Ero sivun ”Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
:*Arseenin saanti veden kasteluvesikäytössä (kasvimaat, muu mahdollinen kasvien/maan kasteluvesi)
:*Arseenin saanti veden kasteluvesikäytössä (kasvimaat, muu mahdollinen kasvien/maan kasteluvesi)
:*Arseenin saanti muissa veden käyttötarkoituksissa (ilman prioriteettijärjestystä)
:*Arseenin saanti muissa veden käyttötarkoituksissa (ilman prioriteettijärjestystä)
==Viitearvoja arseenin terveysriskin kuvaukseen==
:*Talousveden laatuvaatimus: 10 µg/l (Asetus 442/2014) <ref name =PIE>Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401 </ref>
:*Tavanomainen pitoisuus kaivovedessä Suomessa:
::*Porakaivot:  0.16 µg/l (mediaani),  0.99 µg/l (keskiarvo), 23.6 µg/l (suurin todettu ko. aineistossa) (Lahermo ym. 2002) <ref name =LAH>Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf </ref>
::*Rengaskaivot: 0.14 µg/l (mediaani), 0.35 µg/l (keskiarvo), 19.7 µg/l (suurin todettu ko. aineistossa) (Lahermo ym. 2002) <ref name =LAH/>
:*Pitoisuustaso, jota esiintyy Suomessa alueilla, joissa maaperän arseenitaso on korkea: 10-100 µg/litra. <ref name = AS>htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni</ref>
:*Suurimmat todetut pitoisuudet kaivovedessä Suomessa: 980 µg/l. <ref name =AS/>
:*Suurin sallittu arseenin saanti ravinnossa: Arseenin saannille ravinnossa ei ole asetettu turvallista raja-arvoa (TDI). Sen sijaan epidemiologisiin tutkimuksiin perustuva '''BMDL0.5''' (0.5 % lisäys riskissä) keuhkosyövälle on '''3.0 µg/kg bw/vrk''' (vaihteluväli 2–7 µg/kg bw/vrk, ravinnon ja juomaveden kautta tuleva kokonaisaltistus) (WHO 2010) <ref name =WH>WHO 2010. Exposure to arsenic: a major public health concern. htp://www.who.int/ipcs/features/arsenic.pdf. </ref> 
:*Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut, että arseenin elinikäinen kokonaissaanti (ravinto ja talousvesi yhteenlaskettuna) '''0.3 – 8 µg/oma painokilo/päivä''' lisäisi syöpäriskiä noin '''yhden (1) prosentin''' (EFSA 2009). <ref name =EF>EFSA 2009. Scientific Opinion on Arsenic in Food. EFSA Journal 2009; 7(10):1351 [199 pp.]. htps://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1351 </ref>
:*Eräiden arvioiden mukaan syöpäriski kasvaa selkeästi kun juomaveden arseenipitoisuus ylittää 150 µg/l. (THL <ref name =TH>THL: Arseenin haitalliset vaikutukset htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni/arseenin-haitalliset-vaikutukset </ref>; Lamm ym. 2014 <ref name =LA> Lamm SH, Robbins S, Chen R, Lu J, Goodrich B, Feinleib M. 2014. Discontinuity in the cancer slope factor as it passess from high to low exposure levels - arsenic in the BFD-endemic area. Toxicology 326, 25-35. </ref>)
:*Keskimäärin eurooppalainen kuluttaja saa ravinnon/juomaveden kautta arseenia '''0.13 - 0.56 µg/kg bw/vrk''' (95% 0.37 - 1.22 µg/kg bw/vrk) (EFSA 2009) <ref name =EF/>
:* Arseenin enimmäismäärä elintarvikkeissa: gelatiini ja kollageeni, 1 mg/kg (EY N:o 853/2004). <ref name =EY>Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32004R0853&from=FI</ref> <ref name =EV>Eviran julkaisuja 2/2013. EVIRAn julkaisuja 2/2013. Uudistettu painos 2014. Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. htps://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/elintarvikkeet/elintarvikkeiden_ja_talousveden_kemialliset_vaarat.pdf </ref>
:*Yksikköriski (Unit risk) syöpäriskin arviointiin
:**Syöpävasteen kulmakerroin, suun kautta tapahtuva altistus: 1.5E+0 per (mg/kg)/day (US EPA, 1988) <ref name =US>US EPA, IRIS database, 1988. Arsenic, inorganic; CASRN 7440-38-2. htps://cfpub.epa.gov/ncea/iris/iris_documents/documents/subst/0278_summary.pdf#nameddest=canceroral </ref>
:*Arseenipitoisuuksista Suomen luonnonvesissä ja maaperässä löytyy yksityiskohtaista tietoa mm. GTK:n raportista (Loukola-Ruskeeniemi ja Lahermo, 2004). <ref name =LOU>Loukola-Ruskeeniemi K, Lahermo P (toim.). Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. GTK, 2004.</ref>
:**Järvivesissä arseenin mediaanipitoisuus oli 0.29 ja purovesissä 0.36 µg/L.
:**Purosedimenteissä mediaanipitoisuus oli 2.90 mg/kg.
==Viitteet==
<references/>
==Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut==
{{KAVERI-malli}}

Versio 1. joulukuuta 2017 kello 08.30




Arseenin terveysriskinarvion peruste

Arseeni (As) on epämetalli, joka liikkuu osana malmia kaivosprosesseissa ja sitä päätyy lopulta usein ympäristön vesistöihin. Kohonneita arseenipitoisuuksia on todettu kaivosympäristöjen vesistöjen pohjasedimenteissä. Arseeni on malmissa yhdessä mm. kuparin kanssa. Kuparin rikastamiseen on liittynyt merkittävää työperäistä arseenille altistumista lähinnä pölyn ja hiukkasten kautta.


Arseeni on karsinogeeninen aine hengitettynä, mutta myös suun kautta saatuna (selvä näyttö juomavedestä). Siksi altistuminen arseenille kaivosympäristön vesistä on syytä arvioida: lisääntyykö arseenin saanti ja jos niin käy, aiheutuuko tästä terveysriski.


Arseeniin liittyvä terveysriski on syytä arvioida järjestyksessä:

  • Arseeni kaivovedessä (pohjavedessä); juomaveden arseeni
  • Arseenin saanti kaivosympäristön vesistöjen kalassa
  • Arseenin saanti veden kasteluvesikäytössä (kasvimaat, muu mahdollinen kasvien/maan kasteluvesi)
  • Arseenin saanti muissa veden käyttötarkoituksissa (ilman prioriteettijärjestystä)


Viitearvoja arseenin terveysriskin kuvaukseen

  • Talousveden laatuvaatimus: 10 µg/l (Asetus 442/2014) [1]


  • Tavanomainen pitoisuus kaivovedessä Suomessa:
  • Porakaivot: 0.16 µg/l (mediaani), 0.99 µg/l (keskiarvo), 23.6 µg/l (suurin todettu ko. aineistossa) (Lahermo ym. 2002) [2]


  • Rengaskaivot: 0.14 µg/l (mediaani), 0.35 µg/l (keskiarvo), 19.7 µg/l (suurin todettu ko. aineistossa) (Lahermo ym. 2002) [2]


  • Pitoisuustaso, jota esiintyy Suomessa alueilla, joissa maaperän arseenitaso on korkea: 10-100 µg/litra. [3]


  • Suurimmat todetut pitoisuudet kaivovedessä Suomessa: 980 µg/l. [3]


  • Suurin sallittu arseenin saanti ravinnossa: Arseenin saannille ravinnossa ei ole asetettu turvallista raja-arvoa (TDI). Sen sijaan epidemiologisiin tutkimuksiin perustuva BMDL0.5 (0.5 % lisäys riskissä) keuhkosyövälle on 3.0 µg/kg bw/vrk (vaihteluväli 2–7 µg/kg bw/vrk, ravinnon ja juomaveden kautta tuleva kokonaisaltistus) (WHO 2010) [4]


  • Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut, että arseenin elinikäinen kokonaissaanti (ravinto ja talousvesi yhteenlaskettuna) 0.3 – 8 µg/oma painokilo/päivä lisäisi syöpäriskiä noin yhden (1) prosentin (EFSA 2009). [5]


  • Eräiden arvioiden mukaan syöpäriski kasvaa selkeästi kun juomaveden arseenipitoisuus ylittää 150 µg/l. (THL [6]; Lamm ym. 2014 [7])


  • Keskimäärin eurooppalainen kuluttaja saa ravinnon/juomaveden kautta arseenia 0.13 - 0.56 µg/kg bw/vrk (95% 0.37 - 1.22 µg/kg bw/vrk) (EFSA 2009) [5]


  • Arseenin enimmäismäärä elintarvikkeissa: gelatiini ja kollageeni, 1 mg/kg (EY N:o 853/2004). [8] [9]


  • Yksikköriski (Unit risk) syöpäriskin arviointiin
    • Syöpävasteen kulmakerroin, suun kautta tapahtuva altistus: 1.5E+0 per (mg/kg)/day (US EPA, 1988) [10]


  • Arseenipitoisuuksista Suomen luonnonvesissä ja maaperässä löytyy yksityiskohtaista tietoa mm. GTK:n raportista (Loukola-Ruskeeniemi ja Lahermo, 2004). [11]
    • Järvivesissä arseenin mediaanipitoisuus oli 0.29 ja purovesissä 0.36 µg/L.
    • Purosedimenteissä mediaanipitoisuus oli 2.90 mg/kg.


Viitteet

  1. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401
  2. ↑ 2,0 2,1 Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf
  3. ↑ 3,0 3,1 htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni
  4. ↑ WHO 2010. Exposure to arsenic: a major public health concern. htp://www.who.int/ipcs/features/arsenic.pdf.
  5. ↑ 5,0 5,1 EFSA 2009. Scientific Opinion on Arsenic in Food. EFSA Journal 2009; 7(10):1351 [199 pp.]. htps://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1351
  6. ↑ THL: Arseenin haitalliset vaikutukset htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni/arseenin-haitalliset-vaikutukset
  7. ↑ Lamm SH, Robbins S, Chen R, Lu J, Goodrich B, Feinleib M. 2014. Discontinuity in the cancer slope factor as it passess from high to low exposure levels - arsenic in the BFD-endemic area. Toxicology 326, 25-35.
  8. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32004R0853&from=FI
  9. ↑ Eviran julkaisuja 2/2013. EVIRAn julkaisuja 2/2013. Uudistettu painos 2014. Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. htps://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/elintarvikkeet/elintarvikkeiden_ja_talousveden_kemialliset_vaarat.pdf
  10. ↑ US EPA, IRIS database, 1988. Arsenic, inorganic; CASRN 7440-38-2. htps://cfpub.epa.gov/ncea/iris/iris_documents/documents/subst/0278_summary.pdf#nameddest=canceroral
  11. ↑ Loukola-Ruskeeniemi K, Lahermo P (toim.). Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. GTK, 2004.

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli
Pääsivu

Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli)

Kaivosvedet ja päästöt vesiin

Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä

Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet

Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat

Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit

Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät

Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet

Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologinen riskinarviointi

Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi

Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus

Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset

Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus

Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje

Kaivosvesien riskin kuvaus

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Arseenin_terveysriskinarvion_taustatiedot_ja_ohjeet&oldid=34637”