Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020/Raportti

Tämä sivu sisältää yhteenvedon kolmesta liikenne-ja viestintäministeriön teemasta, jotka liittyvät tekeillä olevaan tulevaisuuskatsaukseen. Huomaa, että tämä raportti on jatkuvasti työn alla, ja siksi sisältö saattaa muuttua. Päivitetyn tiedon löytät aina Opasnet-verkkotyötilasta aloittamalla sivulta http://fi.opasnet.org/fi/Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020

Tervetuloa mukaan pohtimaan liikenteen ja viestinnän tulevaisuutta. Olemme liikenne- ja viestintäministeriössä laatineet luonnoksen tulevaisuuskatsauksemme tausta-aineistoksi. Sitä valmistellaan eteenpäin joukkoistaen ja tiiviissä vuorovaikutuksessa teidän kanssanne. Tulevaisuuskatsauksemme tausta-aineisto koostuu kolmesta pääteemasta, joilla kaikilla on kolme etenemispolkua: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi. Ministeriöt ovat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta ainakin vuodesta 2006 lukien laatineet tulevaisuuskatsauksia puolueiden käyttöön hallitusneuvotteluita varten. Yhtenä osana valmistelutyötä ministeriöt ovat yhdessä laatineet luonnoksen toimintaympäristökuvaukseksi. Tämän pohjalta ministeriöt laativat omia tulevaisuuskatsauksiaan, jotka on määrä julkaista syksyllä 2014 ja toimittaa kaikkien eduskuntapuolueiden käyttöön. Tämä liikenne- ja viestintäministeriön luonnos tulevaisuuskatsauksen tausta-aineistoksi perustuu sidosryhmien kanssa eri yhteyksissä käytyihin keskusteluihin ja virkamiesten omiin arvioihin ajankohtaisista liikenne- ja viestintäpolitiikan kysymyksistä. Aikaisempien tulevaisuuskatsausten tavoin tässäkään aineistossa esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisuehdotukset eivät ole ministeriön kantoja liikenne- ja viestintäpolitiikan ongelmiin. Tulevaisuuskatsausta sen paremmin kuin tätä aineistoa ei käsitellä poliittisesti eivätkä ministerit osallistu niiden valmisteluun. Luemme ja otamme huomioon kaikki kommentit ja käytämme niitä soveltuvin osin jatkotyössä. Katsaus on avoinna kommentoinnille 5.5.-19.5.2014 ja tuotettu materiaali jää wikiin jälkeenpäinkin hyödynnettäväksi. LVM:n TUKA-tiimin puolesta: Sami Majaniemi, Elina Normo, Piia Karjalainen, Petri Jalasto, Johanna Stenholm, Johanna Ikävalko

Sisällysluettelo

Alla olevista linkeistä pääset katsauksen teemakohtaisille sivuille. Teemakohtaisten sivujen skenaariotaulukot on koostettu LVM:n virkamiesten näkemyksien pohjalta esimerkiksi ja keskustelun pohjaksi. Teemakohtaisilta sivuilta pääset navigoimaan editoitaville sivuille, jossa voit kommentoida virkamiesten ehdotuksia tai lisätä omia painopisteitäsi.

1. Ohjeita wikin käyttöön
2. Teema I: Liikenne ja viestintä palveluna
3. Teema II: Digitaalinen tieto hyvinvoinnnin ja kilpailuedun lähteenä
4. Teema III: Infrastruktuuri kasvun alustana

Skenaariokuvaukset

Voit laajentaa eri skenaarioiden kuvaustekstit klikkaamalla ao. taulukon Näytä yksityiskohdat -laatikoissa show-kenttää.

Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Edistyvän Suomen skenaariossa lähtökohtana on sopeutua toimintaympäristöön muutoksiin, kartoittaa mahdollisuuksia ja torjua uhkia hallitusti. Mahdollisia kehittämistoimia selvitellään ja uudistuksia kokeillaan aktiivisesti. Julkisten varojen käyttö pysyy sekä määrältään että kohdentymiseltaan ennallaan. Edistyvässä Suomessa kehitys etenee suurin piirtein nykyistä tahtia. Digitalisoitumisen edellyttämä infrastruktuuri on lähes täysin rakentunut ja digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan sen toimintatapoja maltillisesti muuttaen. Yksittäisen ihmisen tai yrityksen näkökulmasta tilanne säilyy nykyisen kaltaisena, mutta merkittävä kehittymispotentiaali jää hyödyntämättä. Digitaalisuutta hyödynnetään, mutta useimmiten turvaudutaan vielä perinteisiin toimintatapoihin. Suomen sijoittuminen erilaisissa globaaleissa kilpailukykyä ja digitaalisuuden hyödyntämistä mittaavissa vertailuissa riippuu siitä, missä tahdissa keskeiset verrokkimaat kehittyvät. Nykyisia viestintäverkkoja ja digitaalisia palveluita ylläpidetään, mutta digitaalisen hyödyntämisen kärkeä on vaikea saavuttaa. Viestintäyhteyksien laatu ja saatavuus paranevat merkittävästi tehtyjen päätösten seurauksena. Samaan aikaan tarjottavien sähköisten palveluiden määrällinen ja laadullinen kehitys on nopeaa ja kysyntä uusille palveluille kasvaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yhteyksien tarjonta ei enää pysty riittävässä määrin vastaamaan yhteyksien laatuun ja saatavuuteen kohdistuvia vaatimuksia. Yhteiskunnan toimintakyky nojaa tieto- ja viestintäteknologian käytön ohella toimintamallien muutokseen ja kykyyn vastata muuttuviin käyttäjätarpeisiin. Tämä kehitys etenee omalla painollaan. Esimerkiksi hallinnonalojen välinen yhteistyö lisääntyy yhteisten pilottiprojektien muodossa ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat sitä mukaan, kun käyttäjät omaksuvat uusia vaikuttamistapoja. Sen sijaan todelliset muutokset erityisesti avoimuuden, jakamisen kulttuurin tai liiketoimintamallien ja elinkeinorakenteen uudistumisen osalta jäävät vähäisiksi. Liikennejärjestelmää ylläpidetään palvelutasoajatteluun pohjautuen, tavoitteena tarjota yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja ja ratkaisuja. Ylläpidossa joudutaan väistämättä tekemään totuttua painokkaampia valintoja ja priorisointeja, joilla voi olla alueellisia tai epätasa-arvoistavia vaikutuksia, kun koko verkkoa ei pystytä ylläpitämään nykystandardien tai asiakkaiden odotusten mukaisesti. Liikenneverkon laajuuteen (yhteydet, satamat, lentoasemat) ei puututa valtion aktiivisin toimin. Liikenneväylien rahoitus ja ylläpitovastuut pohjautuvat paljolti nykyisiin käytäntöihin. Rahoitustaso säilynee entisen kaltaisena, mikä pakottaa tekemään valintoja. Yleiseurooppalaisen kehityksen mukaisesti edetään kuitenkin kohti käyttäjä ja saastuttaja –maksaa periaatteita. Liikennesektorilla hyödynnetään uusia hankintakeinoja ja hankintaosaaminen kattaa palveluiden ja ratkaisujen hankkimisen Liikennesektorin sääntelykehikon tarkoituksenmukaisuutta ryhdytään tarkastelemaan kriittisesti. Totuttujen liikennemuotojen rajapintoihin syntyy uudentyyppisiä liikennepalveluita eri kansalaisryhmien tarpeeseen, mutta rakenteellisia tai käyttäjälähtöisyyttä suuresti edistäviä muutoksia ei tapahdu. Kuluttujansuoja säilyy hyvällä tasolla, vaikka syntyvät uudet palvelut aiheuttavat jatkuvaa painetta sääntelyn kehittämiseen. Tietoturvan taso ja kansalaisten tietoisuus digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä paranevat. Yksityisyyden suojan ja luottamuksellisen viestinnän suoja säilyvät korkealla tasolla, eikä Suomessa tehdä päätöksiä, joilla niitä heikennetään.Tietoturvaosaaminen ja kyberuhkiin varautuminen on hyvällä tasolla. Suomeen kohdistuu merkittävä kiinnostus tehdä tietointensiivisiä investointeja. Kehittämis- ja markkinointiponnistukset kehittyvät samassa tahdissa kilpailijamaiden kanssa. Merkittävää kilpailuetua suhteessa muihin maihin ei pystytä luomaan. Suomeen on syntymässä uuden liikenteen liiketoimintaa, mutta verkostoja ja vahvaa osaamista ei pystytytä vielä valjastamaan globaalien markkinoiden vientituotteiksi. Globaalin media- ja muiden sisältöpalveluiden tarjonnan kasvaessa kotimaisen sisältötuotannon on uudistuttava. Kehityksellä vastataan muuttuvaan toimintaympäristöön, mutta kotimaiset mahdollisuudet vastata globaaliin tarjontaan eivät parane. Kansallisilla toimenpiteillä pyritään siihen, että kaikille suomalalaisille on tarjolla laadukkaita sisältöpalveluita. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa otetaan jossain määrin huomioon myös energiatehokkuusnäkökohdat. Käyttäjät ovat tietoisia ympäristö- ja tieto- ja viestintäteknologian energiatehokkuusulottuvuudesta, mutta vähähiiliseen kehitykseen liittyvät näkökohdat eivät ole ratkaisevia. Tieto- ja viestintätekniikan avulla korvataan perinteisiä toimintoja, mutta merkittäviä ympäristöhyötyjä ei vielä saada. Liikenteen siirtyminen uuteen aikakauteen, pois öljyn käytöstä, on jo alkanut. Uusien polttoaineiden käytössä edetään kuitenkin melko varovaisesti, eikä valmistuksen kotimaista potentiaalia pystytä hyödyntämään täysimääräisesti. Uudenlaisen toimintaympäristön edellyttämä osaaminen kehittyy, mutta huippuosaamista kehittyy vain harvoilla aloilla. Koulutusjärjestelmä pystyy kohtuullisesti vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmä edistää sitä, että kaikilla on mahdollista hankkia perustaidot digitaalisessa ympäristössä toimimiseen.	Uudistuvan Suomen skenaariossa reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja tartutaan uusiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on ottaa laajasti käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja ja luoda edellytyksiä uusien kehittämiselle. Julkisten varojen taso pysyy ennallaan, mutta kohdentaminen muuttuu. Uudistuvassa Suomessa digitaalisen murroksen merkitys ymmärretään laajasti ja digitaalisuuden mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Yhteiskunnan voimavaroja investoidaan merkittävästi digitaalisen murroksen hallittuun vauhdittamiseen kaikialla yhteiskunnassa. Tämä saattaa ehkä tarkoittaa vaikeita päätöksiä monilla perinteisillä toimialoilla ja perinteisten palveluiden tarjonnassa. Päätösten myönteiset ja kasvua vauhdittavat vaikutukset näkyvät työllisyytenä, kasvuna ja hyvinvointina kuitenkin pidemmän ajan kuluttua. Digitaalisessa muutoksessa keskitytään erityisesti yleisten digitaalisten rakenteiden luomiseen ja vahvistamiseen. Yhä useampi palvelu tuotetaan ja käytetään digitaalisesti vähentäen fyysisesti tuotettujen palvelujen tarvetta. Tämän myötä myös fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan yhä enemmän. Rakennetaan päämäärätietoisesti suotuisa toimintaympäristö palveluille ja ratkaisuille, jotka rakentuvat pilvipalveluiden, suurten tietomassojen käsittelyyn, mobiliteetin ja esineiden internetin varaan. Kehitystyössä menestyvät toimijat, jotka vastaavat kysyntään innovatiivisesti luoden digitaalisia yritystoimintaa edistäviä ja ihmisten arkipäivää helpottavia ratkaisuja. Toimintamallien muutosta vauhditetaan toimialoja uudella tavalla yhdistävillä piloteilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Samalla synnytetään klustereita, jotka toimivat aktiivisesti pilvipalveluiden käytön, tietoon perustuvan palvelukehityksen, mobiliteetin ja esineiden internetin yhdistämiseksi. Digitalisaation hyödyntämisen ohella Suomen kilpailukyvystä huolehditaan sujuvilla yhteyksillä. Liikenteessä korostuu alueiden saavutettaavuus sekä toimivat kansainväliset yhteydet. Liikennejärjestelmää on tarve kehittää erityisesti toimintavarmuuden näkökulmasta, liikennemuotojen yhteentoimivuutta parantamalla sekä liikenteen ohjauksen keinoin. Edistyneilllä liikenteen tietoon ja teknologiaan liittyvien uusia ratkaisujen ennakkoluulottomalla käytöllä pystytään paikkaamaan rahoituksen niukkuudesta juontuvia turvallisuus- ja toimintavarmuuspuutteita. Liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämiseen panostetaan ja varmistetaan, että tieto on avointa, helposti saatavilla sekä laadukasta ja luotettavaa. Tämä heijastuu suoraan myös asiakkaiden liikkumiseen parantaen muun muassa matkojen ennakoitavuutta ja hallittavuutta. Liikkumisen palveluihin syntyy operaattoriyrityksiä, jotka eri palveluja yhdistämällä tarjoavat käyttäjille helppokäyttöisiä liikenteen kokonaispalveluja. Yksittäisten hankkeiden ja kokeilujen kautta luodaan toimintaympäristö, joka sekä houkuttelee ulkomaisia sijoittajia ja toimijoita Suomeen että parantaa suomalaisten liikennesektorin toimijoiden mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Liikenteen ympäristökysymysten päähuomio on vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistämisessä. Suomessa on näihin liittyen osaamista ja yritystoimintaa, jolla on myös merkittävää kansainvälistä potentiaalia. Lainsäädännön lisäksi käytössä on liikennejärjestelmän käytön tehokkuutta ja ympäristövaikutuksia vähentäviä ohjaustyökaluja. Liikennesektorilla hyödynnetään rohkeasti uusia hankintakeinoja kaikilla tasoilla. Aktiivisen toiminnan seurauksena varmistetaan Suomen pysyminen maailman kärkijoukossa digitalisoitumiskehityksessä. Kehitys on kuitenkin jossain määrin epätasaista, ja eri aloilla muutoksen välttämättömyyteen herätään eri tahdissa. Tämän seurauksena jotkut toimialat tulevat kärsimään ja vaarana on, että jotkin toiminnot ja palvelut siirtyvät enenevässä määrin ulkomaisten toimijoiden käsiin. Esimerkkinä tästä on kaupan alan kehitys, jossa suomalaiset toimijat eivät ole pystyneet ajoissa vastaamaan ulkomaisen verkkokaupan kehitykseen ja asiakkaiden muuttuneisiin tottumuksiin. Tällaisten toimintojen osalta kehityskulun kääntäminen on myöhemmin vaikeaa. Suomessa kehitetään aktiivisesti yksityisyyden suojan ja luottamuksellisen viestinnän suojan tasoa ja lisätään kansalaisten tietoisuutta digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä. Tavoitteen on myös profiloitua kansainvälisesti tietoturvaa edistäen. Suomella on hyvä maine tietoturvallisena maana, mikä houkuttelee tietoon perustuvien palveluiden kehittäjiä ja tarjoajia sijoittumaan Suomeen. Viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta parannetaan kautta maan, jotta kasvavaan sähköisten palveluiden tarjontaa ja kysyntään pystytään vastaamaan. Suurilla kaupunkiseuduilla ja valtaväylien varrella palveluiden kysyntä kasvaa muuta maata enemmän, joten riittävän kapasiteetin varmistaminen vaatii näillä alueilla erityistä panostusta. Myös ulkomaanyhteyksiin panostetaan. Suomalainen sisältötuotanto säilyttää elinvoimaisuutensa globaalin media- ja muiden sisältöpalveluiden tarjonnan kasvaessa. Kotimaiset toimijat pystyvät ylläpitämään kiinnostavaa journalistista sisältöä ja kehittämispanostukset kohdistuvat kotimaan markkinoille. Luovan alan liiketoimintamahdollisuudet paranevat ja sisältötoimijat toteuttavat koko toimialaa edistäviä yhteishankkeista, vaikka kilpailu alan sisällä on kovaa. Energiatehokkuuteen ja ”vihreyteen” liittyvät näkökohdat huomioidaan yhtenä muuttujana viestintäverkkojen rakentamista ja digitaalisten palveluiden tarjontaa koskevissa ratkaisuissa. Käyttäjien osaavat jo vaatia energiatehokkaita digitaalisia palveluita. Tieto- ja viestintätekniikan tuotantoketjuja ja niiden ympäristövaikutuksia osataan arvioida elinkaarimallinnuksin. Perinteisten toimintojen korvaaminen tieto- ja viestintätekniikalla kerryttää jossakin määrin myös ympäristöhyötyä. Suomeen karttuu digitaalisen toimintaympäristön edellyttämä huippuosaamista. Koulutusjärjestelmää vastaa hyvin työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmän eri asteilla kiinnitetään huomiota digitaalisessa toimintaympäristön perustaitojen kartuttamiseen.	Rohkean Suomen skenaariossa toimintaympäristön mahdollisuudet otetaan haltuun täysimääräisesti ja muutokseen lähdetään mukaan rohkeasti. Tavoitteena on yhdistää toimintoja, muuttaa rakenteita olennaisesti ja luoda voimakkaasti uutta. Julkisten varojen käytössä on valmius olennaisiin määrällisiin muutoksiin ja uudelleenkohdentamiseen. Rohkeassa Suomessa koko yhteiskunnassa on laajasti ymmärretty digitalisoitumiskehityksen toimintatapoja sekä talouden ja yhteiskunnan rakenteita muuttava vaikutus. Suomeen luodaan mekanismit digitaalisen kehityksen tukemiseen siten, että jokaisen sektorin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon oppien samalla ennakkoluulottomasti muilta. Voimavarat suunnataan uusien toiminta- ja ansaintamallien luomiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Panostukset ovat merkittäviä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lyhyellä aikavälillä toimenpiteiden vaikutukset voivat olla radikaaleja, mutta ne luovat pohjan kasvun ja uudistumisen kautta vahvistuvalle hyvinvoinnille. Digitaalista kehitystä ja uusien sähköisten palveluiden syntymistä ja käyttöä vauhditetaan lainsäädännöllisten ja muiden esteiden purkamisella. Luodaan sellainen lainsäädännöllinen viitekehys, joka kestävällä tavalla muodostaa perustan digitaalisen yhteiskunnan toiminnalle. EU-tasolla varmistetaan toimiva markkinasääntely, jolla turvataan eurooppalaisten toimijoiden menestymisen edellytykset suhteessa globaaleihin toimijoiden. Suomi nousee maailman kärkimaaksi useilla digitaalisen kehityksen alueilla ja on kokonaisuutena arvioiden maailman johtava digimaaksi. Suomeen syntyy maailman johtava keskittymä dataintensiivistä teollisuutta ja palvelunkehitystä. Mahdollisimmat monet toiminnot tuotetaan ja käytetään digitaalisessa muodossa ja teknologia tukee myös fyysisten suoritteiden toteuttamista. Liikennesektorilla tämä mahdollistaa täysin uusien, käyttäjäystävällisten palvelujen syntymisen, mutta edellyttää myös lainsäädäntökehikon ennakkoluulotonta uudelleenarviointia. Muilla toimialalla tapahtuvat muutokset, muun muassa verkkokaupan yleistyminen ja sen vaikutukset logistiikkaan, vaikuttavat voimakkaasti liikenteeseen ja muutos on onnistuneesti ennakoitu. Viestintäinfrastruktuuri on sekä kansallisten että kansainvälisten yhteyksien osalta maailman huippua. Käyttäjät pystyvät kaikkialla hyödyntämään eri palveluita sujuvasti, eikä yhteyksien kattavuus, laatu ja kapasiteetin riittävyys muodosta pullonkauloja digitaaliselle kehitykselle. Suomesta tarjotaan maailmanluokan innovatiivisia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät pilvipalveluiden hyödyntäminen, suurien tietomassojen hyödyntäminen, mobiilius ja esineiden internetin mahdollisuudet. Kansalaisille halutaan tarjota hyvää elämisen tasoa, mutta tiedostetaan ja tiedotetaan selkeästi, että tietyillä alueilla painotetaan edullista asumista, puhdasta luontoa ja erinomaista viestintäverkkoa toimivan liikenneverkon sijaan. Suomi on jaettu selkeästi erilaisiin vyöhykkeisiin, joissa eri osissa elämän eri osa-alueet on painotettu eri tavalla ja nämä on huomioitu selkeästi liikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Suomi on liikenteen edelläkävijä tiedon ja teknologian käyttöönotossa. Liikennesektorille syntyy täysin uusia toimijoita, liikenteen operaattoreita, jotka eri palveluja ja alustoja yhdistelemällä tuottavat laajoja palvelukokonaisuuksia asiakkaiden moninaisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Erilaiset sosiaalisen liikenteen (kulkuneuvojen yhteiskäyttöisyys, kimppakyydit, jne.) muodot valtavirtaistuvat ja tehostavat osaltaan liikennejärjestelmän käyttöä. Suomalaisten riippuvuus yksityisesti omistetusta henkilöautosta vähentyy erityisesti kaupunkiseuduilla. Käynnissä laajoja julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita tavoitteena liikenteen uusien palveluiden markkinan syntyminen. Kokeilukulttuuri on juurrutettu ja Suomesta on muodostunut myös kansainvälisesti houkutteleva alusta uusien palveluiden kehittämiselle. Hankinnoilla ja lainsäädännöllisiä esteitä purkamalla vauhditetaan markkinaehtoisten liikennepalveluiden kehittymistä siten, että nykyinen moottoroitu henkilökuljetussuorite tuotetaan huomattavasti pienemmillä ajoneuvokilometreillä ja päästöillä uusia yhteiskäyttöisiä ja verkostomaisia liikkumispalveluja sekä päästöttömiä kulkumuotoja hyödyntäen. Liikennejärjestelmän rahoituksessa ohjaava periaate on ”hyötyjä maksaa” tai "saastuttaja maksaa”. Liikennehankkeita rahoittavat valtio, kunnat sekä enenevässä määrin muut liikennehankkeista hyötyvät tahot. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja palvelut lisääntyvät. Kaupunkiseutujen raideliikenne on toimiva osa liikennejärjestelmäkokonaisuutta. Uudistettu liikenteen verotus ohjaa kuluttajien valintoja. Samanaikaisesti luodaan tilaa liikenteen uuden teknologian ja palvelujen markkinoille kaikissa liikennemuodoissa. Kaupungeissa uusia käyttövoimia on tarjolla aitona vaihtoehtona henkilöautojen ohella myös joukkoliikenteessä ja jakeluliikenteen ajoneuvoille. Lisäksi luodaan mahdollisuus toteuttaa päästöttömien ja automatisoitujen ajoneuvojen kaupunkialueita. Liikenteen energiatehokkuus parantuu rajusti ja se painaa entistä enemmän myös kuljetustyritysten päätöksenteossa. Suomi on korkean tietoturvan maa ja alan kansainvälinen vaikuttaja. Maamme maine kansainvälisenä yksityisyyden suojan ja luottamuksellisuuden suojan kärkimaana on kiistaton. Kansalaisten erinomainen osaaminen digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä edistää luottamusta yhteiskunnan digitaaliseen toimivuuteen. Suomalaiset sisältöpalveluiden tuottajat pystyvät luomaan monipuolisia sisältöjä, jotka menestyvät myös kansainvälisesti. Laajemmat markkinat ja tulopohja edistävät myös kansalliskielillä tarjottavan sisällön saatavuutta. Huolehditaan siitä, että verotukseen ja tekijänoikeuksiin sekä muuhun sääntelyyn liittyvillä sekä kanallisilla että EU-tason ratkaisuilla poistetaan mahdolliset pullonkaulat ja esteet digitaalisen sisällön tuotannolle ja kuluttamiselle. Alan kotimaiset toimijat tekevät yhteistyötä vastatakseen kovenevaan globaaliin kilpailuun. Tietoliikenne- ja viestintäinfrastruktuuri ja –palvelut suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkaasti. Käyttäjien valitessa palveluntarjoajia ja eri palveluita energiatehokkuus on yksi keskeinen valintaperuste. Perinteisten toimintojen korvaaminen tieto- ja viestintätekniikalla kerryttää merkittävästi myös ympäristöhyötyjä. Suomi on johtava maa vihreän tieto- ja viestintätekniikan elinkaariarvioinnissa ja ympäristötiedon hyödyntämisessä. Suomeen kehittyy laajalla rintamala digitaalisen toimintaympäristön edelyttämää huippuosaamista ja Suomen innovatiivinen järjestelmä houkuttelee osaajia myös muista maista. Koulutusjärjestelmä tuottaa osaajia uusiin digitaalisen kehityksen mukanaan tuomiin ammatteihin. Koulutusjärjestelmä takaa sen, että kaikilla on erinomaiset valmiudet digitaalisessa toimintaympäristön haltuunottoon.

Teema 1: Liikenne ja viestintä palveluna

Teeman kuvaus

Taustaa

Internetin ja siihen nojautuvien digitaalisten järjestelmien ja palveluiden kasvu jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Kehitys on muuttanut radikaalisti teollisuuden, kaupan ja palveluiden rakenteita ja liiketoimintamalleja. Useiden teknologisten ja yhteiskunnallisten trendien yhteisvaikutuksen seurauksena muutoksen vauhti kiihtyy entisestään. Digitalisaation nopeasta hyödyntämisestä ja omaksumisesta on tullut keskeinen kilpailukykytekijä lähes kaikilla toimialoilla julkinen sektori mukaan lukien.

Digitalisoituva yhteiskunta muuttaa myös ihmisten vaatimuksia. Digitaalisten palveluiden on oltava kohtuullisin ehdoin kaikkien saatavilla. Niiden on oltava myös luotettavia ja helppokäyttöisiä. Julkisen sektorin kannalta älykkäiden ja käyttäjäystävällisten palveluiden kehittäminen on yksi vastaus näköpiirissä oleviin taloudellisiin kestävyysongelmiin.

Julkinen sektori kehittää aktiivisesti omia palveluitaan. Samalla se voi edesauttaa myös kilpailukykyisen, älypalveluja tuottavan yritystoiminnan kehittymistä muun muassa avoin data -politiikalla, innovatiivisilla hankinnoilla ja ennakkoluulottomalla yksityisen ja julkisen sektorin yhteisellä (PPP) kehitystyöllä.

Digitalisaation myötä toimialojen väliset rajat hämärtyvät. Suomessakin useiden suurten valmistavan teollisuuden yritysten liikevaihdosta jo huomattava osa muodostuu palvelusita. Suuret kansainväliset internet-yhtiöt ovat jo merkittäviä toimijoita paitsi tieto- ja viestintätekniikka-alan eri osa-aluiella mutta myös sähköisessä kaupassa, mediassa ja viihdepalveluissa. Näyttää siltä, että ne ovat vähitellen tunkeutumassa myös rahoitusalalle ja muille uusille toimialoille. Tämä kehitys haastaa paljolti toimialakohtaisen ja kansallisiin rajoihin perustuvan sääntelyn.

Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti myös liikenteeseen. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, palveluiden ja tiedon yhteentoimivasta kokonaisuudesta, jossa liikennemuodot toimivat nykyistä joustavammin yhteen. Samalla syntyy uudentyyppisiä liikkumis- ja tietopalveluja.

Liikennejärjestelmien digitalisoituessa fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan enenevässä määrin. Markkinoille on tulossa enenevästi liikennepalveluita asiakastarpeita vastaavasti niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Julkisin varoin turvataan tarkoituksenmukainen palvelu siellä, missä se ei markkinaehtoisesti toteudu.

Liikenteen palvelut tuotetaan tehokkaasti, ja taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Uusien palvelumarkkinoiden vauhdittajina toimivat vähentynyt kiinnostus oman auton omistamiseen sekä huimaa vauhtia etenevä liikenteen automatisoituminen.

Suomeen syntyy edistyksellisten liikennepalveluiden osaamista ja tuotantoa, joista saadaan myös vahvoja vientituotteita globaaleille markkinoille. Uusilla palveluilla ratkaistaan yhä enemmän usean hallinnonalan yhteisiä ongelmia ja tarpeita. Siksi niiden kehittäminen ja suunnittelu on tehtävä saumattomana yhteistyönä. Yksityisellä sektorilla on vastuu innovaatioiden ja uusien vientituotteiden tuottamisesta. Liikennesektorin toimintaedellytysten aktiivisella kehittämisellä voidaan myös edesauttaa suomalaisten yritysten kehittymistä liikennepalvelujen globaaleiksi markkinajohtajiksi.

Liikenne- ja viestintäpolitiikassa on edistyksellisiä palveluita käsittelevän teeman puitteissa tunnistettu neljä keskeistä hallinnollista kehittämisaluetta. Näitä ovat liikenteen palvelumarkkinat ja energiareformi, älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut sekä monipuoliset sisällöt.

Liikenteen palvelumarkkinat

Suomella on olosuhteiltaan kaikki edellytykset kehittyä liikennesektorin edelläkävijämaaksi. Lähivuosien tärkeänä tehtävänä on tukea liikenteen palvelumarkkinoiden kehittymistä, joka on keino parantaa liikennejärjestelmän tuottavuutta ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Tämä edellyttää julkisen ja markkinaehtoisen palvelutarjonnan uudelleenarviointia. Liikkujat ja kuljetuksia tarvitsevat haluavat ostaa kokonaispalvelua, jossa hinta, laatu ja aika painottuvat asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiointitarpeisiin on saatavissa eri alueille ja eri elämänvaiheisiin sopivia liikkumisen ja kuljettamisen palveluja. Kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden ratkaisuja on pohdittava yhä yksilöidymmin ja myöntäen, että samat ratkaisut eivät päde kaikkialla. Tavoitteena on aidosti helppokäyttöiset ja osaksi kokonaisuutta yhdisteltävät palvelut.

Uusien palvelujen syntymistä tulee vauhdittaa erityisesti nykyisten liikennemuotojen rajapintoihin. Tässä yhteydessä on syytä pohtia ennakkoluulottomasti myös henkilö- ja pientavarakuljetusten osittaisia yhdistämisen mahdollisuuksia. Usein uusia ratkaisuja ei aina voida ottaa suoraan käyttöön, vaan niihin on edettävä hallinnon eri tavoin tukemien kokeilujen kautta. Hallinnon on luotava puitteet, jotta kokeiluja voidaan käynnistää ketterästi.

Hallinto toimii uudistumisen mahdollistajana. Sääntelyn, ohjauksen ja hankintamenettelyiden kautta luodaan edellytyksiä toimialojen kehittymiselle ja elinkeinojen toiminnalle. Uusien palvelujen vauhdittamisessa on kiinnitettävä huomiota myös teknologiariippumattomuuteen sekä siihen, että toimijoita kannustetaan kehittämään ratkaisuja ja palveluja suoraan globaaleille markkinoille, sillä tulevaisuuden voimakkaan kasvun markkinat ovat Suomen ja Euroopan ulkopuolella. Globalisoituvan maailman liiketoimintalogiikan ymmärtäminen asettaa myös hallinnolle uusia osaamisvaatimuksia. Verkostomainen ja avoin toimintatapa (PPPP eli Public-Private-People Partnership) takaa asiakkaiden ja sidosryhmien osallistumisen ja sitoutumisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Lainsäädännöllä varmistetaan reilu kilpailu, mahdollistetaan laajasti markkinoille pääsyä ja ehkäistään markkinahäiriöitä. Käyttäjien tarpeet huomioidaan turvaamalla kuluttajasuoja ja tietosuoja sekä palvelujen saatavuus ja helppokäyttöisyys. Sääntelyssä tulee tarvittavassa määrin huomioida EU:n ja kansainvälisten sopimusten asettamat reunaehdot. Samaan aikaan Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa kansainvälisellä ja EU-tasolla siten että sääntelyssä huomioidaan Suomen erityisolosuhteet (talvi, maantiede, ohuet tavara- ja matkustajavirrat). Lisäksi Suomen tulee toimia osaltaan aktiivisesti myös EU:ssa myönteisen toiminta- ja sääntely-ympäristön luomiseksi liikenteen uusille palveluille. Erityisesti uusia innovaatioita estävän kansainvälisen sääntelyn tulkintaan ja sisältöön vaikutetaan aktiivisesti esteiden poistamiseksi. Sääntelyn on lisäksi oltava riittävän joustavaa, jotta se ottaa huomioon myös tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset ja asiakastarpeet. Sääntelyn rinnalla on tarve vahvistaa valtion muita ohjauskeinoja, erityisesti informaatio-ohjausta sekä ja taloudellista ohjausta (kannustimet, verotus, maksupolitiikka).

Liikenteen energiareformi

EU-lainsäädännön mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2020 olla 15 % pienemmät kuin vuonna 2005. Kotimaisten tavoitteiden mukaan liikenteen kokonaisenergiankulutuksen tulee olla 4 % nykyistä (2014) pienempi liikenteen kasvusta huolimatta. Koko liikennejärjestelmässä on oltava kattava perusvalmius uusiutuvien polttoaineiden tai sähkön käytölle kaikissa liikennemuodoissa. Tavoitteena on, että uudet käyttövoimat vähentävät öljyriippuvuutta kaikissa liikennemuodoissa, ja että euromääräinen liikenteen uusiutuvien polttoaineiden vienti ylittää fossiilisten polttoaineiden tuonnin arvon. Uusien käyttövoimien kautta myös liikenteen muita päästöjä, kuten laivaliikenteen rikkipäästöjä ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä, voidaan rajoittaa voimakkaasti. Sähkön käyttöä aitona vaihtoehtona edistetään erityisesti kaupunkiliikenteessä. Sähköisessä liikenteessä voi akkujen lisäksi toimia tulevaisuudessa myös vety tai paineilma, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös sähkön tuotannolle niin kaupunki- kuin kiinteistötasollakin.

Liikennesektorilla on vahva rooli puhtaan teknologian edelläkävijänä. Julkinen sektori hankintoineen on tässä keskeisessä asemassa kotimarkkinareferenssien luojana. Potentiaalia liikkumisen määrän ja liikenteen energiankulutuksen pienentämiseksi tuovat myös yritysten kehittämät uudenlaiset yhteiskäyttöiset liikenne- ja kuljetuspalvelumallit, joiden esteitä tulee julkisen sektorin toimin aktiivisesti purkaa myös ympäristönäkökulmasta. Joukkoliikenteen ja liikenteen uusien palvelujen kehittämisen lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on merkittävä kaino liikenteen energiankulutuksen vähentämiseksi. Kävelyä ja pyöräilyä edistämällä voidaan samalla vähentää myös liikenteen muita päästöjä ja parantaa kansanterveyttä.

Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut

Tieto- ja viestintätekniikan ja siihen perustuvien erilaisten sovellusten ja palvelujen kehitys on edennyt vaiheeseen, jossa yhä useampia palveluja voidan kehittää ns. älykkäiksi. Liikenteen, kaupan, teollisuuden ja muiden palvelujärjestelmien älyratkaisujen kehittämisen ja toimivuus edellyttävät luonnollisesti sitä, että niiden taustajärjestelmät, lainsäädäntö mukaan lukien, ovat kunnossa.

Palvelujen digitaisoinnilla ja digitaalisia järjestelmiä hyödyntämällä voidaan tehostaa ja parantaa monia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Tällä hetkellä digitaalisilla palveluilla on mahdollista korvata ja täydentää perinteisiä palveluiden tuottamisen tapoja. Digitaalisten toimintatapojen läpäistessä koko yhteiskunnan yhä useammat palvelut ja toiminnot ovat saatavissa tai käytettävissä sähköisessä muodossa. Olemme myös vähitellen siirtymässä vaiheeseen, jossa esimerkiksi kirjallinen asiointi viranomaisten kanssa voidaan kokonaan digitalisoida. Tämä edellyttää sitä, että palvelut on suunniteltu huolellisesti ja ne täyttävät esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden vaatimukset.

Julkisten palveluiden taustalla olevien tietojärjestelmien digitalisointi ja järjestelmien rajapintojen avoimuus mahdollistavat palvelujen kehittämisen entistä älykkäämmiksi. Tietojen kulkiessa järjestelmästä toiseen palvelujen laatua voidaan parantaa ja niiden tuottamisen kustannuksia alentaa. Samalla tulee huolehtia siitä, että palveluiden tarjonta toteutetaan yksityisyyden suojan vaatimuksia unohtamatta-

Monipuoliset sisällöt

Internetistä on nopeasti tulossa myös perinteisten audiovisuaalisten palveluiden merkittävä jakelukanava. Kysymys ei ole pelkästään teknologisesta muutoksesta, vaan myös sisällöt, liiketoimintamallit ja käyttäjien odotukset ja käyttötavat muuttuvat.

Internet-palvelujen kehittämisessä ja internetin hyödyntämisessä muutama amerikkalainen yritys on viime vuosina saanut keskeisen aseman. Näiden yritysten menestys perustuu paljolti niille kerääntyneen digitaalisen asiakastiedon tehokkaaseen käyttöön sekä viime vuosina myös pilvipalveluiden, sosiaalisen median ja erilaisten mobiililaitteiden yleistymisen mahdollistamien ratkaisujen ylivertaiseen hyödyntämiseen. Median kannalta syntynyt tilanne on sekä haaste että mahdollisuus. Yhtäältä suuret kansainväliset toimijat ovat jo ottaneet huomattavan osan suomalaiselle medialle aikaisemmin kanavoituneesta mainosrahoituksesta, toisaalta ne ovat tarjonneet globaalin ja teknisesti helpon jakelualustan muun muassa menestyneille suomalaisille peliyrityksille.

Suomessa on edelleen vahva ja laadullisesti korkeatasoinen mediajärjestelmä, jonka toimintaympäristö on erittäin kilpailtu. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä alan yritysten on kyettävä omaksumaan nopeasti uusia toimintatapoja ja ansaintamalleja. Samalla on kuitenkin kehitettävä edelleen perinteisä julkaisuja. Kannustavan lainsäädännön ja toimilupapolitiikan sekä innovaatiopolitiikan keinoin julkinen valta voi edesauttaa elinvoimaisen suomalaisen sisältöteollisuuden uudistumista uuden yritystoiminnan tärkeyttä unohtamatta.Digitaalisen murroksen keskellä on tärkeää kehittää johdonmukaisesti edellytyksiä sisältötarjonnan kehittämiselle kannustaen toimialaa rohkeisiin ja edistyksellisiin ratkaisuihin.

Paluu katsauksen pääsivulle

Teema I: Liikenne ja viestintä palveluna

Vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvien Editoi klikkaamalla tästä -linkkien kautta pääset muokattavalle sivulle, jossa voit kommentoida ao. taulukon sisältöä tai lisätä omia painotuksiasi.

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat Editoi klikkaamalla tästä	Uudistava lainsäädäntö. Selvitetään liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistusta, jolla yhtenäistetään sääntelyä ja varmistetaan markkinoiden toimivuus. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn samansuuntaisesti.	Uudistava lainsäädäntö. Aloitetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistuksen, liikennekaaren laadinta. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn aktiivisesti.	Uudistava lainsäädäntö. Kärkihankkeena toteutetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistus laatimalla liikennekaari, jossa mm. poistetaan rohkeasti esteitä joustavilta ja yksilöllisiltä palveluilta. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn rohkeasti sen uudistamiseksi.
	Palvelun laatu. Selvitetään käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeet eri alueiden erilaisten tarpeiden kartoittamiseksi.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta mukautetaan liikenteen julkisin varoin tarjottavaa palvelutasoa. Luodaan edellytyksiä liikenteen markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittymiselle.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta priorisoidaan liikenteen julkisin varoin tarjottavaa palvelutasoa. Vahvistetaan erityisesti markkinaehtoisen palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä.
	Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia.	Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia edelleen. Konseptia monistetaan useille alueille alueiden kehityksen vauhdittamiseksi.	Kasvuvyöhyke. Alueiden kehittäminen perustuu kasvuvyöhykeajatteluun.
	Liikkumistili. Selvitetään ja kokeillaan yhden yhteiskäyttöisen, palveluväylää hyödyntävän liikkumisen maksu- ja lipputilin käyttöönottoa.	Liikkumistili. Palveluväylään pohjautuva liikkumistili otetaan käyttöön.	Liikkumistili. Palveluväylään pohjautuva liikkumistilin otetaan käyttöön kytkien siihen hiilijalanjäljen seuranta ja kannustimet.
	Joukkoliikenne. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä matkaketjujen toimivuutta kehitetään, siellä missä niillä on potentiaalia. Turvataan perusliikkusmahdollisuudet haja-asutusalueilla.	Joukkoliikenne. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin ja sitä kautta kulkumuotojakaumaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa parantamalla. Haja-asutusalueiden liikennettä kehitetään eri sektoreiden välisenä yhteistyönä, joka huomioi ihmisten moninaiset palvelutarpeet.	Joukkoliikenne. Joukkoliikenteestä sekä kävelystä ja pyöräilystä tehdään ensisijaisia liikkumismuotoja kaupunkiseuduilla. Haja-asutusalueiden palvelut järjestetään palvelukokonaisuuksia, digitaalisia ratkaisuja voimakkaasti hyödyntäen.
	Kuljetusten yhdistäminen. Selvitetään ja kokeillaan miten muiden kuljetusten yhteydessä voidaan huolehtia myös postinkuljetuksesta ja lehtijakelusta erityisesti haja-asutusalueilla.	Kuljetusten yhdistäminen. Henkilö-, rahti- ja postikuljetukset ja lehtijakelu toimivat yhtenä logistisena kokonaisuutena käyttäjien tarpeista lähtien.	Kuljetusten yhdistäminen. Tarkastellaan ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämiseen kaupunki- ja pitkämatkaisessa liikenteessä.
	Liikennevakuutus. Lakia uudistetaan, jotta se ei estä henkilöautojen vertais- tai yhteiskäyttöä.	Liikennevakuutus. Uudistetaan lakia siten, että liikennevakuutus voisi määräytyä enemmän ajotavan seurantaan perustuvaan ajotavan ja -käyttäytymisen eroihin sekä ajomääriin.	Liikennevakuutus. Kehitetään lakia käyttäytymiseen ja ajomääriin perustuvan vakuuttamisen mahdollistavaksi.
Liikenteen energiareformi Editoi klikkaamalla tästä	Uudet käyttövoimat. Vähennetään asteittain liikenteen öljyriippuvuutta. Säilytetään biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Selvitetään uusiutuvan metaanin jakeluvelvoitteen mahdolliset hyödyt ja haitat. Toteutetaan meriliikenteen LNG-ohjelmaa.	Uudet käyttövoimat. Vähennetään asteittain liikenteen öljyriippuvuutta. Päivitetään sääntely ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitetaso ottamaan huomioon EU:n uudet, vuotta 2030 koskevat päästötavoitteet. Vaikutetaan EU-tasolla, jotta biopolttoaineiden tuotannon ja jakelun velvoitteet ovat pitkäjänteisiä investointeja tukevia. Jakeluvelvoitelaki laajennetaan kattamaan myös kaasumaiset biopolttoaineet. Sähköstä tehdään aito vaihtoehto kaupunkien joukko- ja jakeluliikenteessä. Edistetään nopean latauksen verkoston markkinaehtoista rakentamista. Toteutetaan meriliikenteen LNG-ohjelmaa etupainotteisesti. Tehdään suomalaisesta vaihtoehtoisesta lentopolttoaineesta Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailuvaltti.	Uudet käyttövoimat. Vähennetään aktiivisesti liikenteen öljyriippuvuutta. Päivitetään sääntely ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitetaso ottamaan huomioon EU:n uudet, vuotta 2030 koskevat päästötavoitteet. Varmistetaan liikenteen biopolttoaineiden sisämarkkinat EU-tasolla myös vuoden 2020 jälkeen. Sähköautojen latauksen järjestäminen asetetaan uusien kiinteistöjen ja keskeisten joukkoliikennekeskusten liityntäpysäköinnin vaatimukseksi. Luodaan edellytyksiä toteuttaa kokonaan päästöttömien ajoneuvojen kaupunkialueita. Jakeluvelvoitelaki laajennetaan kattamaan myös kaasumaiset biopolttoaineet. Varmistetaan, että suomalaista vaihtoehtoista lentopolttoainetta on saatavilla Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi keskeisillä maakuntakentillä.
	Liikennevälineet. Parannetaan liikenteen nykyisen verotuksen vaikuttavuutta informaatio-ohjauksen keinoin.	Liikennevälineet. Varmistetaan uusien teknologioiden yleistyminen liikenteessä muun muassa liikenteen verotusta kehittämällä sen nykyistä rakennetta muuttamatta.	Liikennevälineet. Nopeutetaan uusien teknologioiden yleistymistä liikenteessä taloudellisilla ohjauskeinoilla. Liikenteen verotus uudistetaan rakenteellisesti niin, että ajoneuvojen hankinnan verotuksesta siirrytään niiden käytön verotukseen.
	Markkinat ja innovaatiot. Puretaan esteitä uusien polttoaineiden ja käyttövoimien jakelun järjestämiseksi tavoitellen jakelun markkinaehtoisuutta. Huolehditaan, että lentoliikenteessä on käytössä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille.	Markkinat ja innovaatiot. Puretaan esteitä uusien polttoaineiden ja käyttövoimien markkinaehtoisen jakelun järjestämiseksi. Kannustetaan innovaatioihin, käyttäen tarvittaessa myös kohdennettua tukea. Tilaajan vastuuta kuljetuspalveluiden hankinnoissa lisätään energiatehokkuuden parantamiseksi.	Markkinat ja innovaatiot. Edistetään valtion toimin (muun muassa hankintoja suuntaamalla) uusien polttoaineiden ja käyttövoimien markkinoita ja innovaatioita. Liikenteen energiatehokkuudelle asetetaan toimijakohtaiset suositustasot, joiden toteutumista seurataan.
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut Editoi klikkaamalla tästä	Digitaaliset julkiset palvelut. Kehitetään nykyisten hallinnollisten rakenteiden pohjalta kansalaisten arkea ja elinkeinoelämän toimintaa helpottavia digitaalisia palveluita. Palveluiden kehittämistä nopeutetaan keräämällä käyttäjien kokemuksia jo kehittämisvaiheessa.	Digitaaliset julkiset palvelut. Palveluiden käyttöä edistetään rahallista arvoa olevien, vaikkakin pienten kannusteiden avulla (esim. veroehdotuksen sähköisestä palauttamisesta pieni hyvitys veroissa, uusien tunnistusvälineiden käyttöönotto).	Digitaaliset julkiset palvelut. Siirrytään (Tanskan mallin mukaisesti) täysin digitaaliseen hallintoon tekemällä sähköisten palveluiden käyttö pakolliseksi. Esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden eritysryhmien tarpeet huomioidaan kehittämällä yhteispisteiden verkostoa ja organisoimalla tehokas käyttäjätuki vapaaehtoisjärjestöjen avulla (mallia digi-tv-siirtymän toimintatavoista).
	Älykkäät palvelut. Edistetään digitaalisten palveluiden sovelluskehitys- ja käyttökulttuurin syntymistä Suomeen. Jokaisen ministeriön on siirryttävä älystrategioissaan seuraavalle tasolle (älystrategiat 2.0) tavoitellen suurempaa vaikuttavuutta. Ns. suurten haasteiden (terveyspalvelut, ikääntyvä väestö, ympäristön suojelu ja energiatehokkuus) ratkaisemisessa lähtökohtana on tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut.	Älykkäät palvelut. Jokaisella hallinnon sektorilla siirrytään älystrategiatyössä alueelliselle tasolle. Etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemisessa keskushallinto koordinoi alueellista kehittämistä siten, että jo tehdyt ratkaisut otetaan huomioon uusia kehitettäessä tavoitteena saada aikaan yhteensopivia järjestelmiä ja palveluita sekä levittää parhaita käytäntöjä.	Älykkäät palvelut. Älystrategioiden koordinointia ja etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemista ministeriöiden johdolla avustamaan perustetaan muutaman hengen ryhmä, joka kumppanikoodareiden tapaan toimien muuttaa toimintatapoja vähitellen organisaatioiden sisältä käsin.
	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Edistetään mm. avattua tietoa hyödyntäviä palveluita kaikilla toimialoilla rohkaisemalla kokeiluihin, pilotteihin ja toimijoiden yhteishankkeisiin.	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Raivataan lainsäädännöllisiä esteitä kokeiluhankkeiden tieltä. Perustetaan kansallinen palvelu, joka mahdollistaa henkilötietojen anonymisoinnin.	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Suomesta luodaan johtava kokeilusolmukohta (hub) mm. alueellisesti rajattujen kokeilulakien avulla.
	Postipalvelujen tarjonta. Postin peruspalvelut (ml. viisipäiväinen jakelu) turvataan kaikkialla maassa nykyisen sääntelyn mukaisesti. Käynnistetään digitaalisten postipalvelujen kokeiluja ja helpotetaan digitaalisten postipalveluiden tarjontaa.	Postipalvelujen tarjonta. Selvitetään postin käyttäjien tarpeita sen arvioimiseksi, onko harvaan asuttujen alueiden tarve postin yleispalvelulle laajempi kuin kaupunkiseuduilla.	Postipalvelujen tarjonta. Sopeutetaan postin yleispalveluvelvoite vastaamaan muuttuvia käyttötarpeita, jotta jokainen saa postin palvelut käyttöönsä joustavasti. Yleispalvelu voidaan toteuttaa tekniikkaneutraalisti fyysisesti tai digitaalisesti.
	Postikilpailu. Postitoimilupia myönnetään postilain mukaisesti. Tehostetaan postimarkkinoille pääsyä edellyttämällä postiyritykset avaavan kilpailijoilleen pääsyn jakeluverkkoon kohtuullisin ehdoin. Postinumeroiden ja osoiterekisterin avoimuutta ja hyödynnettävyyttä edistetään.	Postikilpailu. Tehostetaan postimarkkinoiden toimintaa kehittämällä määräävässä markkina-aseman sääntelyä ja tarkentamalla postinumerojärjestelmää ja postin osoiterekistereitä koskevaa sääntelyä. Siirretään postitoimilupien käsittely Viestintävirastoon.	Postikilpailu. Siirrytään postitoiminnassa toimiluvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyyn.
Monipuoliset sisällöt Editoi klikkaamalla tästä	Mediasisältöjen jakelu. Seuraava televisiotoiminnan teknologiasiirtymä antenniverkossa toteutetaan vaiheittain toimijoiden kanssa sovittavan suunnitelman mukaisesti. Laajakaistaverkkoja kehitetään siten, että niiden välityksellä voidaan jakaa koko maahan monipuolisia sisältöpalveluita.	Mediasisältöjen jakelu. Edistetään televisio- ja radiolähetysten jakelun siirtymistä kokonaan laajakaistajakeluun varmistaen siirtymäaikana riittävä perustarjonta perinteisillä jakeluteillä.	Mediasisältöjen jakelu. Laaditaan suunnitelma, miten tuetaan kaupallisen televisiolähetysten vaiheittaista siirtymistä kokonaan laajakaistajakeluun.
	Toimilupajärjestelmä. Maanpäällisessä lähetysverkossa turvataan toimiluvilla laadukkaat, kotimaiset televisio-ohjelmistot. Radiotoiminnan ohjelmistoluvat myönnetään korostaen paikallis- ja yhteisöradiotoimintaa osana monimuotoista radiotarjontaa.	Toimilupajärjestelmä. Arvioidaan television toimilupajärjestelmän tarvetta ja siirrytään maksutelevisiotoiminnan osalta ilmoitusmenettelyyn.	Toimilupajärjestelmä. Tuetaan kaupallisen television elinvoimaisuutta luopumalla televisiotoiminnan harkinnanvaraisista ohjelmistoluvista.
	Median sisältötuotanto. Toimilupapolitiikalla ja innovaatioita tukemalla kannustetaan sisältöpalvlujen tuottajia kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluiden tuottamiseen. Määräaikainen median innovaatiotuki suunnataan journalistisesti korkeatasoisten digitaalisten sisältöjen kehittämiseen.	Median sisältötuotanto. Varmistetaan, että televisiotoimijat sitoutuvat laadukkaan suomalaisen sisältötuotannon tarjontaan.	Median sisältötuotanto. Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon edistämiseksi.
	Julkinen palvelu. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun toimintaedellytyksistä huolehditaan tarkistamalla rahoitusta vuosittain valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaisella indeksillä edellyttäen nykyistä suurempaa panostusta kotimaiseen sisältötuotantoon.	Julkinen palvelu. Arvioidaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun laajuuden ja rahoituksen tason vaikutuksia sisältöpalvelujen tarjontaan ja kysyntään. Edellytetään julkisen palvelun yhtiöltä toiminnan tehostamista yleisen hallinnon tuottavuuskehityksen mukaisesti.	Julkinen palvelu. Mahdollistetaan julkisen palvelun yhtiölle yleishyödyllisten toimjoiden sponsoroimien ohjelmien lähettäminen ja edellytetään vastaavaa toiminnan tehostamista julkisen varoin rahoitettavasta toiminnasta.
	Verotus. Hyödynnetään EU:n arvonlisäverosääntelyn mahdollisuudet digitaalisten kirjojen ja lehtien arvonlisäverokannan laskemiseksi painettujen julkaisujen tasolle.	Verotus. Digitaalisessa muodossa jaeltavien lehtien ja kirjojen arvonlisäverokanta lasketaan samalle tasolle painettujen julkaisujen kanssa. Lehdistön arvonlisäverokantaa ei nosteta.	Verotus. Digitaalisten sisältöjen arvonlisäverotuksessa ajetaan EU:ssa linjaa, joka mahdollistaa alennetun verokannan soveltamisen kaikkiin digitaalisessa muodossa tarjottaviin sisältöpalveluihin.
	Tekijänoikeudet. Selvitetään ja arvioidaan tekijänoikeusjärjestelmän muutostarpeita digitaalisessa toimintaympäristössä.	Tekijänoikeudet. Tekijänoikeusjärjestelmää muutetaan siten, että palveluiden tarjoajat voivat joustavasti laajentaa tarjontaansa uusiin jakeluteihin. Otetaan käyttöön sopimuslisenssijärjestelmä.	Tekijänoikeudet. Journalististen sisältöjen digitaalista jakelua edistetään tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä. Entisiä toimintamalleja, erityisesti hyvitysmaksujärjestelmää, uudistetaan siirtämällä mahdolliset korvaukset budjettirahoitteiseksi.
	EU-sääntely. Huolehditaan siitä, että EU-tason lainsäädäntö ja muut käytännöt eivät muodosta pullonkauloja digitaalisen sisältöjen kehittämiselle ja jakelulle.	EU-sääntely. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että audiovisuaaliseen sisältöön kohdistuva sääntely kevenee ja muodostuu jakelutieneutraaliksi.	EU-sääntely. Vaikutetaan aktiivisesti EU-lainsäädännön kehittämiseen, sen varmistamiseksi, että eurooppalaisten toimijoiden ja käyttäjien edut tulevat huomioiduiksi.
Lisää oma painotus Editoi klikkaamalla tästä	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.

Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

• Yllä olevan taulukon kohtia pääset kommentoimaan klikkaamalla taulukon vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvää Editoi klikkaamalla tästä -linkkiä haluamasi painotuksen kohdalla. Klikkaus siirtää sinut sivulle, jota voi kuka tahansa muokata.
• Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
• Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä

• Paluu katsauksen pääsivulle

Teema 2: Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailuedun lähteenä

Teeman kuvaus

Voit laajentaa teeman kuvaustekstin klikkaamalla ao. Näytä yksityiskohdat -laatikossa show-kenttää.

Taustaa

Parhaillaan käynnissä olevaa digitalisaatiokehitystä on kutsuttu eri yhteyksissä teollisen vallankumouksen kolmanneksi vaiheeksi. Edistyneimmissä maissa kehitys on edennyt vaiheeseen, jossa infrastruktuurin rakentamisvaiheesta ollaan siirtymässä hyödyntämisen ja palveluiden kehittämisen vaiheeseeseen. Digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan ja digitaalisen tiedon hyödyntämisestä on tullut taloudellisen kasvun ja kilpailuedun keskeinen kiihdytin.

Internetiin yhteydessä olevien laitteiden ja niitä hyödyntävien palvelujen räjähdysmäisen kasvun sekä useiden muiden teknologisten ja taloudellisten kehitystrendien seurauksena tallennetun datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Samanaikaisesti suurten data-aineistojen varastointi- ja prosessointikustannukset ovat laskeneet jopa sadasosiin muutaman vuoden takaisesta tasosta. Nämä ilmiöt yhdessä mahdollistavat sen, että suurista datamääristä voidaan koostaa tietoa ja tehdä sen pohjalta päätöksiä lähes reaaliajassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että digitaalisen kehityksen ja laitteiden ”älykkyyden” kehittyessä esiin nousee uudenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joihin tulee löytää ratkaisut.

Digitalisten aineistojen hyödyntämisen esteet ovat madaltuneet, mutta datan keräytyminen erilaisiin siiloihin on edelleen merkittävä hidaste niiden hyödyntämiselle. Useissa tapauksissa data-aineiston arvo riippuu siitä, kuinka se voidaan yhdistää muihin aineistoihin. Henkilötietojen osalta perusteltu este on luonnollisesti tietojen luottamuksellisuus ja yksityisyyttä suojaava lainsäädäntö. Osittain tämä kysymys voidaan ratkaista teknisillä, esimerkiksi datan anonymisoinnin mahdollistavilla ratkaisuilla.

Liikenne- ja viestintäpolitiikassa on tietoon ja digitalisaatioon liittyvän teeman puitteissa tunnistettu neljä viestintä- ja liikennepoliittisesti keskeistä aihealuetta. Näitä ovat oikeus tietoon ja sen hyödyntämiseen, tiedon käsittelyn luotettavuus ja läpinäkyvyys, datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet sekä tieto ja digitalisaatio liikenteessä.

Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen

Tietoperusteisessa toiminnassa keskeinen kysymys on, kenellä on mahdollisuus saada eri yhteyksissä kerääntyvät digitaaliset tiedostot käyttöönsä ja hyödyntää niitä. Henkilötietojen osalta lähtökohtana tulisi olla mahdollisuus päättää "omasta" tiedosta ja sen käytöstä. Julkisen varoin kustannettu tieto (avoin data) tulee olla sekä kansalaisten että yritysten ja muiden organisaatioiden saatavilla ja helposti hyödynnettävissä.

Luottamuksen palauttaminen internetiin

Digitaalisuuden läpäistessä yhteiskunnan kaikki osa-alueet yhteiskunnan toimivuus perustuu luottamuksen luomiseen ja vahvistamiseen. Menestys riippuu kyvystämme luottaa tietotekniikkaan, digitaliseen palvelutuotatoon ja sääntöjen noudattamiseen myös internetissä.

Digitaalisen tiedon käsittelyn luotettavuus on pystyttävä varmistamaan kaikissa olosuhteissa ja tiedon käsittelyn tulee perustua yleisesti hyväksyttäviin toimintatapoihin. Erityisesti perusoikeuksiin liittyvä tiedon käsittely tulee olla läpinäkyvää ja perusoikeuksia rajoittavat toimenpiteiden tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuihin tarkoituksiin.

Digitaalisen talouden kasvu edellyttää, että digitaalisten palveluiden turvallisuus kyetään takaamaan. Tietoturva on kaikkien digitaalisa palveluita tarjoavien ja niitä käyttävien vastuulla j ajokaisen on ymmärrettävä oma osuutensa tästä vastuusta. Digitaalinen kasvu edellyttää myös sitä, että digitaalisuus uskalletaan ymmärtää mahdollisuutena ja uhkakuvien tarpeetonta korostamista vältetään. Sähköisen tiedon luotettavuudesta ja perusoikeuksien vahvasta suojasta on luotava suomalaisen yhteiskunnan valtti.

Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet

Data, tieto ja informaatio ovat yrityksen ja muiden organisaatioiden keskeinen menestystekijä. Digitaalisen datan arvo riippuu sen käytöstä ja sitä hyödyntävistä sovelluksista. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa data sekä siitä analytiikan avulla luotu tieto ja siihen perustuva päätöksenteko ovat keskeisiä lisäarvoa luovia tekijöitä. Digitaalisten järjestelmien kehityksen myötä tiedon kerääminen muuttuu yhä enemmän teolliseksi toiminnaksi. Automaattiset, data-analytiikkaa ja algoritmejä hyödyntävät laitteet pystyvät ratkaisemaan entistä monimutkaisempia ongelmia ja mahdollistavat tuottavuuden kasvun yhteiskunnan eri sektoreilla.

Menestyminen digitaalisessa toimintaympäristössä edellyttää, että toiminnassa pystytään yhdistämään pilvipalveluiden käyttö, suurten tietomassojen käsittelyyn perustuvat palvelut, mobiliteetti ja ns. esineiden internet erilaisine sovelluksineen. Suomella on vahvuuksia erityisesti mobiilin toimintaympäristön alueella ja suurien tietomassojen hyödyntämisessä. Sen sijaan pilvipalveluiden käytön ja esineiden internetin kehitykseen Suomessa liittyy vahva kehittämistarve suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin. Palvelu- ja sovelluskehityksessä on tärkeää huolehtia myös siitä, että valitut ratkaisut ovat koko elinkaarensa ajan mahdollisimman energiatehokkaita.

Tieto ja digitalisaatio liikenteessä

Kaikille yhteiskunnan sektoreille nopeasti levittäytynyt digitalisoituminen vaikuttaa jo tänä päivänä merkittävästi ihmisten ja yritysten arkeen ja siten myös ihmisten liikkumiseen ja yritysten logistisiin ratkaisuihin. Liikenteen digitalisoituminen on kuitenkin vasta aluillaan ja tulevaisuudessa sen luomat mahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi.

Liikenteen kannalta merkittävimpiä mahdollistajia ovat mobiilien päätelaitteiden ja sovellusten määrän voimakas kasvu, mahdollisuus olla jatkuvasti yhteydessä tietoliikenneverkkoon, tietovarantojen avautuminen ja big data (valtavat tietomassat) sekä paikkatieto- ja navigointipalveluiden lisääntyminen. Liikennesektorilla vaikuttavuus perustuu useiden erilaisten edistyksellisten ratkaisujen yhteisvaikutukseen. Keskeistä on tarvelähtöisten olosuhdepalveluiden ja muiden yhteiskunnan toimintojen turvallisuutta lisäävien palveluiden jatkuva kehittäminen.

Lähivuosina teknologiakehityksen myötä korostuu liikennejärjestelmän osien integroituminen toisiinsa, kun väylärakenteet ja ajoneuvot älyllistyvät ja liikkujien rooli tiedon tuottajana vahvistuu. Samalla liikennejärjestelmän suorituskyky paranee. Teknologioiden myötävaikutuksesta kehittyvä palvelusektori hyödyntää teknologiset innovaatiot ja tuottaa käyttäjien tarpeista lähteviä uusia sovelluksia ja palveluja. Kaikkialla ja koko ajan läsnä oleva tieto palveluineen mahdollistaa katkeamattoman yhteydenpidon ympäröivään maailmaan ja muihin liikkujiin, sekä luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle.

Paluu katsauksen pääsivulle

Teema II: Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailuedun lähteenä

Vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvien Editoi klikkaamalla tästä -linkkien kautta pääset muokattavalle sivulle, jossa voit kommentoida ao. taulukon sisältöä tai lisätä omia painotuksiasi.

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen Editoi klikaamalla tästä	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Nivotaan yhteen digitaalisten rakenteiden toimintapainotteinen strategia. Strategian piiriin kuuluvat pilvipalvelut, konesalit, kansainväliset tietoliikenneyhteydet, mobiliteetti ja suurten tietomassojen hyödyntäminen.	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategiaan sisällytetään myös klustereiden synnyttämisen kullekin strategian osa-alueelle ja niiden välisen verkottamisen.	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategian tehokkaaksi toteuttamiseksi luodaan uutta organisaatiorakennetta.
	Julkiset tietoaineistot. Tietoaineistojen avaamista jatketaan ja varmistetaan raakatiedon korkea laatu.	Julkiset tietoaineistot. Tietovarantojen ja niiden rajapintojen avaamiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja aikataulut.	Julkiset tietoaineistot. Kaikki julkiset tietoaneistot, jotka on mahdollista avata, ovat avoimilla rajapinnoilla saatavilla vuonna 2018. Älykkäät ennakointityökalut otetaan käyttöön kaikkialla julkisella sektorilla mm. edellyttämällä laajaa tietoaineistoa hyödyntäviä vaikutusarviointeja päätösten valmistelussa.
	Omien tietojen hallinnointi. Luodaan edellytykset sille, että käyttäjä pääsee näkemään itseään koskevat tiedot sekä hallitsee niiden käyttöä ja hyödyntämistä.	Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään, että käyttäjä saa käyttöönsä itseään koskevat tiedot myös digitaalisessa ja hyödynnettävässä muodossa.	Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään esimerkiksi osana tietosuojan yleispalvelua, että käyttäjä voi hallita ja hyödyntää itseään koskevia tietoja. Luodaan edellytykset käyttäjän omien tietojen hallinnoinnissa auttavien palveluntarjoajien toiminnalle. Mahdollistetaan eri viranomaisten hallussa olevan tiedon jakaminen keskitetystä väylästä tiedon hyödyntäjille (toiset viranomaiset, yritykset) käyttäjän oman suostumuksen perusteella mahdollistaen mm. automatisoidut palvelut.
	Yksityiset tietoaineistot. Kannustetaan yrityksiä jakamaan tietovarantojaan ja toimimaan yhteistyöverkostoissa. Kutsutaan yrityksiä pilotoimaan tietovarantojensa käyttöä ja liiketoimintamalleja yhteistyössä myös julkisen sektorin kanssa.	Yksityiset tietoaineistot. Luodaan toimintamalleja, jotka kannustavat yrityksiä avaamaan tietoaineistojaan muiden hyödynnettäväksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään julkisen sektorin ja muiden yritysten tietoa ja kehittämään näiden pohjalta uusia palveluita.	Yksityiset tietoaineistot. Luodaan ratkaisut ja pelisäännöt, joilla voidaan yhdistellä ja jakaa tietoaineistoja tehokkaasti pilviympäristöissä.
Luottamuksen palauttaminen internettiin Editoi klikkaamalla tästä	Käyttäjätietojen käyttö. Edistetään pelisääntöjä, joilla käyttäjää koskevia tietoja voidaan hyödyntää palvelutarjonnassa henkilön yksityisyyden suoja varmistaen.	Käyttäjätietojen käyttö. Laaditaan digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytön myötä kertyvän tiedon omistajuutta koskevat pelisäännöt. Varmistetaan kuluttajan mahdollisuus hallita päätelaitteiden käyttöä koskevan tiedon keruuta (tietoturvan palomuuri).	Käyttäjätietojen käyttö. Edellytetään, että tiettyjä palveluita voi halutessaan käyttää antamatta suostumustaan tietojen keräämiseen (tietosuojan yleispalvelu).
	Tietoturvaosaaminen. Parannetaan tietoisuutta siitä, mitä tietoja digitaalisten palvelujen käyttö kerryttää palvelun tarjoajille ja muille tahoille sekä mihin tietoja voidaan käyttää. Tietoturvan perustaidot jokaiselle kuluttajalle ja pk-yritykselle.	Tietoturvaosaaminen. Luodaan edellytykset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle tietoturvaan liittyvän osaamisen kartuttamiseksi (tietoturvaklusteri). Kehitetään digitaalisten tuotteiden vertailua helpottava merkintä, joka osoittaa laitteen tai ohjelmiston tietoturvallisuuteen vaikuttavia toiminnallisuuksia (tietoturvamerkintä). Suunnataan erityistukea pk-yritysten tietoturvaosaamisen vahvistamiseen.	Tietoturvaosaaminen. Tietoturvavalmiuksia kehitetään kaikilla opetusasteilla ja lisätään tietoturvaopetus eri koulutusasteiden opetusohjelmiin (digitaalinen "ympäristöoppi"). Luodaan kansallinen tukiohjelma tietoturvaosaamisen tukemiseen ja koulutuksen lisäämiseen. Tietoturvaviestit osaksi kriittisen infrastruktuurin liiketoimintaa.
	Tietoturva kilpailuetuna. Edistetään eurooppalaisten arvojen mukaisten tietoteknisten standardien kehittämistä ja käyttöä.	Tietoturva kilpailuetuna. Tehdään tietoturvasta eurooppalaisen teollisuuden valtti edistämällä luotettavuudella kilpailevan eurooppalaisen laite- ja ohjelmistoteollisuuden tuotannon, tarjonnan ja viennin edellytyksiä globaaleilla markkinoilla.	Tietoturva kilpailuetuna. Laaditaan EU-tasolla eurooppalaista tietotekniikkateollisuutta tukevia turvallisuusstandardeja päätelaitteille ja ohjelmistoille. Edellytetään eurooppalaisten standardien mukaisten tuotteiden suosimista julkisissa hankinnoissa. Osoitetaan EU-tason rahoitusta eurooppalaisen tietoturvaklusterin rakentamiseen.
	Kyberuhkien liennytys. Keskustellaan tietoturvasta EU:ssa sekä valtioiden kahdenvälisissä tapaamisissa ja osallistutaan kansainvälisten järjestöjen tietoturvaa edistävään yhteistyöhön.	Kyberuhkien liennytys. Kehitetään eurooppalainen tietoturvasymposium luottamuksen palauttamiseksi internetiin, yleiseurooppalaisen tietoturvajulistuksen laatimiseksi ja edistämään EU-kansalaisten oikeutta käyttää sisämarkkinoilla digitaalisia palveluja joutumatta tahtomattaan massavalvonnan kohteeksi.	Kyberuhkien liennytys. Luottamuksen palauttamiseksi internetiin järjestetään kansainvälinen foorumi, jossa laaditaan sopimus edistämään jokaisen oikeutta käyttää internetiä kestävällä tavalla ja rajoittamaan ihmiskunnalle vahingollisten kyberhyökkäysten sekä massavalvonnan kehittämistä ja käyttöä (”KyberETYK”, ETYJ).
	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Jokaiselle taataan oikeus käyttää markkinoilta saatavia menetelmiä luottamuksellisen viestinnän salaamiseen. Edistetään yksityisyyden suojan toteutumista suostumukseen perustuvassa massaluontoisessa digitaalisessa tiedonkeruussa.	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Laaditaan pelisäännöt, joiden mukaan markkinoilla tarjottavien päätelaitteiden ja ohjelmistojen tulee mahdollistaa tavanomaisten hakukoneiden, käyttöjärjestelmien ja muiden viestintäohjelmistojen käyttö tahdonvastaiselta massavalvonnalta, tietomurroilta ja muilta tietoturvaloukkauksilta suojattuna (mm. salaus). Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että kansainvälinen säännöstö kehittyy yksityisyyden suojan varmistamiseksi massaluonteisessa tiedonkeruussa.	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Luodaan EU:n sisämarkkinoille pyrkiville laite- ja ohjelmistovalmistajille kannustimia täyttää eurooppalaisten arvojen mukaiset tietoturvan laatuvaatimukset. Internetin tietoturvallisen toiminnan kannalta keskeisimpiä infrastruktuureja ja palveluita (juurinimipalvelimet, osoiteavaruus, salaustuotteet) ylläpidetään Suomessa.
	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Kehitetään luottamukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa tiedonvaihtoa tietoturvariskeistä Viestintäviraston koordinoimana.	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Laaditaan ja toimeenpannaan digitaalisen ympäristön luotettavuutta ja turvallista hyödyntämistä edistävä tietoturvallisuusstrategia. Strategialla tehostetaan kansallista yhteistyötä tietoturva-asioissa erityisesti suomalaisen kilpailukyvyn näkökulmasta, parannetaan organisaatioiden tietoturvaosaamista ja riskien hallintaa, tietojen salaus- ja suojausmenetelmien tarjontaa ja käyttöä, tietoturvapoikkeamien havainnointikykyä sekä strategian tavoitteita tukevien suomalaisten tuotteiden, palvelujen ja osaamisen kehittämistä ja käyttöä (tietoturvaklusteri).	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Laaditaan ehdotuksia EU- ja kansainvälisellä tasolla tietojen käsittelyn läpinäkyvyyden lisäämiseksi, käyttäjän oman tiedon hallintamahdollisuuksien vahvistamiseksi ja pelisääntöjen luomiseksi massaluontoiseen tietojenkeruuseen tavoitteena turvata yksilölle oikeudet myös digitaalisessa toimintaympäristössä.
	Viranomaisten tiedonvaihto. Edistetään viranomaisten välisen tiedon kulkua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa.	Viranomaisten tiedonvaihto. Parannetaan viranomaistoimintaa varten kerättyjen tietojen läpinäkyvyyttä. Helpotetaan viranomaisten välisten tietoluovutuksia henkilön omaan suostumukseen perustuen.	Viranomaisten tiedonvaihto. Viranomaisten yhteyksien ja palveluiden tarjoajille tekemistä tietopyynnöistä raportoidaan läpinäkyvästi. Käyttäjille tehdään mahdolliseksi saada käyttöönsä keskitetysti omat viranomaisten hallussa olevat tietonsa sähköisesti todennetun henkilöllisyyden avulla. Laaditaan edellytykset, joiden mukaisesti viranomaisten ja teleyritysten tulee julkaista kattavasti tietoja luottamukselliseen viestintään kohdistuvista viranomaisten tietopyynnöistä.
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet Editoi klikkaamalla tästä	Pilvipalvelut. Edistetään internetin yli tapahtuvaa pilvipalveluiden käyttöä ja tarjontaa Suomessa koko yhteiskunnassa julkisen sektorin toimiessa suunnannäyttäjänä. Rakennetaan fyysinen näytösympäristö (show room) esittelemään Suomen saavutuksa digitalisaation saralla.	Pilvipalvelut. Rakennetaan aktiivisesti pilviympäristöjä eri sektoreilla ja huolehditaan siitä, että eri kehityshankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä. Vahvistetaan kaupunkiseutujen kehittymistä luomalla suunnittelu- ja kehitysympäristö kaupunkien suurien tietomassojen hyödyntämiseen perustuvaksi pilvipalvelumalliksi. Pilvipalveluiden tarjonnan pelisääntöjä selkeyttämään laaditaan käytännesäännöt ja sitoutetaan palveluntarjoajat niihin. Rakennetaan maan kattava näytöstilojen verkosto.	Pilvipalvelut. Luodaan Suomeen pilviklusteri, joka kokoaa osaajat yhteen ja houkuttelee myös kansainvälistä osaamista Suomeen. Rakennetaan ja laajennetaan testaus- ja kehitysympäristöjä maailmanluokan pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi ja pilvipalveluiden tarjoamiseksi Suomesta. Näytöstilojen verkosto verkotetaan myös muiden Pohjois- ja Baltian maiden toimijoiden kanssa.
	Konesalit. Edistetään konesaliklusterin syntymistä ja kehittymistä selvittämällä toimintaympäristöä ja ulkomaisten investointien edellytyksiä. Markkinoidaan Suomea tietointensiivisen teollisuuden ja palveluiden tarjonnan sijoituspaikkana eri kansainvälisillä foorumeilla.	Konesalit. Varmistetaan, että suomalainen toimintaympäristö kokonaisuutena tukee konesalien ja muun tietointensiivisen toiminnan sijoittautumista Suomeen. Luodaan Suomeen toimiva ja kattava konesaliklusteri, joka pystyy tarvittaessa toimimaan ”avaimet käteen” –periaatteella.	Konesalit. Luodaan pelkästään konesali-investointien houkuttelemiseen ja sijoittautumisen helpottamiseen (yhden luukun periaate) keskittyvä tehokas pieni organisaatio (yhden luukun periaate), joka huolehtii myös konesaliklusterin tehokkaasta toiminnasta.
	Esineiden internet. Selvitetään esineiden internetin kehittymisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Pilotoidaan teollisen internetin edistämistä Suomessa toimialoittain esim. liikenteen uusien sähköisten palveluiden avulla.	Esineiden internet. Vahvistetaan yhteiskunnan eri alojen digitalisaatiota valitsemalla pilottisektorit luomaan toimintamalleja ja parhaita käytänteitä ja levitetään niitä muille sektoreille. Kytketään mukaan kunkin alan omat toimialajärjestöt.	Esineiden internet. Suomi osallistuu aktiivisesti esineiden internetin periaatteiden kehittämiseen ja ohjaa suunnitteluun erityisesti mobiilin internetin osalta. Laaditaan kunnianhimoinen ohjelma ja ohjelmaorganisaatio auttamaan koko yhteiskunnan digitalisaatiota nopean liikkeellelähdön varmistamiseksi kaikilla toimialoilla.
	Robotisaatio. Investoidaan robotisaatiokehityksen vauhdittamiseen Suomessa. Liikenteen sääntelyä valmisteltaessa valmistaudutaan liikenteen automatisoitumiseen. Mahdollistetaan alueellisesti rajattu kokeilu liikenteen automatisoitumisesta. Selvitetään automatisoituvan liikenteen vaatimukset infrastruktuurille sekä talviolosuhteiden vaikutukset. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä automaatiota. Laaditaan maailman ensimmäinen ”Automatisoitu liikennejärjestelmä” -tiekartta, jossa ovat mukana kaikki liikennemuodot sekä eri taustajärjestelmien ja älypalvelujen kuvaukset, joita tarvitaan saumattoman yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Kartoitetaan suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan osaamisen hyödynnettävyss automatisaation ja robotisaation toteutukseen kotimaassa ja globaalisti.	Robotisaatio. Luodaan Suomeen robotisaatioklusteri. Vaikutetaan kansainvälisellä tasolla automatisoituvan liikenteen mahdollistamiseksi. Mahdollistetaan valtakunnallinen kokeilu liikenteen automatisoitumisesta. Myös infrastruktuuria suunnitellaan ja kehitetään siten, että se mahdollistaa ilman kuljettajaa toimivien ajoneuvojen kokeilut. Toteutetaan erikseen sovittavissa kokeilukohteissa automatisaatioon perustuvia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuja. Selvitetään ja kokeillaan mahdollisuuksia lisätä automaatiota rautatieliikenteessä. Käynnistetään kokeilu etäluotsauksen käyttöönotosta. Lisätään automatisaation ja robotisaation opetusta oppilaitoksissa.	Robotisaatio. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntö sallii itseohjautuvien järjestelmien ja robotiikan laajan käytön mm. liikenteessä, logistiikassa, asumisessa ja terveydenhoidossa. Luodaan mahdollisuudet automaattiautojen käyttöönotolle liikenteessä. Myös infrastruktuuria suunnitellaan ja kehitetään siten, että se jatkossa mahdollistaa ilman kuljettajaa toimivien ajoneuvojen käytön. Toteutetaan erikseen sovittavan uuden asuinalueen liikennejärjestelmäratkaisu automaattiseen liikennejärjestelmä –tiekarttaan perustuen yhteistyössä alan huippuyritysten kanssa. Lisätään automaatiota rautatieliikenteessä. Mahdollistetaan asteittainen siirtyminen etäluotsaukseen. Perustetaan Suomeen liikenteen automatisaation professuuri.
	Suuret tietomassat. Vahvistetaan suurten tietomassojen käsittelyyn (big data) liittyvää osaamista Suomessa.	Suuret tietomassat. Toteutetaan kansallinen suurten tietomassojen (big data) käsittelyyn perustuvan toiminnan strategia.	Suuret tietomassat. Perustetaan kansallinen suurten tietomassojen (big data) käsittelyyn keskittyvä osaamis- ja kehittämiskeskus.
	Vihreä ICT. Toimeenpannaan toimintaohjelma vihreän tieto- ja viestintätekniikan edistämiseksi.	Vihreä ICT. Tieto- ja viestintätekniikan oman energiankulutuksen vähentämiseen asetetaan tavoitteet ja aikataulut.	Vihreä ICT. Varmistetaan, että Suomesta tulee maailman johtava vihreän tieto- ja viestintätekniikan osaajamaa. Suomeen sijoittautuvien konesalien energiatehokkuutta parannetaan yhteisin tutkimusponnistuksin edistäen samalla Suomen mainetta konesalien sijoittautumispaikkana.
Tieto ja digitalisaatio liikenteessä Editoi klikkaamalla tästä	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Valmistellaan liikenteen tietovarantostrategia, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden. Strategialla varmistetaan tietopohja ja –rakenteet uusille liikenteen palveluille. Vakiinnutetaan alusta ja käytännöt tiedon pohjalta syntyville liikenteen sähköisille palveluille liikennelabra -kokeilun pohjalta.	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Valmistellaan liikenteen tietovarantostrategia, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden ja tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntöuudistukset. Varmistetaan tietopohja ja –rakenteet uusille liikenteen palveluille. Varmistetaan, että toimintaympäristö tukee tiedon varaan syntyvien liikenteen uusien palveluiden ja markkinoiden edelleen kehittymistä.	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Kärkihankkeena valmistellaan liikenteen tietovarantostrategian valmistelu, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden ja sen tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntöuudistukset. Säädöksin, osana liikennelainsäädännön laajempaa uudistusta (liikennekaari), mahdollistetaan, että uusien laaja-alaisten palveluiden syntymiselle on käytettävissä palvelujen syntymiseen tarvittavat tiedot. Luodaan Suomesta kansainvälisesti johtava tiedon varaan syntyvien liikenteen uusien palveluiden osaamis- ja kehittämisalue.
	Liikenteen ohjaus. Selvitetään tie- ja rautatie- ja meriliikenteen ohjauksen yhteistyömahdollisuudet, myös kaupunkien liikenteenohjaustoimintojen osalta.	Liikenteen ohjaus. Yhdistetään tie- ja rautatie- ja meriliikenteen ohjaustoiminnot. Tarkastellaan myös kaupunkien liikenteen ohjaustoimintoimintojen kytkeminen osaksi tätä kokonaisuutta.	Liikenteen ohjaus. Järjestetään valtion ja kuntien tieliikenteen ohjaus sekä meriliikenteen ohjaus yhtiömuodossa toimivaksi.
Lisää oma painotus Editoi klikkaamalla tästä	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.

Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

• Yllä olevan taulukon kohtia pääset kommentoimaan klikkaamalla taulukon vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvää Editoi klikkaamalla tästä -linkkiä haluamasi painotuksen kohdalla. Klikkaus siirtää sinut sivulle, jota voi kuka tahansa muokata.
• Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
• Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä

• Paluu katsauksen pääsivulle

Teema 3: Infrastruktuuri kasvun alustana

Teeman kuvaus

Taustaa

Yhteiskunnan tehtävänä on taata, että elämisen ja elinkeinoelämän toiminnot sujuvat turvallisesti, ennakoitavasti ja vaivattomasti. Liikenne- ja viestintäverkot, tieto sekä erilaiset palvelut ovat kokonaisuus ja ihmisten hyvinvoinnin sekä yritysten ja alueiden kilpailukyvyn mahdollistaja ja kasvualusta.

Yhteiskunnan toiminta perustuu ihmisten jatkuvaan vuorovaikutukseen, kehittyviin palveluihin ja hyviin yhteyksiin. Suotuisa kehitys edellyttää, että Suomeen syntyy edistyksellisiä, huippulaatuisia viestintäverkkoja, jotka vastaavat kasvavaan tarpeeseen ja kiihdyttävät digitaalisten palveluiden tarjontaa ja käyttöä. Tavoitteena on, että Suomi on EU:n kärkijoukoissa viestintäverkkojen kehityksessä ja edelläkävijä tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin hyödyntämisessä sekä innovatiivisten päätelaitteiden ja sovellusten käytössä.

Digitaaliseen perusinfrastruktuuriin tukeutuen on kaikilla yhteiskunnan sektoreilla mahdollista kehittää toimintaa siten, että digitaalisen kehityksen mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja kansallisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Lisäksi entistä enemmän on huomiota kiinnitettävä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen energiatehokkuuteen.

Liikennepolitiikan perinteisenä perustehtävänä on ollut sen kansalaisia ja yritystoimintaa palveleva, liikkumisen ja kuljetusten sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehtiva funktio. Viime aikoina on yhä paremmin ymmärretty myös liikenneväylien merkitys alustana yritysten liiketoiminnan kehittymiselle sekä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Liikenneväylien ja liikenteen varaan syntyvä uusi liiketoiminta lisää työllisyyttä, alueiden houkuttelevuutta sekä parantaa palveluja alueilla. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti alueiden ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen, ja liikkumistarve sekä kulkumuodon valinta määräytyykin pitkälti sen mukaan, kuinka onnistuneesti ja kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toimintoja on pystytty suunnittelemaan yhdessä.

Suomen kilpailukyky perustuu suurelta osin siihen, että olemme luotettava kumppani ja täällä on turvallinen toimintaympäristö: lainsäädäntömme kehittyy ennakoitavasti, yhteiskunnalliset olomme ovat vakaat, kannustamme investointeihin ja elinkeinotoimintaan. Liikenne- ja viestintäpolitiikassa on infrastruktuuriin liittyvän teeman puitteissa tunnistettu neljä hallinnollista kehittämisaluetta. Näitä ovat toimintavarmuus ja turvallisuus, liikenne- ja viestintä yhteydet, arktinen strategia sekä liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus.

Toimintavarmuus ja turvallisuus

Liikenneyhteyksien toimintavarmuus on olennaista koko matka- ja kuljetusketjujen kannalta – kokonaisuus on vain yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Ilmastomuutoksen myötä äärisääilmiöt toistuvat nykyistä useammin, mikä vaikuttaa sekä toimintavarmuuteen että turvallisuuteen. Tiedolla ja informaatiopalveluilla on mahdollista vähentää ja hallita toimintavarmuuteen liittyviä riskejä. Kehittyvät tietopalvelut, älyliikenteen keinot ja ajoneuvoteknologia tarjoavat uusia tehokkaita keinoja sekä varsinaisen liikenneturvallisuuden että liikkumisen turvallisuuden tunteen parantamiseen. Toisaalta teknologiariippuvuus lisää ja monimuotoistaa liikennejärjestelmän toimintavarmuusriskejä. Erityisen riippuvaista tieto- ja informaatio- ja ohjausjärjestelmistä on rautatieliikenne ja ilmailu. Myös kyberturvallisuusriskien hallinnan merkitys liikenteessä korostuu tieto- ja viestintäteknologian sekä tietopalvelujen kytkeytyessä yhä tiukemmin osaksi liikennejärjestelmää. Liikenne- ja kaupunkiympäristöä ja palveluja suunniteltaessa, kehitettäessä sekä ylläpidettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että liikenneolosuhteista pystytään luomaan houkuttelevat ja turvalliset. Nämä vaatimukset vaikuttavat ihmisten liikkumisvalintoihin ja korostuvat erityisesti kevyen ja joukkoliikenteen suunnittelussa.

Arjen sujuvuus on vahvasti kytköksissä digitaalisen perusinfrastruktuurin muodostavien sähköisten viestintäverkkojen, tietojärjestelmien ja päätelaitteiden toimivuuteen. Tästä syystä niiden luotettavuus, toimintavarmuus, häiriöttömyys ja turvallisuus on varmistettava kaikissa tilanteissa. Toimintaympäristön digitalisoituessa ja globalisoituessa järjestelmien haavoittuvuus lisääntyy ja edellyttää toimenpiteitä tietoturvan varmistamiseksi ja erilaisten kyberuhkien torjumiseksi. Myös kansalaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä tulee lisätä, joka osaltaan edistää sitä, että Suomessakin voidaan ottaa käyttöön vain sähköisessä muodossa tarjottavia viranomaispalveluita.

Liikenne- ja viestintäyhteydet

Liikenneverkon heikentynyt palvelutaso, joka näkyy erityisesti väylien ylläpidon korjausvelkana, on liikennepolitiikan lähivuosien keskeisimpiä haasteita. Vuosien mittaan väylien ylläpitoon on panostettu liian vähän, minkä seurauksena teiden ja ratojen kunnosta sekä siltojen kantavuuspuutteista on muodostunut ongelma. Tämä on merkittävä haaste myös mm. liikenteen turvallisuuden varmistamiseen tähtääville olosuhdepalveluille. Mikäli ylläpitotoimiin ei pystytä lähivuosina panostamaan merkittävästi viime aikoja enempää, uhkaa laajaa maantieverkkoamme "hometiepommi".

Viime vuosina yleistyneissä ”kasvuvyöhyke ” –hankkeissa on ideana keskittää investointeja ja kehittää uutta liiketoimintaa olemassa olevien valtateiden varsille ja samalla hyödyntää liikenneyhteyksiä uudenlaisten tietopalvelujen kehitysalustana. Nykyisten kansainvälisten reittien ja yhteyksien toimivuus on tärkeä varmistaa, mutta samalla tulee myös tarkastella Suomelle avautuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia etelässä, idässä ja pohjoisessa.

Kaupunkiseuduilla haasteena on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tarve. Autoliikenteen kapasiteetin lisääminen eli väylien lisärakentaminen ei poista ruuhkautumisongelmaa, vaan edessä on kaupunkien liikennepolitiikan rakenneuudistus. Kaupungeissa kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen merkitys tulevina vuosina korostuu ja niiden kehittämiseen sekä muutoksen vaikutusten mittaamiseen (esim. kaupunkien ilmanlaatu) tulee suunnata eritystä huomiota ja resursseja. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä ja sitä kautta arkiliikunnan lisäämisellä on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Digitaalisen kehityksen perusedellytykset tulee turvata siten, että saatavilla on laadukkaat tietoliikenneyhteydet hyödyntäen toisiaan täydentäviä langattomia ja kuidun varaan rakentuvia ratkaisuja. Keskeisissä rooleissa ovat toimilupa- ja taajuuspolitiikat. Yhteyksien laatua määrittelee niiden välityskyky ja -kapasiteetti, alueellinen kattavuus, energiatehokkuus sekä toimintavarmuus ja turvallisuus. Verkkoja tulee rakentaa uusinta teknologiaa käyttäen kustannustehokkaasti hyödyntäen samalla kaikki olemassa olevat ratkaisut energiatehokkuuden vaatimuksiakaan unohtamatta.

Tietoverkoissa välitettävän datan määrä kasvaa jatkuvasti ja internetin yli käytettävien palveluiden käyttö lisääntyy, jolloin verkkojen laatuun ja saatavuuteen koskevat vaatimukset kasvavat koko maassa. Myös ulkomaanyhteyksien vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Suomen kytkeminen osaksi globaalia tiedonsiirtoyhteyksien verkostoa on keskeistä, jotta Suomesta voi kehittyä tietointensiivisen teollisuuden ja palveluiden tuottamisen nykyistä merkittävämpi sijoituspaikka.

Arktinen strategia

Kiinnostus arktisia asioita kohtaan on kasvanut viime aikoina olennaisesti maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa. Tämä on luonut mahdollisuuksia hyödyntää Suomen jo ennestään vahvaa arktista osaamista mm. merenkulun, jäänmurron ja ilmatieteen alueilla. Suomella on mahdollisuus ottaa näissä asioissa keskeinen rooli ja avata ja innovoida uusia mahdollisuuksia.

Kaivostoiminnan kasvunäkymät, matkailun tarpeet, Barentsin alueen kasvava energiateollisuus ja Koillisväylän asteittainen avautuminen ovat nostaneet kysymyksen liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeista ja uusista yhteyksistä pohjoisessa. Nämä yhteydet ylittävät useimmiten maiden rajoja ja on tärkeää tarkastella niitä kokonaisuutena yhdessä pohjoisten rajanaapurien kanssa . Infrastruktuurin rakentaminen on myös erittäin kallista eikä ole näkyvissä, että normaaleilla budjettimenettelyillä voitaisiin näitä hankkeita rahoittaa. Joka tapauksessa hankkeiden toteuttamisen järkevyys riippuu todellisesta kuljetuskysynnästä.

Liikenneyhteyksien ohella toimivat, luotettavat ja välityskykyiset tietoliikenneverkot ja digitaaliset palvelut ovat perusta taloudellisen toimeliaisuuden kehittymiselle Suomen pohjoisissa oloissa ja yleisestikin koko maan kilpailukyvyn kehittymiselle. Toteutuessaan suunnitelmat Koillisväylän suurkapasiteettiyhteydestä Kaukoitään ja toisaalta Suomesta Itämeren ali Eurooppaan merkitsevät selvää kilpailuetua erilaisten digitaalisten palveluiden keskittämiselle Suomeen.

Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus

Suomen liikennejärjestelmän pullonkaulana ei ole kapasiteetin puute vaan sen tehoton käyttö. Liikennejärjestelmän tehokkuutta olisi mahdollista parantaa liikenteen hinnoittelun, eli liikkumissuoritteeseen perustuvien maksujen tai verojen tuomisella liikennepolitiikan keinovalikoimaan. Liikenteen hinnoittelu tekee väyläkapasiteetin käyttäjien päätöksentekotilanteet läpinäkyvimmiksi siten, että he pystyvät nykyistä paremmin vaikuttamaan liikkumisensa hintaan sopeuttamalla käyttäytymistään. Samalla käyttäjille syntyisi myös aito kannustin ottaa päätöksenteossaan huomioon liikenteen ulkoisvaikutukset. Järjestelmästä muodostuisi tällöin kokonaisuutena nykyistä tehokkaammin toimiva ja selkeämmin käyttäytymistä ohjaava. Taloudellisella ohjauksella olisi samalla mahdollisuus tukea myös ympäristöpoliittisia tavoitteita.

Liikennejärjestelmän tehokas ja taloudellinen isännöinti edellyttää sitä, että budjetointimenettelyjä kehitetään tekemään monipuolisen keinovalikoiman käyttö ja eri vaihtoehtojen välinen vertailu helpommaksi. Budjetointimenettelyjen tulee mahdollistaa joustavammin myös yksityisten, hankkeesta hyötyvien tahojen osallistuminen myös hankkeiden rahoittamiseen. Julkisen sektorin eri hallintokuntien kuljetuksiin ja liikenteeseen käyttämää rahoitusta on pystyttävä koordinoimaan nykyistä joustavammin.

Paluu katsauksen pääsivulle

Teema III: Infrastruktuuri kasvun alustana

Vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvien Editoi klikkaamalla tästä -linkkien kautta pääset muokattavalle sivulle, jossa voit kommentoida ao. taulukon sisältöä tai lisätä omia painotuksiasi.

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus Editoi klikkaamalla tästä	Toimintavarmat viestintäverkot. Huolehditaan siitä, että teleyrityksillä on suunnitelmat jatkaa toimintaansa erilaisissa häiriötilanteissa. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan.	Toimintavarmat viestintäverkot. Varmistutaan siitä, että häiriötilanteiden viestintäpalveluille aiheuttamat häiriöt korjataan nopeasti. Kriittisten viestintäpalveluiden toimivuus turvataan kulloisenkin häiriötilanteen edellyttämässä järjestyksessä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan siten, että digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia ja häiriöitä vähentää. Arvioidaan toimialakohtaisesti, onko tietoturvastandardeja kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista sisällyttää kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa koskeviin laatuvaatimuksiin.	Toimintavarmat viestintäverkot. Häiriötilanteiden estämättä huolehditaan viestintäverkkojen toimivuudesta kaikkialla ja ennaltaehkäistään palvelutuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä häiriötilanteiden syntymistä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan, jotta digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia häiriöttömästi varmistaen erityisesti hätäpuheluiden kannalta kriittiset yhteydet. Kriittisen infrastruktuurin omistajat velvoitetaan ilmoittamaan merkittävistä tietoturvapoikkeamista toimialansa valvoville viranomaisille, jotka jakavat anonymisoitua tietoa muille tietojärjestelmien ylläpitäjille.
	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on tarvittava tietämys ja käytössään riittävät keinot langattomien verkkojen kuuluvuusongelmien välttämiseksi kaikessa rakentamisessa.	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Parannetaan aktiivisesti kaikkien toimijoiden tietoisuutta osin uusista rakennusmenetelmistä johtuvista langattomien verkkojen sisätilakuuluvuuskysymyksistä. Varmistetaan virastojen yhteistyönä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin).	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Varmistetaan tarvittaessa lainsäädännöllä langattomien viestinverkkojen kuuluvuus sisätiloissa, mukaan lukien energiatehokkaat rakennukset ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin.)
	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimintavarmuudesta huolehditaan lähinnä verkon kunnossa- ja ylläpitotoimin. Toimia priorisoidaan liikennesuoritteiden perusteella. Laaditaan korvausinvestointiohjelma kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin turvaamiseksi. Tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä optimoidaan jäänmurtoresurssien varaamista ja käyttöä.	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta parannetaan ensisijaisesti älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Panostetaan liikenteen ohjausjärjestelmiin. Hyödynnetään laajasti sää- ja olosuhdetietoja. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta. Tiivistetään jäänmurtoyhteistyön eri muotoja lähinaapurimaiden kanssa entisestään.	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Mahdollistetaan, että liikenteeseen on tarjolla edistyksellisiä äly- ja tietopalveluja, jotka parantavat liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta, selvittäen vaihtoehtona myös Suomen ja Ruotsin yhteisen kalustoyhtiön perustaminen. Kehitetään jäänmurron palvelutarjontaa ja väylämaksujärjestelmää riskiperustaisempaan suuntaan, säilyttäen kannusteet itsenäisesti jäissä kulkeville aluksille.
	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään voimakkaasti eri ministeriöiden yhteistyönä, poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta.	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään tehokkaimmin yhteisin toimin, ministeriöiden laatiman poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta.	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuuden parantaminen perustuu vahvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja sen pohjalta määriteltyihin tehokkaimpiin toimenpiteisiin.
	Jalankulku ja pyöräily. Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehitetään siellä missä niillä on eniten potentiaalia.	Jalankulku ja pyöräily. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin. Huomioidaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä myös niiden positiiviset kansanterveydelliset vaikutukset.	Jalankulku ja pyöräily. Kaupunkiseuduilla panostetaan voimakkaasti kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden parantamiseen. Tiedostetaan kävelyn ja pyöräilyn kansanterveydelliset vaikutukset ja edistetään kävelyä ja pyöräilyä osana aktiivista liikunnallista elämäntapaa.
Liikenne- ja viestintäyhteydet Editoi klikkaamalla tästä	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 10 Mbit/s. Edistetään aktiivisesti digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa rakennetuissa verkoissa ja käytetään saatuja kokemuksia nopeiden liittymien kysynnän lisäämisessä ja operaattoreiden investointihalun lisäämisessä.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys (30 Mbit/s), mikä mahdollistaa yleisesti käytössä olevien monipuolisten hyöty- ja mediapalveluiden täysipainoisen käytön.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 100 Mbit/s mahdollistaen kaikkien digitaalisten palveluiden käytön.
	Nopeat laajakaistayhteydet. Edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoista saatavuutta rohkaisemalla parhaita käytäntöjä, kuten käyttäjävetoisten tilaajamallien (esim. liittymien yhteustilaukset, uudet osuuskunnat) käyttöönottoa.	Nopeat laajakaistayhteydet. Varmistetaan lainsäädännön keinoin teleyrityksille velvollisuus tarjota huippunopeita laajakaistayhteyksiä sitä halauville markkinahintaan. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että eurooppalaiset aloitteet tukevat kuituverkkojen rakentamista.	Nopeat laajakaistayhteydet. Lisätään erityisesti suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä panostamalla julksin varoin huippunopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta kaikille sitä haluaville varmistetaan viime kädessä valtionyhtiön toimesta.
	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Laajakaistaisia tietoliikenneverkkoja rakennetaan energia- ja kustannustehokkaasti uusia asennustekniikoita hyödyntäen pyrkien eri infrastruktuurien (mm. liikenneväylät, sähköverkot, vesihuoltoverkot) yhteisrakentamista.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Liikenneväylistä muodostetaan infrakäytäviä, joihin erityyppiset infrastruktuurit (mm. tierakenteet, kaapelit) sijoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla energiatehokkuutta edistäen.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Lainsäädäntö ja toimintatavat kannustavat energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäverkkojen rakentamiseen ja viestintäpalvelujen tarjontaan.
	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Sääntelyä kehitetään tekniikkariippumattomasti ottaen huomioon, että kiinteät ja langattomat yhteydet ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Lainsäädäntöä kehitetään kiinteiden verkkojen sääntelyä vähentäen.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Globaalien monikansallisten internet-toimijoiden roolin kasvaessa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tarjonnassa sääntelyä kohdistetaan yhdenmukaisemmin kaikkiin viestinnän välittäjiin, ei vain perinteisiin teleyrityksiin.
	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiilikäyttöön, jossa liikennemäärät kasvavat nopeimmin.	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön nykyistä vahvemmilla markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiiliverkkojen rakentamiseen ja lisätään aktiivisin toimin uuden tyyppisiä taajuuksien käyttötapoja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä. Otetaan käyttöön uusia matkaviestintekniikoita hyödyntäviä ratkaisuita esimerkiksi älyliikenteen palveluissa.	Taajuuksien käyttö. Kaikki taajuuksien käyttö hinnoitellaan, jolloin taajuudet siirtyvät tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen. Luodaan mobiilipalveluohjelma, jonka avulla hyödynnetään rohkeasti ja laajamittaisesti uusimpia tekniikoita ja taajuuksien käyttötapoja erityyppisissä palveluissa.
	Maaliikenneverkko. Pidetään yllä päätieverkkoa. Uusinvestointeja toteutetaan totuttua vähemmän. Huolehditaan väyläverkon saattamisesta TEN-T -vaatimusten mukaiseksi.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen painopiste on tärkeimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä raideliikenteessä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen tarpeet. Perusväylänpidon tasoon tehdään ostovoimakorjaus, mutta mittavan korjausvelan vuoksi kunnossa- ja ylläpitotoimia joudutaan kuitenkin priorisoimaan sekä verkon laajuutta tarkastelemaan kriittisesti. Kaupunkiseutujen raideliikennettä kehitetään.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon laajuuden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan vakavasti. Vähäliikenteistä verkkoa siirretään osin pois valtion vastuulta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä priorisoidaan liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen edellytykset. Pidättäydytään mittavista verkon kehittämisinvestoinneista väylien ylläpidon korjausvelan hoitamiseksi. Elinkeinoelämän tarpeet turvataan perusväylänpidon toimin sekä yhteishankkeilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti raideliikenteen varaan.
	Lentoasemaverkosto. Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti. Helsinki-Vantaan gateway-aseman annetaan kehittyä omiin edellytyksiinsä pohjaten.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitetään voimakkaasti kotimaan, Euroopan ja Aasian liikenteen vihreänä solmukohtana (hub) . Muuta lentoasemaverkkoa ei tueta nykyisessä määrin.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään voimakkaasti kansainvälisenä solmukohtana (hub) ja maailman ensimmäisenä suomalaiseen biokerosiiniin perustuvana lentoliikenteen vihreänä solmukohtana. Muu lentoasemaverkosto kehittyy omaehtoisesti, tarpeiden mukaan.
	Satamaverkosto. Satamaverkon annetaan kehittyä omaehtoisesti, yhtiöitymiskehityksen vauhdittamana.	Satamaverkosto. Valtio omilla toimillaan edesauttaa satamatoimintojen tehostumista sekä satamien kehitystä. Satamien hallinnollista taakkaa kevennetään ylisektoraalisia prosesseja yhdistämällä sekä uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä. Satamien maaliikenneyhteyksien ja jäänmurron ja luotsauksen palvelutasosta päätettäessä satamia kannustetaan erikoistumiseen ja yhteistyöhön.	Satamaverkosto. Valtio ohjaa satamaverkoston kehittämistä aktiivisesti omilla toimillaan mm. porrastamalla maaliikenneyhteyksien, jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoja ja edesauttamalla satamien välistä kilpailua ja toisaalta yhteistyötä.
Arktinen strategia Editoi klikkaamalla tästä	Osaaminen. Edistetään suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana.	Osaaminen. Edistetään aktiivisesti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Edistetään suomalaisten yritysten arktisen osaamisen kehittymistä ja hyödyntämistä liikenteen automatisoinnissa.	Osaaminen. Edistetään voimakkaasti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Tuetaan automaattisen liikenteen arktisten olojen hallintaan keskittyvän osaamis- ja testausklusterin perustamista Suomeen.Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Varaudutaan Sodankylän satelliittitutka-aseman laajentamiseen.
	Tietoliikenne. Edistetään aktiivisesti uusien kansainvälistä tietoliikennettä välittävien kaapeleiden rakentaista.	Tietoliikenne. Luodaan edellytyksiä sille, että Suomesta tulee kansainvälinen tietoliikenteen keskus. Suomesta eri ilmansuuntiin sekä Suomen läpi kulkevia kansainvälisiä tietoliikennekaapeleita rakennetaan jatkuvasti lisää.	Tietoliikenne. Konesali-investointien edistämiseen tarkoitetun organisaation tehtäväksi annetaan myös edistää jatkuvia investointeja Suomeen ja Suomen läpi kulkevien kansainvälisten tietoliikennekaapeleiden aikaan saamiseksi.
	Pohjoiset liikenneyhteydet. Laaditaan pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma jäämeriyhteyksien asteittaiselle parantamiselle elinkeinoelämän kuljetustarpeen vaatimalla tavalla yhteisymmärryksessä Barentsin alueen kumppaneiden kanssa.	Pohjoiset liikenneyhteydet. Selvitetään mahdollisuudet budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen toimenpidesuunnitelman toteuttamiseksi.	Pohjoiset liikenneyhteydet. Aloitetaan suunnitelman toteuttaminen elinkeinoelämän kuljetustarpeen edellyttämällä ja rahoituksen mahdollistamalla tavalla yhteistyössä pohjoisen kumppanien kanssa.
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus Editoi klikkaamalla tästä	Liikenteen verotus. Uudistetaan liikenteen verotusta korvaamalla uusien autojen vero sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen tuottoneutraalilla ympäristöbonuksella. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten perusteita tarkistetaan ympäristöohjaavampaan suuntaan.	Liikenteen verotus. Tehdään päätös auto- ja ajoneuvoveron korvaamisesta liikenteen ajan ja paikan mukaan määräytyvällä verolla, joka huomioi myös ympäristönäkökohdat. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.	Liikenteen verotus. Tehdään päätös autoilun verotuksen kokonaisuudistuksesta liikenteen käyttöön perustuvaksi. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.
	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Käynnistetään pääkaupunkiseudun ruuhkamaksukokeilu, jonka tuotot kohdistetaan valtion ja alueen sopimuksen mukaisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen.	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Tehdään päätös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun käyttöönottamisesta 2020-luvun alussa. Ruuhkamaksun tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu, jonka tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
	Rahoitusmallit. Mahdollisia liikennejärjestelmän kehittämishankkeita toteutetaan budjettirahoitteisina sekä PPP- ja yhteisrahoitushankkeina, joilla vastataan elinkeinoelämän kannalta kriittisimpiin tarpeisiin. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämiseksi hankkeiden rahoituksessa sovitaan selkeät menettelyt.	Rahoitusmallit. Infrastruktuurihankkeista hyötyvät tahot osallistuvat nykyistä enemmän väyläverkoston rahoitukseen. Luodaan valmiudet toteuttaa liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavia projektikohtaisia yhtiöitä, joiden omistus jakautuu julkisen ja yksityisen sektorin kesken ja joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla osia liikenneinfrastruktuurista yksityistetään. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämisestä osaksi hankkeen toteutuksen rahoitusta tehdään normaali menettely.	Rahoitusmallit. Maankäyttöhyödyistä saatavat tulot on yksi keskeisin rahoituslähde, erityisesti kaupunkiseutujen hankkeita toteutettaessa. Luodaan valmiudet perustaa liikennejärjestelmän kehittämisestä laaja-alaisesti vastaavia yhtiöitä, joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla väyläinfrastruktuuria yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta.
	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja tarvittaessa hankintamenettelyjä uudistetaan, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Budjettirahoituksen koordinoidumpaa kohdentamista henkilökuljetusten järjestämiseksi selvitetään ja käynnistetään tarvittavat toimet rahoituksen uudistamiseksi.	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja hankintamenettelyjä uudistetaan rohkeasti, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä helpotetaan. Henkilökuljetusten budjettirahoitusta yksinkertaistetaan.	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Liikennejärjestelmän rahoituksen budjettirakenteita uudistetaan siten, että rahoitus mahdollistaa tehokkaasti laaja-alaisen toimenpidevalikoiman sekä budjetin ulkopuolisen rahoituksen käytön. Uusia hankintamenettelyjä kokeillaan ja otetaan käyttöön rohkeasti.
	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Selvitetään hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavien tulojen korvamerkitsemistä liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavista tuloista suurin osa korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavat tulot korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.
Lisää oma painotus Editoi klikkaamalla tästä	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.

Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

• Yllä olevan taulukon kohtia pääset kommentoimaan klikkaamalla taulukon vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvää Editoi klikkaamalla tästä -linkkiä haluamasi painotuksen kohdalla. Klikkaus siirtää sinut sivulle, jota voi kuka tahansa muokata.
• Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
• Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä

• Paluu katsauksen pääsivulle