Ero sivun ”Nisäkkäiden ja lintujen altistuminen metalleille” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(luokiteltu)
p (tekniset edistymistekstit poistettu alusta)
 
(36 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Luokka:Altistuminen]]
[[Luokka:Metallit]]
[[Luokka:Eliöstö]]
[[Luokka:Ovariable]]
[[Luokka:Sisältää R-koodia]]
{{Minera_Riskinarviointi}}
{{Minera_Riskinarviointi}}
{{metodi|moderaattori=Anerg|edistyminen=Täysluonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
{{metodi|moderaattori=Anerg|edistyminen=Täysluonnos}}


==Nisäkkäiden ja lintujen altistumisen kuvaus ympäristön metalliyhdisteille==
==Kysymys==


Miten lasketaan nisäkkäiden ja lintujen altistuminen ympäristön haitta-aineille?
==Vastaus==
<rcode
live=1 graphics=1
variables="
name:datalähde|description:Valitse pitoisuusdata|type:selection|options:
0;;
1;Luikonlahti|default:0|
name:altiste|description:tai valitse tarkasteltava altiste|type:selection|options:
'Arseeni';Arseeni;
'Kadmium';Kadmium;
'Koboltti';Koboltti;
'Kromi (3+)';Kromi (3+);
'Kupari';Kupari;
'Lyijy';Lyijy;
'Nikkeli';Nikkeli;
'Sinkki';Sinkki;
'Vanadiini';Vanadiini|
name:matriisi|description:ja valitse matriisi|type:selection|options:
'Pintavesi';Pintavesi;
'Talousvesi';Talousvesi;
'Maaperä';Maaperä;
'Sienet';Sienet|
name:mitattu.pitoisuus|description:sekä anna pitoisuus (µg/l tai µg/kg)|default:1
"
include="page:OpasnetUtils/Ograph|name:answer|page:OpasnetUtils/Aggregate|name:answer"
>
library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)
# Luikonlahden pitoisuusdata
if(datalähde == 0) ympäristöpitoisuus <- Ovariable(name = "ympäristöpitoisuus", data = data.frame(
Altiste = altiste,
Matriisi = matriisi,
ympäristöpitoisuusResult = mitattu.pitoisuus
))
if (datalähde == 1) ympäristöpitoisuus <- Ovariable(name = "ympäristöpitoisuus", ddata = "Op_fi3372", getddata = FALSE)
objects.latest("Op_fi3471", "alustus")
selkärankaisaltistus <- EvalOutput(selkärankaisaltistus)
oprint(ympäristöpitoisuus)
ograph(selkärankaisaltistus, x = "Laji", fill = "Altiste")
ograph(lajikohtainen.saanti, x = "Laji", fill = "Matriisi")
ograph(selkärankaissaanti, x = "Laji", fill = "Matriisi")
</rcode>
==Perustelut==


Nisäkkäät ja linnut voivat altistua haitta-aineille ruoansulatuksen, ihon ja hengityksen kautta (Suter 2007)<ref> Suter II, G. W. 2007. Ecological risk assessment. 2nd ed Boca Raton (FL) CRC. </ref>:  
Nisäkkäät ja linnut voivat altistua haitta-aineille ruoansulatuksen, ihon ja hengityksen kautta (Suter 2007)<ref> Suter II, G. W. 2007. Ecological risk assessment. 2nd ed Boca Raton (FL) CRC. </ref>:  
Rivi 29: Rivi 90:
  E<sub>total</sub> ≈ E<sub>oral</sub>
  E<sub>total</sub> ≈ E<sub>oral</sub>


====Miten haitta-aineiden päivittäinen saanti arvioidaan nisäkkäille ja linnuille?====
===Miten haitta-aineiden päivittäinen saanti arvioidaan nisäkkäille ja linnuille?===


Ravinnon kautta altistuminen voidaan arvioida ravintoverkkomallien (food-web modeling) avulla. Nisäkkäiden ja lintujen päivittäinen kokonaisaltistuminen ravinnon kautta koostuu nautitusta pilaantuneesta ravinnosta (E<sub>food</sub>) (kasvit ja saaliseläimet), pintavedestä (E<sub>water</sub>), satunnaisesti niellystä maasta (E<sub>soil</sub>) tai suoraan haitta-aineen nielemisestä (E<sub>direct</sub>):  
Ravinnon kautta altistuminen voidaan arvioida ravintoverkkomallien (food-web modeling) avulla. Nisäkkäiden ja lintujen päivittäinen kokonaisaltistuminen ravinnon kautta koostuu nautitusta pilaantuneesta ravinnosta (E<sub>food</sub>) (kasvit ja saaliseläimet), pintavedestä (E<sub>water</sub>), satunnaisesti niellystä maasta (E<sub>soil</sub>) tai suoraan haitta-aineen nielemisestä (E<sub>direct</sub>):  
Rivi 50: Rivi 111:
*'''ψi''' = kausitekijä (reseptorin viettämä suhteellinen aika (d) alueella vuodesta (y)(esim. muuttolinnut) (1≥ ψ > 0). Ympäri vuoden alueella oleville talvehtimattomille lajeille ψ = 1 (= 365 d/y)
*'''ψi''' = kausitekijä (reseptorin viettämä suhteellinen aika (d) alueella vuodesta (y)(esim. muuttolinnut) (1≥ ψ > 0). Ympäri vuoden alueella oleville talvehtimattomille lajeille ψ = 1 (= 365 d/y)


====Miten nisäkkäiden ja lintujen ravinnon- ja vedenkulutus sekä hengitystiheys (IR) arvioidaan?====
===Miten nisäkkäiden ja lintujen ravinnon- ja vedenkulutus sekä hengitystiheys (IR) arvioidaan?===


Keskimääräinen ravinnon- ja vedenkulutus tai hengitystiheys (IR, ingestion rate, inhalation rate) arvioidaan lajikohtaisesti. Jos lajikohtaisia tietoja ei ole saatavilla, ravinnonkulutusta voidaan arvioida käyttämällä olemassa olevia eri eläinryhmien aineenvaihduntaan perustuvia allometrisia regressiomalleja (USEPA 1993 <ref>[USEPA] US Environmental Protection Agency. 1993. Wildlife exposure factors
Keskimääräinen ravinnon- ja vedenkulutus tai hengitystiheys (IR, ingestion rate, inhalation rate) arvioidaan lajikohtaisesti. Jos lajikohtaisia tietoja ei ole saatavilla, ravinnonkulutusta voidaan arvioida käyttämällä olemassa olevia eri eläinryhmien aineenvaihduntaan perustuvia allometrisia regressiomalleja (USEPA 1993 <ref>[USEPA] US Environmental Protection Agency. 1993. Wildlife exposure factors
Rivi 119: Rivi 180:
<sup>*)</sup>Ylläolevaa lintujen hengitystiheyden laskentamallia voidaan soveltaa muille lintulajeille paitsi varpuslinnuille, joilla on yleensä korkeampi aineenvaihdunta muihin lintuihin verrattuna (USEPA 1993).
<sup>*)</sup>Ylläolevaa lintujen hengitystiheyden laskentamallia voidaan soveltaa muille lintulajeille paitsi varpuslinnuille, joilla on yleensä korkeampi aineenvaihdunta muihin lintuihin verrattuna (USEPA 1993).


==== Arvioidut IR-arvot kottaraiselle ja päästäiselle ====
=== Arvioidut IR-arvot kottaraiselle ja päästäiselle ===


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
Rivi 145: Rivi 206:
Kohdekohtaisissa riskinarvioinneissa olisi huomioitava mikä osuus pilaantuneesta alueesta on sopivaa eläimen elinympäristöksi. Malli olettaa  haitta-aineiden joko jakaantuneen alueelle tasaisesti tai eläimien  oleilevan tai laiduntavan alueella satunnaisesti. Näin ollen eläimet altistuvat mallin mukaan alueen keskimääräiselle haitta-ainepitoisuudelle (Lu & Tyson 2003, Suter 2007).
Kohdekohtaisissa riskinarvioinneissa olisi huomioitava mikä osuus pilaantuneesta alueesta on sopivaa eläimen elinympäristöksi. Malli olettaa  haitta-aineiden joko jakaantuneen alueelle tasaisesti tai eläimien  oleilevan tai laiduntavan alueella satunnaisesti. Näin ollen eläimet altistuvat mallin mukaan alueen keskimääräiselle haitta-ainepitoisuudelle (Lu & Tyson 2003, Suter 2007).


== Liitetiedostot ==
<mffilelist />


<references />
===Data===
 
<t2b name="Parametrit" index="Heimo,Matriisi,Unit,Observation" locations="Param1,Param2" unit="-">
Jyrsijät|Ruoka|g /d dw|0.621|0.564
Herbivorit|Ruoka|g /d dw|0.577|0.727
Muut istukkanisäkkäät|Ruoka|g /d dw|0.235|0.822
Varpuslinnut|Ruoka|g /d dw|0.398|0.85
Muut linnut|Ruoka|g /d dw|0.648|0.651
Jyrsijät|Pintavesi|L /d|0.099|0.9
Herbivorit|Pintavesi|L /d|0.099|0.9
Muut istukkanisäkkäät|Pintavesi|L /d|0.099|0.9
Varpusinnut|Pintavesi|L /d|0.059|0.67
Muut linnut|Pintavesi|L /d|0.059|0.67
Jyrsijät|Ilma|m3 /d|0.5458|0.8
Herbivorit|Ilma|m3 /d|0.5458|0.8
Muut istukkanisäkkäät|Ilma|m3 /d|0.5458|0.8
Varpuslinnut|Ilma|m3 /d|0.4089|0.77
Muut linnut|Ilma|m3 /d|0.4089|0.77
</t2b>
 
<t2b name="Ruumiinpaino" index="Heimo,Laji" obs="Arvo" desc="Kuvaus" unit="kg">
Muut linnut|Kottarainen|0.0823|
Muut istukkanisäkkäät|Päästäinen|0.0077|
Muut linnut|Telkkä|0.5|Oletus
Jyrsijät|Rotta|0.2|Oletus
Herbivorit|Hirvi|200|Oletus
Varpuslinnut|Varis|0.2|Oletus
</t2b>
 
<t2b name="Lajikohtainen saanti" index="Heimo,Laji,Matriisi,Unit" obs="Arvo" desc="Kuvaus" unit="-">
Muut linnut|Telkkä|Pintavesi|L /d|0.1|Oletus
Muut linnut|Kottarainen|Hyönteiset kuivapaino|g /d dw|16.9|
Muut linnut|Kottarainen|Hyönteiset tuorepaino|g /d fw|106|
Muut linnut|Kottarainen|Pintavesi|L /d|0.011|
Muut istukkanisäkkäät|Päästäinen|Hyönteiset kuivapaino|g /d dw|1.96|
Muut istukkanisäkkäät|Päästäinen|Hyönteiset tuorepaino|g /d fw|12.25|
Muut istukkanisäkkäät|Päästäinen|Pintavesi|L /d|0.00124|
</t2b>
 
===Laskenta===
 
<rcode label="Alusta muuttujat" name="alustus" embed="1">
library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)
 
selkärankaisaltistus <- new("ovariable",
name = "selkärankaisaltistus",
dependencies = data.frame(
Name = c("ruumiinpaino", "selkärankaissaanti", "ympäristöpitoisuus", "kausitekijä", "alueenkäyttötekijä")
),
formula = function(...) {
 
# Ensin poistetaan turhat (ja osittain NA:ta sisältävät) sarakkeet.
 
removecols <- c(
"saanti.paramRawUnit",
"saanti.paramRawSource",
"saanti.param1Result",
"saanti.param1Source",
"ruumiinpainoResult",
"ruumiinpainoSource",
"saanti.param2Result",
"saanti.param2Source",
"lajikohtainen.saantiUnit",
"lajikohtainen.saantiResult",
"lajikohtainen.saantiSource"
)
keep <- ! colnames(selkärankaissaanti@output) %in% removecols
selkärankaissaanti@output <- selkärankaissaanti@output[keep]
selkärankaissaanti@marginal <- selkärankaissaanti@marginal[keep]
 
out <- (selkärankaissaanti * ympäristöpitoisuus) / ruumiinpaino * kausitekijä * alueenkäyttötekijä
out <- CollapseMarginal(out, "Matriisi")
out <- aggregate(out)
 
return(out)
}
)
 
ruumiinpaino <- Ovariable(name = "ruumiinpaino", ddata = "Op_fi3471", subset = "Ruumiinpaino", getddata = FALSE)
 
selkärankaissaanti <- new("ovariable",
name = "selkärankaissaanti",
dependencies = data.frame(
Name = c("lajikohtainen.saanti", "ruumiinpaino", "saanti.param1", "saanti.param2"),
Ident = "Op_fi3471/alustus"
),
formula = function(...) {
 
out <- saanti.param1 * ruumiinpaino ^ saanti.param2 # Varsinainen yhtälö
 
colnames(lajikohtainen.saanti@output)[colnames(lajikohtainen.saanti@output) == "lajikohtainen.saantiResult"] <- "Result"
out <- orbind(out, lajikohtainen.saanti)
 
return(out)
}
)
 
lajikohtainen.saanti <- Ovariable(name = "lajikohtainen.saanti", ddata = "Op_fi3471", subset = "Lajikohtainen saanti", getddata = FALSE)
 
saanti.paramRaw <- Ovariable(name = "saanti.paramRaw", ddata = "Op_fi3471", subset = "Parametrit", getddata = FALSE)
 
saanti.param1 <- Ovariable(
name = "saanti.param1",
dependencies = data.frame(Name = "saanti.paramRaw"),
formula = function(...) {
 
out <- saanti.paramRaw@output
out <- out[out$Observation == "Param1" , colnames(out) != "Observation"]
colnames(out)[colnames(out) == "saanti.paramRawResult"] <- "Result"
 
return(out)
},
)
 
saanti.param2 <- Ovariable(
name = "saanti.param2",
dependencies = data.frame(Name = "saanti.paramRaw"),
formula = function(...) {
 
out <- saanti.paramRaw@output
out <- out[out$Observation == "Param2" , colnames(out) != "Observation"]
colnames(out)[colnames(out) == "saanti.paramRawResult"] <- "Result"
 
return(out)
},
)
 
kausitekijä <- Ovariable(name = "kausitekijä", data = data.frame(kausitekijäResult = "0-1"))
 
alueenkäyttötekijä <- Ovariable(name = "alueenkäyttötekijä", data = data.frame(alueenkäyttötekijäResult = "0-1"))
 
objects.store(selkärankaisaltistus, selkärankaissaanti, lajikohtainen.saanti, ruumiinpaino, saanti.paramRaw, saanti.param1, saanti.param2, kausitekijä, alueenkäyttötekijä)
 
cat("Ovariablet selkärankaisaltistus, selkärankaissaanti, lajikohtainen.saanti, saanti.paramRaw, saanti.param1, saanti.param2, kausitekijä, alueenkäyttötekijä ja ruumiinpaino tallennettu. Pitoisuus tulee tapauskohtaisista tiedoista.\n")
 
</rcode>
 
==Katso myös==
{{Minera}}
 
==Viitteet==
 
<references/>
 
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
 
{{mfiles}}

Nykyinen versio 10. tammikuuta 2014 kello 14.00




Kysymys

Miten lasketaan nisäkkäiden ja lintujen altistuminen ympäristön haitta-aineille?

Vastaus

Valitse pitoisuusdata:

tai valitse tarkasteltava altiste:

ja valitse matriisi:

sekä anna pitoisuus (µg/l tai µg/kg):

+ Näytä koodi

Perustelut

Nisäkkäät ja linnut voivat altistua haitta-aineille ruoansulatuksen, ihon ja hengityksen kautta (Suter 2007)[1]:

  • nauttimalla pilaantunutta pintavettä
  • saamalla haitta-ainetta ravinnosta tai satunnaisesti niellystä maasta tai sedimentistä
  • hengittämällä saastunutta ilmaa
  • altistumalla ihokosketuksen kautta

Eläinten kokonaisaltistuminen (Etotal) on näiden eri altistumisreittien annosten summa: 


Etotal = Eoral + Edermal + Einhal


  • Eoral; keskimääräinen päivittäinen suun kautta pilaantuneesta vedestä, ravinnosta ja maasta saatu haitta-ainepitoisuus (mg/kg/d)
  • Edermal; keskimääräinen päivittäinen ihon läpi imeytynyt haitta-ainepitoisuus (mg/kg/d)
  • Einhal; keskimääräinen päivittäinen hengityksen kautta saatu haitta-aine- tai pienhiukkaspitoisuus (mg/kg/d)


Käytännössä eläinten pääasiallisen altistumisreitin katsotaan olevan ruoansulatuksen kautta saatu pilaantunut ravinto (kasvit, saaliseläimet), vesi tai maa-aines. Nisäkkäiden karvat ja lintujen höyhenet rajoittavat ihoaltistumisen hyvin vähäiseksi. Ihon kautta altistumisen arviointi voi olla tarpeen orgaanisille yhdisteille ja torjunta-aineille, tai jos kohde-eliöinä ovat esimerkiksi maahan kaivautuvat eläimet tai pilaantuneessa vedessä uivat sammakkoeläimet. Hengityksen kautta altistumisen katsotaan olevan lähes merkityksetöntä.

Yleensä altistumismalli typistyy muotoon (Suter 2007): 

Etotal ≈ Eoral

Miten haitta-aineiden päivittäinen saanti arvioidaan nisäkkäille ja linnuille?

Ravinnon kautta altistuminen voidaan arvioida ravintoverkkomallien (food-web modeling) avulla. Nisäkkäiden ja lintujen päivittäinen kokonaisaltistuminen ravinnon kautta koostuu nautitusta pilaantuneesta ravinnosta (Efood) (kasvit ja saaliseläimet), pintavedestä (Ewater), satunnaisesti niellystä maasta (Esoil) tai suoraan haitta-aineen nielemisestä (Edirect):

Eoral = Efood + Ewater + Esoil + Edirect

Ravintoverkko malli


Altistuminen annetaan keskimääräisenä päivittäisenä annoksena elopainokiloa kohti (mg/kg/d), jotta saatua arvoa voidaan verrata kirjallisuuden toksisuustietoihin.
Altistumisen peruskaava nisäkkäille ja linnuille on seuraava (Sample & Suter 1994 [2]; Lu & Tyson 2003 [3]):
  • Ej = kokonaisaltistuminen haitta-aineelle j (mg/kg/d)
  • m = altistumislähteiden (esim. ravinto, vesi, maa) i lukumäärä
  • IRi = altistumislähteiden i päivittäinen kulutus (kg/d tai L/d tai m3/d )
  • Cij = haitta-aineen j pitoisuus altistumislähteessä i (mg/kg tai mg/L tai mg/m3)
  • BW = kehon paino (kg)
  • θi = elinpiiritekijä (pilaantuneen alueen (ha) suhteellinen osuus (1≥ θ > 0) eliön elinpiiristä (ha). Jos reseptorin elinpiiri on pienempi tai yhtä suuri kuin pilaantunut alue, θ = 1.)
  • ψi = kausitekijä (reseptorin viettämä suhteellinen aika (d) alueella vuodesta (y)(esim. muuttolinnut) (1≥ ψ > 0). Ympäri vuoden alueella oleville talvehtimattomille lajeille ψ = 1 (= 365 d/y)

Miten nisäkkäiden ja lintujen ravinnon- ja vedenkulutus sekä hengitystiheys (IR) arvioidaan?

Keskimääräinen ravinnon- ja vedenkulutus tai hengitystiheys (IR, ingestion rate, inhalation rate) arvioidaan lajikohtaisesti. Jos lajikohtaisia tietoja ei ole saatavilla, ravinnonkulutusta voidaan arvioida käyttämällä olemassa olevia eri eläinryhmien aineenvaihduntaan perustuvia allometrisia regressiomalleja (USEPA 1993 [4]). Alla on esitetty lintujen ja nisäkkäiden ravinnonkulutuksen, vedenkulutuksen ja hengitystiheyden allometrisia yhtälöitä:

  • Ravinnonkulutuksen arviointi (g kuiva-ainetta per vuorokausi, g dw/ day ; BW = elopaino (g)) (Nagy 1987)[5] :


Laji IRfood Yksikkö
Istukkanisäkkäät 0.235BW0.822 g dw/d
Jyrsijät 0.621BW0.564 g dw/d
Herbivorit 0.577BW0.727 g dw/d
Kaikki linnut 0.648BW0.651 g dw/d
Varpuslinnut 0.398BW0.850 g dw/d
  • Veden kulutuksen arviointi (L vettä per vuorokausi; L water/day; BW = elopaino (kg)) (USEPA 1993):
Laji IRwater Yksikkö
Kaikki nisäkkäät 0.099BW0.90 L/d
Kaikki linnut 0.059BW0.67 L/d
  • Hengitystiheyden arviointi (m3 ilmaa per vuorokausi; m3 air/day; BW= elopaino (kg)) (USEPA 1993):
Laji IRair Yksikkö
Nisäkkäät 0.5458BW0.80 m3 /d
Linnut* 0.4089BW0.77 m3 /d

*)Ylläolevaa lintujen hengitystiheyden laskentamallia voidaan soveltaa muille lintulajeille paitsi varpuslinnuille, joilla on yleensä korkeampi aineenvaihdunta muihin lintuihin verrattuna (USEPA 1993).

Arvioidut IR-arvot kottaraiselle ja päästäiselle

Laji BW IRfood IRfood IRwater
g g dw/d g fw/d L/d
Kottarainen Sturnus vulgaris 82,3 16,9 106 0,011
Päästäinen Sorex araneus 7,7 1,96 12,25 0,62

Regressiomalleilla arvioitu eläinten ravinnon kulutus perustuu ravinnon kuivapainoon (IRfood g dw/d) (Nagy 1987). Ravinnon kulutus tuorepainona (IRfood g fw/d)saadaan suhteuttamalla kulutus ravinnon vesipitoisuuteen. Kottaraisen ja päästäisen ravinnon kulutus tuorepainona on laskettu molempien lajien ruokavalioon kuuluvien lierojen keskimääräisen vesipitoisuuden (84%) mukaan (DeForest ym. 2012 [6]).

Kausi (θ) ja alueenkäyttö (ψ) tekijät

Ravintoverkko malli huomioi altistumisen arvioinnissa päivittäisen annoksen lisäksi eläimen alueellisen (θ) ja ajallisen (ψ) käyttäytymisen pilaantuneella alueella. Eläinten elinpiirin laajuus ja ydinalueet vaihtelevat lajeittain ja kausittain, jolloin ruokailu tai laiduntaminen pilaantuneella alueella voi olla satunnaista.

Kohdekohtaisissa riskinarvioinneissa olisi huomioitava mikä osuus pilaantuneesta alueesta on sopivaa eläimen elinympäristöksi. Malli olettaa haitta-aineiden joko jakaantuneen alueelle tasaisesti tai eläimien oleilevan tai laiduntavan alueella satunnaisesti. Näin ollen eläimet altistuvat mallin mukaan alueen keskimääräiselle haitta-ainepitoisuudelle (Lu & Tyson 2003, Suter 2007).


Data

Parametrit(-)
ObsHeimoMatriisiUnitParam1Param2
1JyrsijätRuokag /d dw0.6210.564
2HerbivoritRuokag /d dw0.5770.727
3Muut istukkanisäkkäätRuokag /d dw0.2350.822
4VarpuslinnutRuokag /d dw0.3980.85
5Muut linnutRuokag /d dw0.6480.651
6JyrsijätPintavesiL /d0.0990.9
7HerbivoritPintavesiL /d0.0990.9
8Muut istukkanisäkkäätPintavesiL /d0.0990.9
9VarpusinnutPintavesiL /d0.0590.67
10Muut linnutPintavesiL /d0.0590.67
11JyrsijätIlmam3 /d0.54580.8
12HerbivoritIlmam3 /d0.54580.8
13Muut istukkanisäkkäätIlmam3 /d0.54580.8
14VarpuslinnutIlmam3 /d0.40890.77
15Muut linnutIlmam3 /d0.40890.77
Ruumiinpaino(kg)
ObsHeimoLajiArvoKuvaus
1Muut linnutKottarainen0.0823
2Muut istukkanisäkkäätPäästäinen0.0077
3Muut linnutTelkkä0.5Oletus
4JyrsijätRotta0.2Oletus
5HerbivoritHirvi200Oletus
6VarpuslinnutVaris0.2Oletus
Lajikohtainen saanti(-)
ObsHeimoLajiMatriisiUnitArvoKuvaus
1Muut linnutTelkkäPintavesiL /d0.1Oletus
2Muut linnutKottarainenHyönteiset kuivapainog /d dw16.9
3Muut linnutKottarainenHyönteiset tuorepainog /d fw106
4Muut linnutKottarainenPintavesiL /d0.011
5Muut istukkanisäkkäätPäästäinenHyönteiset kuivapainog /d dw1.96
6Muut istukkanisäkkäätPäästäinenHyönteiset tuorepainog /d fw12.25
7Muut istukkanisäkkäätPäästäinenPintavesiL /d0.00124

Laskenta

+ Näytä koodi

Katso myös

Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas valmiisiin laskentamalleihin (lihavoitu).
Kaivostoiminta

Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit

Pölyn ja hiukkasten päästöt

Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka

Muut päästöt

Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu

Pitoisuus ympäristössä

Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio

Ihmiset Ympäristö ja ekologia
Altistuminen

Altistumisen arviointi

Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!

Vaikutus

Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus

Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta

Integroitu riskinarvio

Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

Muita Minera-projektin tuotoksia
Minera-mallin sovelluksia

· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti

Muut

· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus

Muita kaivostoimintaan liittyvää

· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi


Viitteet

  1. ↑ Suter II, G. W. 2007. Ecological risk assessment. 2nd ed Boca Raton (FL) CRC.
  2. ↑ Sample BE, Suter GW 1994. Estimating exposure of terrestrial wildlife to contaminants. ES/ER/TM-125. Oak Ridge National Laboratory, Oak Ridge, TN.
  3. ↑ Lu H, Axe L, Tyson TA. 2003. Development and application of computer simulation tools for eco-logical risk assessment. Environmental Modeling and Assessment 8: 311-322.
  4. ↑ [USEPA] US Environmental Protection Agency. 1993. Wildlife exposure factors handbook. Volume 1 of 2. EPA/600/R-93/187a. Washington (DC): USEPA, Office of Research and Development.
  5. ↑ Nagy K. 1987. Field metabolic rate and food requirement scaling in mammals and birds. Ecological Monographs 57 (2): 111-128
  6. ↑ DeForest DK, Schlekat CE, Brix KV, Fairbrother A. 2012. Secondary poisoning risk assessment of terrestrial birds and mammals exposed to nickel. Integrated Environmental Assessment and Management 8, 107–119.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Nisäkkäiden_ja_lintujen_altistuminen_metalleille&oldid=20446”