Ero sivun ”Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 20: Rivi 20:
==Viitearvoja kadmiumin terveysriskin kuvaukseen==
==Viitearvoja kadmiumin terveysriskin kuvaukseen==


:*Kadmiumin laatuvaatimus talousvedessä (juomavesi): 5.0 µg/l <ref name =PIE>Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401 </ref>
:*Kadmiumin tavanomainen pitoisuus kaivovedessä Suomessa:
::*Porakaivot:  <0.02 µg/l (mediaani),  suurin todettu 0.56  µg/l (Lahermo ym. 2002) <ref name =LAH>Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf </ref>
::*Rengaskaivot: <0.02 µg/l (mediaani), 0.04 µg/l (keskiarvo), suurin todettu 1.27 µg/l (Lahermo ym. 2002) <ref name =LAH/>
:* Kadmiumin ympäristölaatunormi, ks. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151308
:* Kadmiumin todetuista pitoisuuksista suomalaisessa järvivedessä löytyy tietoa mm. raportista Verta ym. 2010. <ref name =VE>Verta M, Kauppila T, Londesborough S, Mannio J, Porvari P, Rask M, Vuori K-M ja Vuorinen PJ 2010, Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä – Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. htps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39683/SYKEra_12_2010.pdf?sequence=1</ref>
:*Kadmiumin siedettävä viikkosaanti (TWI): 2.5 µg/kg bw/viikko (EFSA 2011) <ref name =EF>EFSA 2011. Statement on tolerable weekly intake for cadmium. htp://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1975</ref>
:*Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus kalassa (EU-normi, EY2006/R1881 <ref name =EY>EY2006/R1881: KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006,tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1881&from=EN</ref>): yleisesti'' '''0.05 mg/kg''' '', poikkeukset mainittu erikseen
:*Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus ravinnossa (EU-normi, EY2006/R1881 <ref name =EY/>): '' '''elintarvikkeesta riippuen 0.05 (esim. nautaeläinten liha) - 1.0 mg/kg (esim. nautaeläinten munuainen)''' ''
:*Suomalaisten keskimääräisen kadmiumin saannin on arvioitu olevan noin 1 µg/kg bw/viikko (Evira 2009) <ref name =EV>EVIRA, 2009. EFSA suosittelee kadmiumille altistumisen tason alentamista. htps://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/efsa-suosittelee-kadmiumille-altistumisen-tason-alentamista.html</ref>, eli 40 % EFSAn TWI-arvosta (ks. yllä). Muita arvioita: kadmiumin keskimääräinen saanti ravinnosta: 8-25 µg/d (Cho et al. 2013). <ref name =CH>Cho et al. 2013 Cho YA1, Kim J, Woo HD, Kang M. Dietary cadmium intake and the risk of cancer: a meta-analysis. PLoS One. 2013 Sep 17;8(9):e75087.</ref>


==Viitteet==
==Viitteet==

Versio 13. joulukuuta 2017 kello 12.06


Kadmiumin terveysriskinarvion peruste

Kadmium ei tyypillisesti ole (ollut) erityinen kaivosvesien ja ympäristön ongelma Suomessa, mutta kadmium on terveydelle niin haitallinen metalli, että siihen liittyvä riski on syytä arvioida. Kaivoksen mineraalit saattavat sisältää tavanomaista enemmän kadmiumia ja kallioperästä esille kaivettuna päätyä kuormittamaan ympäristöä ja vesistöjä.

Kaivosympäristön vesissä olevaan kadmiumiin (Cd) liittyvää terveysriskiä olisi syytä arvioida järjestyksessä:

  • Kadmiumin saanti arvioitavan vesistön kalassa
  • Kadmiumin saanti veden kasteluvesikäytössä (kasvimaat, muu mahdollinen kasvien/maan kasteluvesi)
  • Kadmiumin saanti kaivovesistä juomavedessä
  • Kadmiumin saanti veden muissa veden käyttötarkoituksissa (ilman prioriteettijärjestystä)

Kadmiumin osalta täytyy ensisijaisesti arvioida ja selvittää, lisääkö kaivostoiminta (kaivosvesien kautta) ihmisten kadmiumin saantia; lisääntyykö ihmisten kadmiumin saanti elimistöön ja jos lisääntyy, niin kuinka paljon.

Terveysriskin yksityiskohtainen selvittäminen edellyttää ihmisten kadmiumaltistumisen määrittämistä veri- ja virtsanäytteistä. Tähän menettelyyn ei ole syytä mennä, elleivät kadmiumpäästöt ympäristöön ole niin suuria ja vakavia, että ympäristön kadmiumkuormitus on merkittävä ja jatkuva. Tällöin on todellinen tarve selvittää ihmisten kadmiumaltistus ja syytä epäillä merkittävää terveysriskiä.


Viitearvoja kadmiumin terveysriskin kuvaukseen

  • Kadmiumin laatuvaatimus talousvedessä (juomavesi): 5.0 µg/l [1]
  • Kadmiumin tavanomainen pitoisuus kaivovedessä Suomessa:
  • Porakaivot: <0.02 µg/l (mediaani), suurin todettu 0.56 µg/l (Lahermo ym. 2002) [2]
  • Rengaskaivot: <0.02 µg/l (mediaani), 0.04 µg/l (keskiarvo), suurin todettu 1.27 µg/l (Lahermo ym. 2002) [2]
  • Kadmiumin ympäristölaatunormi, ks. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151308
  • Kadmiumin todetuista pitoisuuksista suomalaisessa järvivedessä löytyy tietoa mm. raportista Verta ym. 2010. [3]
  • Kadmiumin siedettävä viikkosaanti (TWI): 2.5 µg/kg bw/viikko (EFSA 2011) [4]
  • Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus kalassa (EU-normi, EY2006/R1881 [5]): yleisesti 0.05 mg/kg , poikkeukset mainittu erikseen
  • Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus ravinnossa (EU-normi, EY2006/R1881 [5]): elintarvikkeesta riippuen 0.05 (esim. nautaeläinten liha) - 1.0 mg/kg (esim. nautaeläinten munuainen)
  • Suomalaisten keskimääräisen kadmiumin saannin on arvioitu olevan noin 1 µg/kg bw/viikko (Evira 2009) [6], eli 40 % EFSAn TWI-arvosta (ks. yllä). Muita arvioita: kadmiumin keskimääräinen saanti ravinnosta: 8-25 µg/d (Cho et al. 2013). [7]

Viitteet

  1. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401
  2. ↑ 2,0 2,1 Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf
  3. ↑ Verta M, Kauppila T, Londesborough S, Mannio J, Porvari P, Rask M, Vuori K-M ja Vuorinen PJ 2010, Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä – Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. htps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39683/SYKEra_12_2010.pdf?sequence=1
  4. ↑ EFSA 2011. Statement on tolerable weekly intake for cadmium. htp://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1975
  5. ↑ 5,0 5,1 EY2006/R1881: KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006,tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1881&from=EN
  6. ↑ EVIRA, 2009. EFSA suosittelee kadmiumille altistumisen tason alentamista. htps://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/efsa-suosittelee-kadmiumille-altistumisen-tason-alentamista.html
  7. ↑ Cho et al. 2013 Cho YA1, Kim J, Woo HD, Kang M. Dietary cadmium intake and the risk of cancer: a meta-analysis. PLoS One. 2013 Sep 17;8(9):e75087.


Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli
Pääsivu

Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli)

Kaivosvedet ja päästöt vesiin

Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä

Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet

Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat

Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit

Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät

Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet

Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologinen riskinarviointi

Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi

Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus

Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset

Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus

Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje

Kaivosvesien riskin kuvaus

Katso lisäksi

Tahvonen R. 2014. Luomutuotteissa (viljat, kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet) enemmän antioksidantteja, vähemmän kadmiumia ja harvemmin torjunta-ainejäämiä. htp://luomu.fi/luomuinstituutti/wp-content/uploads/sites/2/2014/11/Luomuruoassa_enemm%C3%A4n_antioksidantteja_RaijaTahvonen_SOFI2014.pdf

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kadmiumin_terveysriskinarvion_taustatiedot_ja_ohjeet&oldid=34698”