Ero sivun ”Ympäristöterveydelliset viite- ja raja-arvot” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(comments checked and removed)
p (tekniset edistymistekstit poistettu alusta)
 
(20 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
[[Luokka:Talousvesi]]
[[Luokka:Talousvesi]]
[[Luokka:Altistuminen]]
[[Luokka:Altistuminen]]
{{muuttuja|moderaattori=Jouni|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
[[Luokka:Sisältää R-koodia]]
{{muuttuja|moderaattori=Jouni|edistyminen=Täysluonnos}}


==Kysymys==
==Kysymys==
Rivi 12: Rivi 13:
== Vastaus ==
== Vastaus ==


{{vastusta|#: |Tähän rcode, joka hakee ovariablen.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 26. helmikuuta 2013 kello 22.54 (EET)}}
<rcode label="Hae muuttujat" graphics="1" include="page:OpasnetUtils/Ograph|name:answer">
# "Hae muuttujat on monikossa, koska tällä sivulla määritellään kaksi muuttujaa.
# graphics="1" tarvitaan, jotta kuvaajat näkyvät ajosivulla.
 
library(OpasnetUtils) # Haetaan peruspaketti
library(ggplot2) # Haetaan grafiikkapaketti
 
objects.latest("Op_fi3373", "alustus") # Haetaan tarvittavat muuttujat (tämän sivun alustus-koodin tuottamat ovariablet)
 
oprint(pitoisuusviitearvo) # Tulostetaan muuttujien tulostaulukot (tulos lasketaan automaattisesti)
oprint(altistusviitearvo)
oprint(toksisuusarvo)
oprint(syöpäriski.annosvaste) # oprint(summary(altistusviitearvo)) # Yhteenvedon tulostus ei vielä toimi.
 
ograph(pitoisuusviitearvo, x = "Altiste", fill = "Matriisi", type = geom_bar())
ograph(altistusviitearvo,  x = "Altiste", fill = "Reitti", type = geom_bar())
ograph(toksisuusarvo,  x = "Altiste", fill = "Reitti", type = geom_bar())
ograph(syöpäriski.annosvaste,  x = "Altiste", fill = "Reitti", type = geom_bar())
 
</rcode>


== Perustelut ==
== Perustelut ==
Rivi 20: Rivi 40:
'''Maaperän pilaantuneisuuden terveysperusteiset viitearvot
'''Maaperän pilaantuneisuuden terveysperusteiset viitearvot


<t2b name="Maapera" index="Altiste,Matriisi,Observation" locations="Yksikkö,Result,Kuvaus" unit="-">
<t2b name="Maapera" index="Altiste,Matriisi,Yksikkö" desc="Kuvaus" unit="-">
Antimoni|Maaperä|mg/kg|9|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Antimoni|Maaperä|µg/kg|9000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Arseeni|Maaperä|mg/kg|424|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Arseeni|Maaperä|µg/kg|424000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Elohopea|Maaperä|mg/kg|43|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Elohopea|Maaperä|µg/kg|43000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Kadmium|Maaperä|mg/kg|25|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Kadmium|Maaperä|µg/kg|25000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Koboltti|Maaperä|mg/kg|590|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Koboltti|Maaperä|µg/kg|590000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Kromi (3+)|Maaperä|mg/kg|3190|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Kromi (3+)|Maaperä|µg/kg|3190000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Kupari|Maaperä|mg/kg|10000|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg  
Kupari|Maaperä|µg/kg|10000000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg  
Lyijy|Maaperä|mg/kg|212|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Lyijy|Maaperä|µg/kg|212000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Nikkeli|Maaperä|mg/kg|1190|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Nikkeli|Maaperä|µg/kg|1190000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Sinkki|Maaperä|mg/kg|10000|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg  
Sinkki|Maaperä|µg/kg|10000000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg  
Vanadiini|Maaperä|mg/kg|436|PIMA-ohjeistus, terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
Vanadiini|Maaperä|µg/kg|436000|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö  
</t2b>
</t2b>


Rivi 37: Rivi 57:
'''Talousveden terveysperusteiset viitearvot
'''Talousveden terveysperusteiset viitearvot


<t2b name="Talousvesi" index="Altiste,Matriisi,Observation" locations="Yksikkö,Result,Kuvaus" unit="-">
<t2b name="Talousvesi" index="Altiste,Matriisi,Yksikkö" desc="Kuvaus" unit="-">
Antimoni|Talousvesi|mg/l|0.005|STM 461/2000
Antimoni|Talousvesi|µg/l|5|STM 461/2000
Arseeni|Talousvesi|mg/l|0.01|STM 461/2000
Arseeni|Talousvesi|µg/l|10|STM 461/2000
Elohopea|Talousvesi|mg/l|0.001|STM 461/2000
Elohopea|Talousvesi|µg/l|1|STM 461/2000
Kadmium|Talousvesi|mg/l|0.005|STM 461/2000
Kadmium|Talousvesi|µg/l|5|STM 461/2000
Kromi (3+)|Talousvesi|mg/l|0.05|STM 461/2000
Kromi (3+)|Talousvesi|µg/l|50|STM 461/2000
Kupari|Talousvesi|mg/l|2|STM 461/2000
Kupari|Talousvesi|µg/l|2000|STM 461/2000
Lyijy|Talousvesi|mg/l|0.01|STM 461/2000
Lyijy|Talousvesi|µg/l|10|STM 461/2000  
Nikkeli|Talousvesi|mg/l|0.02|STM 461/2000
Nikkeli|Talousvesi|µg/l|20|STM 461/2000
</t2b>
 
 
'''Haitta-aineen turvallisen päivittäisen saannin viitearvo
 
<t2b name="Kokonaissaanti" index="Altiste,Reitti,Yksikkö" desc="Kuvaus" unit="-">
Antimoni|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|0.4|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Arseeni|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|1|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Elohopea (orgaaninen)|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|0.1|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Elohopea (epäorgaaninen)|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|2|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Kadmium|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|0.5|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Koboltti|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|1.4|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Kromi (3+)|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|5|liukoiset yhdisteet, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Kupari|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|140|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Lyijy|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|1.8|huomioi erityisesti lapset, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Nikkeli|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|50|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Sinkki|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|500|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
Vanadiini|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|9|PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
</t2b>
</t2b>




'''Haitta-aineen turvallisen päivitäisen saannin viitearvo
'''Haitta-aineen saannille määritetty toksisuuarvo
 
<t2b name="Toksisuusarvo" index="Altiste,Reitti,Yksikkö" desc="Kuvaus" unit="-">
Arseeni|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|0.8|NOAEL, ihmistutkimukset (ihon hyperpigmentaatio, keratoosi, verisuonivaikutukset), US EPA IRIS-tietokanta
Kadmium|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|10|NOAEL, ihmistutkimukset (munuaistoksisuus, proteiinien lisääntynyt eritys virtsaan), US EPA IRIS-tietokanta
</t2b>
 
'''Haitta-aineen saannille määritetty elinikäisen syöpäriskin annosvaste


<t2b name="Haitta-aine" index="Altiste,Reitti,Observation" locations="Yksikkö,Result,Kuvaus" unit="-">
<t2b name="Syöpäriski.annosvaste" index="Altiste,Reitti,Yksikkö" desc="Kuvaus" unit="-">
Antimoni|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|6|WHO
Arseeni|Kokonaissaanti|per µg/kg/vrk|0.0015|Juomaveden epäorgaaninen arseeni, US EPA IRIS-tietokanta
Arseeni|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|0.3|U.S.EPA, epäorgaaninen arseeni
Elohopea|Kokonaisaanti|µg/kg/vrk|0.1|U.S.EPA, metyyli-Hg
Kadmium|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|0.5|U.S.EPA
Koboltti|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|1.4|RIVM (Baars ym. 2001)
Kromi (3+)|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|5|RIVM (Baars ym. 2001), liukoiset yhdisteet
Kupari|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|140|RIVM (Baars ym. 2001)
Lyijy|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|1.8|WHO, RIVM (Baars ym. 2001), 3.6 + varmuuskerroin 2
Nikkeli|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|50|RIVM (Baars ym. 2001)
Sinkki|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|500|RIVM (Baars ym. 2001)
Vanadiini|Kokonaissaanti|µg/kg/vrk|9|U.S.EPA
</t2b>
</t2b>


Rivi 74: Rivi 109:
===Laskenta===
===Laskenta===


{{vastusta|#: |Tähän rcode, joka luo ovariablen.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 26. helmikuuta 2013 kello 22.54 (EET)}}
<rcode name="alustus" label="Alusta muuttujat">
# Koodilla pitää olla nimi, koska sen tuottamia ovariableja kutsutaan muissa koodeissa.
# Alusta muuttujat on monikossa, koska tässä määritellään kaksi muuttujaa.
 
library(OpasnetUtils) # Haetaan perustoiminnallisuuspaketti
 
# Haetaan pitoisuusviitearvot. Laskenta tehdään formulassa, koska tarvitaan koodia kahden erillisen taulukon yhdistämiseen.
 
pitoisuusviitearvo <- new("ovariable",
name = "pitoisuusviitearvo",
dependencies = data.frame(), # Riippuvuudet jätetään tyhjäksi, koska kaikki tarvittava tieto on formulassa.
formula = function(dependencies, ...) {
ComputeDependencies(dependencies, ...)
out <- rbind( # Kaksi datataulua yhdistetään.
tidy(opbase.data("Op_fi3373.maapera"), objname = "pitoisuusviitearvo"),
tidy(opbase.data("Op_fi3373.talousvesi"), objname = "pitoisuusviitearvo")
)
return(out)
}
)
 
oprint(pitoisuusviitearvo) # Tulosta taulukko ovariablen tuloksesta
 
# Tee toinen muuttuja. Se voidaan määritellä helpommin, koska tuloksena on yksinkertaisesti datataulu.
## name on annettava, ja sen on oltava sama kuin olion nimi.
## ddata tarkoittaa dynaamista dataa eli dataa, joka kaivetaan suoraan Opasnet-tietokannasta annetulta sivulta.
## subset määrittelee, mistä sivun taulukosta data otetaan.
## getddata määrittelee, haetaanko data heti oliota luotaessa (oletus) vai vasta kun oliota käytetään (kuten tässä).
 
altistusviitearvo <- Ovariable(name= "altistusviitearvo", ddata = "Op_fi3373", subset = "Kokonaissaanti", getddata = FALSE)
 
oprint(altistusviitearvo)
 
toksisuusarvo <- Ovariable(name= "toksisuusarvo", ddata = "Op_fi3373", subset = "Toksisuusarvo", getddata = FALSE)
 
oprint(toksisuusarvo)
 
syöpäriski.annosvaste <- Ovariable(name= "syöpäriski.annosvaste", ddata = "Op_fi3373", subset = "Syöpäriski.annosvaste", getddata = FALSE)
 
oprint(syöpäriski.annosvaste)
 
# Tallennetaan molemmat ovariablet niin, että niitä voi käyttää osana malleja.
objects.store(altistusviitearvo, pitoisuusviitearvo, toksisuusarvo, syöpäriski.annosvaste)
cat("Ovariablet tallennettu.\n")


{{kommentti|#:| Keskustelua ei ole käyty, mutta ohjearvot ovat hyvin suuressa käytössä työpaikkaterveyttä arvioitaessa. Arvot ovat tarpeellisia myös altisteiden osalta, joille ei ole raja-arvoa määritetty. Raja-arvon puuttuminen voi tarkoittaa, että terveysvaikutuksia ei ole vielä  pystytty todistamaan. |--[[Käyttäjä:Niklas|Niklas]] 6. helmikuuta 2013 kello 16.26 (EET)}}
</rcode>


==Katso myös==
==Katso myös==


{{minera}}
{{minera}}
{{vastusta|#: |Mihin kuuluisivat ekologiset viite- ja raja-arvot?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 21. maaliskuuta 2013 kello 23.01 (EET)}}
'''Maaperän ekologisten riskien kuvaus ohjearvojen avulla'''
Maaperän ekologisten riskien luonnehdinnan alkuvaiheessa tehdään perusarviointi eli arvioitua tai mitattua maaperän kokonaispitoisuutta (mg/kg dw) verrataan Valtioneuvoston PIMA -asetuksessa (214/2007)<ref>Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnista 214/2007 (1.3.2007). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64056&lan=fi</ref> annettuihin pilaantuneen maan kynnys- ja ohjearvoihin (Taulukko 1). Tarkennetulle riskinarvioinnille on tarve, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät yhden tai useamman maaperälle asetetun kynnysarvon. Tarkennettuun tarkasteluun joudutaan myös, jos haitta-aineesta ei ole olemassa kynnys- tai ohjearvoa.
Ekologinen RCR = PEC<sub>soil,total</sub> / kynnysarvo tai taustapitoisuus tai ohjearvo
*PEC<sub>soil,total</sub> = maaperän arvioitu tai mitattu kokonaispitoisuus, mg kg<sup>-1</sup> (dw)
*Taustapitoisuus, mg kg<sup>-1</sup> (dw)
'''Kynnysarvo'''
Maaperässä luontaisesti esiintyvien metallien kynnysarvot on asetettu mineraalimaan keskimääräistä luontaista pitoisuutta suuremmaksi ja luontaisen pitoisuuden vaihteluvälin ylärajaa pienemmäksi (Tarvainen 2006). <ref> Tarvainen T. 2006. Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Arkistoraportti S41/0000/2006/1. 8s. http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_0000_2006_1.pdf </ref> Metalleille (esim. Sm, Hg, Cd, ja Pb), joiden taustapitoisuudet ovat luontaisesti pieniä, kynnysarvon asettaminen perustuu myös ekologisesti vaikutuksettomaan pitoisuuteen (SVP). Kynnysarvovertailun lisäksi mitattuja pitoisuuksia tulee verrata lähialueen taustapitoisuuksiin (Ympäristöministeriö 2007).<ref>Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2. 212 s. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69290&lan=fi ; http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69291&lan=fi </ref> Jos alueen taustapitoisuus on suurempi kuin asetettu kynnysarvo, pidetään taustapitoisuutta arviointikynnyksenä.
'''Alempi ja ylempi ohjearvo'''
Metallien alempi ja ylempi ohjearvo on asetettu pääosin ekologisten riskien perusteella pohjautuen maaperän suurimman ekologisesti hyväksyttävän pitoisuuden (SHPeko ja SHPTeko) viitearvoihin. Laskentaperusteet viitearvoille on esitetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisussa (Reinikainen 2007).<ref>Reinikainen J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. 164 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75020&lan=fi</ref> Antimonin ja lyijyn alemmille ohjearvoille on käytetty myös terveysperusteisia viitearvoja (Reinikainen 2007). Ohjearvo on säädetty pitoisuuteen, jossa maaperän keskimääräinen luontainen taustapitoisuus on lisätty laskennallisesti SHPeko ja SHPTeko arvoihin. Ylempi ohjearvo on tarkoitettu teollisuus-, varasto-, liikenne- ym. vastaavien alueiden arviointiin. Alempaa ohjearvoa käytetään vastaavasti muilla alueilla, joissa maankäyttö on tavanomaista.
Alempi ohjearvo = SHPeko + taustapitoisuus
Ylempi ohjearvo = SHPTeko + taustapitoisuus
Taustapitoisuus = arvio mineraalimaan keskimääräisestä luontaisesta pitoisuudesta, syvyys 2 m?
Ohjearvovertailussa maaperästä mitattuja pitoisuuksia verrataan maankäytön perusteella valittuihin ohjearvoihin. Mikäli yhdenkin aineen osalta ohjearvo ylittyy, maaperää pidetään pilaantuneena ja puhdistamista tarpeellisena (Ympäristöministeriö 2007). Jos maaperän pitoisuudet ovat ohjearvoja pienempiä, mutta kynnysarvoja suurempia, pilaantuneisuus katsotaan epätodennäköiseksi.
'''Taulukko 1. Maaperän metallien ja puolimetallien kynnys- ja ohjearvot (mg kg<sup>-1</sup>(dw)) (VNa 214/2007)
'''
{| {{prettytable}} style="background:#E9EFF8"
| align="left" style="background:#f0f0f0;"|'''Aine'''
| align="left" style="background:#f0f0f0;"|''''''
| align="left" style="background:#f0f0f0;"|'''Kynnysarvo'''
| align="left" style="background:#f0f0f0;"|'''Alempi ohjearvo'''
| align="left" style="background:#f0f0f0;"|'''Ylempi ohjearvo'''
|-
| Antimoni||Sb||2||10||50
|-
| Arseeni||As||5||50||100
|-
| Elohopea (epäorg.)||Hg||0,5||2||5
|-
| Kadmium ||Cd||1||10||20
|-
| Koboltti||Co||20||100||250
|-
| Kromi||Cr<sup>3+</sup>||100||200||300
|-
| Kupari||Cu||100||150||200
|-
| Lyijy||Pb||60||200||750
|-
| Nikkeli||Ni||50||100||150
|-
| Sinkki||Zn||200||250||400
|-
| Vanadiini||V||100||150||250
|-
|}
'''Maaperän ekologiset viitearvot'''
Ekologiset viitearvot ovat arvioita eliöille haitattomista tai haitallisista pitoisuuksista ympäristössä. Viitearvot voivat koskea joko ainoastaan yhtä lajia tai yleisesti kaikkia tietyssä ympäristönosassa eläviä lajeja (Ympäristöministeriö 2007).
Ohjearvojen perustana olevat SHPeko-arvot ovat esimerkkejä maaperän ekologisista viitearvoista ( Taulukko 2) (Reinikainen 2007). Ekologiset viitearvot on määritetty tilastollisesti lajien herkkyysjakaumaan perustuen, kun aineistoa on ollut riittävästi saatavilla. Muuten viitearvot on johdettu maaperäeliötestien tuloksista arviointikertoimilla tai jakautumiskertoimen (Kd) avulla vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007). Metallien ekologisiin viitearvoihin liittyvää epävarmuus on kuvattu ekotoksikologisen aineiston luotettavuuden eli tiedon riittävyyden perusteella jakamalla se haitta-ainekohtaisesti kolmeen luokkaan: luotettavuus hyvä, keskinkertainen ja huono(Reinikainen 2007). Koska metallien toksisuusaineisto on vaihtelevaa, HC5 arvon sijaan suositellaan käytettäväksi tilastollisesti vakaampaa HC50 arvoa.
Taulukko 2. Maaperän metallien ja puolimetallien ekologiset viitearvot (HC5, HC50 ja HC50T) (Reinikainen 2007)
{| {{prettytable}} style="background:#E9EFF8"
| align="center" style="background:#f0f0f0;"|'''Aine'''
| align="center" style="background:#f0f0f0;"|''''''
| align="center" style="background:#f0f0f0;"|'''HC5'''
| align="center" style="background:#f0f0f0;"|'''HC50'''
| align="center" style="background:#f0f0f0;"|'''HC50T'''
| align="center" style="background:#f0f0f0;"|'''Luotettavuus'''
|-
| ||||mg/kg||mg/kg||mg/kg||
|-
| Antimoni||Sb||0,2||26||52||Keskinkertainen
|-
| Arseeni||As||0,9||56||250||Hyvä
|-
| Barium||Ba||180||730||1460||Keskinkertainen
|-
| Elohopea (epäorg.)||Hg||1,9||36||73||Hyvä
|-
| Kadmium ||Cd||0,79||12||150||Hyvä
|-
| Koboltti||Co||2,4||170||250||Hyvä
|-
| Kromi||Cr3+||0,38||120||210||Hyvä
|-
| Kupari||Cu||3,4||125||192||Hyvä
|-
| Lyijy||Pb||55||490||750||Hyvä
|-
| Molybdeeni||Mo||39||190||270||Keskinkertainen
|-
| Nikkeli||Ni||0,26||65||120||Heikko
|-
| Seleeni||Se||0,1||4,5||9||Heikko
|-
| Sinkki||Zn||16||210||340||Hyvä
|-
| Vanadiini||V||1,1||77||144||Heikko
|-
|}
'''Maaperän suurin vaikutukseton pitoisuus, SVP, HC5s
'''
Pitoisuus, joka arvioidaan maaperässä haitattomaksi (haitallinen 5% eliöistä).
HC5s = HC5aq x Kd
HC5aq = Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 5%:lle vesieliöistä
'''Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus, SHPeko, HC50s'''
Ekologisin perustein asetetut alemmat ohjearvot vastaavat pitoisuutta, joka voi standarditestien mukaan aiheuttaa haitallisia vaikutuksia 50 %:lle maaperän eliöistä tai mikrobiologisista prosesseista (HC50). HC50-arvot on määritetty joko tilastolliselta lajien herkkyysjakaumalta, arviointikertoimien avulla, tai vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007).
HC50s = HC50aq x Kd
HC50= Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 50%:lle eliöistä (mg/kg)
HC50aq = vesieliötestien tuloksista tilastollisesti tai arviointikertoimilla johdettu HC50 -arvo (mg/l)
'''Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella, SHTPeko, HC50Ts'''
Ylemmät ohjearvot on ekologisten perusteiden osalta asetettu pääsääntöisesti joko herkkyysjakaumalta (maaperän mikrobiologiset prosessit, NOEC -arvot) määritetyn HC50-arvon perusteella tai kaksi kertaa eliölajien HC50-arvoa suuremmaksi.
HC50Ts = HC50s x 2 (mg/kg)


==Avainsanat==
==Avainsanat==
Rivi 91: Rivi 311:


<references/>
<references/>
*Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 23/2007. 164 s.


==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==


{{mfiles}}
{{mfiles}}

Nykyinen versio 10. tammikuuta 2014 kello 12.23




Kysymys

Mitkä ovat viralliset ympäristöterveydelliset raja- ja viitearvot Suomessa?

Vastaus

+ Näytä koodi

Perustelut

Data

Maaperän pilaantuneisuuden terveysperusteiset viitearvot

Maapera(-)
ObsAltisteMatriisiYksikköResultKuvaus
1AntimoniMaaperäµg/kg9000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
2ArseeniMaaperäµg/kg424000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
3ElohopeaMaaperäµg/kg43000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
4KadmiumMaaperäµg/kg25000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
5KobolttiMaaperäµg/kg590000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
6Kromi (3+)Maaperäµg/kg3190000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
7KupariMaaperäµg/kg10000000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg
8LyijyMaaperäµg/kg212000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
9NikkeliMaaperäµg/kg1190000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö
10SinkkiMaaperäµg/kg10000000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö, HUOM! SHPter > 10000 mg/kg
11VanadiiniMaaperäµg/kg436000PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007), terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus, tavanomainen maankäyttö


Talousveden terveysperusteiset viitearvot

Talousvesi(-)
ObsAltisteMatriisiYksikköResultKuvaus
1AntimoniTalousvesiµg/l5STM 461/2000
2ArseeniTalousvesiµg/l10STM 461/2000
3ElohopeaTalousvesiµg/l1STM 461/2000
4KadmiumTalousvesiµg/l5STM 461/2000
5Kromi (3+)Talousvesiµg/l50STM 461/2000
6KupariTalousvesiµg/l2000STM 461/2000
7LyijyTalousvesiµg/l10STM 461/2000
8NikkeliTalousvesiµg/l20STM 461/2000


Haitta-aineen turvallisen päivittäisen saannin viitearvo

Kokonaissaanti(-)
ObsAltisteReittiYksikköResultKuvaus
1AntimoniKokonaissaantiµg/kg/vrk0.4PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
2ArseeniKokonaissaantiµg/kg/vrk1PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
3Elohopea (orgaaninen)Kokonaissaantiµg/kg/vrk0.1PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
4Elohopea (epäorgaaninen)Kokonaissaantiµg/kg/vrk2PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
5KadmiumKokonaissaantiµg/kg/vrk0.5PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
6KobolttiKokonaissaantiµg/kg/vrk1.4PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
7Kromi (3+)Kokonaissaantiµg/kg/vrk5liukoiset yhdisteet, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
8KupariKokonaissaantiµg/kg/vrk140PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
9LyijyKokonaissaantiµg/kg/vrk1.8huomioi erityisesti lapset, PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
10NikkeliKokonaissaantiµg/kg/vrk50PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
11SinkkiKokonaissaantiµg/kg/vrk500PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)
12VanadiiniKokonaissaantiµg/kg/vrk9PIMA-ohjeistus (Reinikainen 2007)


Haitta-aineen saannille määritetty toksisuuarvo

Toksisuusarvo(-)
ObsAltisteReittiYksikköResultKuvaus
1ArseeniKokonaissaantiµg/kg/vrk0.8NOAEL, ihmistutkimukset (ihon hyperpigmentaatio, keratoosi, verisuonivaikutukset), US EPA IRIS-tietokanta
2KadmiumKokonaissaantiµg/kg/vrk10NOAEL, ihmistutkimukset (munuaistoksisuus, proteiinien lisääntynyt eritys virtsaan), US EPA IRIS-tietokanta

Haitta-aineen saannille määritetty elinikäisen syöpäriskin annosvaste

Syöpäriski.annosvaste(-)
ObsAltisteReittiYksikköResultKuvaus
1ArseeniKokonaissaantiper µg/kg/vrk0.0015Juomaveden epäorgaaninen arseeni, US EPA IRIS-tietokanta

Riippuvuudet

  • altiste
  • altistusaika
  • allergiat ja muut herkkyydet
  • suojautumistoimenpiteet

Laskenta

+ Näytä koodi

Katso myös

Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas valmiisiin laskentamalleihin (lihavoitu).
Kaivostoiminta

Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit

Pölyn ja hiukkasten päästöt

Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka

Muut päästöt

Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu

Pitoisuus ympäristössä

Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio

Ihmiset Ympäristö ja ekologia
Altistuminen

Altistumisen arviointi

Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!

Vaikutus

Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus

Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta

Integroitu riskinarvio

Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

Muita Minera-projektin tuotoksia
Minera-mallin sovelluksia

· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti

Muut

· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus

Muita kaivostoimintaan liittyvää

· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi


⇤#: Mihin kuuluisivat ekologiset viite- ja raja-arvot? --Jouni Tuomisto 21. maaliskuuta 2013 kello 23.01 (EET)

Maaperän ekologisten riskien kuvaus ohjearvojen avulla

Maaperän ekologisten riskien luonnehdinnan alkuvaiheessa tehdään perusarviointi eli arvioitua tai mitattua maaperän kokonaispitoisuutta (mg/kg dw) verrataan Valtioneuvoston PIMA -asetuksessa (214/2007)[1] annettuihin pilaantuneen maan kynnys- ja ohjearvoihin (Taulukko 1). Tarkennetulle riskinarvioinnille on tarve, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät yhden tai useamman maaperälle asetetun kynnysarvon. Tarkennettuun tarkasteluun joudutaan myös, jos haitta-aineesta ei ole olemassa kynnys- tai ohjearvoa. 

Ekologinen RCR = PECsoil,total / kynnysarvo tai taustapitoisuus tai ohjearvo
  • PECsoil,total = maaperän arvioitu tai mitattu kokonaispitoisuus, mg kg-1 (dw)
  • Taustapitoisuus, mg kg-1 (dw)


Kynnysarvo

Maaperässä luontaisesti esiintyvien metallien kynnysarvot on asetettu mineraalimaan keskimääräistä luontaista pitoisuutta suuremmaksi ja luontaisen pitoisuuden vaihteluvälin ylärajaa pienemmäksi (Tarvainen 2006). [2] Metalleille (esim. Sm, Hg, Cd, ja Pb), joiden taustapitoisuudet ovat luontaisesti pieniä, kynnysarvon asettaminen perustuu myös ekologisesti vaikutuksettomaan pitoisuuteen (SVP). Kynnysarvovertailun lisäksi mitattuja pitoisuuksia tulee verrata lähialueen taustapitoisuuksiin (Ympäristöministeriö 2007).[3] Jos alueen taustapitoisuus on suurempi kuin asetettu kynnysarvo, pidetään taustapitoisuutta arviointikynnyksenä.


Alempi ja ylempi ohjearvo

Metallien alempi ja ylempi ohjearvo on asetettu pääosin ekologisten riskien perusteella pohjautuen maaperän suurimman ekologisesti hyväksyttävän pitoisuuden (SHPeko ja SHPTeko) viitearvoihin. Laskentaperusteet viitearvoille on esitetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisussa (Reinikainen 2007).[4] Antimonin ja lyijyn alemmille ohjearvoille on käytetty myös terveysperusteisia viitearvoja (Reinikainen 2007). Ohjearvo on säädetty pitoisuuteen, jossa maaperän keskimääräinen luontainen taustapitoisuus on lisätty laskennallisesti SHPeko ja SHPTeko arvoihin. Ylempi ohjearvo on tarkoitettu teollisuus-, varasto-, liikenne- ym. vastaavien alueiden arviointiin. Alempaa ohjearvoa käytetään vastaavasti muilla alueilla, joissa maankäyttö on tavanomaista.


Alempi ohjearvo = SHPeko + taustapitoisuus

Ylempi ohjearvo = SHPTeko + taustapitoisuus

Taustapitoisuus = arvio mineraalimaan keskimääräisestä luontaisesta pitoisuudesta, syvyys 2 m?

Ohjearvovertailussa maaperästä mitattuja pitoisuuksia verrataan maankäytön perusteella valittuihin ohjearvoihin. Mikäli yhdenkin aineen osalta ohjearvo ylittyy, maaperää pidetään pilaantuneena ja puhdistamista tarpeellisena (Ympäristöministeriö 2007). Jos maaperän pitoisuudet ovat ohjearvoja pienempiä, mutta kynnysarvoja suurempia, pilaantuneisuus katsotaan epätodennäköiseksi.


Taulukko 1. Maaperän metallien ja puolimetallien kynnys- ja ohjearvot (mg kg-1(dw)) (VNa 214/2007)

Aine ' Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo
Antimoni Sb 2 10 50
Arseeni As 5 50 100
Elohopea (epäorg.) Hg 0,5 2 5
Kadmium Cd 1 10 20
Koboltti Co 20 100 250
Kromi Cr3+ 100 200 300
Kupari Cu 100 150 200
Lyijy Pb 60 200 750
Nikkeli Ni 50 100 150
Sinkki Zn 200 250 400
Vanadiini V 100 150 250


Maaperän ekologiset viitearvot


Ekologiset viitearvot ovat arvioita eliöille haitattomista tai haitallisista pitoisuuksista ympäristössä. Viitearvot voivat koskea joko ainoastaan yhtä lajia tai yleisesti kaikkia tietyssä ympäristönosassa eläviä lajeja (Ympäristöministeriö 2007).

Ohjearvojen perustana olevat SHPeko-arvot ovat esimerkkejä maaperän ekologisista viitearvoista ( Taulukko 2) (Reinikainen 2007). Ekologiset viitearvot on määritetty tilastollisesti lajien herkkyysjakaumaan perustuen, kun aineistoa on ollut riittävästi saatavilla. Muuten viitearvot on johdettu maaperäeliötestien tuloksista arviointikertoimilla tai jakautumiskertoimen (Kd) avulla vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007). Metallien ekologisiin viitearvoihin liittyvää epävarmuus on kuvattu ekotoksikologisen aineiston luotettavuuden eli tiedon riittävyyden perusteella jakamalla se haitta-ainekohtaisesti kolmeen luokkaan: luotettavuus hyvä, keskinkertainen ja huono(Reinikainen 2007). Koska metallien toksisuusaineisto on vaihtelevaa, HC5 arvon sijaan suositellaan käytettäväksi tilastollisesti vakaampaa HC50 arvoa.


Taulukko 2. Maaperän metallien ja puolimetallien ekologiset viitearvot (HC5, HC50 ja HC50T) (Reinikainen 2007)

Aine ' HC5 HC50 HC50T Luotettavuus
mg/kg mg/kg mg/kg
Antimoni Sb 0,2 26 52 Keskinkertainen
Arseeni As 0,9 56 250 Hyvä
Barium Ba 180 730 1460 Keskinkertainen
Elohopea (epäorg.) Hg 1,9 36 73 Hyvä
Kadmium Cd 0,79 12 150 Hyvä
Koboltti Co 2,4 170 250 Hyvä
Kromi Cr3+ 0,38 120 210 Hyvä
Kupari Cu 3,4 125 192 Hyvä
Lyijy Pb 55 490 750 Hyvä
Molybdeeni Mo 39 190 270 Keskinkertainen
Nikkeli Ni 0,26 65 120 Heikko
Seleeni Se 0,1 4,5 9 Heikko
Sinkki Zn 16 210 340 Hyvä
Vanadiini V 1,1 77 144 Heikko


Maaperän suurin vaikutukseton pitoisuus, SVP, HC5s

Pitoisuus, joka arvioidaan maaperässä haitattomaksi (haitallinen 5% eliöistä).

HC5s = HC5aq x Kd

HC5aq = Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 5%:lle vesieliöistä

Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus, SHPeko, HC50s

Ekologisin perustein asetetut alemmat ohjearvot vastaavat pitoisuutta, joka voi standarditestien mukaan aiheuttaa haitallisia vaikutuksia 50 %:lle maaperän eliöistä tai mikrobiologisista prosesseista (HC50). HC50-arvot on määritetty joko tilastolliselta lajien herkkyysjakaumalta, arviointikertoimien avulla, tai vesieliötestien tuloksista (Reinikainen 2007).

HC50s = HC50aq x Kd

HC50= Hazardous Concentration; pitoisuus, joka on haitallinen 50%:lle eliöistä (mg/kg)

HC50aq = vesieliötestien tuloksista tilastollisesti tai arviointikertoimilla johdettu HC50 -arvo (mg/l)

Maaperän suurin ekologisesti hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella, SHTPeko, HC50Ts

Ylemmät ohjearvot on ekologisten perusteiden osalta asetettu pääsääntöisesti joko herkkyysjakaumalta (maaperän mikrobiologiset prosessit, NOEC -arvot) määritetyn HC50-arvon perusteella tai kaksi kertaa eliölajien HC50-arvoa suuremmaksi.

HC50Ts = HC50s x 2 (mg/kg)

Avainsanat

Ympäristöterveys, viitearvot, HTP, raja-arvo

Viitteet

--#: Viitteet pitäisi kirjoittaa kunnolla auki. --Jouni Tuomisto 26. helmikuuta 2013 kello 22.54 (EET)

  1. ↑ Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnista 214/2007 (1.3.2007). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64056&lan=fi
  2. ↑ Tarvainen T. 2006. Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Arkistoraportti S41/0000/2006/1. 8s. http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_0000_2006_1.pdf
  3. ↑ Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2. 212 s. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69290&lan=fi ; http://www.environment.fi/download.asp?contentid=69291&lan=fi
  4. ↑ Reinikainen J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. 164 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75020&lan=fi
  • Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 23/2007. 164 s.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ympäristöterveydelliset_viite-_ja_raja-arvot&oldid=20410”