Keskustelu:Suomalainen energiapolitiikka

Talousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

• Strategiassa todetaan, että sähköenergian riittävyyden kannalta tarvitaan ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvataan päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennetaan sähkön hankinnan omavaraisuutta. Periaatepäätöstä harkittaessa on lähdettävä siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen.
• Strategian mukaisesti uusi kapasiteetti tulee rakentaa omavaraisuuden ja mahdollisimman päästöttömän energiantuotannon varaan. Tämä tarkoittaa että tuontiriippuvuudesta täytyy päästä eroon ja luopua hiililauhteen käytöstä perusvoiman tuotannossa.
• Talousvaliokunta katsoo, että vuoden 2020 jälkeen emme kykene täyttämään ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita ilman uutta sähkön tuotantokapasiteettia. Uuden kapasiteetin tarve on vuoteen 2020 mennessä noin 2 000-3 200 MW ja vuoteen 2030 mennessä noin 4 500-5 500 MW. Perusvoimantuotannossa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kustannustehokkain ja toimitusvarmin lisäkapasiteetin tuotantotapa on ydinvoima. Kapasiteettivaje huomioon ottaen tarvetta on kummallekin valtioneuvoston esittämälle ydinvoimalaitokselle, joiden rakentaminen lisäisi sähkön tuotantokapasiteettia yhteensä maksimissaan 3 600 MW

• Talousvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Ympäristövaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisesta 15.6.2010

• Selonteossa valtioneuvosto asettaa Suomen tavoitteeksi kansallisten päästöjen leikkaamisen vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen ohella Suomi on sitoutunut osana EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa uusiutuvan energian osuuden nostamiseen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä energiatehokkuuden parantamiseen osana EU:n asettamaa, yhteistä ohjeellista 20 prosentin tavoitetta.
• Hiilineutraali tulevaisuus edellyttää määrätietoista ja johdonmukaista energia- ja ilmastopolitiikkaa, jonka tavoitteena on kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen
• Valiokunta korostaa ydinvoiman lisärakentamista koskevien ratkaisujen suurta merkitystä ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta. Ydinvoiman lisärakentamista koskevilla periaatepäätöksillä ratkaistaan sähköntuotannon tapa merkittävältä osaltaan pitkälle tulevaisuuteen
• Valiokunta korostaa ratkaisujen periaatteellista luonnetta siinä suhteessa, että jos ydinvoiman lisärakentaminen lisää edullisen sähkön tarjontaa markkinoilla, se voi samalla heikentää kannustimia energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön tai uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Tällaiset vaikutukset tulee riittävin toimenpitein torjua.
• Politiikkakoherenssin turvaamisen kannalta olisi välttämätöntä, että hallituksen esittämä ns. uusiutuvan energian velvoitepaketti voitaisiin käsitellä samanaikaisesti ydinvoimaa koskevien periaatepäätösten kanssa.
• Ilmasto- ja energiapolitiikkatulevaisuusselontekoa koskevassa lausunnossaan valiokunta korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellyttämä vähäpäästöinen tulevaisuus merkitsevät teollisen vallankumouksen veroista energiantuotannon murrosta, joka tulee pystyä kääntämään mahdollisuudeksi myös kilpailukyvyn ja kestävän kasvun kannalta. Näin Suomen osalta strategiseksi tavoitteeksi tulisi linjata energiankulutuksen kasvun pysäyttämisen ja laskuun kääntämisen ohella visio päästöttömästä energiataloudesta ja energiamurroksen luoman kansainvälisen markkinamahdollisuuden hyödyntämisestä
• Valiokunta korostaa tarvetta lisätä investointeja kestävään teknologiaan kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuuden energiateknologiamurroksessa..
• Kysymys on ydinvoiman tarkastelusta kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta osana kestävää ilmastopolitiikkaa. Tarkastelukulman on tästä näkökulmasta oltava laajempi kuin perinteinen ympäristö-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikkavaikutusten arviointi ja huomioon on otettava myös välilliset ja epäsuorat vaikutukset mahdollisuuksiin toteuttaa kestävää energiapolitiikkaa osana ilmastopolitiikkaa.
• Merkittävät investoinnit ydinvoiman lisärakentamiseen saattavat vähentää investointialttiutta uusiutuvaan energiaan. Resursseja ei riitä näin mittavassa määrässä molempiin.
• Energiantuotantorakenteen kannalta huomioon on otettava EU:n tasolla yhä vahvistuva näkemys tarpeesta nostaa uusiutuvien osuutta edelleen. Komissiossa pohditaan jo EU-tason uusiutuvien osuustavoitteen nostamista 65 prosenttiin ja energiatehokkuustavoitteeseen nostamista 35 prosenttiin. Asialla on luonnollisesti vahva liittymä myös kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.
• Ydinvoiman käytön lisääntyminen voi välillisesti vaikuttaa turvallisuusuhkien lisääntymiseen konfliktiherkkyyden ja esimerkiksi terrorismin kautta. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee toimia aktiivisesti tähän liittyvien turvallisuusriskien minimoimiseksi. Koska Suomessa ei ole uraanin väkevöintilaitoksia, ydinpolttoaineen valmistuslaitoksia tai jälleenkäsittelylaitoksia, ydinpolttoaineen käyttäjän vastuun kantaminen on mahdollista vain vaikuttamalla kansainvälisten järjestöjen toimintaan osallistumalla.
• Ydinenergialain 6 §:n mukaisesti ydinenergian käytön on oltava turvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

• Ympäristövaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

• Ydinvoimalahakemuksia koskevat periaatepäätökset ovat osa hallituksen energiapakettia, johon kuuluvat myös toimenpiteet energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi.
• Valiokunta korostaa koulutuksen ja osaamisen merkitystä ja pitää tärkeänä, että Suomessa panostetaan myös ydinteknologian kehittämiseen ja koulutetaan alan osaajia paitsi omien ydinvoimaloiden tarpeisiin myös alan teknologian ja osaamisen vientimahdollisuuksia silmällä pitäen.
• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetetaan Suomen strategiseksi tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Sähkön osalta tavoitteena on 98 TWh vuonna 2020, kun se perusuralla olisi 103 TWh.
• Kahden uuden ydinvoimalan rakentamispäätökset merkitsevät sähkön tuotantokapasiteetin lisääntymistä yhteensä noin 25 TWh:lla vuodessa. Esitettyjen sähkön tarvearvioiden valossa näyttää mahdolliselta, että kapasiteettia olisi tuolloin ajoittain enemmän kuin kotimaassa tarvitaan. Valiokunta pitää tärkeänä ilmasto- ja energiastrategian linjausta, jonka mukaan ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä varten.
• Valiokunta toteaa, että ydinvoimaloiden rakentaminen sitoo huomattavan määrän kansakunnan pääomia ja energia-alan toimijoiden kapasiteettia hyvin pitkäksi aikaa, mutta samalla varmuus kohtuuhintaisesta sähköstä lisää metsäteollisuuden mahdollisuuksia panostaa biopolttoaineiden valmistukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisäydinvoiman rakentamisesta uusiutuvan energian ja energian säästön kannattavuudelle aiheutuvia vaikutuksia seurataan ja ne otetaan huomioon tukien mitoituksessa niin, että Suomessa päästään uusiutuvan energian tuotantotavoitteisiin.

• Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

• Mikäli Suomen halutaan olevan sähkönhankinnan suhteen omavarainen, uutta sähköntuotantoa tarvitaan ydinvoimana ja edistämällä ilmasto- ja energiapolitiikalla tuulivoimaa ja biopohjaista sähkönhankintaa sekä edistämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sähkön saatavuuden ja omavaraisuuden turvaamista maassamme.
• Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että energiapolitiikan keinojen yhteensovittaminen tulee olemaan hyvin vaativa tehtävä. Yhteensovittamisessa joudutaan arvioimaan uusiutuvan energian investointi- ja tuotantotukien, energiaverojen ja hiilidioksidin päästökaupan vaikutuksia samanaikaisesti ja hyvinkin vaihtelevissa tulevaisuuden olosuhteissa.

• Maa- ja metsätalousvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Tulevaisuusvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

• Suomen ydinvoimaratkaisut ovat osa hallituksen energiastrategiaa - kohti vähäpäästöistä Suomea, joka perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön ja ydinvoimaan. Nämä ratkaisut tukeutuvat päästöjen vähentämiseen, kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen sekä teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen.
• Keskipitkällä aikavälillä eli noin 20-40 vuoden tähtäimellä ydinvoimalla on erityisen suuri merkitys Suomen energiapolitiikalle. Eduskunta on jo antanut vastauksensa valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan (VNS 6/2008 vp ). Tulevaisuusvaliokunta valmistelee parhaillaan mietintöä ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta (VNS 8/2009 vp ), josta muut valiokunnat ovat antaneet lausuntonsa. Näissä kaikissa tulevat ilmasto- ja energiapolitiikan laajat kysymykset esille.
• Päästötön ydinvoima korvaa fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähköntuotantokapasiteettia, vähentää riippuvuutta sähkön tuonnista sekä mahdollistaa yhdessä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon ja energiatehokkuuden parantamisen kanssa Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisen kustannustehokkaalla tavalla.Ydinvoiman keskeisiä hyviä puolia on myös vakaa ja ennustettava sähkön hinta. Tämä antaa perustaa monialaiselle tuotannolle ja investoinnille Suomeen ja sitä kautta osaltaan edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Ydinvoima on suomalaisten kokemusten mukaan kilpailukyistä ja turvallista ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja mainetta nykyaikaisen ydinteknologian tuntijana ja edelläkävijänä Euroopassa.
• Periaatepäätösten perusteluissa viitataan energia- ja ilmastostrategiaan. Vuoteen 2050 ulottuva tulevaisuusselonteko edustaa pidemmän aikavälin viitekehystä vuotta 2020 painottavan energia- ja ilmastostrategian rinnalla. Tulevaisuusselonteon linjauksissa korostetaan muun muassa uusiutuvia energiamuotoja, energiatehokkuuden parantamista ja energiansäästöä.

• Tulevaisuusvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta

Keskustapuolue

• Keskustan tavoitteena on nelinkertaistaa uudelleenkäyttöön soveltumattoman, nykyisin kaatopaikoille päätyvän jätteen poltto nykyiseen verrattuna. Tavoite voidaan saavuttaa vaarantamatta jätteen ensisijaista hyödyntämistä kierrättämällä.
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan käytännössä monia toimia, joihin kuuluvat energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvat energialähteet ja harkitussa laajuudessa ydinvoiman hyödyntäminen.

• Puolueen kanta kokonaisuudessaan luettavissa Keskustapuolueen sivuiltae

Jyrki Katainen, Kokoomus

• Suomi on sitoutunut erittäin vaativaan tavoitteeseen: nostamme uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta tällä vuosikymmenellä.
• Uusiutuvan energian lisääminen on Kokoomukselle keskeinen tavoite. Siksi tuulivoimaa ja bioenergiaa lisätään valtavasti lähivuosina.
• Myös bioenergian käyttöä on lisättävä niin paljon kuin mahdollista ilman että puun saanti muuksi raaka-aineeksi vaikeutuu.
• Kokoomuksen vastaus on, että mieluummin kotimaisella ydinvoimalla kuin venäläisellä ydinvoimalla. Lisäksi tuotamme energiamme mieluummin kotimaassa kotimaisella päästöttömällä ydinvoimalla kuin ilmastoa saastuttavilla fossiilisilla polttoaineilla.
• On siis olemassa hyvät perusteet kolmen luvan myöntämiselle. Niitä ei pitäisi kuitenkaan rakentaa kaikkia kerralla, vaan toimijat voisivat päättää, missä järjestyksessä hankkeet toteutetaan.
• Meidän on edettävä nopeasti kohti päästötöntä Suomea.
• Oikea vastaus on, että tarvitsemme uusiutuvia JA ydinvoimaa.

• Kataisen koko mielipide luettavissa Kokoomuksen sivuilta

WWF Suomi

• Ydinvoima ei järkevä vaihtoehto ilmastonmuutoksen torjumiseen. Sen lisärakentaminen Suomeen ei ole tarpeellista energiantarpeen vähentyessä. Ydinvoima ei ole kestäväenergiantuotantotapa sen turvallisuus- ja ympäristöriskien vuoksi.
• Monista syistä ydinvoima ei ole kestävä tapa tyydyttää energiantarvetta. Myös energiaomavaraisuuden kannalta se on huono vaihtoehto.
• Suomen energiatalous on rakennettava kestävästi energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuen.
• Hallituksen tulevaisuusselonteon mukaan hyvinvoiva ja energiaomavarainen Suomi on saavutettavissa ilman lisäydinvoimaakin.

• Koko julkaisu luettavissa WWF:n sivuilta

• Uusiutuvaa energiaa lisättäisiin
• Bioenergian osuutta tulee lisätä
• Kuudennen ydinvoimalan laskennallinen sähkönlisäys voidaan korvata 6–10 vuoden kuluessa tehtävillä konkreettisilla toimenpiteillä, jotka tulee käynnistää välittömästi.
• "Jos Suomi rakentaisi kuudennen ydinvoimalan, yli puolet sähköstämme tuotettaisiin ydinvoimalla. Sähköntuotantorakenteemme yksipuolistuisi merkittävästi, mikä lisäisi tuotannon haavoittuvuutta. Uusiutuvaan energiaan pohjautuvalle sähköntuotannolle ei syntyisi lisämarkkinoita, eikä Suomessa siten muodostuisi kotimarkkinoita uudelle energiateknologialle. Näin Suomen mahdollisuudet päästä osalliseksi nopeasti kasvavista ympäristöteknologian maailmanmarkkinoista heikkenisivät entisestään"

• Koko artikkeli luettavissa WWF:n sivuilta

SDP

• Hyväksymme ydinvoiman lisärakentamisen osana suomalaista monipuolista energiaratkaisua. Ydinvoimaan investoiminen ei saa vähentää uusiutuviin energianlähteisiin suunnattavaa tutkimusta tai tuotekehitystä.

• Puolueen kanta luettavissa kokonaisuudessaan SDP:n sivuilta

Eero Heinäluoma, SDP

• Hallitus on tehnyt yhtäaikaisen ratkaisun sekä uusiutuvan energiatuotannon – erityisesti tuulen ja bioenergian – käytön vauhdittamisesta, hiilen käytön alasajosta ja päästöttömän ydinenergian käytön lisäämisestä.
• Energiaratkaisujen kovat reunaehdot tulevat välttämättömyydestä pysäyttää ilmastomuutos eli rajoittaa radikaalisti ilmakehään siirtyvien kasvihuonekaasujen määrää ja tähän liittyen välttämättömyydestä siirtyä uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteiden käyttöön.
• Sosialidemokraatit asettivatkin edellisellä vaalikaudella tavoitteeksi öljyvapaan Suomen aikaansaamisen vuoteen 2030 mennessä. Näemme, että tätä tavoitetta kohti mennään myös nyt käsittelyssä olevalla energialinjauksella.

Haastava tavoitteemme lisätä lähes 10 prosenttiyksiköllä uusiutuvan energian käyttöä edellyttää, että huolehdimme metsäteollisuuden hyvistä toimintaedellytyksistä ja mahdollistamme metsäteollisuuden kehittymisen biopohjaisena, korkeaan osaamiseen perustuvan teollisuudenalana myös jatkossa.

• Sähköntuotannon tulevaisuus on uusiutuvissa ja päästöttömissä tuotantomuodoissa.
• Haluan sanoa hyvin painokkaasti: ydinvoiman käyttö voidaan hyväksyä vain ylimenokauden ratkaisuna. Tulevaisuus on uusiutuvissa.
• Monipuolisuus sähkön eri tuotantotavoissa on viisautta ja siihen on myös eduskunnassa tehtävillä päätöksillä syytä pyrkiä.
• Kansakuntamme tulevaisuus on uusiutuvien energialähteiden käytössä ja tätä tietä on nyt syytä tasoittaa.

• Heinäluoman koko mielipide luettavissa SDP:n sivuilta

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

• Miten on mahdollista, että hallitus tuo kuitenkin esityksen, jonka myötä Suomesta tulisi asukasta kohti ylivoimaisesti maailman suurin ydinjätteen tuottaja?
• Ensinäkin uusiutuvien pakettia myydään osana ydinvoiman lisärakentamista. Tosi asiassa se on kuitenkin irrallinen ydinvoimapäätöksestä. Uusiutuvien paketti on toteutettava EU:n sitovien päätösten vuoksi joka tapauksessa, rakennettiin ydinvoimaa lisää tai ei.
• Me tässä salissa ratkaisemme sen, annetaanko lupaa yhdellekään uudelle ydinvoimalaitokselle. Siksi demokratian ja eduskunnan uskottavuuden vuoksi nämä päätökset pitää tehdä huolella punniten. Kun vuonna 2002 käsiteltiin edellisen kerran lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta, valiokunnat käyttivät kolme kuukautta asiantuntijakuulemisiin ja lausunnon antoi seitsemän valiokuntaa.
• Kun nyt hallitus esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle, pitää asiaa käsitellä vähintään yhtä huolellisesti. Meidän ei pidä eduskunnassa alistua pikaiseen pintapuoliseen käsittelyyn, sillä kysymys on tämän eduskuntakauden merkittävimmästä yksittäisestä päätöksestä, jonka vaikutukset säteilevät tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.
• Hallituksen esityksellä Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinvoimareservaatti. Me kannamme tuotannonaikaiset onnettomuus riskit ja tulevat sukupolvet joutuvat kantamaan vastuun säteilevästä ydinjätteestä, mutta sähkö tuotetaan vientiin.
• Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on sanonut, ettemme saa jättää velkaa tuleville sukupolville. Miksi teidän mielestänne tuleville sukupolville saa jättää kuitenkin säteilevän jätteen?
• Ylettömän energian kulutuksen sijaan on panostettava energiatehokkuuteen. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto on sekä vaihtoehto ydinvoimalle että kokonaisvaltainen energiaratkaisu..
• Vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Voimme tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa tulevia sukupolvia huomioiden. Meidän yhteinen tehtävämme on laittaa stoppi ydinvoimahulluudelle.

• Arhinmäen puheenvuoro kokonaisuudessaan löytyy Vasemmistoliiton sivuilta

TVO Teollisuuden Voima

• Suomi osana EU:ta on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuodeen 1990 verrattuna. Energiatehokkuuden lisääminen ja vähäpäästöisiin ja päästöttömiin energiamuotoihin kuten uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan panostaminen ovat energiaan liittyvien päästöjen hillinnässä keskeisiä keinoja.

• lue lisää TVO:n sivuilta

Vihreät

• Olemme vastustaneet ja vastustamme ydinvoiman lisärakentamista kestämättömänä. Meillä on riittävästi ydinvoimaa kestävämpiä vaihtoehtoja niin päästöjen vähentämiseksi kuin taloudellemme tärkeän vientiteollisuuden energiantarpeen tyydyttämiseksi.
• Tehostamalla energiankäyttöä ja panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin vahvistamme suomalaista energiaosaamista.

• Puolueen koko lausunto luettavissa Vihreiden sivuilta

Tarja Cronberg, Vihreät

• Totuus on, että ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Energiantarve on mahdollista kattaa hyödyntämällä modernia teknologiaa ja kotimaisia, uusiutuvia energialähteitä sekä tehostamalla energiansäästöä. Ydinvoiman lisärakentaminen myös tukkisi markkinat bioenergialta, jolloin kukaan ei uskaltaisi ryhtyä bioenergian vaatimiin investointeihin.
• Vihreät on ainoa puolue, joka on jo 20 vuotta ollut tosissaan ilmastonmuutoksen kanssa ja tuonut näiden vuosien aikana lukuisissa eri yhteyksissä esiin uusiutuvien energiamuotojen merkitystä paitsi ilmastonmuutoksen torjunnassa niin myös uusien työpaikkojen ja yritysten luojana.

• Cronbergin koko mielipide luettavissa Vihreiden sivuilta

Toimi Kankaanniemi, Kristillisdemokraatit

• Kristillisdemokraatit jakautuvat ydinvoimakysymyksessä.
• Hallituksen energiapaketin hinta on korkea, mutta työllistävä vaikutus jää yllättävän vähäiseksi.
• Ydinvoima ei ole minulle ykkösvaihto, koska uraani ei ole kotimainen eikä uusiutuva energianlähde. Toisaalta, on se parempi vaihtoehto kuin tuoda ydinsähköä Venäjältä.

• Kankaanniemen koko mielipide luettavissa Kristillisdemokraattien sivuilta

Raimo Vitsbacka, Perussuomalaiset

• Keskeisiä kysymyksiä ovat niin ikään ydinvoiman hinta ja turvallisuus. Mikä on tekemiemme ratkaisujen vaikutus tuleviin sukupolviin?
• Asian monisäikeisyyttä kuvastaa se, että sekä vastustajat että kannattajat vetoavat sekä Kioton ympäristösopimukseen että kivihiilen ja hiilidioksidipäästöjen haitallisuuteen.
• Ensinnäkin jos lisäydinvoimaa ryhdytään rakentamaan, on Perussuomalaisten mielestä rakentamisessa hyödynnettävä suomalaista osaamista.
• Toiseksi esitetyt ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat liian alhaiset, koska esimerkiksi purkukustannuksia ei ole otettu mukaan laskuihin. Ydinjätehuoltorahastossa on aivan liian vähän rahaa. Se vääristää ydinsähkön hintaa.
• Suurten yksiköiden suosiminen johtaa helposti kilpailun rajoittamiseen ja vallan keskittämiseen. Hiljattain julkaistun Yleisradion teettämän mielipidetiedustelun mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.
• Tämänhetkisten tietojen mukaan joka tapauksessa enemmistö ryhmästämme vastustaa lisäydinvoiman rakentamista hallituksen esittämässä laajuudessa – puhumattakaan kolmannesta lisäydinvoimalasta – ja on valmis tulevassakin sähköntuotannossa turvautumaan enenevässä määrin tehokkaisiin kotimaisiin uusiutuvan energian käyttömuotoihin, mutta se vaatii tuntuvampaa panostusta muun muassa tutkimusvaroihin.

• Vistbackan koko mielipide luettavissa Perussuomalaisten sivulta

Tietoa eri lähteistä 8.6.2010

Suomen energiapolitiikassa näkyvät kompromissit eri intressiryhmien välillä.

Suomalainen energiapolitiikka on monessa suhteessa epäjohdonmukainen sekasotku. Suuri linja puuttuu ja kokonaisuus on muotoutunut kaupankäynnistä eri intressipiirien kesken. Hallituksen tuoreet energialinjaukset vievät tätä linjaa entistäkin syvemmälle. Globaalisti vahvin motiivi energiapolitiikassa näyttäisi olevan ilmastonmuutoksen vastustaminen. Tämä edellyttää hiilioksidipäästöjen minimointia. Tähän suuntaan päästään siirtymällä vähän hiilidioksidia vapauttaviin energiamuotoihin ja vähentämällä energian käyttöä. Hallituksen esitystä kahden uuden ydinvoimaluvan myöntämisestä on perusteltu juuri hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä.

Ydinvoimapäätökseen on kuitenkin sidottu kotimainen "risupaketti", jossa näkyy vahvasti pääministeripuolue keskustan ajama metsänomistajien intressi. Risupaketilla tehostetaan kaikenlaisen puupohjaisen materiaalin energiakäyttöä. Samalla kasvava kulutus nostaa näiden tuotteiden hintoja. Asiantuntijoiden taholta on jo varoitettu luontaisten hiilidioksidipäästöjen metsistä lisääntyvän, jos metsien maaperä haravoidaan puhtaaksi kaikesta aiemmin ylijääneestä puumateriaalista.

Kärkevin esimerkki ristiriitaisesta energia- ja ympäristöpolitiikasta on turpeen energiakäyttö, jota aiotaan edelleen jopa lisätä. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara. Turpeen käyttö uhkaa luonnonvaraisia soita. Turpeen poltosta tulee päästöjä vähintäänkin kivihiiltä vastaavasti. Sekä ilmasto- että luonnonsuojeluperusteilla turve on huono energialähde.

Nykyisessä suomalaisessa energiapolitiikassa näyttääkin olevan etusijalla teollisuuden energian tarve ja metsänomistajien rahan tarve. Tähän lisätään vielä kuorrutukseksi tuki äärimmäisen kalliille tuulivoimalle. Näin kokoomus, keskusta ja vihreät ovat saaneet kaikki jotain aineksia energiasoppaan. Mikä on kokonaisuuden todellinen vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön ylipäätään jää suureksi kysymysmerkiksi. Myös nykypaketin todellinen taloudellinen kannattavuus pitkällä tähtäyksellä on auki. Ydinvoiman todelliset kustannukset voivat osoittautua todella suuriksi. Varmaa on vain se, että kotitaloudet ja energiapooliin kuulumattomat yritykset joutuvat maksamaan energiastaan jatkossa aina vain kovempaa hintaa.

[1]

Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu direktiivi, eli niin sanottu RES-direktiivi, velvoittaa oikeudellisesti Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi liikenteen uusiutuvan energian osuuden on oltava vähintään 10 % vuonna 2020.

Tuulivoiman, biokaasusähkön ja pienten puupolttoainetta käyttävien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten syöttötariffi tulee perustumaan järjestelmään, jossa tukea maksetaan laissa asetettavan tavoitehinnan ja toteutuneen sähköpörssin markkinahinnan erotuksena. Tavoitehinnat asetetaan siten, että sähköntuotanto näistä uusiutuvista lähteistä on taloudellisesti kannattavaa. Ydinvoiman määrällä tai sähkön markkinahinnalla ei ole vaikutusta näiden hankkeiden kannattavuuteen investoijan näkökulmasta. Valtion talousarviosta maksettavan tuen määrä on korkeampi alhaisemmalla sähkön markkinahinnalla. Jos tarvittava raha kerätään esimerkiksi sähkön kulutusverolla, nousee sähkönkäyttäjien verorasitus. Tämä vaikutus on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin sähkönkäyttäjien saama hyöty alempana sähkönhintana.

Metsähakkeen käytön lisääminen tapahtuu pääasiassa yhdistettyä sähköä ja lämpöä tuottavissa laitoksissa siten, että metsähakkeella korvataan turpeen ja kivihiilen käyttöä. Metsähakkeen käyttö saadaan taloudellisesti kannattavaksi tuotantotuella, joka suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta. Lisäydinvoiman rakentaminen voi VTT:n selvityksen mukaan jossain määrin vaikuttaa yhdistetyn sähköntuotannon määrään, josta osa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.

[2]

Hallituksen sopima uusiutuvan energian velvoitepaketti sisältää linjaukset tavoitteista eri uusiutuvan energian lähteille sekä tarvittaville taloudellisille ohjauskeinoille Velvoitepaketissa tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä 38 TWh lisäystä nykyiseen vuotuiseen uusiutuvan energian käyttöön. Suuri osa uusiutuvan energian lisäyksestä tulee metsähakkeesta, tuulivoimasta, lämpöpumpuista ja liikenteen biopolttoaineista, mutta myös pienemmät lisäykset ovat tärkeitä, sillä kaikki uusiutuvan energian lähteet ja erilaiset biomassat tullaan tarvitsemaan vaativan kokonaistavoitteen saavuttamiseksi.

[3]

Erityisesti Suomen metsäteollisuuden rakenne- ja suhdannemuutoksien vuoksi sähkön kulutus laski vuonna 2009 noin 81 terawattituntiin. Sähkön kysynnän arvioidaan kuitenkin kasvavan tällä ja tulevalla vuosikymmenellä. Uusimpien päivitettyjen arvioiden mukaan sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan siten, että sähkön hankintakapasiteetti voitaisiin mitoittaa vuoteen 2020 mennessä 98 terawattituntiin. Jotta Suomi olisi sähkönhankinnan suhteen omavarainen, uutta sähköntuotantoa tarvittaisiin ilmasto- ja energiapolitiikan edistämiskohteina olevien tuulivoiman, biopohjaisen sähkönhankinnan ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi vuoden 2020 tilanteessa enintään kahden suuren ydinvoimalaitosyksikön verran.

Jos näitä ei rakenneta, on niiden tuotanto korvattava muilla tavoin, lähinnä laajamittaisella sähkön tuonnilla ulkomailta. Lisäksi sähköä voitaisiin tuottaa esimerkiksi kivihiililauhdevoimalla.

[4]

Tukijärjestelmiä koskevissa linjauksissa on otettu huomioon päästökaupan keskeinen vaikutus. Sekä tuulivoiman ja biokaasusähkön syöttötariffin että metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki alenee sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan kasvaessa. Tarvittavien tuotantotukien suuruus vuoden 2020 tilanteessa on noin 340 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi muiden kuin tuuli-voiman, biokaasusähkön ja metsäenergian tukemiseen tarvitaan arviolta investointitukia noin 50-70 miljoonaa euroa vuositasolla. Valtion rahoituksella saadaan liikkeelle 4-5-kertaiset investoinnit. Parille lähivuodelle hallitus aikoo lisäksi varata rahoitusta yhteensä noin 100 miljoonaa euroa kehitteillä ole-ville teollisen mittaluokan biodiesel-laitoksille.

Vaikka näiden taloudellisten ohjauskeinojen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä uusiutuvan energian käyttöä, saavutamme paljon myös muuta. Ensiksi, Suomen energiahuollon omavaraisuus lop-puenergiassa uusiutuvat energialähteet ja kotimainen turve huomioonottaen nousee nykyisestä run-saasta 30 prosentista yli 40 prosenttiin. Toiseksi, saamme merkittävän määrän uusia investointeja koko Suomeen. Pelkästään tuulivoiman osalta investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus on noin 2 miljardia euroa. Metsäenergian korjuu- ja kulje-tuskalustoon on investoitava noin 700 miljoonaa euroa. Suunniteltujen biojalostamojen yhteinen inves-tointi on noin miljardi euroa.

Uusiutuvan energian ohella tuemme myös kotimaista työllisyyttä. Tuulivoiman rakentaminen työllis-tää, ja pysyviä työpaikkoja tuulivoimayhtiöihin syntyy satoja, mutta merkittävin työllistävä vaikutus on kuitenkin voimaloiden suunnitteluun ja valmistukseen liittyvää. Se voi olla useita tuhansia. Metsäener-gian tuotantoon, kuljetukseen ja energiantuotantoon syntyy arviolta useita tuhansia työpaikkoja. Bioja-lostamot tuovat työllisyyttä juuri metsäteollisuuden yhteyteen, josta työpaikkoja on muilla sektoreilla kadonnut.

Lähes puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saataisiin metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Met-sähakkeen käyttö vuonna 2020 olisi 25 terawattituntia. Pienpuun tarjonnan lisäämiseksi otetaan käyt-töön uusi pienpuun energiatuki, joka maksetaan energiakäyttöön menevän ensiharvennuspuun ha-ketukselle. Pienpuun energiatuella varmistetaan myös se, että laadukas kuitupuu käytetään ensisijai-sesti metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Metsähakkeen käytön lisäämistä edistetään metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella. Metsähakkeen käytön kannattavuus riippuu keskeisesti päästöoikeuden hinnasta. Päästöoikeuden hinnan noustessa tuki alenisi automaattisesti eikä tarpee-tonta ylitukea makseta. Tällä tuella puu korvaisi eniten turvetta. Kolmantena metsäenergiaan liittyvänä tukena otetaan käyttöön niin sanottu pien-chp:n syöttötariffi. Syöttötariffi olisi vaihtoehtoinen sähkön muuttuvalle tuotantotuelle, ja sitä maksettaisiin vain uusille laitoksille. Tuki kohdistuisi pienemmille laitoksille. Tukea maksettaisiin kaikkien puuperäisten polt-toaineiden käytöstä.

Näiden lisäksi valmistellaan erikseen ohjauskeinoja, joilla voidaan ajaa alas kivihiilen vuotuista käyttöä rannikon kivihiilivoimalaitoksissa jopa noin 8 terawattituntia. Hiili korvattaisiin puupohjaisella energialla ja osittain turpeella. Ohjauskeinoina jatkovalmistelussa ovat muuttuva sähköntuotantotuki ja inves-tointituet.

Hallituksen tuulivoimatavoite 6 terawattituntia vuonna 2020 linjattiin jo ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä. Valmisteilla olevassa syöttötariffijärjestelmässä tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin tuotantotukena laissa asetetun tavoitehinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus.

Tuulivoiman ja metsähakkeen ohella uusiutuvien käyttöä lisättäisiin erityisesti liikenteen biopolttoai-neissa sekä lämpöpumppujen käyttöä lisäämällä. Liikenteen biopolttoaineilla tavoitellaan noin 7 tera-wattituntia. Liikenteen uusiutuvan energian edistäminen perustuisi liikennepolttoaineiden myyjille asetettavaan jakeluvelvoitteeseen. Biodiesel-laitosten syntymistä edistettäisiin sekä kansallisella rahoituksella että EU:n niin sanotulla Ner300 -tuella.

-- Suomihan on jo kauan ollut sähkön nettotuoja. Ydinvoimapäätös on merkittävä askel pyrittäessä omavaraisuutta vastaavaan kapasiteettiin. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin luonnollisesti kansainväliset. Toimimme jo nyt pohjoismaisilla markkinoilla, ja kehitys vie kohti eurooppalaisia sisämarkkinoita. Lisäydinvoiman rakentaminen auttaa osaltaan pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimalaitosyksiköt tuottaisivat sähköä omakustannushintaan muun muassa elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä vahvistaisi erityisesti teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa.

Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä motivoi päätöksiä niin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian kuin ydinenergiankin osalta. Hallituksen tavoitteena on erityisesti omavaraisuuden nostaminen ja kivihiilen käytön vähentäminen. Ydinvoimaratkaisu tuo markkinoille noin 25 terawattituntia päästötöntä sähköä. Yhden ydinvoimayksikön tuotanto vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 10 miljoonaa tonnia, silloin kun se korvaa hiililauhdetta. Päästöttömän ja vähäpäästöisen sähköntuotannon lisääminen edistää osaltaan teollisuutemme kilpailukykyä samoin kuin riittävän sähkön saannin turvaaminen.

Ensimmäiseksi merkittävin seikka. Päästöttömän energiankäytön osuus loppuenergiassamme kas-vaa kymmenessä vuodessa noin 60 prosenttiin nykyisestä 36 prosentista. Ilman näitä ratkaisuja hiilidioksidipäästöjä arvioidaan syntyvän noin 75 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Näiden ratkaisujen ansiosta päästöt leikkautuvat noin 48 miljoonaan tonniin. Se takaa sen, että Suomi voi aikanaan saa-vuttaa 80 prosentin päästövähennystavoitteen, ja joskus jopa täyden hiilineutraalin yhteiskunnan ta-voitteen. Toiseksi, Suomi parantaa energiaomavaraisuutta ja saavuttaa sähköomavaraisuuden aikana, jolloin maailmassa on käynnistynyt uudenlainen valtioiden välinen kilpailu luonnonvaroista.

Kolmanneksi, ratkaisuilla vahvistetaan pitkiksi ajoiksi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja lisätään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardiluokan investoinnit tällä vuosikymmenellä. Myös tätä viestiä ja päätöstä tarvitaan laman jälkeisessä Suomessa. Energiatehokkuuden kautta säästetään sekä ympäristöä että rahaa. Kyseisillä päätöksillä mobilisoidaan energiateknologioiden kehitystä luomalla nopean kasvun kotimarkkinat alalle, millä pitäisi olla kilpailuetuamme luova vaikutus. [5]