Käyttäjä:Nelli Raivikko

Nelli Raivikko

Itä-Suomen yliopisto, ympäristötiede

nelli.raivikko@gmail.com

Työpäiväkirja

• 14.11.19

 Ensimmäinen Skype-palaveri

• 16.11.19

 Tutustuminen ilmastovahti-nettisivuun. 

Muistiinpanoja: Tavoitteena tehdä Helsingistä hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, se tarkoittaa päästöjen vähennystä 1857 kt Co2.

-Seurataan 147:ää toimenpidettä, joilla pyritään kohti hiilineutraalia Helsinkiä.

- 30 toimenpidettä liikenteestä, 59 rakentamisesta, 32 kuluttamisesta ja kiertotaloudesta, 7 uusista työpaikoista ja liiketoiminnasta, 7 hiilinieluista, 1 ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, 3 viestinnästä, 7 ilmastotyön koordinoinnista.

Toimenpiteen omalla sivulla listataan vaikutuksen suuruus, aikataulu (ajallaan/myöhässä), aikajänne, vastuuorganisaatiot ja yhteyshenkilöt. Lisäksi listataan tehdyt ja tekemättömät tehtävät aikatauluineen. Mindmap kertoo miten tehty toimenpide edistää tavoitteen saavuttamista. Toimenpiteitä seurataan mittareilla, jotka jaetaan toiminnallisiin, taktisiin ja strategisiin. Toiminnalliset mittarit kertovat miten toimenpide etenee ja paljonko kaupunki tekee sen eteen työtä. Esim rakennettu pyöräverkon määrä vuodessa ja milloin ilmastovahtiin on edellisen kerran päivitetty toimenpiteitä. Taktisilla mittareilla tarkkaillaan ilmiötä, esim. pyöräliikenteen määrää, jota pyritään joko lisäämään tai vähentämään. Strategiset mittarit kertovat mittaustuloksia esim. lämmityksen päästöistä, niillä mitataan mitattavissa tai laskettavissa olevia lukuja, esim. Helsingin kasvihuonekaasujen määrää.

Jokaisella mittarilla on oma sivunsa, josta pääsee mittarin kuvaukseen ja näkee mitkä mittarit vaikuttavat ko mittarin tulokseen, ja mihin mittareihin ko mittari vaikuttaa. Päästövähennystavoite rajataan Helsingin alueen sisäpuolella tapahtuviin päästöihin mutta helsinkiläisten päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi Helsingin ulkopuolella, esim lentomatkailusta.

• 18.11.19

 Livepalaveri ja perehdytys ilmastovahdin periaatteeseen, käytänteihin, opasnettiin, Trelloon ja Slackiin. Kasvenerin tutkailua päällisin puolin ja 
 mietintää siitä, mitä tulevaisuudessa tehdään.
 Omaa tutustumista Trelloon ja Slackiin, opasnetin ottaminen käyttöön.

• 19.11.

 Alustavaa tutustumista Kasveneriin.

• 20.11.

 Kasvenerin rakenteen läpikäymistä.

Muistiinpanoja: Kasvener on excel-malli, jolla voi laskea kuntakohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvener ottaa huomioon hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduulipäästöt. Mallissa voi valita, tarkasteleeko kasvihuonekaasupäästöjä ja -taseita tai/ja energiaperäisiä päästöjä ja energiataseita. Tulokset saa kuvina ja taulukoina tuotanto- ja kulutusperusteisista päästöistä, energia- ja sähkönkulutustaseista, sekä päästöjen aikasarjasta.

Ensimmäisenä malliin asetetaan lähtötiedot päästö- ja tasearvojen laskemiseksi. Lähtöarvoihin kuuluu muun muassa maatalouden tiedot (eläinmäärät ja maatalousmaan pinta-ala), jätteiden tiedot, liikenteen tiedot jne. Excelissä on sarakkeet jokaiselle yksityiskohtaiselle tiedolle, esim. jokaiselle eläintyypille (broilerit, broileriemot, sonnit, vasikat jne.) ja malli laskee näistä yhteenvedon. Jotta eri päästölähteille voitaisiin laskea kasvihuonekaasupäästöt, tarvitaan erinäisiä tietoja. Jokaiselle eritellylle päästölähteelle, eli mm. jätteille, eläimille ja teollisuudelle on määritelty päästökertoimet. Esimerkiksi lehmien päästökertoimet perustuvat lukuisaan muuttujaan, kuten laidunkauden pituuteen, lannan typpimäärään ja eläimen painoon, jonka takia lehmät jaetaan tietoja asetettaessa vasikoihin, hiehoihin, sonneihin jne.

• 21.11.

 Heikki listaa päästökertoimia ja me Sinin kanssa katsotaan rakennetta. 
 Yritin koota mindmappia rakenteesta jakamalla tiedot yhä yksityiskohtaisempiin arvoihin mutta tietoa ja "jos"-funktioita on paljon. (Eli, esim. jos funktio G12=0 on tosi, niin x=2 ja jos se on epätosi, niin käytetään funktiota D3-C2). Kävin läpi yksittäisen Kasvenerin laskentapolun kaukolämmön kulutusperusteisista CO2-päästöistä lähtöarvoihin. Tästä todennäköisesti hyötyä, kun kirjoitetaan Kasvenerin yksityiskohtaisempaa rakennetta ylös. Yksi laskentapolku on hallussa mutta kokonaiskuva siitä, miten polku etenee muita arvoja haettaessa, vielä puuttuu. Haussa on myös, miten rakenne kannattaa esittää, jotta se olisi selkeässä muodossa.

• 23.11.

 Koottu Kasvenerin sivuille yksityiskohtaista rakennetta tuotannosta vastaavista kokonaispäästöistä liikenteestä, erillisestä sähköntuotannosta, prosessivoimalaitoksista ja muusta teollisuudesta.

• 26.11.

 Lisätty listaan tuotantoa vastaavista kokonaispäästöistä kaukolämpö- ja kaukolämpövoimalaitosten rakennetta vanhalla tyylillä. Lisäksi luotu uusi lista erilaisella tyylillä, jossa pyritty erittelemään taulukko indekseillä. Huomenna palaverissa voi kysyä kumpaa tyyliä kannattaa tavoitella, aiempaa vai uutta.

• 27.11.

 Palaveri Neulasessa. 
 Tehty Kulutusta vastaavien kokonaispäästöjen taulukon jaottelu Kasvenerin sivuille mutta siitä tuli hyvin yksinkertainen. Lisäksi lisätty sektoreita indeksitaulukkoon ja aloin katsomaan liikenne-osion laskukaavoja. Seuraavan kerran Kasveneriin paneudun lauantaina.

• 30.11.

 Kirjoitettu Tuotantoa vastaavien kokonaispäästöjen laskukaavoja liikenteestä ja hiilidioksidista Kasveneriin

• 1.12.

 Lisätty liikenteen CO2-laskukaavat koskemaan kaikkia päästöjä. Kirjoitettu laskukaavat erillisestä sähköntuotannosta ja hiilidioksidista. Seuraavaksi käyn läpi erillisen sähköntuotannon muut päästöt ja katson onko laskukaavat samat kuin hiilidioksidilla.

• 4.12.

 Katsottu läpi tuotantoa vastaavien kokonaispäästöjen erillisen sähköntuotannon muut päästöt kuin hiilidioksidi ja todettu niiden rakenteen vastaavan hiilidioksidinkaavoja. Muokattu Kasvenerin sivua niin, että se kaavat käy myös muiden päästöjen laskemiseen. Huomenna käyn läpi prosessivoimalaitosten ja muun teollisuuden tuotannon laskukaavat.

• 5.12.

 Kirjoitettu Kasvenerin sivuille prosessivoimalaitosten tuotantoa vastaavat kaavat. Lisäksi illalla palaveri.

• 6.12.

 "Prosessivoimalaitosten ja muun teollisuuden" muu teollisuus-osuuden kaavat laitettu Kasvenerin sivuille. Samalla muokkasin vähän prosessivoimalaitosten kaavoja selkeämmäksi.

• 8.12.

 Tehty ja laitettu Kasvenerin sivuille tuotantoa vastaavat rakennusten erillislämmityksen, muu polttoaineiden käytön ja teollisuusprosessien -kaavat. Lisäksi muokkasin vähän erillisen sähköntuotannon merkintöjä. Seuraavan kerran Kasvenerin pariin paneudun torstaina.

• 12.12

 Palaveri Neulasessa

• 14.12.

 Alettu käymään läpi liikenteen kulutusta vastaavia kokonaispäästöjä - hiilidioksidi

• 15.12

 Liikenteen kulutusta vastaavia kokonaispäästöjä kahlaan läpi

• 17.12.

 Liikenteen kulutusta vastaavia kokonaispäästöjä pistetty opasnettiin. Sähköpolttoaineiden kulutus ja sitä myötä sähkönkulutus on todella laaja ja teettää työtä, useamapi kaava vielä kesken. Kesken olevat merkattu opasnetin kasvener-kaavaan.

• 19.12.

 Palaveri

• 20.12.

 Laskutavat 2 poistettu Kasvener-sivuilta ja linkki vanhaan versioon lisätty.

• 21.12.

 Vähän pieniä vanhojen kaavojen ulkonäkökorjauksia ja teollisuusprosessien päästöt lisätty Kasvenerin näkemysverkkoon. Huomasin, että muutokset eivät heti näy vaikka sivua päivittäisi, vaan kuluu jonkin aikaa, että muutokset tulevat näkyviin.

• 23.12.

 Erillisen sähköntuotannon kaavoihin lisätty päästöjen korjauskertoimen laskeminen. Kasvenerin näkemysverkkoon lisätty erillinen sähköntuotanto.

• 27.12.

 Palaveri

• 29.12

 Etsin selitystä ja lähdettä teollisuusprosessein päästökertoimien korjauskertoimiin ja tein niistä taulukon Opasnettiin.

• 31.12.

 Poistin sähkön kokonaiskulutuksen kaavoja liikenteen sähköpolttoaine-osiosta ja yhdistin niitä sähkönkulutuksen kaavoihin.