Kasvener

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5907
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5907}}

Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.

Kysymys

Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.

Osallistujat

Katso Ilmastovahti.

Perustelut

Yleistä

Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.

LASKENTA 1 vai 2?

Kasvenerissä on paljon kohtia, jossa voi tai pitää valita laskenta kahden lskentamallin (1 ja 2) välillä. Näiden ero on se, että laskenta 1 käyttää suoraan käyttäjän antamia polttoainekohtaisia käyttötietoja. Sen sijaan laskenta 2 ottaa tämän lisäksi tiedon kokonaiskulutuksesta ja jakaa sen sitten polttoaineille annettujen suhteiden mukaisesti. Tässä kuvauksessa päädyttiin siihen, että on huomattavasti selkeämpää käyttää suoraan polttoainemääriä. Jos jostain syystä käytössä on kokonaismäärä ja osuudet, niistä lasketaan polttoainekohtaiset määrät nyt kehitettävän mallin ulkopuolella, eikä sitä laskentaa tai kuvausta sotketa tähän. Laskenta 2 siis jätetään pois jatkotarkasteluista.

Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen

Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.

• Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
• Käytetään näitä sarakenimiä.
  • Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
  • Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
  • Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
  • Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
    • Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
    • Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
  • Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
  • Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
• Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
• Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
  • Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
  • Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
  • Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
  • Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto

Mallitaulu sivun lopussa.

Indeksit

Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.

Mallissa käytetyt indeksit

Päästösektori Energia Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset) Maatalous Jätehuolto

Päästösektori (tuotantoperusteinen) Kaukolämpö Sähköntuotanto Erillislämmitys Teollisuuden lämpö Muu polttoaine Liikenne Jätehuolto Maatalous Teollisuusprosessit

Päästösektori (kulutusperusteinen) Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö Muu polttoaine Liikenne Jätehuolto Maatalous Teollisuusprosessit Kotitaloudet Kunta Muu julkinen sektori Palvelusektori Erittelemätön

Päästö hiilidioksidi metaani typpidioksidi typpioksiduuli hiilimonoksidi hiukkaset rikkidioksidi typenoksidit kasvihuonekaasut

Polttoaine kivihiili turve maakaasu raskas polttoöljy kevyt polttoöljy dieselöljy bensiini nestekaasu koksi koks.kaasu masuunikaasu jal.kaasu yhdyskuntajäte muu fossiilinen polttohake kuori muu puu mustalipeä biokaasu muu bio teollisuuden jätelämpö lämpöpumpun lämpö sähkö

GPC-standardin mukaiset päästösektorit

Global Protocol for Community-Scale GHG Emission Inventories sisältää päästösektoreittain nämä tiedot:

• notation keys
• gases (in tonnes)
  • CO₂
  • CH₄
  • N₂O
  • HFC
  • PFC
  • SF₆
  • NF₃
  • total CO₂e
  • CO₂(b): emissions from biogenic origin (biofuels etc.) are reported separately and NOT included in the total sum.
• data quality (high-medium-low)
  • activity data (AD)
  • emission factors (EF)
• explanatory comments (I.e. description of methods or notation keys used)

----arg4987: . Onko näille viralliset suomenkieliset nimet? Jos on, kannattaa käyttää niitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 07.45 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

GPC-päästösektorit(.)

Obs	GPC ref no.	Scope	Sector	Sektori
1	I		Stationary energy	Kiinteä energia
2	I.1		Residential buildings	Asuinrakennukset
3	I.1.1	1	Emissions from fuel combustion within the city boundary	Polttoprosessit kaupungissa
4	I.1.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary	Energiankäyttö verkosta kaupungissa
5	I.1.3	3	Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt verkon häviöistä
6	I.2		Commercial and institutional buildings and facilities	Kaupalliset rakennukset
7	I.2.1	1	Emissions from fuel combustion within the city boundary	Polttoprosessit kaupungissa
8	I.2.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary	Energiankäyttö verkosta kaupungissa
9	I.2.3	3	Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt verkon häviöistä
10	I.3		Manufacturing industries and construction	Valmistusprosessit ja rakentaminen
11	I.3.1	1	Emissions from fuel combustion within the city boundary	Polttoprosessit kaupungissa
12	I.3.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary	Energiankäyttö verkosta kaupungissa
13	I.3.3	3	Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt verkon häviöistä
14	I.4		Energy industries	Energia-ala
15	I.4.1	1	Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundary	Energiantuotannon apuprosessit kaupungeissa
16	I.4.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundary	Energiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa
17	I.4.3	3	Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operations	Verkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa
18	I.4.4	1	Emissions from energy generation supplied to the grid	Häviöt verkon sähkönsyötyössä
19	I.5		Agriculture, forestry and fishing activities	Maa- , metsä- ja kalatalous
20	I.5.1	1	Emissions from fuel combustion within the city boundary	Polttoprosessit kaupungissa
21	I.5.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary	Energiankäyttö verkosta kaupungissa
22	I.5.3	3	Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt verkon häviöistä
23	I.6		Non-specified sources	Erittelemättömät energialähteet
24	I.6.1	1	Emissions from fuel combustion within the city boundary	Polttoprosessit kaupungissa
25	I.6.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary	Energiankäyttö verkosta kaupungissa
26	I.6.3	3	Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt verkon häviöistä
27	I.7		Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coal	Hajapäästöt hiilen tuotannossa
28	I.7.1	1	Emissions from fugitive emissions within the city boundary	Kaupunkien hajapäästöt
29	I.8		Fugitive emissions from oil and natural gas systems	Hajapäästöt öljystä ja maakaasusta
30	I.8.1	1	Emissions from fugitive emissions within the city boundary	Kaupunkien hajapäästöt
31	II		Transportation	Liikenne
32	II.1		On-road transportation	Tieliikenne
33	II.1.1	1	Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundary	Polttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä
34	II.1.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportation	Verkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä
35	II.1.3	3	Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
36	II.2		Railways	Raideliikenne
37	II.2.1	1	Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundary	Päästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa
38	II.2.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railways	Päästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä
39	II.2.3	3	Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
40	II.3		Waterborne navigation	Vesi(Laiva)liikenne
41	II.3.1	1	Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundary	Vesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa
42	II.3.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigation	Verkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä
43	II.3.3	3	Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
44	II.4		Aviation	Lentäminen
45	II.4.1	1	Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundary	Lentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa
46	II.4.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviation	Päästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä
47	II.4.3	3	Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption	Päästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
48	II.5		Off-road transportation	Maastoliikenne
49	II.5.1	1	Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundary	Maastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa
50	II.5.2	2	Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportation	päästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä
51	III		Waste	Jätteet
52	III.1		Solid waste disposal	Kiinteän jätteen hävittäminen
53	III.1.1	1	Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary	Kiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla
54	III.1.2	3	Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundary	Päästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella
55	III.1.3	1	Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundary	Päästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä
56	III.2		Biological treatment of waste	Biologinen jätteenkäsittely
57	III.2.1	1	Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundary	Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään biologisesti kaupungissa
58	III.2.2	3	Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundary	Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa
59	III.2.3	1	Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundary	Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
60	III.3		Incineration and open burning	Jätteenpoltto
61	III.3.1	1	Emissions from solid waste generated and treated within the city boundary	Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
62	III.3.2	3	Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundary	Päästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa
63	III.3.3	1	Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary	Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
64	III.4		Wastewater treatment and discharge	Jäteveden käsittely
65	III.4.1	1	Emissions from wastewater generated and treated within the city boundary	Päästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
66	III.4.2	3	Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundary	Päästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa
67	III.4.3	1	Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundary	Päästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa
68	IV		Industrial processes and product uses (iPPu)	Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö
69	IV.1	1	Emissions from industrial processes occurring within the city boundary	Päästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella
70	IV.2	1	Emissions from product use occurring within the city boundary	Päästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella
71	V		Agriculture, forestry and other land use (AFOLU)	Maa- ja metsätalous ja maankäyttö
72	V.1	1	Emissions from livestock within the city boundary	Päästöt karjasta kaupungin alueella
73	V.2	1	Emissions from land within the city boundary	Päästöt maaperästä kaupungin alueella
74	V.3	1	Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundary	Päästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella
75	VI		Other Scope 3	Muu scope 3
76	VI.1	3	Other Scope 3	Muut Scope 3:n päästöt

Päästöjen jaottelu

Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.

Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.

Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.

Kuntatason määrittely

Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:

Kaukolämmön tuotanto ja kulutus

-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.

-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:

Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:

• teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
• kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
• vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta

Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:

• ydinvoimalaitokset
• tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
• vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.

Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.

Laskettavat päästöt

Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.

Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).

Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.

Päästöjen laskenta

Lähtötiedot

Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.

Määrät

• Kotieläimet jaoteltu tarkemmin
• Ihmiset
• Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin
• Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin
• Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin
• Kaukolämmönkulutus
• Sähkönkulutus
• Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
• Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin
• Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin
• Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin
• Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin
• Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
• Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin

Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.

Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen

Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.

Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely

Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.

Vakiot ja kertoimet

IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.

Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle

Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden

-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.

----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

• Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
• Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
• Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
• Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
• Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
• Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
• Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
• Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
• Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
• Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
• Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
• Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Laskentakaavat

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt

Kaukolämmitys

Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).

Jokaisella yllä mainitulla rakennussektorilla lämmityksen hiilidioksidipäästöt (1000 t) muodostuu kulutetun lämmitysenergian päästöistä = kaukolämmitys + sähkölämmitys + lämpöpumppulämmitys + erillislämmitys

Kaukolämmityksen kulutuksen hiilidioksidipäästöt (1000t) jakautuu hankintalähteittäin:

C69 Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset päästöt

C70 kaukolämpövoimalaitokset päästöt

C71 kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö päästöt

C72 kaukolämpölaitokset, lämpöpumput ja sähkökatt. päästöt

C70 Kaukolämpövoimalaitokset

Kaukolämpövoimalaitokset hiilidioksidipäästöt yksi rakennussektori (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/E9*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

E9 = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - kaukolämpövoimalaitokset

Lämmitysenergian kulutus (GWh)

a = C30*F28/C28

missä,

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)

Kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C30 = E21/(D21+E21+F21)*C23

missä,

E21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

D21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

F21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

C23 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset yhteensä (annettu)

E21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

E21 =E16+E18-E17

E16 = Paikallinen kaukolämmöntuotanto

E18 = Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta

E17 = Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan

Paikallinen kaukolämmöntuotanto

E16 = E14+E15

E14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa

E14 = E9*G11

E9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpövoimalaitokset)

G11 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0

E15 = naapurikuntien kaukolämpö

E15= E9*G12/100-E14

G12 = Omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %

Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta

E18 = E14/(D14+E14+F14)*C18

D14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

F14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpölaitokset

C18 = kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta yhteensä

D14 = (D9*G15)*G14/100

D9 = ks. lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

G15 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0

G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta %

F14 = F9*G18

F9 = kauko- ja prosessilämmön kokonaistuotanto

F9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpölaitokset)

G18 = onko kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0

C18 = G42/100*C14

G42 = tuonnin osuus kunnan kaukolämmön tuotannosta %

C14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa yhteensä

C14 = D14+E14+F14 ks. ylempänä

Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan kaukolämpövoimalaitos

E17 = E14/(D14+E14+F14)*C17)

C17 = kaukolämmön satunnainen vienti toiseen kuntaan yhteensä

C17 = G41/100*C14

G41 = viennin osuus kaukolämmön tuotannosta %

D21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksien näkökulmasta:

naapurikuntien kaukolämpö

D15 = D9*G16/100-D14

kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta

D18 = (D14/(D14+E14+F14)*C18)

Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan

D17 = D14/(D14+E14+F14)*C17

F21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpölaitoksen näkökulmasta:

naapurikuntien kaukolämpö

F15 = F9*G19/100-F14

kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta

F18 = F14/(D14+E14+F14)*C18)

kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan

F17 = F14/(D14+E14+F14)*C17

Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-C30/E21)*100

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset ks. ylempänä

E21 = kaukolämpövoimalaitokset: kaukolämmön nettohankinta kuntaan ks. ylempänä

Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

E9 = SUMMA(J68:V68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 =TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$Z61:$Z62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (kaukolämpövoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (muu)

Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)

2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)

I13 = SUMMA(I11:I12)

I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)

O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen

Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla

Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z61 = Z11/100*D61/I61

Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61= C61/E61*100

C61 = Lämmöntuo:tanto GWh

E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)

Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

Z62 = Z12/100*D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset

C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö

x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/y-c*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

c = Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. lämpö

Lämmitysenergian kulutus GWh

a = C31*F28/C28

missä,

C31 = Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)

Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C31 = (y-c)/(y+v)*F23)

missä,

v = Lämmöntuotanto GWh sähkö ks. tuotannon päästöt

F23 = Kaukolämmön kulutus (tuottaja kaukolämpölaitokset)

F23 = F21/(D21+E21+F21)*C23)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset

Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-F23/F21)*100)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset

Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

Lasketaan muuten samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien lämmöntuotanto, mutta kohta polttoaineosuudet lasketaan eritavalla.

Lämmöntuotanto kaikki polttoaineet

y = SUMMA(J68:Y68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 = TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$AC61:$AC62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

AC61 = Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC62 = Polttoaineosuudet lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (muu)

Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC61 = D61/I61

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61 = C61/E61*100

C61 = Lämmöntuotanto GWh

E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)

Polttoaineosuudet lämpö (muu)

AC62 = D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet lämpö kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

c = SUMMA(T38:T39)

T38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)

Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T38 = JOS($B$16=1,T11,T11/$F$13*$K$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden sähkön käyttö GWh (T11)

2.Yksiköiden energialähteiden käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (T11/F13*K16)

F13 = SUMMA(F11:F12)

F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)

F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)

K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen

Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)

T39 = JOS($B$16=1,T12,T12/$F$13*$K$16)

Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

Maatalous

Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin

• Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä

Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000

missä,

e = eläintenlukumäärä kpl

f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v

Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:

lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.

Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)

Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:

f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65

l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)

n = paino kg

o = referenssipainon korjauskerroin

p = referenssipaino kg

q = painonlisäys kg/vrk

m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k

k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)

r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75

r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin

s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r

s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin

s3 = laidunkauden pituus vrk/v

t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365

t2 = 0.4*t21+1.47

t21 = maidon rasvaprosentti %

t3 = maidontuotanto kg/v

u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r

u1 = raskauden ylläpitokerroin

v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k

• Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä

Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000

missä,

e = eläintenlukumäärä kpl

w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y

x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)

g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)

k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)

z = Lannan tuhkapitoisuus (%)

y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100

å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg

ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)

ä1 = laidunkauden pituus vrk

ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä

ä3 = sisällä oltavat tunnit

ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus

a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)

a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %

b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %

c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)

c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1

d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %

Liikenne

Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)

Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus

t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk

Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)

hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)

Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)

pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)

Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)

pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)

Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.

Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä. Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.

hp = C153 + K153

C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö

K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet

C153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö

C153= Summa (D153:I153)

D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)

Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:

Eriteltyjen: D153 = 0

Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98

D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)

C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)

C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)

C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)

C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)

G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot

Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty

K153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet

K153 = J151 * E47/1000

J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)

E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)

J151 Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)

J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan

Eriteltyjen:

J151=0

Erittelemättömien:

B99=J22

J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)

E47 Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)

E47 = E46/a*1000

E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä

a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä

E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus

a= summa(F114:K114)

F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut

Esimerkkinä palvelut, K114

K114 = K84*E117

K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)

E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen

E117 = 1-m/100

m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)

K84 Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)

K84 = K80-K81-K82-K83

K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K80 Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K80 = summa(K73:K79)

K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)

Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

Sähkön kulutus

Sähkön kulutuksen päästöt

Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)

Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)

Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.

sektorin hiilidioksidipäästöt:

x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)

missä,

k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)

t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)

p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)

c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

• Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus

Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.

xi = summa(k/t*p)i – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2

Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta

k = (C73-D73)*F55/E55

C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i

=D49-D63

D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i

ks. tuotannon kaavat

D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i

=D64 + D65

D64 = teollisuuden sähköntuotannosta

D65 = muusta sähköntuotannosta

D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i

F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i

E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)

• Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.

= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i

oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)

=L_tase!F41*L57/L55

L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)

sähkölämmitys

=Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100

Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)

Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %

lämpöpumppujen sähkö:

Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat

kaukolämmön sähkö:

S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)

Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0

N80 = summa(k)i

L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)

=L55+L56

L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt

E56/E55*L55

L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)

datasta

summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)

lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii

summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)

lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla

Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)

xi = summa(k/t*p)i

Prosessivoimalaitokset:

Paikallinen sähkönkulutus

ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

= Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)

Prosessivoimalaitokset

Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat

Kaukolämpövoimalaitokset

0

Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

(1-Ener_jako!G14/100)*F46

Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %

F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla

Vesivoimalaitokset

Ener_jako!G27/100*G46

Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %

G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla

Tuulivoimalaitokset

Ener_jako!G31/100*H46

Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %

H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla

Huippuvoimalaitokset

Ener_jako!G35/100*I46

Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %

I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla

D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)

= D55+D56

D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus

datasta

D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt

= D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)

Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %

D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset

ks. tuotannon kaavat

C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä

= JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))

C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh

=D57+E57

D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä

E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh

= summa(sähkönkulutus sektorilla)i

Teollisuus

F57 = F55+F56

F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa

F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt

E56/E55*F55

E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt

=E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)

Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %

E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)

F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)

Kotitaloudet ja kiinteistöt

G57 =G55+G56

G55 = sähkön kulutus (GWh)

=Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55

Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)

Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)

H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto

G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt

= E56/E55*G55

ks. ylenpänä

Maataloustuotanto

H57 = H55+H56

H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto

=Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60

Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %

Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)

H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt

=E56/E55*H55

ks. ylenpänä

Kunnan oma kulutus

I57 =I55+I56

I55 = sähkönkulutus kunta

=Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61

Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %

Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh

I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt

=E56/E55*I55

ks. ylenpänä

Muu julkinen kulutus

J57 =J55+J56

J55 = sähkönkulutus muu julkinen

=Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61

Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus  %

Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)

J56 = E56/E55*J55)

ks. ylenpänä

Palvelut

K57 = K55+K56

K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)

K56 = E56/E55*K55

ks. ylenpänä

C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)

summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i

Prosessivoimalaitokset

ks. tuotannon kaavat

Kaukolämpövoimalaitokset

E49 =E46+E48

E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat

E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima

= E46*Ener_jako!G12/100-E46

Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %

Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

F49 =F46+F48

F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat

F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima

=(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100

Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %

Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta

Vesivoimalaitokset

G49 =G46-G47

G46 = kunnan sähköntuotanto

datasta

G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto

=Ener_jako!G26/100*G46

Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %

Tuulivoimalaitokset

H49 =H46-H47

H46 = kunnan sähköntuotanto

datasta

H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto

=Ener_jako!G30/100*H46

Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta

Huippuvoimalaitokset

I49 =I46-I47

I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat

I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto

=Ener_jako!G34/100*I46

Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta

Ydinvoimalaitokset

J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto

datasta

Lauhdutusvoimalaitokset

K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä

D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä

D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset

=D50/C50*C64

D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus

C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä

C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

Kaukolämpövoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)

missä,

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä

D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks. ylenpänä

E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh ks. ylenpänä

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)

=summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)

prosessivoimalaitokset

D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla

datasta

Muut eri tuotantolaitokset

E51 = E49-E50

E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto

E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)

=C63-C64

C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä

=C49-C57

C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)

C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh

C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta

E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

=E51/C51*C65

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)

Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))

missä,

C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä

D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä

E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä

F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla

F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)

=F50/C50*C64

C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä

F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla

C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

Huippuvoimalaitokset

k = I49-I63

I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)

=I46-I47

I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla

ks. tuotannon kaavat

I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla

=Ener_jako!G34/100*I46

Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %

I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)

=I64+I65

I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset

=I50/C50*C64

I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset

=Ener_jako!G35/100*I46

I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset

=I51/C51*C65

I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset

=I49-I50

Sähkön ’osto’

k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)

C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh

C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)

D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten päästöjen osalta.

Yleiskuvaus

Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat

käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava

pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.

Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,

rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.

Alempana poikkeuksia.

Kokonaispäästö (t)

x = y * z * 0.0036

missä,

y = ominaispäästö (g/MJ)

z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)

0.0036 = yksikön muuntokerroin

Ominaispäästö (g/MJ)

y = (pk * hk) * ki

missä,

pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)

hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)

ki = päästön i korjauskerroin

päästön i korjauskerroin

ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)

missä,

mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)

x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)

Poikkeukset

Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen

käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.

z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)

polttoaineosuus (lämpö/sähkö)

= lp / p yht

lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)

Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

lp = (lt * COP-luku) / hs * 100

lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)

COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa

hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)

Liikenne

• Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:

Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä

Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä

Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.

Liikenteen ominaispäästöt

Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017

Ajoneuvo	Päästö	Kuvaus
henkilöauto (ha)	104,29	VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
pakettiauto	136,58
kuorma-auto	678,75	Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
bussi, HSL	55,8	Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
bussi, muu	557,97
raide	0

Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035

Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO₂e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.

Helsingin liikennemäärät(M km/a)

Obs	Ajoneuvo	v0+	v4b	v7a	v7b	v5b_7b	v44	v50	v54	v60	v70
1	ha maantie	1157	1035	1144	1127	1088	882	855	798	932	834
2	ha katu	1576	1321	1557	1522	1405	1147	1085	961	1093	1040
3	raskas, yhd. maantie	36	36	37	37	36	36	36	36	37	36
4	raskas, yhd. katu	29	29	29	29	29	29	29	29	29	29
5	raskas, ka maantie	32	32	33	33	32	32	32	32	32	32
6	raskas, ka katu	28	28	28	28	28	28	28	28	28	28
7	raskas, pa maantie	3	3	3	3	3	3	3	3	3	3
8	raskas, pa katu	3	3	3	3	3	3	3	3	3	3
9	jkl bussi, HSL	43	43	43	43	43	43	43	43	43	43
10	jkl bussi, muu	6	6	6	6	6	6	6	6	6	6
11	ratikka	12	12	12	12	12	12	12	12	12	12
12	juna	5	5	5	5	5	5	5	5	5	5
13	metro	5	5	5	5	5	5	5	5	5	5

Liikennemallilla mallinnetut skenaariot			Maan­käyttö		Maan­käytön tiivis­täminen		Muut toimenpiteet										Selite
Emmen skenaario­numerot	Koodi mallissa	Koodinimi	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14
111-113	2035_v0+	2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU]		x													Vertailuvaihtoehto (BAU)
31-33	2035_v0	2035 vertailuvaihtoehto (v0)	x
701-703	2035_v7a	Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella		(x)	x												Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
711-713	2035_v7b	Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä		(x)		x											Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
202-203	2035_v2	Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu	x				x										Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
301-303	2035_v3a	Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1)	x					x									Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
401-403	2035_v4a	Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu	x						x								(x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus 9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
411-413	2035_v4b	Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu								x							(x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
501-503	2035_v5a	Pysäköintimaksujen korotus, +50 %	x								x						Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
511-513	2035_v5b_7b	Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu		(x)		x						x					Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
601-603	2035_v6a	Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto	x										x				Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
(111-113)	2035_SAT	SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 %		x										x			Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
(111-113)	2035_v0+_SA	SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %		x											x		Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
(111-113)	2035_v0+_B	B = Raskaan liikenteen teknologia		x												x	Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
45-47	2035_v44	MAXI1		x			x	x	x		x						Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
(45-47)	2035_v44_SA	MAXI1_SA		x			x	x	x		x				x		Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
(45-47)	2035_v44_SAB	MAXI1_SAB		x			x	x	x		x				x	x	Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
51-53	2035_v50	MAXI2		x			x	x	x		x		x				Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
55-57	2035_v54	MAXI3		x			x	x		x		x	x				Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57)	2035_v54_SAB	MAXI3_SAB		x			x	x		x		x	x		x	x	Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57)	2035_v54_SAT_SAB	MAXI3_SAT_SAB		x			x	x		x		x	x	x	x	x	Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
61-63	2035_v60	PORKKANA		x				x		x		x	x				Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
61-63	2035_v60_SAB	PORKKANA_SAB		x				x		x		x	x		x	x	Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
71-73	2035_v70_SAT_SAB	MAXI2_7b_SAT_SAB		x		x	x	x	x		x		x	x	x	x	Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%

Toimenpiteet:

• • • Maankäyttö

1. 2035 v0
2. 2035 v0+/v1
   • Maankäytön tiivistäminen
3. Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
4. 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
   • Muut toimenpiteet
5. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
6. Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
7. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
8. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
9. Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
10. Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
11. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta -25 %
12. SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
13. SA Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %
14. B Raskaan liikenteen teknologia

Liikennemuotojen kulkutapaosuudet

Liikenteen kulkutapaosuudet (%)

Skenaario	Selite	Suunta	polkupyörä	joukkoliikenne	henkilöauto	jalankulku
nyky	nyky (2015)	Hki sis.	9	31	26	34
		rajan ylittävät	3	37	60	0
		yhteensä	7	33	35	25
2035_v0+	2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU)	Hki sis.	9	28	27	36
		rajan ylittävät	3	44	53	0
		yhteensä	7	33	35	26
2035_v44	MAXI1	Hki sis.	18	24	21	38
		rajan ylittävät	8	47	45	0
		yhteensä	16	29	27	28
2035_v50	MAXI2	Hki sis.	17	27	19	38
		rajan ylittävät	7	52	41	0
		yhteensä	14	33	24	28
2035_v50	MAXI3	Hki sis.	22	23	16	39
		rajan ylittävät	11	50	39	0
		yhteensä	19	29	22	30
2035_v60	PORKKANA	Hki sis.	21	22	18	38
		rajan ylittävät	9	44	47	0
		yhteensä	18	28	25	29
TAVOITE?	TAVOITE?	Hki sis.	19	29	15	36
		rajan ylittävät	7	50	42	0
		yhteensä	16	31	26	27

Teollisuusprosessit

• Hiilidioksidi

Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä

Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16) lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).

C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)

C26 = C21 * C16 /1000

C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2

C16 = C10*C12*C13

C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)

C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)

C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)

• Metaani

Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä

Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla

K27 = K22*K17/1000

K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)

• Typpioksiduuli

O28 = typpioksiduulipäästöt

O28 = O23 * O18 /1000

O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)

O18 = O11*O12

O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)

O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset

	1990	1997	2005	2010	Kuvaus
Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin	1,049	1,025	0,958	1,043	Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen
Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin	1,003	1,007	1,005	1,008	-
Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin	0,939	0,939	0,949	0,941	Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785
Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin	0,990	0,984	0,940	0,984	IPCC:n oletusarvoon verrattuna
Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin	1,081	1,037	0,907	0,947	Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin	0,974	1,085	1,121	1,064	Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus
Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin	1,081	1,079	0,966	1,084	Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)

Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

• Liikenne
  • Maantieliikenne
    • Henkilöautot
    • Pakettiautot
    • Linja-autot
    • Kuorma-autot
    • Laivat
    • Junat
    • Lentokoneet
      • Polttoaineiden käyttö (GWh)
      • Ajosuorite (milj. km)
      • Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
      • Metaanin päästöt (t)
      • Typpioksiduulin päästöt (t)
      • Hiilimonoksidin päästöt (t)
      • Hiukkasten päästöt (t)
      • Rikkidioksidin päästöt (t)
      • Typen oksidien päästöt (t)
        • kivihiili
        • turve
        • maakaasu
        • raskas polttoöljy
        • kevyt polttoöljy
        • dieselöljy
        • bensiini
        • nestekaasu
        • koksi
        • koks.kaasu
        • mas.kaasu
        • jal.kaasu
        • yhdyskuntajäte
        • muu fossiilinen
        • polttohake
        • kuori
        • muu puu
        • mustalipeä
        • yhd.jäte
        • biokaasu
        • muu bio

• Erillinen sähköntuotanto
  • Muu erillinen sähköntuotanto
    • Huippuvoimalaitokset
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
            • maakaasu
            • raskas polttoöljy
            • kevyt polttoöljy
            • muu fossiilinen
            • biokaasu
    • Lauhdutusvoimalaitokset
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
            • kivihiili
            • turve
            • maakaasu
            • raskas pö.
            • kevyt pö.
            • muu foss.
            • polttohake
            • kuori
            • muu puu
            • muu bio
• Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
  • Prosessivoimalaitokset
    • Lämmöntuotanto
    • Sähköntuotanto
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
            • kivihiili
            • turve
            • maakaasu
            • raskas pö.
            • kevyt pö.
            • koksi
            • koks.kaasu
            • mas.kaasu
            • jal.kaasu
            • polttohake
            • kuori
            • muu puu
            • mustalipeä
            • biokaasu
            • muu bio
            • te. jätelämpö
  • Muu teollisuus
    • Ominaispäästöt
      • • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksiköiden polttoaineiden käyttö
            • kivihiili
            • turve
            • maakaasu
            • raskas pö.
            • kevyt pö.
            • jal.kaasu
            • bensiini
            • nestekaasu
            • koksi
            • muu foss.
            • polttohake
            • kuori
            • muu puu
            • biokaasu
            • muu bio
            • te. jätelämpö
            • lp:n lämpö
            • sähkö
• Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
  • Kaukolämpövoimalaitokset
    • Lämmöntuotanto
    • Sähköntuotanto
      • Ominaispäästöt
      • Hiilidioksidi (g/MJ)
      • Metaani (mg/MJ)
      • Typpioksiduuli (mg/MJ)
      • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
      • Hiukkaset (mg/MJ)
      • Rikkioksidit (mg/MJ)
      • Typen oksidit (mg/MJ)
        • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
        • kivihiili
        • turve
        • maakaasu
        • raskas pö.
        • kevyt pö.
        • yhd.jäte (f)
        • muu foss.
        • polttohake
        • kuori
        • muu puu
        • biokaasu
        • yhd.jäte (b)
        • te. jätelämpö
  • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
    • Lämmöntuotanto
    • Sähköntuotanto
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
            • kivihiili
            • turve
            • maakaasu
            • raskas pö.
            • kevyt pö.
            • koksi
            • koks.kaasu
            • mas.kaasu
            • muu foss.
            • polttohake
            • kuori
            • muu puu
            • mustalipeä
            • biokaasu
            • muu bio
            • te. jätelämpö
  • Kaukolämpölaitokset
    • Ominaispäästöt
      • Hiilidioksidi (g/MJ)
      • Metaani (mg/MJ)
      • Typpioksiduuli (mg/MJ)
      • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
      • Hiukkaset (mg/MJ)
      • Rikkioksidit (mg/MJ)
      • Typen oksidit (mg/MJ)
        • Yksikön polttoaineiden käyttö

• Rakennusten erillislämmitys
• Muu polttoaineiden käyttö
• Maatalous
• Jätehuolto
• Teollisuusprosessit

Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko

• Liikenne
  • Liikennevälineet
  • Käytetty polttoaine
• Erillinen sähköntuotanto
  • Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
  • Käytetty polttoaine
• Pros.voimalait. ja muu teoll.
  • Pros-voimalait /muu teollisuus

(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)

• • Käytetty polttoaine
• Kl-voima- ja kl-laitokset
  • Laitokset
    • Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
  • Käytetty polttoaine
• Rakennusten erillislämmitys
  • Polttoaine
  • Rakennustyyppi
• Muu polttoaineiden käyttö
  • Polttoaine
  • Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
• Maatalous
  • Eläimet
    • Lanta
  • Lannoitteet
• Jätehuolto
  • Lähde
  • Käsittely
• Teollisuusprosessit
  • Tuotteet

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu

• Päästöt
  • Sektori (esim. kunta/teollisuus)
  • Käyttötapa

Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener

Ajoneuvojen päästökertoimet(mg/MJ)

Obs	Sektori	Polttoaine	Päästö	Tulos	Kuvaus
1	Teollisuus ja prosessivoima	Kivihiili	CH4	1

Katso myös

• Hiilineutraali Helsinki 2035
• Ilmastovahti
• Kasvener -tietokide versio 14.12.2019, laskutavat 2 mukana
• Kasvener -tietokide versio 20.12.2019, laskutavat 2 mukana
• Kasvener -tietokide versio 23.12.2019, sisältää laskutavat teollisuusprosesseille molemmissa osioissa
• Kasvener -tietokide versio 30.12.2019, sisältää eritellyt kaavat tuotannon päästöjen laskemisesta