Toimintavarmuus ja turvallisuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
|
Pääsivu ·
Ohje ·
Sisällönanalyysi·
Tulosta:
Taustamateriaali ·
Keskustelut ·
Yhteenveto |
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Toimintavarmat viestiverkot
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Toimintavarmuus ja turvallisuus | Toimintavarmat viestintäverkot. Huolehditaan siitä, että teleyrityksillä on suunnitelmat jatkaa toimintaansa erilaisissa häiriötilanteissa. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan. | Toimintavarmat viestintäverkot. Varmistutaan siitä, että häiriötilanteiden viestintäpalveluille aiheuttamat häiriöt korjataan nopeasti. Kriittisten viestintäpalveluiden toimivuus turvataan kulloisenkin häiriötilanteen edellyttämässä järjestyksessä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan siten, että digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia ja häiriöitä vähentää. Arvioidaan toimialakohtaisesti, onko tietoturvastandardeja kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista sisällyttää kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa koskeviin laatuvaatimuksiin. | Toimintavarmat viestintäverkot. Häiriötilanteiden estämättä huolehditaan viestintäverkkojen toimivuudesta kaikkialla ja ennaltaehkäistään palvelutuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä häiriötilanteiden syntymistä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan, jotta digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia häiriöttömästi varmistaen erityisesti hätäpuheluiden kannalta kriittiset yhteydet. Kriittisen infrastruktuurin omistajat velvoitetaan ilmoittamaan merkittävistä tietoturvapoikkeamista toimialansa valvoville viranomaisille, jotka jakavat anonymisoitua tietoa muille tietojärjestelmien ylläpitäjille. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- ...
- Edellytetään, että verkon haltijat huolehtivat häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.
- Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Sähkönjakelun toimintavarmuutta on ehdottomasti parannettava mm. lisäämällä verkon älykkyyttä. Sähkönjakeluverkkoja koskeva osaaminen ja ratkaisut ovat jo nykyisin osa vientiämme ja niiden merkitys tulevaisuudessa voi kasvaa entisestään. Viestintäverkkojen ja koko yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi on huolehdittava sähkötuotannossa riittävästä omavaraisuudesta ja riittävän edullisen sähkön saannista teollisuudelle.
- FiCom ry: Sähkönsaanti on nyky-yhteiskunnassa paitsi viestintäyhteyksien myös monien muiden palvelujen välttämätön edellytys. Varautumista kehitettäessä sähköalan toimijoiden tulee vastata oman verkkonsa osalta häiriösietoisuuden parantamisesta.
- DNA: Ks. edellinen Ficomin kommentti, sähkönjakelun toimintavarmuus vaatii sähköyhtiöiltä merkittäviä panostuksia maakapelointiin.
Kuluttajaliitto: Sähkönjakelun toimintavarmuuden parantaminen on sinänsä kannatettava tavoite. Viestintäverkkojen toimintavarmuutta ei kuitenkaan saa jättää pelkästään sähkönjakelun toimintavarmuuden varaan, vaan myös viestintäverkon haltijoiden tulee omilla toimillaan huolehtia siitä, että verkot toimivat riittävän pitkän (= nykyistä pidemmän) ajan sähkönjakelun ollessa keskeytyneenä.
- Digita; Arjen poikkeustilanteisiin on olemassa vahva ja luotettava antenni-tv- ja radio-verkko. Laajakaistan kautta välitetyt palvelut eivät voi vastata käyttäjähuippuun tilanteissa, joissa tarvitaan kriisitilanteeseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvää valtakunnallista kommunikaatiota. Yleisradion rooli nähdään jatkossakin merkittävänä huoltovarmuuden ja kaikkien suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Toimintavarmuus ja turvallisuus | |||
| Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on tarvittava tietämys ja käytössään riittävät keinot langattomien verkkojen kuuluvuusongelmien välttämiseksi kaikessa rakentamisessa. | Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Parannetaan aktiivisesti kaikkien toimijoiden tietoisuutta osin uusista rakennusmenetelmistä johtuvista langattomien verkkojen sisätilakuuluvuuskysymyksistä. Varmistetaan virastojen yhteistyönä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin). | Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Varmistetaan tarvittaessa lainsäädännöllä langattomien viestinverkkojen kuuluvuus sisätiloissa, mukaan lukien energiatehokkaat rakennukset ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin.) |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Soneran kommentteja: sisätilakuuluvuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tärkeintä on pyrkiä kokonaisratkaisuun, joka ei kuormita vain joitain osapuolia, kuten teleyrityksiä
- Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Rakennukset on varustettava järjestelmillä, jotka varmistavat viestintäverkkojen kuuluvuuden myös tulevaisuudessa.
- FiCom ry: Matkaviestinverkkojen peittoaluevaatimukset perustuvat toimilupamääräyksiin. Investointilaskelmat on tehty näiden vaatimusten perusteella. Kun sisätilakuuluvuuden heikentyminen johtuvat toimilupia myöhemmin voimaan tulleista rakennusmääräysten muutoksista, tulee kuuluvuuskysymykset ensisijaisesti ratkaista rakennusalan määräyksiä kehittämällä.
- FiCom ry: Varmistetaan joko virastojen yhteistyönä taikka tarvittaessa lainsäädännöllä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin).
- Viestintävirasto: Eri hallinnonalojen yhteistyötä tulee tiivistää ja tehostaa langattomien viestintäverkkojen käytettävyyden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Kannatetaan, että määritellään selkeät vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelujen toimivuus estyy tai häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen.
Kuluttajaliitto: On tärkeää, että myös langattomat viestintäverkot toimivat kaikissa rakennuksissa. Ensisijaisesti vastuun tästä pitää kuulua rakennuttajille ja rakennusten omistajille niissä tapauksissa, joissa kuuluvuusongelmat johtuvat valitusta rakennustekniikasta.
Digita; Tuulivoimapuistojen vaikutus maanpäällisiin tv-lähetyksiin ei ollut tiedossa, kun nykyisiä televisioverkkoja rakennettiin. Nyt kun tuulivoimaloiden rakentaminen on yhteiskunnan tuen myötä lisääntynyt, on käynyt ilmi, että tuulivoimapuistot aiheuttavat olennaisia häiriöitä maanpäällisille televisiolähetyksille. Häiriöiden poistamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole kohtuullista sälyttää tv-toimialalle. Vastuukysymykset on syytä määritellä lain tasolla kaikissa skenaarioissa.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Toimintavarma liikennejärjestelmä
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Toimintavarmuus ja turvallisuus | |||
| Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimintavarmuudesta huolehditaan lähinnä verkon kunnossa- ja ylläpitotoimin. Toimia priorisoidaan liikennesuoritteiden perusteella. Laaditaan korvausinvestointiohjelma kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin turvaamiseksi. Tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä optimoidaan jäänmurtoresurssien varaamista ja käyttöä. | Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta parannetaan ensisijaisesti älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Panostetaan liikenteen ohjausjärjestelmiin. Hyödynnetään laajasti sää- ja olosuhdetietoja. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta. Tiivistetään jäänmurtoyhteistyön eri muotoja lähinaapurimaiden kanssa entisestään. | Toimintavarma liikennejärjestelmä. Mahdollistetaan, että liikenteeseen on tarjolla edistyksellisiä äly- ja tietopalveluja, jotka parantavat liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta, selvittäen vaihtoehtona myös Suomen ja Ruotsin yhteisen kalustoyhtiön perustaminen. Kehitetään jäänmurron palvelutarjontaa ja väylämaksujärjestelmää riskiperustaisempaan suuntaan, säilyttäen kannusteet itsenäisesti jäissä kulkeville aluksille. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
Toimintavarmaan liikennejärjestelmään kuuluvat myös tie-, rata- ja lentokenttäverkosto. Nämä tuskin näkyvät kirjauksissa tällä hetkellä. Kansallisomaisuuden ylläpitoon pitää kiinnittää huomiota.
- ...
Kontrolloivan tekniikan lisääminen päinvastoin heikentää liikenteen toimintavarmuutta. Mitä "älykkäämmästä" järjestelmästä on kyse, sitä epävarmempaa on toiminta ja ylläpito on äärimmäisen kallista.
- Suomen liikennejärjestelmän toimintavarmuuden ylläpitoon on löydettävä uusia innovatiivisia tapoja jolla infra pystytään pitämään käytössä olevin resurssein. Tässä pitää hyödyntää tietopohjaisia ratkaisuja (esim. infran elinkaarihallinta, liikenteen tilannekuva etc.) jolloin toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein.
- Suomen tieliikennejärjestelmän kuormitus on yleisesti niin alhainen, että liikenteen ohjauksen keinoin tuskin on saavutettavassa merkittäviä hyötyjä muutoin kuin aivan paikallisesti. Pk-seudun kuormitetuilla tieosuuksilla voi olla aiheellista kokeilla esim. piennarkaistan käyttämistä ajokaistana ruuhka-aikoina. Tarvitaan myös lisää informaatiotauluja, joilla tienkäyttäjille voidaan välittää ajantasaista tietoa liikenteen sujuvuudesta.
Lapin ELY: Kaikissa skenaarioissa pitää huolehtia perusverkosta eli liikenneväylien korjausvelan taittaminen ja hallinta pitää ottaa huomioon tai muuten kansallisomaisuus rapistuu ja on purkukunnossa.
- INFRA ry: Lapin ely-keskuksen kommentti edellä on asiaa. Lisäksi kommentti liittyen sekä viestintäverkkojen että liikennejärjestelmän toimintavarmuuteen: Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Sähkö- ja tietoverkkojen siirtämistä ilmakaapeleista maakaapeleihin pitää kiirehtiä voimakkaasti. Myös muunlaista varautumista tulee parantaa selvästi (teiden kuivatus, tulviin varautuminen).
Aika pienelle huomiolle näyttää jäävän fyysisen maaliikenneliikenneverkon toimintavarmuus. Se on kuitenkin kaiken toiminnan perusedellytys. Digitaalisenkin Suomen toimivuus ja huoltovarmuus on täysin riippuvainen liikenneverkon toimintavarmuudesta. Koko maan perusväylänpito pitää olla ykkösasia.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikennejärjestelmän turvallisuus
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Toimintavarmuus ja turvallisuus | |||
| Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään voimakkaasti eri ministeriöiden yhteistyönä, poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta. | Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään tehokkaimmin yhteisin toimin, ministeriöiden laatiman poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta. | Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuuden parantaminen perustuu vahvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja sen pohjalta määriteltyihin tehokkaimpiin toimenpiteisiin. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Nopeusrajoituksia Suomessa tulee nostaa. Talvirajoituksista tulee luopua kokonaan. Useimmille valta-ja kantateille sopii nykyisen 80 sijaan 100 km/t ja ohituskaistaosuuksille 110 km/t. Moottoriteille sopii rajoitukseksi 120-140 km/t, riippuen moottoritiestä. Kaupunkien sisääntuloväylille kuten Länsiväylälle, sopisi 100 huomattavasti paremmin, kuin tien alkuosalla nykyään oleva 80, jota juuri kukaan ei koe mielekkääksi noudatta.Nämä toimenpiteet eivät heikennä lainkaan liikenneturvallisuutta. Sen sijaan yhteiskunta säästää lyhyempinä matka-aikoina arviolta puoli miljaardia euroa vuodessa.
Liikenne on jo nyt äärimmäisen turvallista. Se on turvallisin elämänalue ihmisillä. Sensijaan liikenteen suorituskykyä ja kapasiteettia on jo liiaksi leikattu turvallisuuteen vedoten. On esimerkiksi helppo laskea nopeutta, koska se ei näy valtion budjetin kautta tulleeseen rahoitukseen. Huono "palvelutaso" maantieliikenteessä lisää ihmisten ja yritysten kustannuksia ja se näkyy BKT:ssä. Valtio on kansalaisia varten ja sen tulee tukea toimeliaisuutta. Nykyinen liikennepolitiikka sensijaan pyrkii rajoittamaan ja hankaloittamaan liikennettä ja siten on haitta hyvinvoinnille.
- Liikenteen turvallisuutta voidaan edelleen parantaa mutta tämä tulisi tehdä kohdennetusti oikeilla toimenpiteillä niin ettei palvelutasoa tai liikkumista rajoiteta tarpeettomasti (tässä korostuu esim. toimenpiteiden arviointi).
- Tieliikenteen turvallisuuden kannalta ajoneuvokannan uudistaminen on keskeisin ja tehokkain keino. Erityisen tärkeää olisi jouduttaa vanhimman 80-90-lukujen kaluston poistumista arkikäytöstä. Kaikki esteet käytettyjen autojen tuonnilta on poistettava ja turvatekniikka (ESP, Airbagit, EuroNCAP-tähdet/malli-ikä) tulee ottaa huomioon ajoneuvoveron määräytymisessä.
Lapin ELY: Tärkeää olisi ottaa oppia naapurimaasta Ruotsista, jossa liikennne on tilastollisesti paljon turvallisempaa kuin Suomessa. Mitä siellä tehdään eri tavalla Suomeen verrattuna. Ruotsissa kokeiltiin talvinopeusrajoituksia, mutta niiden käytöstä luovuttiin kun ruotsalaisten tutkimukset eivät osoittaneet liikenneturvallisuushyötyjä kustannuksiin nähden.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Jalankulku ja pyöräily
| Painotus | Edistyvä Suomi | Uudistuva Suomi | Rohkea Suomi |
|---|---|---|---|
| Toimintavarmuus ja turvallisuus | |||
| Jalankulku ja pyöräily. Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehitetään siellä missä niillä on eniten potentiaalia. | Jalankulku ja pyöräily. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin. Huomioidaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä myös niiden positiiviset kansanterveydelliset vaikutukset. | Jalankulku ja pyöräily. Kaupunkiseuduilla panostetaan voimakkaasti kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden parantamiseen. Tiedostetaan kävelyn ja pyöräilyn kansanterveydelliset vaikutukset ja edistetään kävelyä ja pyöräilyä osana aktiivista liikunnallista elämäntapaa. |
- Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
- Kansanterveydellisten vaikutusten ohella tulee huomioida, että pyöräily on liikennesuoritteeseen nähden huomattavan vaarallinen liikennemuoto. Autoilijaan verrattuna pyöräilijä on erittäin suojaton ja vähäinenkin onnettomuus voi johtaa henkilövahinkoon. Varsin moni aktiivipyöräilijä on tavalla tai toisella telonut itsensä jossain vaiheessa - ja tämä onnistuu myös ilman autoilijoiden myötävaikutusta.
- Kommentti: Kokonaisvaikutusten arviointi on tosiaan tärkeää. Pyöräilyn erilaisia terveysvaikutuksia (liikunta, onnettomuudet, ilmansaasteet) on varsin kattavasti arvioitu hollantilaisessa tarkastelussa, jossa terveyshyödyt osoittautuivat paljon suuremmiksi kuin haitat. Vaikka onnettomuudet olivatkin tärkeitä, lisääntynyt ilmansaastealtistus oli itse asiassa suurempi terveyshaitta. Hartog et al: Do the Health Benefits of Cycling Outweigh the Risks? Environ Health Perspect. Aug 2010; 118(8): 1109–1116 doi [1]
- Pyöräilijöille tulee määrätä 24h-valopakko havaittavuuden parantamiseksi. Nykyisellä LED-tekniikalla voidaan toteuttaa energiatehokkaita ja näkyviä valaisimia. Sopiva taso voisi olla 100 lm valkoista valoa eteen, 20 lm punaista valoa taakse ja 10 lm keltaiset valot sivuille. Valokuviot ja valoaukkojen koot tulee määrittää siten, että valot näkyvät mutta eivät häikäise. Suorituskykyisiltä pyöriltä voisi edellyttää myös esim. kiihtyvyysanturiin perustuvaa jarruvalotoimintoa.
- Ohjataan pyöräilijät taajamissa eri väylille kuin moottoriliikenne ja rajoitetaan liikenneympäristön rakenteellisin keinoin nopeus keskusta-alueilla tasolle 15-20 km/h.
- ...
Lapin ELY: Kun nykyisin työnantaja voi tukea joukkoliikenteellä työmatkat taittavaa, tulisi jatkossa mahdollistaa vastaavantyyppinen tuki myös pyöräillen tai jalan työmatkat kulkevalle.
- Parannetaan kevyen liikenteen väylien turvallisuutta siirtämällä mopot ajoradalle. Mopot voidaan sallia kevyen liikenteen väylillä vain jos se on mopoilijan turvallisuuden ja muun liikenteen sujuvuuden ehdottoman välttämätöntä. Tällöin mopojen olisi annettava jalankulkijoille ja pyöräilijöille esteetön kulku ja noudattaa 20 km/h nopeusrajoitusta. Peruste: kevyen liikenteen väylät (jotka on rakenteeltaan suunniteltu n. 20 km/h nopeudelle) eivät sovellu yli sata kiloa painaville ja käytännössä 50 km/h ajaville mopoille, joita eivät kevyen liikenteen väylillä koske käytännössä mitkään säännöt. Nykytilanne on kestämätön esimerkiksi pyöräilyä opettelevien lasten turvallisuuden kannalta.
- Selkeytetään pyöräilijöiden paikka lain tasolla nykytilanteen mukaan: pyörätietä ei ole pakko käyttää, jos se ei kuntonsa, pituutensa tai sijaintinsa tai ajon tarkoituksen (kilpapyöräilyn harjoittelu) vuoksi sovellu käytettäväksi väyläksi. Tämä vähentäisi autoilijoien tarpeettomia ja vaaratilanteita aiheuttavia aggressioita pyöräilijöitä kohtaan.
Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus
- Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
- ...Yleisen kaiken digitalisoitumisen ja integroitumisen myötä tulee entistä tärkeämmäksi tarkastella ja suunnitella koko infrastruktuuria - energia, tietoliikenne, rakennukset ja koko rakennettu ympäristö - yhtenä kokonaisuutena. Tämä vaatii eri hallinnon alojen välisen yhteistyön lisäämistä ja mahdollisten organisatoristen ja henkisten rajojen murtamista. Kaikessa kehityksessä tulee antaa markkinoille mahdollisuus ja eri teknologioiden ja palvelumallien kilpailla neutraalisti. Valtion roolin tulee olla mahdollisuuksia luova ja tarvittaessa katalyytti. Samoin valtion tulee varmistaa todellinen kilpailu eri teknologioiden, palvelujen ja toimijoiden kesken ja siten taata parhaille innovaatioille menestymismahdollisuudet