
F23 = F21/(D21+E21+F21)*C23)
ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset
Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)
z = (1-F23/F21)*100)
ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset
Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)
Lasketaan muuten samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien lämmöntuotanto, mutta kohta polttoaineosuudet lasketaan eritavalla.
Lämmöntuotanto kaikki polttoaineet
y = SUMMA(J68:Y68)
esimerkkinä kivihiili J68
J68 = TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$AC61:$AC62,$E61:$E62)/100
missä,
J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)
AC61 = Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
AC62 = Polttoaineosuudet lämpö (muu)
E61 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
E62 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (muu)
Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
AC61 = D61/I61
D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh
- D61 = C61/E61*100
- C61 = Lämmöntuotanto GWh
- E61 = hyötysuhde %
I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä
- SUMMA(J61:V61)
Polttoaineosuudet lämpö (muu)
AC62 = D62/I62
Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet lämpö kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)
c = SUMMA(T38:T39)
T38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)
T39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)
Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)
T38 = JOS($B$16=1,T11,T11/$F$13*$K$16)
Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2
- 1.Yksiköiden sähkön käyttö GWh (T11)
- 2.Yksiköiden energialähteiden käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (T11/F13*K16)
- F13 = SUMMA(F11:F12)
- F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)
- F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)
- K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen
Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)
T39 = JOS($B$16=1,T12,T12/$F$13*$K$16)
Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)
Maatalous
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin
- Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä
- Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000
- missä,
- e = eläintenlukumäärä kpl
- f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v
- Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:
- lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.
- Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)
- Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:
- f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
- l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
- n = paino kg
- o = referenssipainon korjauskerroin
- p = referenssipaino kg
- q = painonlisäys kg/vrk
- m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k
- k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
- r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75
- r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin
- s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r
- s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin
- s3 = laidunkauden pituus vrk/v
- t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365
- t2 = 0.4*t21+1.47
- t21 = maidon rasvaprosentti %
- t3 = maidontuotanto kg/v
- t2 = 0.4*t21+1.47
- u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r
- u1 = raskauden ylläpitokerroin
- v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k
- l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
- f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
- Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä
- Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000
- missä,
- e = eläintenlukumäärä kpl
- w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y
- x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
- g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)
- k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
- z = Lannan tuhkapitoisuus (%)
- y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100
- å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg
- ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)
- ä1 = laidunkauden pituus vrk
- ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä
- ä3 = sisällä oltavat tunnit
- ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus
- a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)
- a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %
- b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %
- c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)
- c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1
- d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %
- x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
Liikenne
Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)
Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus
t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk
- Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
- hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)
- Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
- pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)
- Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
- pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)
Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.
Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä. Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.
hp = C153 + K153
- C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö
- K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet
C153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö
- C153= Summa (D153:I153)
- D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)
- Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:
- Eriteltyjen: D153 = 0
- Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98
- D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)
- C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)
- C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)
- C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)
- C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)
- G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot
Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty
K153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet
K153 = J151 * E47/1000
- J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)
- E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)
J151 Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)
J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan
- Eriteltyjen:
- J151=0
- Erittelemättömien:
- B99=J22
- J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)
E47 Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)
E47 = E46/a*1000
- E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä
- a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä
- E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus
- a= summa(F114:K114)
- F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut
- Esimerkkinä palvelut, K114
- K114 = K84*E117
- K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)
- E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen
- E117 = 1-m/100
- m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)
K84 Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)
K84 = K80-K81-K82-K83
K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä
K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
K80 Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä
K80 = summa(K73:K79)
K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)
Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt
Sähkön kulutus
Sähkön kulutuksen päästöt
Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)
Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)
Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.
sektorin hiilidioksidipäästöt:
x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)
missä,
k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)
t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)
p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)
c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %
d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)
e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %
f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)
g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %
h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)
- Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus
Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.
xi = summa(k/t*p)i – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2
Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta
k = (C73-D73)*F55/E55
- C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i
- =D49-D63
- D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i
- ks. tuotannon kaavat
- D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i
- =D64 + D65
- D64 = teollisuuden sähköntuotannosta
- D65 = muusta sähköntuotannosta
- D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i
- F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i
- E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)
- Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.
= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i
oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)
=L_tase!F41*L57/L55
- L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)
- sähkölämmitys
- =Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100
- Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)
- Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %
- lämpöpumppujen sähkö:
- Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat
- kaukolämmön sähkö:
- S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)
- Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
- N80 = summa(k)i
- L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)
- =L55+L56
- L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
- E56/E55*L55
- L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
- datasta
- summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
- lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii
- summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)
- lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla
Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)
xi = summa(k/t*p)i
Prosessivoimalaitokset:
Paikallinen sähkönkulutus
ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä
- = Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)
- Prosessivoimalaitokset
- Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat
- Kaukolämpövoimalaitokset
- 0
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- (1-Ener_jako!G14/100)*F46
- Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %
- F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla
- Vesivoimalaitokset
- Ener_jako!G27/100*G46
- Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
- G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla
- Tuulivoimalaitokset
- Ener_jako!G31/100*H46
- Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
- H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla
- Huippuvoimalaitokset
- Ener_jako!G35/100*I46
- Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %
- I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)
- = D55+D56
- D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus
- datasta
- D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
- = D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)
- Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %
D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset
- ks. tuotannon kaavat
C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä
- = JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))
- C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
- =D57+E57
- D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä
- E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh
- = summa(sähkönkulutus sektorilla)i
- Teollisuus
- F57 = F55+F56
- F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa
- F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
- E56/E55*F55
- E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
- =E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)
- Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %
- E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)
- F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)
- Kotitaloudet ja kiinteistöt
- G57 =G55+G56
- G55 = sähkön kulutus (GWh)
- =Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55
- Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)
- Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
- H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
- G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt
- = E56/E55*G55
- ks. ylenpänä
- Maataloustuotanto
- H57 = H55+H56
- H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
- =Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60
- Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %
- Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
- H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
- =E56/E55*H55
- ks. ylenpänä
- Kunnan oma kulutus
- I57 =I55+I56
- I55 = sähkönkulutus kunta
- =Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61
- Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %
- Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh
- I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
- =E56/E55*I55
- ks. ylenpänä
- Muu julkinen kulutus
- J57 =J55+J56
- J55 = sähkönkulutus muu julkinen
- =Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61
- Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus %
- Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)
- J56 = E56/E55*J55)
- ks. ylenpänä
- Palvelut
- K57 = K55+K56
- K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)
- K56 = E56/E55*K55
- ks. ylenpänä
- C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
- summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i
- Prosessivoimalaitokset
- ks. tuotannon kaavat
- Kaukolämpövoimalaitokset
- E49 =E46+E48
- E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
- E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
- = E46*Ener_jako!G12/100-E46
- Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- F49 =F46+F48
- F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat
- F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
- =(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100
- Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
- Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta
- Vesivoimalaitokset
- G49 =G46-G47
- G46 = kunnan sähköntuotanto
- datasta
- G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
- =Ener_jako!G26/100*G46
- Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %
- Tuulivoimalaitokset
- H49 =H46-H47
- H46 = kunnan sähköntuotanto
- datasta
- H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
- =Ener_jako!G30/100*H46
- Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta
- Huippuvoimalaitokset
- I49 =I46-I47
- I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
- I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
- =Ener_jako!G34/100*I46
- Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta
- Ydinvoimalaitokset
- J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto
- datasta
- Lauhdutusvoimalaitokset
- K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä
D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä
D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset
- =D50/C50*C64
- D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus
- C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä
- C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä
Kaukolämpövoimalaitokset
k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)
missä,
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks. ylenpänä
E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh ks. ylenpänä
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)
- =summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)
- prosessivoimalaitokset
- D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla
- datasta
- Muut eri tuotantolaitokset
- E51 = E49-E50
- E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto
- E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)
- =C63-C64
- C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä
- =C49-C57
- C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
- C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta
E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)
E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)
- =E51/C51*C65
- C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)
- C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))
missä,
C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä
D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä
E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä
F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla
F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)
- =F50/C50*C64
- C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä
- F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla
- C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä
F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
Huippuvoimalaitokset
k = I49-I63
I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)
- =I46-I47
- I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
- ks. tuotannon kaavat
- I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
- =Ener_jako!G34/100*I46
- Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %
I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)
- =I64+I65
- I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
- =I50/C50*C64
- I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset
- =Ener_jako!G35/100*I46
- I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
- =I51/C51*C65
- I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset
- =I49-I50
Sähkön ’osto’
k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)
- C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
- C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
- D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)
- C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä
Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt
Yleiskuvaus
Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat
käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava
pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.
Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,
rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.
Alempana poikkeuksia.
Kokonaispäästö (t)
x = y * z * 0.0036
missä,
y = ominaispäästö (g/MJ)
z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)
0.0036 = yksikön muuntokerroin
Ominaispäästö (g/MJ)
y = (pk * hk) * ki
missä,
pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)
hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)
ki = päästön i korjauskerroin
päästön i korjauskerroin
ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)
missä,
mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)
x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)
Poikkeukset
Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen
käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.
z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)
polttoaineosuus (lämpö/sähkö)
= lp / p yht
lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)
p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)
Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)
lp = (lt * COP-luku) / hs * 100
lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)
COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa
hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)
Liikenne
- Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:
Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä
Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä
Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.
Liikenteen ominaispäästöt
Ajoneuvo | Päästö | Kuvaus |
---|---|---|
henkilöauto (ha) | 104,29 | VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin |
pakettiauto | 136,58 | |
kuorma-auto | 678,75 | Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 % |
bussi, HSL | 55,8 | Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit |
bussi, muu | 557,97 | |
raide | 0 |
Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035
Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO2e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.
Obs | Ajoneuvo | v0+ | v4b | v7a | v7b | v5b_7b | v44 | v50 | v54 | v60 | v70 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | ha maantie | 1157 | 1035 | 1144 | 1127 | 1088 | 882 | 855 | 798 | 932 | 834 |
2 | ha katu | 1576 | 1321 | 1557 | 1522 | 1405 | 1147 | 1085 | 961 | 1093 | 1040 |
3 | raskas, yhd. maantie | 36 | 36 | 37 | 37 | 36 | 36 | 36 | 36 | 37 | 36 |
4 | raskas, yhd. katu | 29 | 29 | 29 | 29 | 29 | 29 | 29 | 29 | 29 | 29 |
5 | raskas, ka maantie | 32 | 32 | 33 | 33 | 32 | 32 | 32 | 32 | 32 | 32 |
6 | raskas, ka katu | 28 | 28 | 28 | 28 | 28 | 28 | 28 | 28 | 28 | 28 |
7 | raskas, pa maantie | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 |
8 | raskas, pa katu | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 |
9 | jkl bussi, HSL | 43 | 43 | 43 | 43 | 43 | 43 | 43 | 43 | 43 | 43 |
10 | jkl bussi, muu | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 |
11 | ratikka | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 |
12 | juna | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |
13 | metro | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |
Liikennemallilla mallinnetut skenaariot | Maankäyttö | Maankäytön tiivistäminen | Muut toimenpiteet | Selite | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Emmen skenaarionumerot | Koodi mallissa | Koodinimi | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | |
111-113 | 2035_v0+ | 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU] | x | Vertailuvaihtoehto (BAU) | |||||||||||||
31-33 | 2035_v0 | 2035 vertailuvaihtoehto (v0) | x | ||||||||||||||
701-703 | 2035_v7a | Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella | (x) | x | Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II) | ||||||||||||
711-713 | 2035_v7b | Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä | (x) | x | Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II) | ||||||||||||
202-203 | 2035_v2 | Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu | x | x | Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli | ||||||||||||
301-303 | 2035_v3a | Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1) | x | x | Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla) | ||||||||||||
401-403 | 2035_v4a | Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu | x | x | (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus 9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020)) | ||||||||||||
411-413 | 2035_v4b | Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu | x | (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti | |||||||||||||
501-503 | 2035_v5a | Pysäköintimaksujen korotus, +50 % | x | x | Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla | ||||||||||||
511-513 | 2035_v5b_7b | Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu | (x) | x | x | Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla | |||||||||||
601-603 | 2035_v6a | Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto | x | x | Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla) | ||||||||||||
(111-113) | 2035_SAT | SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 % | x | x | Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet) | ||||||||||||
(111-113) | 2035_v0+_SA | SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 % | x | x | Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä) | ||||||||||||
(111-113) | 2035_v0+_B | B = Raskaan liikenteen teknologia | x | x | Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä) | ||||||||||||
45-47 | 2035_v44 | MAXI1 | x | x | x | x | x | Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50% | |||||||||
(45-47) | 2035_v44_SA | MAXI1_SA | x | x | x | x | x | x | Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50% | ||||||||
(45-47) | 2035_v44_SAB | MAXI1_SAB | x | x | x | x | x | x | x | Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 % | |||||||
51-53 | 2035_v50 | MAXI2 | x | x | x | x | x | x | Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50% | ||||||||
55-57 | 2035_v54 | MAXI3 | x | x | x | x | x | x | Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100% | ||||||||
(55-57) | 2035_v54_SAB | MAXI3_SAB | x | x | x | x | x | x | x | x | Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100% | ||||||
(55-57) | 2035_v54_SAT_SAB | MAXI3_SAT_SAB | x | x | x | x | x | x | x | x | x | Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100% | |||||
61-63 | 2035_v60 | PORKKANA | x | x | x | x | x | Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 % | |||||||||
61-63 | 2035_v60_SAB | PORKKANA_SAB | x | x | x | x | x | x | x | Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 % | |||||||
71-73 | 2035_v70_SAT_SAB | MAXI2_7b_SAT_SAB | x | x | x | x | x | x | x | x | x | x | Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50% |
Toimenpiteet:
- Maankäyttö
- 2035 v0
- 2035 v0+/v1
- Maankäytön tiivistäminen
- Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
- 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
- Muut toimenpiteet
- Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
- Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
- Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
- Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
- Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
- Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
- Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta -25 %
- SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
- SA Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %
- B Raskaan liikenteen teknologia
Liikennemuotojen kulkutapaosuudet
Skenaario | Selite | Suunta | polkupyörä | joukkoliikenne | henkilöauto | jalankulku |
---|---|---|---|---|---|---|
nyky | nyky (2015) | Hki sis. | 9 | 31 | 26 | 34 |
rajan ylittävät | 3 | 37 | 60 | 0 | ||
yhteensä | 7 | 33 | 35 | 25 | ||
2035_v0+ | 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU) | Hki sis. | 9 | 28 | 27 | 36 |
rajan ylittävät | 3 | 44 | 53 | 0 | ||
yhteensä | 7 | 33 | 35 | 26 | ||
2035_v44 | MAXI1 | Hki sis. | 18 | 24 | 21 | 38 |
rajan ylittävät | 8 | 47 | 45 | 0 | ||
yhteensä | 16 | 29 | 27 | 28 | ||
2035_v50 | MAXI2 | Hki sis. | 17 | 27 | 19 | 38 |
rajan ylittävät | 7 | 52 | 41 | 0 | ||
yhteensä | 14 | 33 | 24 | 28 | ||
2035_v50 | MAXI3 | Hki sis. | 22 | 23 | 16 | 39 |
rajan ylittävät | 11 | 50 | 39 | 0 | ||
yhteensä | 19 | 29 | 22 | 30 | ||
2035_v60 | PORKKANA | Hki sis. | 21 | 22 | 18 | 38 |
rajan ylittävät | 9 | 44 | 47 | 0 | ||
yhteensä | 18 | 28 | 25 | 29 | ||
TAVOITE? | TAVOITE? | Hki sis. | 19 | 29 | 15 | 36 |
rajan ylittävät | 7 | 50 | 42 | 0 | ||
yhteensä | 16 | 31 | 26 | 27 |
Teollisuusprosessit
- Hiilidioksidi
Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä
Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16) lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).
C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)
C26 = C21 * C16 /1000
C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)
C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2
C16 = C10*C12*C13
C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)
C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)
C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)
- Metaani
Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä
Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla
K27 = K22*K17/1000
K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)
K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)
- Typpioksiduuli
O28 = typpioksiduulipäästöt
O28 = O23 * O18 /1000
O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)
O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)
O18 = O11*O12
O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)
O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)
Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet
Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.
1990 | 1997 | 2005 | 2010 | Kuvaus | |
Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin | 1,049 | 1,025 | 0,958 | 1,043 | Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen |
Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin | 1,003 | 1,007 | 1,005 | 1,008 | - |
Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin | 0,939 | 0,939 | 0,949 | 0,941 | Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785 |
Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin | 0,990 | 0,984 | 0,940 | 0,984 | IPCC:n oletusarvoon verrattuna |
Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin | 1,081 | 1,037 | 0,907 | 0,947 | Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa) |
Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin | 0,974 | 1,085 | 1,121 | 1,064 | Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus |
Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin | 1,081 | 1,079 | 0,966 | 1,084 | Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa) |
Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne
Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt
- Liikenne
- Maantieliikenne
- Henkilöautot
- Pakettiautot
- Linja-autot
- Kuorma-autot
- Laivat
- Junat
- Lentokoneet
- Polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ajosuorite (milj. km)
- Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
- Metaanin päästöt (t)
- Typpioksiduulin päästöt (t)
- Hiilimonoksidin päästöt (t)
- Hiukkasten päästöt (t)
- Rikkidioksidin päästöt (t)
- Typen oksidien päästöt (t)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas polttoöljy
- kevyt polttoöljy
- dieselöljy
- bensiini
- nestekaasu
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- jal.kaasu
- yhdyskuntajäte
- muu fossiilinen
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- yhd.jäte
- biokaasu
- muu bio
- Maantieliikenne
- Erillinen sähköntuotanto
- Muu erillinen sähköntuotanto
- Huippuvoimalaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- maakaasu
- raskas polttoöljy
- kevyt polttoöljy
- muu fossiilinen
- biokaasu
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- Ominaispäästöt
- Lauhdutusvoimalaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- muu bio
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- Ominaispäästöt
- Huippuvoimalaitokset
- Muu erillinen sähköntuotanto
- Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
- Prosessivoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- jal.kaasu
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ominaispäästöt
- Muu teollisuus
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- jal.kaasu
- bensiini
- nestekaasu
- koksi
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- lp:n lämpö
- sähkö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö
- Ominaispäästöt
- Prosessivoimalaitokset
- Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
- Kaukolämpövoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- yhd.jäte (f)
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- biokaasu
- yhd.jäte (b)
- te. jätelämpö
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ominaispäästöt
- Kaukolämpölaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksikön polttoaineiden käyttö
- Ominaispäästöt
- Kaukolämpövoimalaitokset
- Rakennusten erillislämmitys
- Muu polttoaineiden käyttö
- Maatalous
- Jätehuolto
- Teollisuusprosessit
Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko
- Liikenne
- Liikennevälineet
- Käytetty polttoaine
- Erillinen sähköntuotanto
- Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
- Käytetty polttoaine
- Pros.voimalait. ja muu teoll.
- Pros-voimalait /muu teollisuus
(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)
- Käytetty polttoaine
- Kl-voima- ja kl-laitokset
- Laitokset
- Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
- Käytetty polttoaine
- Laitokset
- Rakennusten erillislämmitys
- Polttoaine
- Rakennustyyppi
- Muu polttoaineiden käyttö
- Polttoaine
- Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
- Maatalous
- Eläimet
- Lanta
- Lannoitteet
- Eläimet
- Jätehuolto
- Lähde
- Käsittely
- Teollisuusprosessit
- Tuotteet
Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu
- Päästöt
- Sektori (esim. kunta/teollisuus)
- Käyttötapa
Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener
Obs | Sektori | Polttoaine | Päästö | Tulos | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Teollisuus ja prosessivoima | Kivihiili | CH4 | 1 |
Katso myös
- Hiilineutraali Helsinki 2035
- Ilmastovahti
- Kasvener -tietokide versio 14.12.2019, laskutavat 2 mukana
- Kasvener -tietokide versio 20.12.2019, laskutavat 2 mukana
- Kasvener -tietokide versio 23.12.2019, sisältää laskutavat teollisuusprosesseille molemmissa osioissa
- Kasvener -tietokide versio 30.12.2019, sisältää eritellyt kaavat tuotannon päästöjen laskemisesta