Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
|
Pääsivu ·
Ohje ·
Sisällönanalyysi·
Tulosta:
Taustamateriaali ·
Keskustelut ·
Yhteenveto |
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen | Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Nivotaan yhteen digitaalisten rakenteiden toimintapainotteinen strategia. Strategian piiriin kuuluvat pilvipalvelut, konesalit, kansainväliset tietoliikenneyhteydet, mobiliteetti ja suurten tietomassojen hyödyntäminen. | Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategiaan sisällytetään myös klustereiden synnyttämisen kullekin strategian osa-alueelle ja niiden välisen verkottamisen. | Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategian tehokkaaksi toteuttamiseksi luodaan uutta organisaatiorakennetta. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Tässä yhteydessä voisi myös nostaa esiin erilaisten "do not track" -palveluiden kehityksen tukemisen.
- Lisäksi voisi korostaa myös kolmansien osapuolien keräämien tietojen läpinäkyvyyttä (esim. applikaatioitten mainokset).
- Onko tämä ylipäänsä asia, jossa julkishallinnolla tulee olla mitään keskeistä veturin roolia? Palveluthan ovat hyvin pitkälti kaupallisia. Viranomaisilla on toki velvollisuus asettaa ja valvoa puitteita henkilötietojen ym. arkaluontoisten tietojen käsittelylle.
- Biohakkeroinnilla voidaan tehdä lähes lääketieteellisiä ihmeitä mahdollistaen muun muassa halvaantuneiden ihmisten liikkuminen. Näistä hyödyistä huolimatta puolustan ehdottamasti ihmisten oikeutta päättää omasta kehostaan. Erilaisten implanttien asentamisen ihmiseen tulee aina perustua vapaaseen valintaan; sitä ei tule sitoa työpaikan säilymiseen, oikeuteen käyttää terveyspalveluja tai maksupalveluja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/RFID
- FiCom ry: Rohkean Suomen strategiassa tulisi vahvasti huomioida myös palvelujen kaupallistaminen ja liiketoiminnan edistäminen. Helppokäyttöisyyden edistämisen tulisi olla yksi pääteemoista. Uuden organisaation sijasta voitaisiin arvioida keinona esimerkiksi strategista ostamista ja julkisten palvelujen laajamittaista digitalisointia sekä hallinnollisen taakan minimointia palveluja tarjoavilta yrityksiltä.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Julkiset tietoaineistot
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen | |||
| Julkiset tietoaineistot. Tietoaineistojen avaamista jatketaan ja varmistetaan raakatiedon korkea laatu. | Julkiset tietoaineistot. Tietovarantojen ja niiden rajapintojen avaamiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja aikataulut. | Julkiset tietoaineistot. Kaikki julkiset tietoaneistot, jotka on mahdollista avata, ovat avoimilla rajapinnoilla saatavilla vuonna 2018. Älykkäät ennakointityökalut otetaan käyttöön kaikkialla julkisella sektorilla mm. edellyttämällä laajaa tietoaineistoa hyödyntäviä vaikutusarviointeja päätösten valmistelussa. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Julkiset tietoaineistot tulee yleisesti ottaen avata "rohkean" strategian mukaisesti: viranomaistoiminnan tulee olla läpinäkyvää. Tietoaineistojen avaamisessa tulee kuitenkin olla varovainen, jotta viranomaistarpeisiin kerättyjä henkilötietoja ei julkisteta edes anonymisoituina.
- Älykkäiden ennakointityökalujen suhteen olen skeptinen: ne voidaan ohjelmoida antamaan arvoneutraalin arvioinnin sijasta ideologisesti värittyneitä tuloksia.
- ⇤--#: . Tottakai tehokkailla työkaluilla on mahdollista tehokkaasti tehdä myös tuhoa. Mutta vaikutusarvioinnit ja ennakointi pitääkin tehdä avoimesti ja niin, että niiden pohjana mahdollisesti olevat arvot ovat selkeästi nähtävissä. Tällainen toimintamalli olisi kuitenkin selvästi parempi kuin tavanomainen käytäntö, jossa ennakoinnit tehdään suljetusti ilman kansalaisen mahdollisuutta vaikuttaa tai edes tarkistaa käytettyjä oletuksia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 25. toukokuuta 2014 kello 15.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
- Julkisten tietoaineistojen avaaminen on erittäin tärkeätä, joka mahdollistaa yritysmaailman liiketoiminnan kehittämisen sekä monipuolisemmat julkiset tietopalvelut. Tietojen avaamisen esteenä on välillä tietosuoja, erityisesti yksityisyyden suoja. Liian tiukka yksityisyyden tietosuoja ei saa olla esteenä arvokkaiden tietojen avaamisella julkiseen käyttöön. Kohtuullinen yksityisyyden suojan tarve tulee arvioida ja kehittää keinot, miten tietoja voidaan avata enemmän loukkaamatta yksityisyyden suojaa.
- On olemassa henkilöihin liittyvää viranomais- ja tutkimustietoa, jota ei voi julkaista. Kuitenkin on mahdollista ja pitäisi kehittää järjestelmällisesti toimintamalleja, joiden avulla olisi mahdollista tehdä tutkimusta ja tilastoanalyysejä tällaisesta aineistosta ilman, että itse dataa avataan tai luovutetaan. Tätä asiaa edistäisi esimerkiksi se, että viranomaisten ja tutkimuslaitosten keräämän tiedon metadata ja muuttujakuvaukset julkaistaisiin niin, että kuka tahansa voisi suunnitella sen tiedon perusteella tilastoanalyysin, jonka datan omistaja sitten ajaisi ja toimittaisi tulokset pyytäjälle - tai mieluummin julkaisisi sekä tilastokoodin että sen tulokset.
- VM/JulkICT kommentti: julkisen hallinnon tiedon avaamista ja käytön lisäämistä tukevia toimenpiteitä koordinoidaan ja vauhditetaan jo Avoimen tiedon ohjelmalla (2013-2015). Ohjelmassa on mukana keskeisiä tietoaineistoja hallinnoivat viranomaiset. VMn tavoitteena on julkisen tiedon mahdollisimman laaja avaaminen ottaen huomioon tietosuoja yms. reunaehtoasiat.
- Kannattaa satsata myös hyvään metadataan. Laadukas data on tietysti hyvä, mutta parempi edes huonompilaatuinen data, jota käyttäjät voivat käyttää avoimena, kuin ei datan avausta ollenkaan. Lisäksi kannattaa ymmärtää, että varsinkin "elävää dataa", joutuu ylläpitämään ja sen käyttäjiä tukemaan, varsinkin jos toivotaan kaupallisia toimijoita hyödyntämään dataa, ja siihen kannattaa varata myös voimavaroja. Avaamisen jälkeen se työ vasta alkaa.
- Parempilaatuisen datan tuottamiseksi pitäisi kehittää myös toimintamalleja ja tietorakenteita metadatan kuvaamiselle. Jo tietojärjestelmiä kehitettäessä pitäisi miettiä, miten tieto saadaan joko jaettua tai saatettua välillisesti analysoitavaksi (ks. yllä). Metadatan julkisuus pitäisi asettaa julkishallinnon tietovarantojen vaatimukseksi.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Omien tietojen hallinnointi
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen | |||
| Omien tietojen hallinnointi. Luodaan edellytykset sille, että käyttäjä pääsee näkemään itseään koskevat tiedot sekä hallitsee niiden käyttöä ja hyödyntämistä. | Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään, että käyttäjä saa käyttöönsä itseään koskevat tiedot myös digitaalisessa ja hyödynnettävässä muodossa. | Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään esimerkiksi osana tietosuojan yleispalvelua, että käyttäjä voi hallita ja hyödyntää itseään koskevia tietoja. Luodaan edellytykset käyttäjän omien tietojen hallinnoinnissa auttavien palveluntarjoajien toiminnalle. Mahdollistetaan eri viranomaisten hallussa olevan tiedon jakaminen keskitetystä väylästä tiedon hyödyntäjille (toiset viranomaiset, yritykset) käyttäjän oman suostumuksen perusteella mahdollistaen mm. automatisoidut palvelut. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Kohta Uudistuva Suomi on minimi mitä pitäisi olla. Ei tarvitsisi tilata/lähettää paperisia kaavakkeita saadakseen omat tietonsa.
- Digitalisointi ei ole mikään veruke yksityisyydensuojan heikentämiselle. Fokuksen tulee olla tiedon alkulähteillä: onko tietoa ylipäänsä tarpeen tuottaa? Onko tietoa välttämätöntä tallentaa? Riittääkö osittainen tai anonymisoitu tallentaminen? Voidaanko tieto hävittää saman tien? Kun aletaan puhua tietosuojasta ja käyttöoikeuksien hallinnasta, yksityisyydensuojaa on jo loukattu. Silloin on enää kyse siitä, onko loukkaus oikeutettu.
- Viranomaisten keräämien henkilötietojen osalta on pidettävä tinkimättä kiinni käyttötarkoitussidonnaisuudesta: kun tiedonkeruu on oikeutettu jollain perusteella, tietoa ei saa muuhun käyttää. Tämä asettaa varmasti merkittäviä rajoituksia sille, kuinka paljon viranomaiset voivat vaihtaa henkilötietoja keskenään.
- Rohkean Suomen tapainen malli on tarpeen, jotta muissa strategioissa voidaan edetä tehokkaasti, eli edistyvän ja uudistuvan Suomen tavoitteet ovat liian vaatimattomia niiden esittämisen tulevaisuusskenaarioiden kannalta. Ykstyissuojan kannalta olennaista on luoda toimintamalli, jossa tarveperusteisesti hajautettujen henkilöä koskevien tietojen ohjaus on mahdollista henkilölle itselleen, ei tietojen keskittämistä. Tämä edellyttää vahvaa sähköisen identiteetin luomista ja kun tällä identiteetillä esiintyy joko viranomaisten tai yksityisten internetpalvelujen tuottajien järjestelmissä saa oikeuden käsitellä omia tietojaan järjestelmissä missä ne ovatkaan (tämä haaste vaatii uutta lainsäädäntöä, ja se kannattaa alusta alkaen suunnitella EU-laajuisesti, mutta Suomi voisi esikuvana toteuttaa sen kansallisesti ensin). Tämän perustan päällä voi sitten halukkaat yksilöt mahdollistaa tietojen jakoa paikasta toiseen. Palveluntarjoajia hallinnointiin ei pidä ajatella lähtökohtaisesti. Niiden syntymisen pitää tapahtua luontaisen kehityksen pohjalta, jossa periaatteellinen pohja on yksilön käsissä ensin. Yksilöiden pitää oppia itsekin perusteiltaan mitä tietoja haluaa käsiteltävän ja miten. Liian valmiissa palvelussa, yksilö antaa tietonsa muille, kuten nyt on jo usein käynyt. Ei toisteta samaa virhettä!.
- ...
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Yksityiset tietoaineistot
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen | |||
| Yksityiset tietoaineistot. Kannustetaan yrityksiä jakamaan tietovarantojaan ja toimimaan yhteistyöverkostoissa. Kutsutaan yrityksiä pilotoimaan tietovarantojensa käyttöä ja liiketoimintamalleja yhteistyössä myös julkisen sektorin kanssa. | Yksityiset tietoaineistot. Luodaan toimintamalleja, jotka kannustavat yrityksiä avaamaan tietoaineistojaan muiden hyödynnettäväksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään julkisen sektorin ja muiden yritysten tietoa ja kehittämään näiden pohjalta uusia palveluita. | Yksityiset tietoaineistot. Luodaan ratkaisut ja pelisäännöt, joilla voidaan yhdistellä ja jakaa tietoaineistoja tehokkaasti pilviympäristöissä. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Ajatus, että valtio painostaisi yksityisiä toimijoita jakamaan kenties hyvinkin rahanarvoisia tietoaineistojaan on vieras markkinataloudelle. Kaupankäynti tiedoilla on ollut arkipäivää jo pitkään.
- 'Pilviympäristö' toistuu tässäkin kohtaa katsausta mantranomaisesti ikään kuin merkitykselliset asiat tapahtuisivat vain siellä tai sen avulla - tällaisesta supistavasta klusteri/konsepti-sidonnaisuudesta tulee päästä irti. Käytetään parhaita välineitä mutta ei etukäteen päätetä mitä ne ovat.
- FiCom ry: Yksityisten tietoaineistojen avaaminen tulisi jättää yritysten harkittavaksi. Yritykset osaavat itse parhaiten arvioida, missä tilanteessa on hyödyllistä avata tiedot kehittäjille ja missä ei. Julkinen taho toki voi nostaa esiin hyviä esimerkkejä ja kannustaa osallistavaan kehittämiseen, mutta uutta sääntelyä tähän ei tarvita.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus
- Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
- ...