Riskin luonnehdinta
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi3482 |
|---|
| Moderaattori:Anerg (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Pohditaan onko mahdollista osoittaa vaikutuksia tarkastelussa olleilla haitta-aineilla (ERA2e 2008)[1] eli määritetään, mikä vaikutus todennäköisellä pilaantumisen altistustasolla voisi olla populaation lajeihin, yhdyskuntiin ja ekosysteemin eri tasoihin. (Riskin luonnehdinta: arvioida haitallisten ekologisten vaikutusten todennäköisyyttä liittyen haitta-ainealtistukseen, Suter 2007 [2]). Tällöin riskinarvioitsija voi ennakoida miten erilaiset kunnostustoimenpiteet saattaisivat vaikuttaa ekosysteemiin. (EA 2003)[3] Lisätutkimukset (kemialliset/ekologiset/biologiset) voivat tulla kyseeseen vähentämään vaiheen 2 epävarmuuksia. Apuna käytetään ravintoverkkomallinnuksia havainnollistettaessa pilaantuneesta kohteesta reseptoreihin kohdistuvaa epäsuoran altistumisen riskiä. Riskin arvioitsijat voivat:
- mallintaa haitta-aineen kulkeutumisen ja muuttumisen kohteessa
- mallintaa populaatiomuutoksia
- suorittaa mikrokosmos-, mesokosmos- tai kenttäkokeita
- suorittaa tarkennettuja ekologisia selvityksiä/kohdetutkimuksia
- arvioida/mitata eliöiden ravinnon, maaperän ja veden kulutusta sekä sisäänhengitystiheyttä altistuksen arvioinnin parantamiseksi.
- ottaa ravintonäytteitä
- teettää kudosmittauksia
ERA-prosessin vaiheen 3 eteneminen
14. Aineistotarkastelu ja haitta-aineen ja reseptorin välinen yhteys
Arvioidaan onko havaitulla vasteella yhteyttä kemialliseen haitta-aineeseen korrelaatioiden merkitsevyyden ja/ tai mitattujen kemikaalipitoisuuksien avulla. On tärkeää olla todenmukainen ympäristövaikutuksia aiheuttavien haitta-aineen tai – aineiden varmuudesta. Arvioitaessa aineistoja suositellaan tekemään ns. Hillin (Hill’s) kausaalinen vertailutaulukko, jolla
- määritetään saatavat todisteet
- huomataan suurimmat epävarmuudet
- näytetään päätös voiko kemiallista haitta-ainetta todennäköisesti pitää vaikutusten syynä. (ERA2e 2008)
15. Muiden, kuin kemiallisten, vaarojen arviointi
Tarkastellaan (uudelleen) muiden kuin kemiallisten vaarojen suuruutta, mitkä saattavat olla syynä reseptoreille aiheutuneeseen haittaan, joita ovat esimerkiksi:
- taudit
- ihmisen aiheuttamat häiriöt
- kilpailu tunkeilevien lajien kanssa
- pitkäaikaiset ympäristömuuttujat (esim. sadevesi ja/tai lämpötilamuutokset)
Jos ekologiset haitat eivät liity kemiallisiin haitta-aineisiin, muiden säädösmenettelyjen harkitseminen saattaa olla tarpeen (esim. lakiperusteinen haitta, ympäristövastuut, jne.).
16. Epäselvä näyttö, kohdekohtaisen mallin tarkastaminen
Jos kemiallisen haitta-aineen yhteys havaittuun ekologisen reseptorin vasteeseen on epävarmaa, lisäselvityksien tekeminen olisi suositeltavaa. Lisätyön tulisi täydentää aineistojen puuttuvia tietoja, jotka helpottaisivat päätöksen tekoa. Käsitemallista havaitaan puuttuvat tiedot, jotka vaativat:
- ekologisia lisäselvityksiä tai monitorointia pidemmältä ajanjaksolta;
- kemiallisia lisäanalyysejä;
- laajempaa konsultaatiota
17. Poistuminen ERA-prosessista, riskinhallintatoimenpiteet
Vaiheen 3 loppuun vieminen vaatii riskin arvioitsijalta päätöstä onko haittaa olemassa reseptoreille, jotka on määritelty käsitteellisessä kohdekohtaisessa mallissa. Kaikki päätökset tulee kirjata ylös. (EA 2003) Huonosti suunniteltu korjaustyö voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä ympäristölle. Pilaantuneen maa-alueen puhdistamiseen tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa tai päätös. Tällöin pilaantuminen täytyy olla riittävästi selvitetty, käytössä yleisesti hyväksyttävä menetelmä sekä toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista. (YM 2007)[4]
Metallien ja metalliyhdisteiden ekologisten riskien luonnehdinta
Metallien ja metalliyhdisteiden riskin kuvauksen todenmukaisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttaa suuresti se, miten hyvin metallien (bio)saatavuus on voitu sisällyttää arviointiin (ECHA 2008)[5]. Sen tähden arvioidulla ja johdetulla PNEC arvolla on suuri merkitys riskin luonnehdintaan.
Metallien kemikaaliturvallisuuden arvioinnille (REACH) ja ekologiselle riskinarvioinnille on luotu oma ohjeistus (ECHA Appendix R.7.13-2: Environmental risk assessment for metals and metal compounds), koska orgaanisille yhdisteille alun perin kehitetty riskinarviointi menettely ei sovellu suoraan metallien riskinarviointiin.
Katso myös
Viitteet
- ↑ (ERA2e 2008) Guidance on the attribution of cause and effect in ecological risk assessment (2008). Science report SC070009/SR2e. Environment Agency. United Kingdom. http://www.environment-agency.gov.uk/research/planning/40375.aspx
- ↑ Suter II, G. W. 2007. Ecological risk assessment. 2nd ed Boca Raton (FL) CRC.
- ↑ (EA 2003) Ecological risk assessment: A public consultation on a framework and methods for assessing harm to ecosystems from contaminants in soil (2003). Environment Agency. United Kingdom. http://publications.environment-agency.gov.uk/pdf/SCHO0608BOFB-e-e.pdf
- ↑ (YM 2007) Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (2007). Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007. Ympäristöministeriö. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=302022
- ↑ [ECHA] European Chemicals Agency. 2008. Guidance on information requirements and chemical safety assessment. Appendix R.7. 13-2: Environmental risk assessment for metals and metal compounds. http://echa.europa.eu/documents/10162/17224/information_requirements_r7_13_2_en.pdf