Ero sivun ”Energiantuotanto” versioiden välillä

Versio 26. maaliskuuta 2013 kello 08.28

Tällä sivulla oli tekstiä, joka nykyään löytyy sivulta Rikastekuljetukset.

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi3532
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3532}}

Johdanto

Kaivoksissa paikallisesti tuotettu energia aiheuttaa sekä paikallisia että globaaleja päästöjä. Paikallisia päästöjä ovat pienhiukkaspäästöt sekä erilaiset kaasumaiset päästöt. Osalla kaasumaisista päästöistä (esim. CO₂) vaikutukset voivat olla globaaleja. Kaivosten energiantuotannon tarkastelussa on keskitytty ainoastaan paikallisten voimalaitosten paikallisiin päästöihin, joten muualla tuotettu energia sekä globaalit vaikutukset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi tarkastelu rajataan koskemaan kaivosten energian- ja lämmöntuotannossa syntyneitä kaasu-, pienhiukkas- ja metallipäästöjä ja huomioon otetaan ainoastaan polttoprosesseissa syntyneet päästöt sekä niiden puhdistaminen.

Eniten energiaa kaivoksilla kuluu rikastamon ja murskaamon toimintaan ja maanalaisen louhoksen lämmittämiseen. Lisäksi ajoneuvot ja laitteet kuluttavat energiaa. Ajoneuvojen päästöjä tarkastellaan kappaleessa Kuljetuksen päästöt. Suomalaisilla metallimalmikaivoksilla sähköenergia tuotetaan pääsääntöisesti kaivoksen ulkopuolella ja toimitetaan ilmajohtoja pitkin kaivokselle (mm. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 2006a,b, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2006, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007a,b, 2008a,b). Kaivoksen ja rakennusten lämmittämiseen käytetään usein lämpövoimaloita tai aggregaattien hukkalämpöä. Näiden polttoaineena käytetään yleensä fossiilisia polttoaineita, jotka tuottavat paikallisia pienhiukkaspäästöjä sekä paikallisia ja globaaleja kaasupäästöjä.

Kaasupäästöistä hiilidioksidi on kasvihuonekaasu. Typen oksidit saattavat vaurioittaa kasvillisuutta ja happamoittaa ja/tai rehevöittää ympäröivää maaperää ja vesiä. Hiilimonoksidi ja ilman pienhiukkaset ovat hengitettynä haitallisia terveydelle. Lisäksi elohopea voi levitä sekä kaasuna että pienhiukkasina. Metallipäästöjen vaikutukset riippuvat sekä alkuaineesta että sen raekoosta.

Tässä tarkastelussa on kerätty yleisimmin kaivoksissa käytettyjen polttoaineiden ja puhdistusmenetelmien päästökertoimia ja suodatuskertoimia sekä niiden yhdistelmiä kaasu-, hiukkas- ja metallipäästöille. Kaivosten lämmitysenergia tuotetaan pääsääntöisesti joko kevyellä polttoöljyllä ja dieselillä tai raskaalla polttoöljyllä, mutta myös maakaasua (propaania) käytetään ainakin Kemin kaivoksella. Taulukoihin on jätetty myös muita kuin suomalaisilla kaivoksilla käytettävien polttoaineiden arvoja tulevaisuuden energiantuotantoa ja mallin käyttämistä Suomen ulkopuolella silmällä pitäen. Taulukot on otettu Australialaisen NPI:n käyttämistä taulukoista (Liite XX. National Pollutant Inventory (NPI) 2008, 2011 ja 2012). NPI:n taulukoiden käyttämiseen päädyttiin, koska ne kattavat suurimman osan käytettävistä olevista energiantuotannon muodoista. Vaihtoehtoisia taulukoita ovat koonneet mm. Melanen ym. 1999, Ekqvist 1995, Pohjola ym. 1983, Hupa ym. 1988, Neste Oy 1998, EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook 2007, Energy Information Administration 2005 ja 2009, U.S. Department of Energy 2007, Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) 2006, AP 42, BUWAL 1995 ja 2001, UBA 1989, 1998 ja 1999, EPA 1995 ja 1998a, Lammi ym. 1993, Meier & Bischoff 1996, TNO 2001, NUTEK 1997, Smith 1987, Ohlström 1998, Berdowski ym.1997.

Katso myös

**Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.**
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas **valmiisiin laskentamalleihin** (lihavoitu).
Kaivostoiminta	Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit
Pölyn ja hiukkasten päästöt	Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka
Muut päästöt	Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu
Pitoisuus ympäristössä	Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio
	Ihmiset	Ympäristö ja ekologia
Altistuminen	Altistumisen arviointi	Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!
Vaikutus	Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus	Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta
Integroitu riskinarvio	Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

**Muita Minera-projektin tuotoksia**
Minera-mallin sovelluksia	· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti
Muut	· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus
Muita kaivostoimintaan liittyvää	· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi

Viitteet

AP 42, Fifth Edition. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, Volume 1: Stationary Point and Area Sources. http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/index.html#toc

Berdowski, J. J. M., Mulder, W., Veldt, C., Visschedijk, A. J. H. & Zandveld, P. Y. J. 1997. Particulate matter emissions (PM10 - PM2.5 - PM0.1) in Europe in 1990 and 1993. TNO-report, TNO_MEP - R 96/472.

BUWAL (Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft) 1995. Emissionsfaktoren für stationäre Quellen. BUWAL, Bern.

BUWAL (Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft) 2001. Massnahmen zur Reduktion von PM10-Emissionnen. Schlussbericht. BUWAL Abteilung Luftreinhaltung und NIS, January, 2001.

Department of Energy 2007. Technical Guidelines Voluntary Reporting of Greenhouse Gases (1605(b)) Program, Chapter 1, Part C, Stationary Source Combustion, January 2007.

Ekqvist, M. 1995. Energiantuotannon päästöjen vähentämistekniikoiden kustannukset Suomessa. Diplomityö, Lappeenrannan Teknillinen Korkeakoulu, Energiatekniikan osasto.

EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook 2007. EEA Tchnical Report 16/2007. http://www.eea.europa.eu/publications/EMEPCORINAIR5

Energy Information Administration 2005. Documentation for Emissions of Greenhouse Gases in the United States 2005, DOE/EIA-0638 (2005), October 2007, Taulukot 6-1, 6-2, 6-4, and 6-5

Energy Information Administration 2009. Instruction for Form EIA-1605. Voluntary Reporting of Greenhouse Gases. http://www.eia.doe.gov/oiaf/1605/excel/Fuel%20Emission%20Factors_20100812.xls ja http://www.eia.doe.gov/oiaf/1605/pdf/Instructions_091112.pdf

EPA (Environmental Protection Agency) 1995. Compilation of air pollution emission factors, Vol.1 and Vol.2, AP-42, 5th edition.

EPA 1998a. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, 5-th ed: EPA AP-42. United States Environmental Protection Agency. Research Triangle Park, North Carolina

Hupa, M., Boström, S. & Nermes, M. 1988. Energiantuotannon kokonaispäästöt Suomessa. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Sarja D:162

Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) 2006. IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories, pp. 2.16 - 2.23, Tables 2.2, 2.3, 2.4 and 2.5 (Revised April 2007).

Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007a. Päätös 142/07/2. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=77997&lan=fi

Itä-Suomen Ympäristölupavirasto 2007b. Päätös Nro 70/07/2. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=69832&lan=fi

Itä-Suomen Ympäristölupavirasto 2008a. Päätös Nro 104/08/2 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92745

Itä-Suomen Ympäristölupavirasto 2008b. Päätös Nro 91/08/2. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92044&lan=fi

Lammi K., Lehtonen E. & Timonen T. 1993. Energiantuotannon hiukkaspäästöjen teknis-taloudelliset vähentämismahdollisuudet (Technical and economical alternatives to reduce particulate emissions from energy production). Helsinki, Finland, Ministry of the Environment, Report 120. 64 pp. (In Finnish with English summary).

Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto 2006. Päätös Nro 2/2006/2. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=48531&lan=fi

Meier, E. & Bischoff, U. 1996. Alkalische Emissionsfaktoren beim Einsatz ballastreicher Braunkohlen in Vebrennunganlagen, IfE Leipzig i.A des BMBF, Beitrag C2.2 des Verbundvorhabens SANA, in: Wissenschaftliches Begleitprogramm zur Sanierung der Atmosphäre über den neuen Bundesländern, Abschlussbericht Band II.

Melanen, M., Ekqvist, M., Mukharjee, A. B., Aunela-Tapola, L., Verta, M. & Salmikangas, T. 1999. Raskasmetallien päästöt ilmaan Suomessa 1990-luvulla. Suomen ympäristö 329, Suomen Ympäristökeskus

National Pollutant Inventory (NPI) 2008. National Pollutant Inventory. Emission estimation technique manual for Combustion engines Version 3.0 June 2008. Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/combustion-engines.pdf

National Pollutant Inventory (NPI) 2011. National Pollutant Inventory Emission estimation technique manual For Combustion in boilers Version 3.6 December 2011, Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/boilers.pdf

National Pollutant Inventory (NPI) 2012. National Pollutant Inventory Emission estimation technique manual for Fossil Fuel Electric Power Generation Version 3.0 January 2012. Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/elec-supply.pdf

Neste Oy 1998. Raskaan polttoöljyn käyttöopas.

NUTEK 1997. Environmentally-Adapted Local Energy Systems. Report 4733, Swedish Environmental Agency, Stockholm.

Ohlström, M. 1998. Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa (The fine particle emissions of energy production in Finland). Espoo, Finland, Technical Research Center of Finland, VTT Research Notes 1934. 114 pp. (In Finnish with English summary).

Opasnet. http://fi.opasnet.org/fi/Minera

Pohjois-Suomen Ympäristölupavirasto 2006a. Lupapäätös Nro 64/06/2. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=53067&lan=fi

Pohjois-Suomen Ympäristölupavirasto 2006b. Lupapäätös Nro 68/06/1. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=53289&lan=fi

Pohjola, V., Hahkala, M., & Häsänen, E. 1983. Kivihiiltä, turvetta ja öljyä käyttävien lämpövoimaloiden päästöselvitys. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia 231

Smith, K. R. 1987. Biofuels, Air Pollution, and Health, A Global Review. Plenum Press, New York, p. 452 TNO, 2001. Preliminary results of the CEPMEIP Programme TNO Delft, Netherlands

UBA (Umweltbundesamt) 1989. LuftreinhaltungÆ88, Tendenzzen û Probleme û Lösungen. Federal Environmental Agency (Umweltbundesamt), Berlin, in Dreiseidler et al. 1999.

UBA (Umweltbundesamt) 1998. Schriftliche Mitteilung von Hr. Nöcker vom 01.09.1998, UBA II 4.6. Federal Environmental Agency (Umweltbundesamt), Berlin, in Dreiseidler et al. 1999.

UBA (Umweltbundesamt)1999. Various estimates of particulate emission factors and particle size distributions by Federal Environmental Agency (Umweltbundesamt), Berlin, in Dreiseidler et al. 1999.

VTT LIPASTO - liikenteen päästöt 2011. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. http://lipasto.vtt.fi/

http://www.iiasa.ac.at/~rains/PM/docs/documentation.html

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Luokka:Päästö]]
 [[Luokka:Hiukkaset]]
-[[Luokka:Ovariable]]
 [[Luokka:Ilmansaasteet]]
 [[Luokka:Pienhiukkaset]]
+:''Tällä sivulla oli tekstiä, joka nykyään löytyy sivulta [[Rikastekuljetukset]].
 {{Minera-loppuraportti}}
-{{Minera}}
+{{ensyklopedia|edistyminen=Luonnos}}
-{{metodi|edistyminen=Luonnos}}
 ==Johdanto==
-Kaivoksissa paikallisesti tuotettu energia aiheuttaa sekä paikallisia että globaaleja päästöjä. Paikallisia päästöjä ovat pienhiukkaspäästöt sekä erilaiset kaasumaiset päästöt. Osalla kaasumaisista päästöistä (esim. CO<sub>2</sub>) vaikutukset voivat olla globaaleja. Kaivosten energiantuotannon tarkastelussa on keskitytty ainoastaan paikallisten voimalaitosten paikallisiin päästöihin, joten muualla tuotettu energia sekä globaalit vaikutukset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi tarkastelu rajataan koskemaan kaivosten energian- ja lämmöntuotannossa syntyneitä kaasu-, pienhiukkas- ja metallipäästöjä ja huomioon otetaan ainoastaan polttoprosesseissa syntyneet päästöt sekä niiden puhdistaminen. Päästöjen leviäminen ja niiden vaikutukset käsitellään kappaleessa XX.
-Eniten energiaa kaivoksilla kuluu rikastamon ja murskaamon toimintaan ja maanalaisen louhoksen lämmittämiseen. Lisäksi ajoneuvot ja laitteet kuluttavat energiaa. Ajoneuvojen päästöjä tarkastellaan kappaleessa XX. Suomalaisilla metallimalmikaivoksilla sähköenergia tuotetaan pääsääntöisesti kaivoksen ulkopuolella ja toimitetaan ilmajohtoja pitkin kaivokselle (mm. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 2006a,b, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2006, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007a,b, 2008a,b). Kaivoksen ja rakennusten lämmittämiseen käytetään usein lämpövoimaloita tai aggregaattien hukkalämpöä. Näiden polttoaineena käytetään yleensä fossiilisia polttoaineita, jotka tuottavat paikallisia pienhiukkaspäästöjä sekä paikallisia ja globaaleja kaasupäästöjä.
+Kaivoksissa paikallisesti tuotettu energia aiheuttaa sekä paikallisia että globaaleja päästöjä. Paikallisia päästöjä ovat pienhiukkaspäästöt sekä erilaiset kaasumaiset päästöt. Osalla kaasumaisista päästöistä (esim. CO<sub>2</sub>) vaikutukset voivat olla globaaleja. Kaivosten energiantuotannon tarkastelussa on keskitytty ainoastaan paikallisten voimalaitosten paikallisiin päästöihin, joten muualla tuotettu energia sekä globaalit vaikutukset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi tarkastelu rajataan koskemaan kaivosten energian- ja lämmöntuotannossa syntyneitä kaasu-, pienhiukkas- ja metallipäästöjä ja huomioon otetaan ainoastaan polttoprosesseissa syntyneet päästöt sekä niiden puhdistaminen.
+Eniten energiaa kaivoksilla kuluu rikastamon ja murskaamon toimintaan ja maanalaisen louhoksen lämmittämiseen. Lisäksi ajoneuvot ja laitteet kuluttavat energiaa. Ajoneuvojen päästöjä tarkastellaan kappaleessa [[Kuljetuksen päästöt]]. Suomalaisilla metallimalmikaivoksilla sähköenergia tuotetaan pääsääntöisesti kaivoksen ulkopuolella ja toimitetaan ilmajohtoja pitkin kaivokselle (mm. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 2006a,b, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2006, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007a,b, 2008a,b). Kaivoksen ja rakennusten lämmittämiseen käytetään usein lämpövoimaloita tai aggregaattien hukkalämpöä. Näiden polttoaineena käytetään yleensä fossiilisia polttoaineita, jotka tuottavat paikallisia pienhiukkaspäästöjä sekä paikallisia ja globaaleja kaasupäästöjä.
 Kaasupäästöistä hiilidioksidi on kasvihuonekaasu. Typen oksidit saattavat vaurioittaa kasvillisuutta ja happamoittaa ja/tai rehevöittää ympäröivää maaperää ja vesiä. Hiilimonoksidi ja ilman pienhiukkaset ovat hengitettynä haitallisia terveydelle. Lisäksi elohopea voi levitä sekä kaasuna että pienhiukkasina. Metallipäästöjen vaikutukset riippuvat sekä alkuaineesta että sen raekoosta.
@@ Rivi 17: / Rivi 17: @@
 Tässä tarkastelussa on kerätty yleisimmin kaivoksissa käytettyjen polttoaineiden ja puhdistusmenetelmien päästökertoimia ja suodatuskertoimia sekä niiden yhdistelmiä  kaasu-, hiukkas- ja metallipäästöille. Kaivosten lämmitysenergia tuotetaan pääsääntöisesti joko kevyellä polttoöljyllä ja dieselillä tai raskaalla polttoöljyllä, mutta myös maakaasua (propaania) käytetään ainakin Kemin kaivoksella. Taulukoihin on jätetty myös muita kuin suomalaisilla kaivoksilla käytettävien polttoaineiden arvoja tulevaisuuden energiantuotantoa ja mallin käyttämistä Suomen ulkopuolella silmällä pitäen. Taulukot on otettu Australialaisen NPI:n käyttämistä taulukoista (Liite XX. National Pollutant Inventory (NPI) 2008, 2011 ja 2012). NPI:n taulukoiden käyttämiseen päädyttiin, koska ne kattavat suurimman osan käytettävistä olevista energiantuotannon muodoista. Vaihtoehtoisia taulukoita ovat koonneet mm. Melanen ym. 1999, Ekqvist 1995, Pohjola ym. 1983, Hupa ym. 1988, Neste Oy 1998, EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook 2007, Energy Information Administration 2005 ja 2009,  U.S. Department of Energy 2007, Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) 2006, AP 42, BUWAL 1995 ja 2001, UBA 1989, 1998 ja 1999, EPA 1995 ja 1998a, Lammi ym. 1993, Meier & Bischoff 1996, TNO 2001, NUTEK 1997, Smith 1987, Ohlström 1998, Berdowski ym.1997.
-==Menetelmä==
-Energiantuotannon päästöt lasketaan kullekin metallille, kaasulle ja partikkelien raekoolle kaavalla (National Pollutant Inventory (NPI) 2011):
+==Katso myös==
- ''E<sub>s</sub>=A*EF<sub>s</sub>*t*CE<sub>1</sub>*CE<sub>2</sub>*...*CE<sub>n</sub>''
+* [[Rikastekuljetukset]]
+* [[Kuljetuksen päästöt]]
- jossa:
+* [[Työkoneiden päästöt]]
- ''E<sub>s</sub>'' = Päästön massa (kg/d)
- ''A'' = Polttoaineen kulutus tunnissa (tonnia, m<sub>3</sub>) tai tuotetun energian määrä (MJ, PJ, kWh)
- ''EF<sub>s</sub>'' = päästökerroin (kg/ton, kg/MJ, kg/kWh, kg/m<sub>3</sub>, kg/PJ)
- ''t'' = käyttötunnit vuorokaudessa
- ''CE<sub>1</sub>*CE<sub>n</sub>'' = päästöjen vähentämisen tehokkuuskertoimet kullekin käytetylle menetelmälle.
-Päästöjen laskennassa käytetään rajoittamatonta arvoa jos päästöjen vähentämiskeinoa ei ole tiedossa tai vähentämiskeinolle ei ole annettu valmista päästökerrointa.
-==Ajoneuvojen pakokaasupäästöt==
-Malmin kuljetuksesta kuorma-autoilla ja käsittelystä erilaisilla työkoneilla aiheutuu  pakokaasupäästöjä. Pakokaasupäästöt sisältävät epätäydellisen palamisen seurauksena syntyneitä hiukkasia ja ilmassa olevista höyryistä (esim. rikkihappo) muodostuvia hiukkasia. Pienet pakokaasuhiukkaset koostuvat pääosin noesta, hiilivedyistä ja sulfaateista. Dieselkäyttöiset moottorit tuottavat enemmän hiukkasia kuin bensiinimoottorit (Hiukkaskäsikirja).
-Dieselkäyttöisille työkoneille  esim. dumpperille laskettavat päästöt voidaan laskea kahdella eri tavalla, joko tehonkäyttöä tai polttoaineen kulutusta kohden.
-Työkoneiden päästöjen laskeminen '''tehonkäyttöä''' kohden lasketaan kaavalla (LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT):
- Päästöx_tk=  [nimellisteho, kW] x [kuormitusaste] x [käyttötunnit, h] x [päästökerroin, g/kWh]
-Työkoneiden päästöjen laskeminen '''polttoaineen kulutusta''' kohden lasketaan kaavalla (LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT):
- Päästöx_pk =  [polttoaineen kulutus, l] x [päästökerroin, g/l]
-Ajoneuvokohtaiset yksikköpäästökertoimet maantiekuljetuksille voidaan laskea tonnikilometriä kohden tai ajoneuvokilometriä kohden.
-Tässä esitetyt laskentavaihtoehdot ja kaavat ovat peräisin VTT:n Lipasto-sivuilta.
-Ajoneuvokohtaiset yksikköpäästökertoimet maantiekuljetuksille '''tonnikilometriä''' kohden
- ex = (ea + ((eb - ea) / lc x lx)) / lx ,
- jossa
- ex = Päästö tonnikilometriä kohden kuormalla x [g/tkm]
- eb = Täyden auton päästö ajoneuvokilometriä kohden [g/km]
- ea = Tyhjän auton päästö ajoneuvokilometriä kohden [g/km]
- lc = Auton kantavuus [t]
- lx = Kuorma x [t]
-Ajoneuvokohtaiset yksikköpäästökertoimet maantiekuljetuksille '''ajoneuvokilometriä''' kohden
- ex = ea + ((eb - ea) / (mb - ma)) x (mx - ma) ,
- jossa
- ex = Päästö ajoneuvokilometriä kohden autolla, jonka kokonaismassa on x [g/km]
- eb = Päästö autolla, jonka kokonaismassa on b [g/km]
- ea = Päästö autolla, jonka kokonaismassa on a [g/km]
- mx = Auton x kokonaismassa [t]
- mb = Auton b kokonaismassa [t]
- ma = Auton a kokonaismassa [t]
-Päästöjen arvioinnissa tarvittavat ajoneuvojen ja työkoneiden yksikköpäästöt seuraavien yhdisteiden osalta on esitetty Opasnetin Minera-sivuilla ja VTT:n Lipasto-sivuilla:
-CO = hiilimonoksidi,
-HC = hiilivedyt (poislukien metaani CH4),
-NOx = typen oksidit,
-PM = pakokaasujen kokonaishiukkasmäärä,
-CH<sub>4</sub> = metaani,
-N<sub>2</sub>O = typpioksiduuli,
-SO<sub>2</sub> = rikkidioksidi,
-CO<sub>2</sub> = hiilidioksidi,
-CO<sub>2</sub> ekv. = hiilidioksidiekvivalentti
+{{Minera}}
-===Lähteet===
+==Viitteet==
 '''AP 42, Fifth Edition'''. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, Volume 1: Stationary Point and Area Sources. http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/index.html#toc

Ero sivun ”Energiantuotanto” versioiden välillä

Versio 26. maaliskuuta 2013 kello 08.28

Johdanto

Katso myös

Viitteet

Navigointivalikko