Ero sivun ”Legionellan terveysriskinarviointi” versioiden välillä
p (→Kysymys) |
(rakenne korjattu) |
||
(12 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ | {{metodi|moderaattori=Päivi Meriläinen|status=ongoing}} | ||
'''Legionellat''' ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnonvesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin. | |||
Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa | |||
Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1. | Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1. | ||
'''Legionellan lähteet | |||
Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. Ilman kanssa kosketuksessa oleviin järjestelmiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin ja kostuttimiin, legionellat voivat päätyä myös tuloilman mukana ilmareittiä pitkin. Sen jälkeen olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus pääsee suurenemaan. | Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. Ilman kanssa kosketuksessa oleviin järjestelmiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin ja kostuttimiin, legionellat voivat päätyä myös tuloilman mukana ilmareittiä pitkin. Sen jälkeen olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus pääsee suurenemaan. | ||
Legionellojen poistaminen kokonaan vesijärjestelmistä on vaikeaa. Siinä voidaan onnistua vain jatkuvalla mikrobitorjunnalla, kuten esimerkiksi desinfioinnilla. Sairastumisten ehkäisemisen kannalta tärkeää olisi legionellapitoisuuksien pysyminen pienenä kaikissa vesijärjestelmissä. | Legionellojen poistaminen kokonaan vesijärjestelmistä on vaikeaa. Siinä voidaan onnistua vain jatkuvalla mikrobitorjunnalla, kuten esimerkiksi desinfioinnilla. Sairastumisten ehkäisemisen kannalta tärkeää olisi legionellapitoisuuksien pysyminen pienenä kaikissa vesijärjestelmissä. | ||
Legionella on havaittu myös muualla kuin talousvesijärjestelmissä, ja legionellan aiheuttaman terveysriskin suuruuteen vaikuttaa aina se, mitä kautta legionellalle voidaan altistua. Pelkän juomaveden kautta riski on pienempi kuin hengitettäessä. Tämän vuoksi on huomioitava voiko legionellalla saastunut vesi päätyä aerosoliksi lisäten terveysriskiä. | |||
== Kysymys == | |||
Millaisia terveysvaikutuksia legionella-altistuksella voi olla ja miten niitä voi arvioida? | |||
== Vastaus == | |||
=== | |||
Jos veden legionellapitoisuus ylittää lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle annetun ohjearvon on 1000 pmy/l, ovat terveysriskit mahdollisia. | |||
Terveysriskin suuruutta voidaan kuvata mm. seuraavilla kvantitatiivisilla mittareilla. | Terveysriskin suuruutta voidaan kuvata mm. seuraavilla kvantitatiivisilla mittareilla. | ||
Rivi 39: | Rivi 24: | ||
===Kvantitatiivinen tieto altistustasosta=== | ===Kvantitatiivinen tieto altistustasosta=== | ||
Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus vedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi suihkussa tai muualla tapahtuvan hengtyksen kautta. Legionella ei tartu helposti juomaveden kautta, joten tässä arvioinnissa ei oleteta että niellyn veden määrää eivaikuttaisi terveysriskiin. Altistumistason määrittäminen sisältyy alla oleviin laskentoihin. | Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus vedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi suihkussa tai muualla tapahtuvan hengtyksen kautta. Legionella ei tartu helposti juomaveden kautta, joten tässä arvioinnissa ei oleteta että niellyn veden määrää eivaikuttaisi terveysriskiin. Altistumistason määrittäminen sisältyy alla oleviin laskentoihin. | ||
===Vertailu terveysperusteisiin raja/ohjearvoihin=== | |||
Europppalaisessa ohjeistuksessa legionella enimmäispitoisuudeksi lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle on 1000 pmy/l. | |||
<rcode | <rcode | ||
Rivi 64: | Rivi 47: | ||
cat("Jos tulos < 1: Tutkittavan veden pitoisuus alittaa talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden.\n") | cat("Jos tulos < 1: Tutkittavan veden pitoisuus alittaa talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden.\n") | ||
cat("Jos tulos > 1: Tutkittavan veden pitoisuus ylittää talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden | cat("Jos tulos > 1: Tutkittavan veden pitoisuus ylittää talousvedelle asetetun enimmäispitoisuuden. \n") | ||
</rcode> | </rcode> | ||
== | ==Perustelut== | ||
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet | * [https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella THL: Legionella] | ||
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesiepidemiat/legionelloosit THL: Legionelloosit] | |||
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet THL: Legionellan torjunta] | |||
===Annosvasteita riskinarviointiin=== | |||
* Amstron ja Haas 2008. [http://jwh.iwaponline.com/content/ppiwajwh/6/2/149.full.pdf] | |||
* [http://pubs.rsc.org/en/Content/ArticleLanding/2016/EW/c6ew00023a#!divAbstract] | |||
* [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18209278] | |||
: | |||
: | |||
: | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
: | * [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet THL: Legionellan torjunta] | ||
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/lainsaadantoa-ja-ohjeistoja THL: Legionella-ohjeistoa ja -lainsäädäntöä] | |||
* [http://www.thl.fi/attachments/Infektiotaudit/Torjuntaohjeet/legionelloosin_seuranta_ja_torjunta_tehostuvat.pdf THL: Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat] | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Rivi 101: | Rivi 73: | ||
<references/> | <references/> | ||
== | [https://www.escmid.org/fileadmin/src/media/PDFs/3Research_Projects/ESGLI/European_Guidelines_September_2011_v1_1.pdf European Guidelines 2011] | ||
== Katso myös == | |||
{{KAVERI-malli}} | |||
[[Category:KAVERI-malli]] |
Nykyinen versio 21. joulukuuta 2017 kello 09.01
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnonvesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.
Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1.
Legionellan lähteet
Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. Ilman kanssa kosketuksessa oleviin järjestelmiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin ja kostuttimiin, legionellat voivat päätyä myös tuloilman mukana ilmareittiä pitkin. Sen jälkeen olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus pääsee suurenemaan.
Legionellojen poistaminen kokonaan vesijärjestelmistä on vaikeaa. Siinä voidaan onnistua vain jatkuvalla mikrobitorjunnalla, kuten esimerkiksi desinfioinnilla. Sairastumisten ehkäisemisen kannalta tärkeää olisi legionellapitoisuuksien pysyminen pienenä kaikissa vesijärjestelmissä.
Legionella on havaittu myös muualla kuin talousvesijärjestelmissä, ja legionellan aiheuttaman terveysriskin suuruuteen vaikuttaa aina se, mitä kautta legionellalle voidaan altistua. Pelkän juomaveden kautta riski on pienempi kuin hengitettäessä. Tämän vuoksi on huomioitava voiko legionellalla saastunut vesi päätyä aerosoliksi lisäten terveysriskiä.
Kysymys
Millaisia terveysvaikutuksia legionella-altistuksella voi olla ja miten niitä voi arvioida?
Vastaus
Jos veden legionellapitoisuus ylittää lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle annetun ohjearvon on 1000 pmy/l, ovat terveysriskit mahdollisia.
Terveysriskin suuruutta voidaan kuvata mm. seuraavilla kvantitatiivisilla mittareilla.
Kvantitatiivinen tieto altistustasosta
Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus vedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi suihkussa tai muualla tapahtuvan hengtyksen kautta. Legionella ei tartu helposti juomaveden kautta, joten tässä arvioinnissa ei oleteta että niellyn veden määrää eivaikuttaisi terveysriskiin. Altistumistason määrittäminen sisältyy alla oleviin laskentoihin.
Vertailu terveysperusteisiin raja/ohjearvoihin
Europppalaisessa ohjeistuksessa legionella enimmäispitoisuudeksi lämpimälle käyttövedelle, kylmälle talousvedelle ja jäähdytysvedelle on 1000 pmy/l.
Perustelut
Annosvasteita riskinarviointiin
Katso myös
- THL: Legionellan torjunta
- THL: Legionella-ohjeistoa ja -lainsäädäntöä
- THL: Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat