Ero sivun ”Legionellan terveysriskinarviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(rakenne korjattu)
 
(10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{arviointi|Päivi Meriläinen=|status=ongoing}}
{{metodi|moderaattori=Päivi Meriläinen|status=ongoing}}
 
'''Legionellat''' ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnonvesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.
== Kysymys ==
 
'''Millaisia terveysvaikutuksia legionella-altistuksella voi olla?'''
 
 
Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnon vesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.
 


Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1.
Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1.


'''Legionellan lähteet


Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. Ilman kanssa kosketuksessa oleviin järjestelmiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin ja kostuttimiin, legionellat voivat päätyä myös tuloilman mukana ilmareittiä pitkin. Sen jälkeen olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus pääsee suurenemaan.
Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. Ilman kanssa kosketuksessa oleviin järjestelmiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin ja kostuttimiin, legionellat voivat päätyä myös tuloilman mukana ilmareittiä pitkin. Sen jälkeen olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus pääsee suurenemaan.


Legionellojen poistaminen kokonaan vesijärjestelmistä on vaikeaa. Siinä voidaan onnistua vain jatkuvalla mikrobitorjunnalla, kuten esimerkiksi desinfioinnilla. Sairastumisten ehkäisemisen kannalta tärkeää olisi legionellapitoisuuksien pysyminen pienenä kaikissa vesijärjestelmissä.
Legionellojen poistaminen kokonaan vesijärjestelmistä on vaikeaa. Siinä voidaan onnistua vain jatkuvalla mikrobitorjunnalla, kuten esimerkiksi desinfioinnilla. Sairastumisten ehkäisemisen kannalta tärkeää olisi legionellapitoisuuksien pysyminen pienenä kaikissa vesijärjestelmissä.


=== Oletettu käyttö ja käyttäjät ===
Legionella on havaittu myös muualla kuin talousvesijärjestelmissä, ja legionellan aiheuttaman terveysriskin suuruuteen vaikuttaa aina se, mitä kautta legionellalle voidaan altistua. Pelkän juomaveden kautta riski on pienempi kuin hengitettäessä. Tämän vuoksi on huomioitava voiko legionellalla saastunut vesi päätyä aerosoliksi lisäten terveysriskiä.


Tutkijat, teollisuus, muut
== Kysymys ==


=== Osallistujat ===
Millaisia terveysvaikutuksia legionella-altistuksella voi olla ja miten niitä voi arvioida?


Tutkijat, muut
== Vastaus ==
 
=== Rajaus ===


Altistuminen hengistystiealtistuksen kautta.
Jos veden legionellapitoisuus ylittää lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle annetun ohjearvon  on 1000 pmy/l, ovat terveysriskit mahdollisia.
 
==Riskiarviointimalli==


Terveysriskin suuruutta voidaan kuvata mm. seuraavilla kvantitatiivisilla mittareilla.  
Terveysriskin suuruutta voidaan kuvata mm. seuraavilla kvantitatiivisilla mittareilla.  
Rivi 35: Rivi 24:
===Kvantitatiivinen tieto altistustasosta===
===Kvantitatiivinen tieto altistustasosta===


Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus vedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi suihkussa tai muualla tapahtuvan hengtyksen kautta. Legionella ei tartu helposti juomaveden kautta, joten tässä arvioinnissa ei oleteta että niellyn veden määrää eivaikuttaisi terveysriskiin. Altistumistason määrittäminen sisältyy alla oleviin laskentoihin.  
Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus vedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi suihkussa tai muualla tapahtuvan hengtyksen kautta. Legionella ei tartu helposti juomaveden kautta, joten tässä arvioinnissa ei oleteta että niellyn veden määrää eivaikuttaisi terveysriskiin. Altistumistason määrittäminen sisältyy alla oleviin laskentoihin.
 
==Vertailu terveysperusteisiin raja/ohjearvoihin==


Europppalaisessa ohjeistuksessa legionella enimmäispitoisuudeksi lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle  on 1000 pmy/l.
===Vertailu terveysperusteisiin raja/ohjearvoihin===


https://www.escmid.org/fileadmin/src/media/PDFs/3Research_Projects/ESGLI/European_Guidelines_September_2011_v1_1.pdf
Europppalaisessa ohjeistuksessa legionella enimmäispitoisuudeksi lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle  on 1000 pmy/l.


<rcode  
<rcode  
Rivi 60: Rivi 47:
cat("Jos tulos < 1: Tutkittavan veden pitoisuus alittaa talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden.\n")
cat("Jos tulos < 1: Tutkittavan veden pitoisuus alittaa talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden.\n")


cat("Jos tulos > 1: Tutkittavan veden pitoisuus ylittää talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden. Jatka kohtaan Turvamarginaali.\n")
cat("Jos tulos > 1: Tutkittavan veden pitoisuus ylittää talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden. \n")


</rcode>
</rcode>


==Lisätietoa==
==Perustelut==
 
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella
 
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesiepidemiat/legionelloosit
 
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet
 
 
==Kirjallisuus==
 
== Vastaus ==
 
=== Tulokset ===
 
:''Arviointimallin keskeiset tulokset.
 
=== Päätelmät ===


:''Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.
* [https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella THL: Legionella]
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesiepidemiat/legionelloosit THL: Legionelloosit]
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet THL: Legionellan torjunta]


== Perustelut ==
===Annosvasteita riskinarviointiin===


:''Arvioinnin yksityiskohtainen kuvaus. Linkit muuttujasivuihin. Kaaviokuva syysuhdeverkosta.
* Amstron ja Haas 2008. [http://jwh.iwaponline.com/content/ppiwajwh/6/2/149.full.pdf]
* [http://pubs.rsc.org/en/Content/ArticleLanding/2016/EW/c6ew00023a#!divAbstract]
* [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18209278]


== Katso myös ==
== Katso myös ==


:''Muita tärkeitä, aiheeseen liittyviä sivuja ja linkkejä.
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet THL: Legionellan torjunta]
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/lainsaadantoa-ja-ohjeistoja THL: Legionella-ohjeistoa ja -lainsäädäntöä]
* [http://www.thl.fi/attachments/Infektiotaudit/Torjuntaohjeet/legionelloosin_seuranta_ja_torjunta_tehostuvat.pdf THL: Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 97: Rivi 73:
<references/>
<references/>


== Kommentoi arviointia ==
[https://www.escmid.org/fileadmin/src/media/PDFs/3Research_Projects/ESGLI/European_Guidelines_September_2011_v1_1.pdf European Guidelines 2011]
 
== Katso myös ==


Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit. {{kommentointityökalu}}
{{KAVERI-malli}}
[[Category:KAVERI-malli]]

Nykyinen versio 21. joulukuuta 2017 kello 09.01




Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnonvesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.

Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1.

Legionellan lähteet

Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. Ilman kanssa kosketuksessa oleviin järjestelmiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin ja kostuttimiin, legionellat voivat päätyä myös tuloilman mukana ilmareittiä pitkin. Sen jälkeen olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus pääsee suurenemaan.

Legionellojen poistaminen kokonaan vesijärjestelmistä on vaikeaa. Siinä voidaan onnistua vain jatkuvalla mikrobitorjunnalla, kuten esimerkiksi desinfioinnilla. Sairastumisten ehkäisemisen kannalta tärkeää olisi legionellapitoisuuksien pysyminen pienenä kaikissa vesijärjestelmissä.

Legionella on havaittu myös muualla kuin talousvesijärjestelmissä, ja legionellan aiheuttaman terveysriskin suuruuteen vaikuttaa aina se, mitä kautta legionellalle voidaan altistua. Pelkän juomaveden kautta riski on pienempi kuin hengitettäessä. Tämän vuoksi on huomioitava voiko legionellalla saastunut vesi päätyä aerosoliksi lisäten terveysriskiä.

Kysymys

Millaisia terveysvaikutuksia legionella-altistuksella voi olla ja miten niitä voi arvioida?

Vastaus

Jos veden legionellapitoisuus ylittää lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle annetun ohjearvon on 1000 pmy/l, ovat terveysriskit mahdollisia.

Terveysriskin suuruutta voidaan kuvata mm. seuraavilla kvantitatiivisilla mittareilla.

Kvantitatiivinen tieto altistustasosta

Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus vedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi suihkussa tai muualla tapahtuvan hengtyksen kautta. Legionella ei tartu helposti juomaveden kautta, joten tässä arvioinnissa ei oleteta että niellyn veden määrää eivaikuttaisi terveysriskiin. Altistumistason määrittäminen sisältyy alla oleviin laskentoihin.

Vertailu terveysperusteisiin raja/ohjearvoihin

Europppalaisessa ohjeistuksessa legionella enimmäispitoisuudeksi lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle on 1000 pmy/l.

Vertailu raja-arvoihin

Legionellan sallittu enimmäispitoisuus talousvedessä (pmy/l):

Pitoisuus arvioitavassa vedessä(pmy/l):

+ Näytä koodi

Perustelut

Annosvasteita riskinarviointiin

Katso myös

Lähteet


European Guidelines 2011

Katso myös

KAVERI-malli
Pääsivu

Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli)

Kaivosvedet ja päästöt vesiin

Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä

Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet

Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat

Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit

Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät

Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet

Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologinen riskinarviointi

Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi

Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus

Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset

Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus

Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje

Kaivosvesien riskin kuvaus