Ero sivun ”Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Tasattu sarakkeiden leveydet)
(→‎Viitteet: kaikki tulevaisuuskatsaukset lisätty)
 
(24 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[heande:Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020]]
:''Tällä sivulla kirjoitettiin liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsausta 2014. Lopullinen julkaistu versio on täällä:
: {{#l:LVM_tulevaisuuskatsaus_2014.pdf}}
{{LVM}}
{{LVM}}
== Esipuhe ==


{|
{|
| style="background: yellow; color: black" | Tervetuloa mukaan pohtimaan liikenteen ja viestinnän tulevaisuutta. Olemme liikenne- ja viestintäministeriössä laatineet luonnoksen tulevaisuuskatsauksemme tausta-aineistoksi. Sitä valmistellaan eteenpäin joukkoistaen ja tiiviissä vuorovaikutuksessa teidän kanssanne. Tulevaisuuskatsauksemme tausta-aineisto koostuu kolmesta pääteemasta, joilla kaikilla on kolme etenemispolkua: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi.
| style="background: yellow; color: black" |
Liikenne- ja viestintäministeriössä on laadittu virkamiestyönä tausta-aineisto liikenteen ja viestinnän tulevaisuuskatsaukselle. Tausta-aineisto koostuu kolmesta pääteemasta, jotka pitävät sisällään sekä liikenteen että viestinnän näkökulmat:
 
* Liikenne ja viestintä palveluna
* Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kasvun lähteenä
* Infrastruktuuri kasvun alustana
 
Näillä kaikilla on kolme etenemispolkua: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi. Etenemispolut on laadittu siten, että ne tarjoavat aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Toisaalta polut eivät ole kokonaan toisiaan poissulkevia, vaan ne tarjoavat rakennuspuita erilaisille etenemistavoille.
 
Ministeriöt ovat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta ainakin vuodesta 2006 lukien laatineet tulevaisuuskatsauksia hallitusneuvotteluita varten. Tänä vuonna ministeriöt ovat yhdessä laatineet toimintaympäristökuvauksen, jonka pohjalta ministeriöt laativat tulevaisuuskatsauksensa. Ne on määrä toimittaa yhtenä julkaisuna eduskuntapuolueiden käyttöön syksyllä 2014.
 
Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsaustyö perustuu nyt julkaistavaan tausta-aineistoon.
 
Aineisto on laadittu sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Sen luonnos oli toukokuussa 2014 kolmen viikon ajan wiki-alustalla sidosryhmien ja kaikkien muiden kiinnostuneiden avoimesti kommentoitavana. Joukkoistaminen sai hyvän vastaanoton: sivuilla käytiin 6000 kertaa ja erilaisia kommentteja ja ehdotuksia saatiin noin 450. Kaikki kommentit on luettu, ja aineisto on kehittynyt niiden johdosta monilta osin. Haluan lämpimästi kiittää aktiivisia kommentoijiamme. Pidän tärkeänä, että jatkossakin altistamme ideat ja ajatukset mahdollisimman laajalle keskustelulle.  Annettuihin kommentteihin voi tutustua osoitteessa [[Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020/Kommentit]], ja tämän julkaisun sisältö on saatavilla wiki-muodossa osoitteessa [[Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020/Yhteenveto]].
 
Tulevaisuuskatsausten idean mukaisesti ministerit eivät ole millään tavoin osallistuneet aineiston laadintaan. Aineistossa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut eivät muutoinkaan ole ministeriön liikenne- ja viestintäpoliittisia kantoja. Toivon kuitenkin, että poliittinen valmistelu saa tästä raportista konkreettisia aineksia pohtiessaan ensi vaalikauden suuria kysymyksiä.
 
 
Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2014
 
 
Harri Pursiainen
 
kansliapäällikkö


Ministeriöt ovat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta ainakin vuodesta 2006 lukien laatineet tulevaisuuskatsauksia puolueiden käyttöön hallitusneuvotteluita varten. Yhtenä osana valmistelutyötä ministeriöt ovat yhdessä laatineet luonnoksen toimintaympäristökuvaukseksi. Tämän pohjalta ministeriöt laativat omia tulevaisuuskatsauksiaan, jotka on määrä julkaista syksyllä 2014 ja toimittaa kaikkien eduskuntapuolueiden käyttöön.


Tämä liikenne- ja viestintäministeriön luonnos tulevaisuuskatsauksen tausta-aineistoksi perustuu sidosryhmien kanssa eri yhteyksissä käytyihin keskusteluihin ja virkamiesten omiin arvioihin ajankohtaisista liikenne- ja viestintäpolitiikan kysymyksistä.


Aikaisempien tulevaisuuskatsausten tavoin tässäkään aineistossa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisuehdotukset eivät ole ministeriön kantoja liikenne- ja viestintäpolitiikan ongelmiin. Tulevaisuuskatsausta sen paremmin kuin tätä aineistoa ei käsitellä poliittisesti eivätkä ministerit osallistu niiden valmisteluun.
TIIVISTETTY KUVAUS:
Luemme ja otamme huomioon kaikki kommentit ja käytämme niitä soveltuvin osin jatkotyössä.
{{#l:Mitä_tulevaisuuskatsaus_pitää_sisällään_16_5_2014.pptx}}
|}
|}


[[File:TUKA-ekosysteemi.PNG|400px]]
[[File:TUKA-teemat.PNG|400px]]


== Sisällysluettelo ==


== Sisällysluettelo ==
Alla olevista linkeistä pääset katsauksen teemakohtaisille sivuille. Teemakohtaisten sivujen skenaariotaulukot on koostettu LVM:n virkamiesten näkemyksien pohjalta esimerkiksi ja keskustelun pohjaksi. Teemakohtaisilta sivuilta pääset navigoimaan ''editoitaville'' sivuille, jossa voit kommentoida virkamiesten ehdotuksia tai lisätä omia painopisteitäsi. Editoiminen vaatii kirjautumisen (ks. selaimen vasen yläkulma).
# [[Ohjeita_wikin_käyttöön | Ohjeita]] wikin käyttöön
 
# [[Ohjeita_wikin_käyttöön | Ohjeita wikin käyttöön]]
# [[Liikenne_ja_viestintä_palveluna | Teema I: Liikenne ja viestintä palveluna]]
# [[Liikenne_ja_viestintä_palveluna | Teema I: Liikenne ja viestintä palveluna]]
# [[Digitaalinen_tieto_hyvinvoinnin_ja_kilpailuedun_lähteenä | Teema II: Digitaalinen tieto hyvinvoinnnin ja kilpailuedun lähteenä]]
# [[Digitaalinen_tieto_hyvinvoinnin_ja_kilpailuedun_lähteenä | Teema II: Digitaalinen tieto hyvinvoinnnin ja kilpailuedun lähteenä]]
Rivi 23: Rivi 56:


== Skenaariokuvaukset ==
== Skenaariokuvaukset ==
[[File:TUKA-skenaariot.PNG|800px]]
Voit laajentaa eri skenaarioiden kuvaustekstit klikkaamalla ao. taulukon Näytä yksityiskohdat -laatikoissa ''show''-kenttää.
{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
|- valign="top"|style="width: 30%;"|
|- valign="top"|style="width: 30%;"|
! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
|- valign="top"
|style="width: 30%;"| Edistyvän Suomen skenaariossa lähtökohtana on sopeutua toimintaympäristöön muutoksiin, kartoittaa mahdollisuuksia ja torjua uhkia hallitusti. Mahdollisia kehittämistoimia selvitellään ja uudistuksia kokeillaan aktiivisesti. Julkisten varojen käyttö pysyy sekä määrältään että kohdentymiseltaan ennallaan.  
|| Edistyvän Suomen skenaariossa lähtökohtana on sopeutua toimintaympäristöön muutoksiin, kartoittaa mahdollisuuksia ja torjua uhkia hallitusti. Mahdollisia kehittämistoimia selvitellään ja uudistuksia kokeillaan aktiivisesti. Julkisten varojen käyttö pysyy sekä määrältään että kohdentymiseltaan ennallaan.  
{{piilotettu | Edistyvässä Suomessa kehitys etenee suurin piirtein nykyistä tahtia. Digitalisoitumisen edellyttämä infrastruktuuri on lähes täysin rakentunut ja digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan sen toimintatapoja maltillisesti muuttaen. Yksittäisen ihmisen tai yrityksen näkökulmasta tilanne säilyy nykyisen kaltaisena, mutta merkittävä kehittymispotentiaali jää hyödyntämättä. Digitaalisuutta hyödynnetään, mutta useimmiten turvaudutaan vielä perinteisiin toimintatapoihin. Suomen sijoittuminen erilaisissa globaaleissa kilpailukykyä ja digitaalisuuden hyödyntämistä mittaavissa vertailuissa riippuu siitä, missä tahdissa keskeiset verrokkimaat kehittyvät.  
{{piilotettu | Edistyvässä Suomessa kehitys etenee suurin piirtein nykyistä tahtia. Digitalisoitumisen edellyttämä infrastruktuuri on lähes täysin rakentunut ja digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan sen toimintatapoja maltillisesti muuttaen. Yksittäisen ihmisen tai yrityksen näkökulmasta tilanne säilyy nykyisen kaltaisena, mutta merkittävä kehittymispotentiaali jää hyödyntämättä. Digitaalisuutta hyödynnetään, mutta useimmiten turvaudutaan vielä perinteisiin toimintatapoihin. Suomen sijoittuminen erilaisissa globaaleissa kilpailukykyä ja digitaalisuuden hyödyntämistä mittaavissa vertailuissa riippuu siitä, missä tahdissa keskeiset verrokkimaat kehittyvät.  


Nykyisia viestintäverkkoja ja digitaalisia palveluita ylläpidetään, mutta digitaalisen hyödyntämisen kärkeä on vaikea saavuttaa. Viestintäyhteyksien laatu ja saatavuus paranevat merkittävästi tehtyjen päätösten seurauksena. Samaan aikaan tarjottavien sähköisten palveluiden määrällinen ja laadullinen kehitys on nopeaa ja kysyntä uusille palveluille kasvaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yhteyksien tarjonta ei enää pysty riittävässä määrin vastaamaan yhteyksien laatuun ja saatavuuteen kohdistuvia vaatimuksia.   
Nykyisia viestintäverkkoja ja digitaalisia palveluita ylläpidetään, mutta digitaalisen hyödyntämisen kärkeä on vaikea saavuttaa. Viestintäyhteyksien laatu ja saatavuus paranevat merkittävästi tehtyjen päätösten seurauksena. Samaan aikaan tarjottavien sähköisten palveluiden määrällinen ja laadullinen kehitys on nopeaa ja kysyntä uusille palveluille kasvaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yhteyksien tarjonta ei enää pysty riittävässä määrin vastaamaan yhteyksien laatuun ja saatavuuteen kohdistuvia vaatimuksia.   


Yhteiskunnan toimintakyky nojaa tieto- ja viestintäteknologian käytön ohella toimintamallien muutokseen ja kykyyn vastata muuttuviin käyttäjätarpeisiin. Tämä kehitys etenee omalla painollaan. Esimerkiksi hallinnonalojen välinen yhteistyö lisääntyy yhteisten pilottiprojektien muodossa ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat sitä mukaan, kun käyttäjät omaksuvat uusia vaikuttamistapoja. Sen sijaan todelliset muutokset erityisesti avoimuuden, jakamisen kulttuurin tai liiketoimintamallien ja elinkeinorakenteen uudistumisen osalta jäävät vähäisiksi.
Yhteiskunnan toimintakyky nojaa tieto- ja viestintäteknologian käytön ohella toimintamallien muutokseen ja kykyyn vastata muuttuviin asiakastarpeisiin. Tämä kehitys etenee omalla painollaan. Esimerkiksi hallinnonalojen välinen yhteistyö lisääntyy yhteisten pilottiprojektien muodossa ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat sitä mukaan, kun käyttäjät omaksuvat uusia vaikuttamistapoja. Sen sijaan todelliset muutokset erityisesti avoimuuden, jakamisen kulttuurin tai liiketoimintamallien ja elinkeinorakenteen uudistumisen osalta jäävät vähäisiksi.


Liikennejärjestelmää ylläpidetään palvelutasoajatteluun pohjautuen, tavoitteena tarjota yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja ja ratkaisuja. Ylläpidossa joudutaan väistämättä tekemään totuttua painokkaampia valintoja ja priorisointeja, joilla voi olla alueellisia tai epätasa-arvoistavia vaikutuksia, kun koko verkkoa ei pystytä ylläpitämään nykystandardien tai asiakkaiden odotusten mukaisesti. Liikenneverkon laajuuteen (yhteydet, satamat, lentoasemat) ei puututa valtion aktiivisin toimin.
Liikennejärjestelmää ylläpidetään palvelutasoajatteluun pohjautuen, tavoitteena tarjota yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja ja ratkaisuja. Liikenneväylien ylläpidossa joudutaan väistämättä tekemään totuttua painokkaampia valintoja ja priorisointeja, joilla voi olla alueellisia tai sosiaalisesti epätasa-arvoistavia vaikutuksia, kun koko verkkoa ei pystytä ylläpitämään nykystandardien tai asiakkaiden odotusten mukaisesti. Liikenneverkon laajuuteen (yhteydet, satamat, lentoasemat) ei puututa valtion aktiivisin toimin.


Liikenneväylien rahoitus ja ylläpitovastuut pohjautuvat paljolti nykyisiin käytäntöihin. Rahoitustaso säilynee entisen kaltaisena, mikä pakottaa tekemään valintoja. Yleiseurooppalaisen kehityksen mukaisesti edetään kuitenkin kohti käyttäjä ja saastuttaja –maksaa periaatteita. Liikennesektorilla hyödynnetään uusia hankintakeinoja ja hankintaosaaminen kattaa palveluiden ja ratkaisujen hankkimisen Liikennesektorin sääntelykehikon tarkoituksenmukaisuutta ryhdytään tarkastelemaan kriittisesti. Totuttujen liikennemuotojen rajapintoihin syntyy uudentyyppisiä liikennepalveluita eri kansalaisryhmien tarpeeseen, mutta rakenteellisia tai käyttäjälähtöisyyttä suuresti edistäviä muutoksia ei tapahdu.  
Liikenneväylien rahoitus ja ylläpitovastuut pohjautuvat paljolti nykyisiin käytäntöihin. Rahoitustaso säilynee entisen kaltaisena, mikä pakottaa tekemään valintoja. Yleiseurooppalaisen kehityksen mukaisesti edetään kuitenkin kohti käyttäjä ja saastuttaja –maksaa periaatteita. Liikennesektorilla hyödynnetään uusia hankintakeinoja ja hankintaosaaminen kattaa palveluiden ja ratkaisujen hankkimisen Liikennesektorin sääntelykehikon tarkoituksenmukaisuutta ryhdytään tarkastelemaan kriittisesti. Totuttujen liikennemuotojen rajapintoihin syntyy uudentyyppisiä liikennepalveluita eri kansalaisryhmien tarpeeseen, mutta rakenteellisia tai käyttäjälähtöisyyttä suuresti edistäviä muutoksia ei tapahdu.  
Rivi 49: Rivi 88:
}}
}}


|style="width: 30%;"| Uudistuvan Suomen skenaariossa reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja tartutaan uusiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on ottaa laajasti käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja ja luoda edellytyksiä uusien kehittämiselle. Julkisten varojen taso pysyy ennallaan, mutta kohdentaminen muuttuu.   
|| Uudistuvan Suomen skenaariossa reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja tartutaan uusiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on ottaa laajasti käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja ja luoda edellytyksiä uusien kehittämiselle. Julkisten varojen taso pysyy ennallaan, mutta kohdentaminen muuttuu.   
{{piilotettu | Uudistuvassa Suomessa digitaalisen murroksen merkitys ymmärretään laajasti ja digitaalisuuden mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Yhteiskunnan voimavaroja investoidaan merkittävästi digitaalisen murroksen hallittuun vauhdittamiseen kaikialla yhteiskunnassa. Tämä saattaa ehkä tarkoittaa vaikeita päätöksiä monilla perinteisillä toimialoilla ja perinteisten palveluiden tarjonnassa. Päätösten myönteiset ja kasvua vauhdittavat vaikutukset näkyvät työllisyytenä, kasvuna ja hyvinvointina kuitenkin pidemmän ajan kuluttua.  
{{piilotettu | Uudistuvassa Suomessa digitaalisen murroksen merkitys ymmärretään laajasti ja digitaalisuuden mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Yhteiskunnan voimavaroja investoidaan merkittävästi digitaalisen murroksen hallittuun vauhdittamiseen kaikialla yhteiskunnassa. Tämä saattaa ehkä tarkoittaa vaikeita päätöksiä monilla perinteisillä toimialoilla ja perinteisten palveluiden tarjonnassa. Päätösten myönteiset ja kasvua vauhdittavat vaikutukset näkyvät työllisyytenä, kasvuna ja hyvinvointina kuitenkin pidemmän ajan kuluttua.  


Digitaalisessa muutoksessa keskitytään erityisesti yleisten digitaalisten rakenteiden luomiseen ja vahvistamiseen. Yhä useampi palvelu tuotetaan ja käytetään digitaalisesti vähentäen fyysisesti tuotettujen palvelujen tarvetta. Tämän myötä myös fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan yhä enemmän. Rakennetaan päämäärätietoisesti suotuisa toimintaympäristö palveluille ja ratkaisuille, jotka rakentuvat pilvipalveluiden, suurten tietomassojen käsittelyyn, mobiliteetin ja esineiden internetin varaan. Kehitystyössä menestyvät toimijat, jotka vastaavat kysyntään innovatiivisesti luoden digitaalisia yritystoimintaa edistäviä ja ihmisten arkipäivää helpottavia ratkaisuja.  
Digitaalisessa muutoksessa keskitytään erityisesti yleisten digitaalisten rakenteiden luomiseen ja vahvistamiseen. Yhä useampi palvelu tuotetaan ja käytetään digitaalisesti vähentäen fyysisesti tuotettujen palvelujen tarvetta. Tämän myötä myös fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan yhä enemmän. Rakennetaan päämäärätietoisesti suotuisa toimintaympäristö palveluille ja ratkaisuille, jotka rakentuvat pilvipalveluiden, suurten tietomassojen käsittelyn, mobiliteetin ja esineiden internetin varaan. Kehitystyössä menestyvät toimijat, jotka vastaavat kysyntään innovatiivisesti luoden digitaalisia yritystoimintaa edistäviä ja ihmisten arkipäivää helpottavia ratkaisuja.  


Toimintamallien muutosta vauhditetaan toimialoja uudella tavalla yhdistävillä piloteilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Samalla synnytetään klustereita, jotka toimivat aktiivisesti pilvipalveluiden käytön, tietoon perustuvan palvelukehityksen, mobiliteetin ja esineiden internetin yhdistämiseksi.   
Toimintamallien muutosta vauhditetaan toimialoja uudella tavalla yhdistävillä piloteilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Samalla synnytetään klustereita, jotka toimivat aktiivisesti pilvipalveluiden käytön, tietoon perustuvan palvelukehityksen, mobiliteetin ja esineiden internetin yhdistämiseksi.   
Rivi 73: Rivi 112:
}}
}}


|style="width: 30%;"| Rohkean Suomen skenaariossa toimintaympäristön mahdollisuudet otetaan haltuun täysimääräisesti ja muutokseen lähdetään mukaan rohkeasti. Tavoitteena on yhdistää toimintoja, muuttaa rakenteita olennaisesti ja luoda voimakkaasti uutta. Julkisten varojen käytössä on valmius olennaisiin määrällisiin muutoksiin ja uudelleenkohdentamiseen.  
|| Rohkean Suomen skenaariossa toimintaympäristön mahdollisuudet otetaan haltuun täysimääräisesti ja muutokseen lähdetään mukaan rohkeasti. Tavoitteena on yhdistää toimintoja, muuttaa rakenteita olennaisesti ja luoda voimakkaasti uutta. Julkisten varojen käytössä on valmius olennaisiin määrällisiin muutoksiin ja uudelleenkohdentamiseen.  
{{piilotettu | Rohkeassa Suomessa koko yhteiskunnassa on laajasti ymmärretty digitalisoitumiskehityksen toimintatapoja sekä talouden ja yhteiskunnan rakenteita muuttava vaikutus. Suomeen luodaan mekanismit digitaalisen kehityksen tukemiseen siten, että jokaisen sektorin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon oppien samalla ennakkoluulottomasti muilta. Voimavarat suunnataan uusien toiminta- ja ansaintamallien luomiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Panostukset ovat merkittäviä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lyhyellä aikavälillä toimenpiteiden vaikutukset voivat olla radikaaleja, mutta ne luovat pohjan kasvun ja uudistumisen kautta vahvistuvalle hyvinvoinnille.  
{{piilotettu | Rohkeassa Suomessa koko yhteiskunnassa on laajasti ymmärretty digitalisoitumiskehityksen toimintatapoja sekä talouden ja yhteiskunnan rakenteita muuttava vaikutus. Suomeen luodaan mekanismit digitaalisen kehityksen tukemiseen siten, että jokaisen sektorin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon oppien samalla ennakkoluulottomasti muilta. Voimavarat suunnataan uusien toiminta- ja ansaintamallien luomiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Panostukset ovat merkittäviä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lyhyellä aikavälillä toimenpiteiden vaikutukset voivat olla radikaaleja, mutta ne luovat pohjan kasvun ja uudistumisen kautta vahvistuvalle hyvinvoinnille.  


Digitaalista kehitystä ja uusien sähköisten palveluiden syntymistä ja käyttöä vauhditetaan lainsäädännöllisten ja muiden esteiden purkamisella. Luodaan sellainen lainsäädännöllinen viitekehys, joka kestävällä tavalla muodostaa perustan digitaalisen yhteiskunnan toiminnalle. EU-tasolla varmistetaan toimiva markkinasääntely, jolla turvataan eurooppalaisten toimijoiden menestymisen edellytykset suhteessa globaaleihin toimijoiden.  
Digitaalista kehitystä ja uusien sähköisten palveluiden syntymistä ja käyttöä vauhditetaan lainsäädännöllisten ja muiden esteiden purkamisella. Luodaan sellainen lainsäädännöllinen viitekehys, joka kestävällä tavalla muodostaa perustan digitaalisen yhteiskunnan toiminnalle. EU-tasolla varmistetaan toimiva markkinasääntely, jolla turvataan eurooppalaisten toimijoiden menestymisen edellytykset suhteessa globaaleihin toimijoiden.  


Suomi nousee maailman kärkimaaksi useilla digitaalisen kehityksen alueilla ja on kokonaisuutena arvioiden maailman johtava digimaaksi. Suomeen syntyy maailman johtava keskittymä dataintensiivistä teollisuutta ja palvelunkehitystä. Mahdollisimmat monet toiminnot tuotetaan ja käytetään digitaalisessa muodossa ja teknologia tukee myös fyysisten suoritteiden toteuttamista. Liikennesektorilla tämä mahdollistaa täysin uusien, käyttäjäystävällisten palvelujen syntymisen, mutta edellyttää myös lainsäädäntökehikon ennakkoluulotonta uudelleenarviointia. Muilla toimialalla tapahtuvat muutokset, muun muassa verkkokaupan yleistyminen ja sen vaikutukset logistiikkaan, vaikuttavat voimakkaasti liikenteeseen ja muutos on onnistuneesti ennakoitu.   
Suomi nousee maailman kärkimaaksi useilla digitaalisen kehityksen alueilla ja on kokonaisuutena arvioiden maailman johtava digimaa. Suomeen syntyy maailman johtava keskittymä dataintensiivistä teollisuutta ja palvelunkehitystä. Mahdollisimmat monet toiminnot tuotetaan ja käytetään digitaalisessa muodossa ja teknologia tukee myös fyysisten suoritteiden toteuttamista. Liikennesektorilla tämä mahdollistaa täysin uusien, käyttäjäystävällisten palvelujen syntymisen, mutta edellyttää myös lainsäädäntökehikon ennakkoluulotonta uudelleenarviointia. Muilla toimialoilla tapahtuvat muutokset, muun muassa verkkokaupan yleistyminen ja sen vaikutukset logistiikkaan, vaikuttavat voimakkaasti liikenteeseen ja muutos on onnistuneesti ennakoitu.   


Viestintäinfrastruktuuri on sekä kansallisten että kansainvälisten yhteyksien osalta maailman huippua. Käyttäjät pystyvät kaikkialla hyödyntämään eri palveluita sujuvasti, eikä yhteyksien kattavuus, laatu ja kapasiteetin riittävyys muodosta pullonkauloja digitaaliselle kehitykselle. Suomesta tarjotaan maailmanluokan innovatiivisia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät pilvipalveluiden hyödyntäminen, suurien tietomassojen hyödyntäminen, mobiilius ja esineiden internetin mahdollisuudet.
Viestintäinfrastruktuuri on sekä kansallisten että kansainvälisten yhteyksien osalta maailman huippua. Käyttäjät pystyvät kaikkialla hyödyntämään eri palveluita sujuvasti, eikä yhteyksien kattavuus, laatu ja kapasiteetin riittävyys muodosta pullonkauloja digitaaliselle kehitykselle. Suomesta tarjotaan maailmanluokan innovatiivisia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät pilvipalveluiden hyödyntäminen, suurien tietomassojen hyödyntäminen, mobiilius ja esineiden internetin mahdollisuudet.


Kansalaisille halutaan tarjota hyvää elämisen tasoa, mutta tiedostetaan ja tiedotetaan selkeästi, että tietyillä alueilla painotetaan edullista asumista, puhdasta luontoa ja erinomaista viestintäverkkoa toimivan liikenneverkon sijaan. Suomi on jaettu selkeästi erilaisiin vyöhykkeisiin, joissa eri osissa elämän eri osa-alueet on painotettu eri tavalla ja nämä on huomioitu selkeästi liikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa.
Suomi on jaettu selkeästi erilaisiin vyöhykkeisiin, joissa eri osissa elämän eri osa-alueet on painotettu eri tavalla ja nämä on huomioitu selkeästi liikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Suomi on liikenteen edelläkävijä tiedon ja teknologian käyttöönotossa. Liikennesektorille syntyy täysin uusia toimijoita, liikenteen operaattoreita, jotka eri palveluja ja alustoja yhdistelemällä tuottavat laajoja palvelukokonaisuuksia asiakkaiden moninaisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Erilaiset sosiaalisen liikenteen (kulkuneuvojen yhteiskäyttöisyys, kimppakyydit, jne.) muodot valtavirtaistuvat ja tehostavat osaltaan liikennejärjestelmän käyttöä. Suomalaisten riippuvuus yksityisesti omistetusta henkilöautosta vähentyy erityisesti kaupunkiseuduilla. Liikenteen automaatio on edennyt kaikkien liikennemuotojen osalta.  
 
Suomi on liikenteen edelläkävijä tiedon ja teknologian käyttöönotossa. Liikennesektorille syntyy täysin uusia toimijoita, liikenteen operaattoreita, jotka eri palveluja ja alustoja yhdistelemällä tuottavat laajoja palvelukokonaisuuksia asiakkaiden moninaisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Erilaiset sosiaalisen liikenteen (kulkuneuvojen yhteiskäyttöisyys, kimppakyydit, jne.) muodot valtavirtaistuvat ja tehostavat osaltaan liikennejärjestelmän käyttöä. Suomalaisten riippuvuus yksityisesti omistetusta henkilöautosta vähentyy erityisesti kaupunkiseuduilla.
   
   
Käynnissä laajoja julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita tavoitteena liikenteen uusien palveluiden markkinan syntyminen.  Kokeilukulttuuri on juurrutettu ja Suomesta on muodostunut myös kansainvälisesti houkutteleva alusta uusien palveluiden kehittämiselle. Hankinnoilla ja lainsäädännöllisiä esteitä purkamalla vauhditetaan markkinaehtoisten liikennepalveluiden kehittymistä siten, että nykyinen moottoroitu henkilökuljetussuorite tuotetaan huomattavasti pienemmillä ajoneuvokilometreillä ja päästöillä uusia yhteiskäyttöisiä ja verkostomaisia liikkumispalveluja sekä päästöttömiä kulkumuotoja hyödyntäen.  
Käynnissä laajoja julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita tavoitteena liikenteen uusien palveluiden markkinan syntyminen.  Kokeilukulttuuri on juurrutettu ja Suomesta on muodostunut myös kansainvälisesti houkutteleva alusta uusien palveluiden kehittämiselle. Hankinnoilla ja lainsäädännöllisiä esteitä purkamalla vauhditetaan markkinaehtoisten liikennepalveluiden kehittymistä siten, että nykyinen moottoroitu henkilökuljetussuorite tuotetaan huomattavasti pienemmillä ajoneuvokilometreillä ja päästöillä uusia yhteiskäyttöisiä ja verkostomaisia liikkumispalveluja sekä päästöttömiä kulkumuotoja hyödyntäen.  
Rivi 100: Rivi 137:
}}
}}
|}
|}
== Linkkejä ==
* {{#l:Liikenneministeriön tulevaisuuskatsauksen jäsentäminen.ppt}}
* '''Tilastot:''' [[TUKA2014_statistiikka| Tilastot joukkoistusprojektista ja some-kätilön raportti]]
* Ikilinkki alkuperäiseen versioon: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Liikenne_ja_viestint%C3%A4_digitaalisessa_Suomessa_2020&oldid=23673
== Katso myös ==
* [[Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014]]
* [[Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus]]
* [[Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020]]
== Aiheeseen liittyvä tiedostoja ==
Valtioneuvoston kanslian ja kaikkien ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset
* {{#l:VNKtulevaisuuskatsaus2014.pdf}}
* {{#l:SM_tulevaisuuskatsaus2014_292014.pdf}}
* {{#l:OM_Tulevaisuuskatsaus2014_18_s.pdf}}
* {{#l:YM_tulevaisuuskatsaus_2014_FINAL.pdf}}
* {{#l:STM_julk_2014_13_tulevaisuuskatsaus_verkko.pdf}}
* {{#l:TEM_tulevaisuuskatsaus_2014.pdf}}
* {{#l:LVM_tulevaisuuskatsaus_2014.pdf}}
* {{#l:okm18_tulevaisuuskatsaus2014.pdf}}
* {{#l:MMM_tulevaisuuskatsaus_2014_30092014.pdf}}
* {{#l:140924 UM Tulevaisuuskatsaus web.pdf}}
* {{#l:VM_tulevaisuuskatsaus2014.pdf}}
* {{#l:PLM_Tulevaisuuskatsaus_2014_netti.pdf}}

Nykyinen versio 30. maaliskuuta 2015 kello 13.14

Tällä sivulla kirjoitettiin liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsausta 2014. Lopullinen julkaistu versio on täällä:
LVM_tulevaisuuskatsaus_2014
Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto
Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus
Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus
Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus



Esipuhe

Liikenne- ja viestintäministeriössä on laadittu virkamiestyönä tausta-aineisto liikenteen ja viestinnän tulevaisuuskatsaukselle. Tausta-aineisto koostuu kolmesta pääteemasta, jotka pitävät sisällään sekä liikenteen että viestinnän näkökulmat:

  • Liikenne ja viestintä palveluna
  • Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kasvun lähteenä
  • Infrastruktuuri kasvun alustana

Näillä kaikilla on kolme etenemispolkua: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi. Etenemispolut on laadittu siten, että ne tarjoavat aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Toisaalta polut eivät ole kokonaan toisiaan poissulkevia, vaan ne tarjoavat rakennuspuita erilaisille etenemistavoille.

Ministeriöt ovat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta ainakin vuodesta 2006 lukien laatineet tulevaisuuskatsauksia hallitusneuvotteluita varten. Tänä vuonna ministeriöt ovat yhdessä laatineet toimintaympäristökuvauksen, jonka pohjalta ministeriöt laativat tulevaisuuskatsauksensa. Ne on määrä toimittaa yhtenä julkaisuna eduskuntapuolueiden käyttöön syksyllä 2014.

Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsaustyö perustuu nyt julkaistavaan tausta-aineistoon.

Aineisto on laadittu sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Sen luonnos oli toukokuussa 2014 kolmen viikon ajan wiki-alustalla sidosryhmien ja kaikkien muiden kiinnostuneiden avoimesti kommentoitavana. Joukkoistaminen sai hyvän vastaanoton: sivuilla käytiin 6000 kertaa ja erilaisia kommentteja ja ehdotuksia saatiin noin 450. Kaikki kommentit on luettu, ja aineisto on kehittynyt niiden johdosta monilta osin. Haluan lämpimästi kiittää aktiivisia kommentoijiamme. Pidän tärkeänä, että jatkossakin altistamme ideat ja ajatukset mahdollisimman laajalle keskustelulle. Annettuihin kommentteihin voi tutustua osoitteessa Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020/Kommentit, ja tämän julkaisun sisältö on saatavilla wiki-muodossa osoitteessa Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020/Yhteenveto.

Tulevaisuuskatsausten idean mukaisesti ministerit eivät ole millään tavoin osallistuneet aineiston laadintaan. Aineistossa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut eivät muutoinkaan ole ministeriön liikenne- ja viestintäpoliittisia kantoja. Toivon kuitenkin, että poliittinen valmistelu saa tästä raportista konkreettisia aineksia pohtiessaan ensi vaalikauden suuria kysymyksiä.


Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2014


Harri Pursiainen

kansliapäällikkö


TIIVISTETTY KUVAUS: Mitä_tulevaisuuskatsaus_pitää_sisällään_16_5_2014

Sisällysluettelo

Alla olevista linkeistä pääset katsauksen teemakohtaisille sivuille. Teemakohtaisten sivujen skenaariotaulukot on koostettu LVM:n virkamiesten näkemyksien pohjalta esimerkiksi ja keskustelun pohjaksi. Teemakohtaisilta sivuilta pääset navigoimaan editoitaville sivuille, jossa voit kommentoida virkamiesten ehdotuksia tai lisätä omia painopisteitäsi. Editoiminen vaatii kirjautumisen (ks. selaimen vasen yläkulma).

  1. Ohjeita wikin käyttöön
  2. Teema I: Liikenne ja viestintä palveluna
  3. Teema II: Digitaalinen tieto hyvinvoinnnin ja kilpailuedun lähteenä
  4. Teema III: Infrastruktuuri kasvun alustana


Skenaariokuvaukset

Voit laajentaa eri skenaarioiden kuvaustekstit klikkaamalla ao. taulukon Näytä yksityiskohdat -laatikoissa show-kenttää.

Edistyvä Suomi Uudistuva Suomi Rohkea Suomi
Edistyvän Suomen skenaariossa lähtökohtana on sopeutua toimintaympäristöön muutoksiin, kartoittaa mahdollisuuksia ja torjua uhkia hallitusti. Mahdollisia kehittämistoimia selvitellään ja uudistuksia kokeillaan aktiivisesti. Julkisten varojen käyttö pysyy sekä määrältään että kohdentymiseltaan ennallaan.


Uudistuvan Suomen skenaariossa reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja tartutaan uusiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on ottaa laajasti käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja ja luoda edellytyksiä uusien kehittämiselle. Julkisten varojen taso pysyy ennallaan, mutta kohdentaminen muuttuu.


Rohkean Suomen skenaariossa toimintaympäristön mahdollisuudet otetaan haltuun täysimääräisesti ja muutokseen lähdetään mukaan rohkeasti. Tavoitteena on yhdistää toimintoja, muuttaa rakenteita olennaisesti ja luoda voimakkaasti uutta. Julkisten varojen käytössä on valmius olennaisiin määrällisiin muutoksiin ja uudelleenkohdentamiseen.


Linkkejä

Katso myös

Aiheeseen liittyvä tiedostoja

Valtioneuvoston kanslian ja kaikkien ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset