Dieselkäyttöisille työkoneille esim. dumpperille laskettavat päästöt voidaan laskea kahdella eri tavalla, joko tehonkäyttöä tai polttoaineen kulutusta kohden.
Dieselkäyttöisille työkoneille esim. dumpperille laskettavat päästöt voidaan laskea kahdella eri tavalla, joko tehonkäyttöä tai polttoaineen kulutusta kohden.
====Yksikköpäästot tehonkäyttöä kohden====
Työkoneiden päästöjen laskeminen tehonkäyttöä kohden lasketaan kaavalla:
Päästöx_tk= [nimellisteho, kW] x [kuormitusaste] x [käyttötunnit, h] x [päästökerroin, g/kWh]
Taulukko 1.Työkoneiden keskimääräinen päästö ja energiankulutus tehonkäyttöä kohden Suomessa vuonna 2008 (Lähde: LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT).<ref>http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/tavaraliikenne/tieliikenne/tavara_tie.htm </ref>
{| {{prettytable}}
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" | Työkoneiden yksikköpäästöt [g/kWh]
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on täysluonnos
Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.
Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi2920
--#: Koodi toimii hyvin. Ottaa huomioon monet eri muuttujat, kuten nopeudet ja tien pinnan. --Niklas 6. helmikuuta 2013 kello 15.30 (EET)
⇤#: Sääolosuhteita ei ole otettu huomioon. Kuivalla tiet pölyävät enemmän, lisäksi tuuli levittää päästöt, joten pitoisuudet eivät ole niin isot. --Niklas 6. helmikuuta 2013 kello 15.40 (EET)
--#: Teksti ymmärrettävää ja hyvin jäsenneltyä. Aihe koskee vain pientä kohderyhmää, joten keskustelua ei ole syntynyt. --Niklas 6. helmikuuta 2013 kello 15.45 (EET)
--#: Kaikki laskennan riippuvuudet eivät ole listattu "Riippuvuudet" kohdassa --Niklas 6. helmikuuta 2013 kello 15.45 (EET)
--#: Taulukot, laskukaavat ja symbolit hyvin selitetty. Perustelut oikein jäsennelty ja kaikki mahdoliset kaavat. Miksi perusteluissa on selitetty kuormasta aiheutuvaa pölyä, vaikka kysymys-kohdassa on juuri mainittu, että kuormasta pölisevää ainesta ei oteta huomioon. --Niklas 11. helmikuuta 2013 kello 13.45 (EET)
1.1. Kaava pätee päällystämättömälle tielle (ei maanteille - näitä varten on olemassa eri kaava joka huomioi myös kosteuden). Hiukkaskoko on PM10 tässä kaavassa.[1]
E = k(s/12)a(w/3)b*281.9
jossa
E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
s = tien pintamateriaalin hienoainespitoisuus (%)
W = kulkuneuvon keskimäräinen paino
k (1.5), a (0.9) ja b (0.45) ovat vakioita PM10:lle (Taulukko 1)
281.9 = muuntokerroin lb/mi --> g/km
### E = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin, päällystämätön tie teollisuusalueella (g/km)
E <- 1.5*(silt/12)^0.9*(weight/3)^0.45*281.9
E
### E = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin, päällystämätön tie teollisuusalueella (g/km)
E <- 1.5*(silt/12)^0.9*(weight/3)^0.45*281.9
E
### X = Hiukkaskokokohtainen vuosittainen päästö, päällystämätön tie teollisuusalueella (kg)
X <- E*ajosuorite/1000
X
E = k(s/12)<sup>a</sup>(S/30)<sup>d</sup> /(M/0.5)<sup>c</sup> - C
jossa
E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
s = tien pintamateriaalin hienoainespitoisuus (%)
W = kulkuneuvon keskimäräinen paino
M = pintamateriaalin kosteus (%)
S = keskimääräinen nopeus
C = päästökerroin (pakokaasu, jarrut ja renkaat Huom! 1980-luvulta)
k, a, c, d vakioita (Taulukko 2)
Taulukko2. Hiukkaskokokohtaiset vakiot (maantie)
Vakio
PM2.5
PM10
PM30 (TSP)
k (lb/VMT)
0.18
1.8
6.0
a
1
1
1
c
0.2
0.2
-0.3
d
0.5
0.5
0.3
Taulukko 3. Päästökertoimet pakokaasujen, jarrujen ja renkaiden aiheuttamille päästöille.
PM2.5
PM10
PM30
C, päästökerroin lb/VMT
(Pakokaasut, jarrut, renkaat)
0.00036
0.00047
0.00047
### E = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin, päällystämätön maantie (g/km)
E <- (k*(s/12)^a*(S/30)^d / (M/0.5)^c - C)*281.9
E
### E = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin, päällystämätön maantie(g/km)
E <- (k*(s/12)^a*(S/30)^d / (M/0.5)^c - C)*281.9
E
### X = Hiukkaskokokohtainen vuosittainen päästö, päällystämätön maantie (kg)
X <- E*ajosuorite/1000
X
2. Kaava hiukkaskokokohtaisen päästökertoimen laskemiseen aikayksikköä (g/h) kohden. Kaava pätee sekä päällystetylle että päällystämättömälle tielle.
<math>E_h = E*VKT_h</math>
E<sub>h</sub> = E * VKT<sub>h</sub>
jossa
E<sub>h</sub> = hiukkaskokokohtainen päästökerroin tuntia kohden (g/h)
E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
VKT<sub>h</sub> = ajoneuvolla kuljettu matka aikayksikkö kohden (km/h)
### Eh = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin aikayksikköä kohden (g/h)
Eh <- E * VKTh
Eh
### Eh = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin aikayksikköä kohden (g/h)
Eh <- E * VKTh
Eh
Tämä kaava kattaa ainoastaan ajoneuvojen aiheuttamat ilmassa leijuvat hiukkaspäästöt, jotka ovat peräisin kuivan päällystetyn tien pintamateriaalista. Kullekin hiukkaskoolle on oma hiukkaskokokerroin (ks. taulukko 4).
Taulukko 4.
Hiukkaskoko
g/km
PM2.5
0.15
PM10
0.62
PM15
0.77
PM30
3.23
### E = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin päällystetty tie (g/km)
E<- k*(sL)^0.91*(W)^1.02
E
### E = Hiukkaskokokohtainen päästökerroin, päällystetty tie (g/km)
E <- k*(sL)^0.91*(W)^1.02
E
Sateen aiheuttama korjausvaikutus (päiväperustainen) saadaan kaavasta:
''E<sub>ext</sub> = [ k(sL)<sup>0.91</sup> * (W)<sup>1.02</sup> ](1-P/4N)''
jossa,
''K, sL'' ja ''W'' ovat samat kuin edellisessä kaavassa
''E<sub>ext</sub>'' = vuosittainen tai muu pitkäaikainen keskimääräinen päästökerroin (sama yksikkö kuin k)
''P'' = sadepäivien määrä (vähintään 0.254 mm) periodin aikana
''N'' = päivien lukumäärä periodin aikana (365 vuosi, 91 vuodenaika, 30 kuukausi)
Faktori ”4” kuvaa päällystetyn tien kuivumista nopeammin kuin päällystämättömän. Sade ei pidä tienpintaa kosteana 24 h/vrk.
Sateen aiheuttama korjausvaikutus (tuntiperustainen) saadaan kaavasta:
''E<sub>ext</sub> = [ k(sL)<sup>0.91</sup> * (W)<sup>1.02</sup> ](1-1.2P/N)''
jossa,
''K, sL'' ja ''W'' ovat samat kuin edellisessä kaavassa
''E<sub>ext</sub>'' = vuosittainen tai muu pitkäaikainen keskimääräinen päästökerroin (sama yksikkö kuin k)
''P'' = sateisten tuntien määrä (vähintään 0.254 mm) periodin aikana
''N'' = tuntien määrä periodin aikana (esim. 8760 vuosi, 2124 vuodenaika, 720 kuukausi)
Pölypäästöt dumpperin/kuorma-auton lavalta
Kuljetuskaluston lavalta aiheutuvista pölypäästöistä ei ole juurikaan ulkomaista tai kotimaista kirjallisuutta saatavilla. Asetuksen mukaan (Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257) kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta. Kuormapeitteiden asianmukainen kiinnitys tulee myös varmistaa.
Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen YVA-selostuksen mukaan puhdistamon luolaston siirto – ja purkutunnelien louheen kuljetukset aiheuttavat pölypäästöjä, kun hienojakoinen pöly irtoaa kuivana kuormasta.[3]. Pölyn vaikutusalue ulottuu noin 20-30 metrin etäisyydelle. Tuulisella säällä pölyn leviämisalue on laajempi, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin lähialueella (pitoisuuksia ei mainita). Kuormasta irtoavan pölyn haittaa pidetään lähinnä esteettisenä etenkin talvikautena pölyn erottuessa lumesta.
Talvivaaran kaivoshankkeen YVA-selostuksen mukaan kuljetuksien aiheuttama pölypäästö voi olla peräisin esim. kuljetusajoneuvon lavalta tai niiden runkorakenteisiin kaivosalueella kiinnittyneestä pölystä [4] . Mikäli kuljetuksia tehdään avolavakalustolla, kuorman peittämisellä estetään kuormasta pölyäminen. Talvivaaran kaivosalueen laajuuden vuoksi ajoneuvojen alus- ja runkorakenteisiin kiinnittyvä pölyn todetaan irtoavan ajoviiman vaikutuksesta jo kaivosalueen sisäpuolella eikä tule merkittävässä määrin leviämään alueen ulkopuolelle.
----#(number):: . Kuinka merkittävää kuormasta lähtevä pölypäästö voi olla suhteessa tässä kuvattuihin muihin pölypäästöihin, enimmillään varmaan peittämättömistä kuormista? Pystyykö sitä edes sanallisesti jotenkin kuvaamaan/arvioimaan. Eikös tämä asia jää tässä vielä auki, ja siihen kaipaisi jotain kannanottoa. Varmaan vaihtelee useista sysitä paljon, mutta jotain kuvausta/arviota kaipaisi --Hkomulai 11:40, 3 August 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Rikastekuljetukset ja lastaus
Rikasteen kuljetuksesta ja lastauksesta aiheutuu pöly- ja ajoneuvojen pakokaasupäästöjä ilmaan. Esim. Pyhäsalmen kaivoksen aiheuttama kokonaislaskeuma 200 m:n etäisyydellä oli 155 kg/ha/kk [5]. Lastauksen yhteydessä maahan joutunut kuivanut materiaali voi aiheuttaa myös pölypäästöjä. Pölypäästöjen määrä rikasteiden lastausvaiheessa on kuitenkin useimmiten vähäistä koska varastointi tapahtuu yleensä sisätiloissa. Tämän vuoksi rikasteteiden kuljetuksen ja lastauksen aiheuttamat ilmapäästöt ovat lähinnä pakokaasupäästöjä.
Rikasteiden junakuljetuksista avoimissa vaunuissa saattaa aiheutua pölypäästöjä. Pölypäästöjä voidaan estää kuljettamalla rikaste suljetuissa säiliöissä.
Pakokaasupäästöt
Ajoneuvojen pakokaasuista, jarruista ja renkaista johtuvat hiukkaspäästöt arvioidaan eri malleilla.
Dieselkäyttöisille työkoneille esim. dumpperille laskettavat päästöt voidaan laskea kahdella eri tavalla, joko tehonkäyttöä tai polttoaineen kulutusta kohden.
Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas valmiisiin laskentamalleihin (lihavoitu).