Keskustelu:Suomalainen energiapolitiikka
Opasnet Suomi
Talousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Strategiassa todetaan, että sähköenergian riittävyyden kannalta tarvitaan ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvataan päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennetaan sähkön hankinnan omavaraisuutta. Periaatepäätöstä harkittaessa on lähdettävä siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen.
- Strategian mukaisesti uusi kapasiteetti tulee rakentaa omavaraisuuden ja mahdollisimman päästöttömän energiantuotannon varaan. Tämä tarkoittaa että tuontiriippuvuudesta täytyy päästä eroon ja luopua hiililauhteen käytöstä perusvoiman tuotannossa.
- Talousvaliokunta katsoo, että vuoden 2020 jälkeen emme kykene täyttämään ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita ilman uutta sähkön tuotantokapasiteettia. Uuden kapasiteetin tarve on vuoteen 2020 mennessä noin 2 000-3 200 MW ja vuoteen 2030 mennessä noin 4 500-5 500 MW. Perusvoimantuotannossa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kustannustehokkain ja toimitusvarmin lisäkapasiteetin tuotantotapa on ydinvoima. Kapasiteettivaje huomioon ottaen tarvetta on kummallekin valtioneuvoston esittämälle ydinvoimalaitokselle, joiden rakentaminen lisäisi sähkön tuotantokapasiteettia yhteensä maksimissaan 3 600 MW
- Talousvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Ympäristövaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisesta 15.6.2010
- Selonteossa valtioneuvosto asettaa Suomen tavoitteeksi kansallisten päästöjen leikkaamisen vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen ohella Suomi on sitoutunut osana EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa uusiutuvan energian osuuden nostamiseen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä energiatehokkuuden parantamiseen osana EU:n asettamaa, yhteistä ohjeellista 20 prosentin tavoitetta.
- Hiilineutraali tulevaisuus edellyttää määrätietoista ja johdonmukaista energia- ja ilmastopolitiikkaa, jonka tavoitteena on kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen
- Valiokunta korostaa ydinvoiman lisärakentamista koskevien ratkaisujen suurta merkitystä ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta. Ydinvoiman lisärakentamista koskevilla periaatepäätöksillä ratkaistaan sähköntuotannon tapa merkittävältä osaltaan pitkälle tulevaisuuteen
- Valiokunta korostaa ratkaisujen periaatteellista luonnetta siinä suhteessa, että jos ydinvoiman lisärakentaminen lisää edullisen sähkön tarjontaa markkinoilla, se voi samalla heikentää kannustimia energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön tai uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Tällaiset vaikutukset tulee riittävin toimenpitein torjua.
- Politiikkakoherenssin turvaamisen kannalta olisi välttämätöntä, että hallituksen esittämä ns. uusiutuvan energian velvoitepaketti voitaisiin käsitellä samanaikaisesti ydinvoimaa koskevien periaatepäätösten kanssa.
- Ilmasto- ja energiapolitiikkatulevaisuusselontekoa koskevassa lausunnossaan valiokunta korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellyttämä vähäpäästöinen tulevaisuus merkitsevät teollisen vallankumouksen veroista energiantuotannon murrosta, joka tulee pystyä kääntämään mahdollisuudeksi myös kilpailukyvyn ja kestävän kasvun kannalta. Näin Suomen osalta strategiseksi tavoitteeksi tulisi linjata energiankulutuksen kasvun pysäyttämisen ja laskuun kääntämisen ohella visio päästöttömästä energiataloudesta ja energiamurroksen luoman kansainvälisen markkinamahdollisuuden hyödyntämisestä
- Valiokunta korostaa tarvetta lisätä investointeja kestävään teknologiaan kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuuden energiateknologiamurroksessa..
- Kysymys on ydinvoiman tarkastelusta kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta osana kestävää ilmastopolitiikkaa. Tarkastelukulman on tästä näkökulmasta oltava laajempi kuin perinteinen ympäristö-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikkavaikutusten arviointi ja huomioon on otettava myös välilliset ja epäsuorat vaikutukset mahdollisuuksiin toteuttaa kestävää energiapolitiikkaa osana ilmastopolitiikkaa.
- Merkittävät investoinnit ydinvoiman lisärakentamiseen saattavat vähentää investointialttiutta uusiutuvaan energiaan. Resursseja ei riitä näin mittavassa määrässä molempiin.
- Energiantuotantorakenteen kannalta huomioon on otettava EU:n tasolla yhä vahvistuva näkemys tarpeesta nostaa uusiutuvien osuutta edelleen. Komissiossa pohditaan jo EU-tason uusiutuvien osuustavoitteen nostamista 65 prosenttiin ja energiatehokkuustavoitteeseen nostamista 35 prosenttiin. Asialla on luonnollisesti vahva liittymä myös kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.
- Ydinvoiman käytön lisääntyminen voi välillisesti vaikuttaa turvallisuusuhkien lisääntymiseen konfliktiherkkyyden ja esimerkiksi terrorismin kautta. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee toimia aktiivisesti tähän liittyvien turvallisuusriskien minimoimiseksi. Koska Suomessa ei ole uraanin väkevöintilaitoksia, ydinpolttoaineen valmistuslaitoksia tai jälleenkäsittelylaitoksia, ydinpolttoaineen käyttäjän vastuun kantaminen on mahdollista vain vaikuttamalla kansainvälisten järjestöjen toimintaan osallistumalla.
- Ydinenergialain 6 §:n mukaisesti ydinenergian käytön on oltava turvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
- Ympäristövaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Ydinvoimalahakemuksia koskevat periaatepäätökset ovat osa hallituksen energiapakettia, johon kuuluvat myös toimenpiteet energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi.
- Valiokunta korostaa koulutuksen ja osaamisen merkitystä ja pitää tärkeänä, että Suomessa panostetaan myös ydinteknologian kehittämiseen ja koulutetaan alan osaajia paitsi omien ydinvoimaloiden tarpeisiin myös alan teknologian ja osaamisen vientimahdollisuuksia silmällä pitäen.
- Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetetaan Suomen strategiseksi tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Sähkön osalta tavoitteena on 98 TWh vuonna 2020, kun se perusuralla olisi 103 TWh.
- Kahden uuden ydinvoimalan rakentamispäätökset merkitsevät sähkön tuotantokapasiteetin lisääntymistä yhteensä noin 25 TWh:lla vuodessa. Esitettyjen sähkön tarvearvioiden valossa näyttää mahdolliselta, että kapasiteettia olisi tuolloin ajoittain enemmän kuin kotimaassa tarvitaan. Valiokunta pitää tärkeänä ilmasto- ja energiastrategian linjausta, jonka mukaan ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä varten.
- Valiokunta toteaa, että ydinvoimaloiden rakentaminen sitoo huomattavan määrän kansakunnan pääomia ja energia-alan toimijoiden kapasiteettia hyvin pitkäksi aikaa, mutta samalla varmuus kohtuuhintaisesta sähköstä lisää metsäteollisuuden mahdollisuuksia panostaa biopolttoaineiden valmistukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisäydinvoiman rakentamisesta uusiutuvan energian ja energian säästön kannattavuudelle aiheutuvia vaikutuksia seurataan ja ne otetaan huomioon tukien mitoituksessa niin, että Suomessa päästään uusiutuvan energian tuotantotavoitteisiin.
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Mikäli Suomen halutaan olevan sähkönhankinnan suhteen omavarainen, uutta sähköntuotantoa tarvitaan ydinvoimana ja edistämällä ilmasto- ja energiapolitiikalla tuulivoimaa ja biopohjaista sähkönhankintaa sekä edistämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sähkön saatavuuden ja omavaraisuuden turvaamista maassamme.
- Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että energiapolitiikan keinojen yhteensovittaminen tulee olemaan hyvin vaativa tehtävä. Yhteensovittamisessa joudutaan arvioimaan uusiutuvan energian investointi- ja tuotantotukien, energiaverojen ja hiilidioksidin päästökaupan vaikutuksia samanaikaisesti ja hyvinkin vaihtelevissa tulevaisuuden olosuhteissa.
- Maa- ja metsätalousvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Suomen ydinvoimaratkaisut ovat osa hallituksen energiastrategiaa - kohti vähäpäästöistä Suomea, joka perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön ja ydinvoimaan. Nämä ratkaisut tukeutuvat päästöjen vähentämiseen, kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen sekä teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen.
- Keskipitkällä aikavälillä eli noin 20-40 vuoden tähtäimellä ydinvoimalla on erityisen suuri merkitys Suomen energiapolitiikalle. Eduskunta on jo antanut vastauksensa valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan (VNS 6/2008 vp ). Tulevaisuusvaliokunta valmistelee parhaillaan mietintöä ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta (VNS 8/2009 vp ), josta muut valiokunnat ovat antaneet lausuntonsa. Näissä kaikissa tulevat ilmasto- ja energiapolitiikan laajat kysymykset esille.
- Päästötön ydinvoima korvaa fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähköntuotantokapasiteettia, vähentää riippuvuutta sähkön tuonnista sekä mahdollistaa yhdessä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon ja energiatehokkuuden parantamisen kanssa Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisen kustannustehokkaalla tavalla.Ydinvoiman keskeisiä hyviä puolia on myös vakaa ja ennustettava sähkön hinta. Tämä antaa perustaa monialaiselle tuotannolle ja investoinnille Suomeen ja sitä kautta osaltaan edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Ydinvoima on suomalaisten kokemusten mukaan kilpailukyistä ja turvallista ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja mainetta nykyaikaisen ydinteknologian tuntijana ja edelläkävijänä Euroopassa.
- Periaatepäätösten perusteluissa viitataan energia- ja ilmastostrategiaan. Vuoteen 2050 ulottuva tulevaisuusselonteko edustaa pidemmän aikavälin viitekehystä vuotta 2020 painottavan energia- ja ilmastostrategian rinnalla. Tulevaisuusselonteon linjauksissa korostetaan muun muassa uusiutuvia energiamuotoja, energiatehokkuuden parantamista ja energiansäästöä.
- Tulevaisuusvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Keskustapuolue
- Keskustan tavoitteena on nelinkertaistaa uudelleenkäyttöön soveltumattoman, nykyisin kaatopaikoille päätyvän jätteen poltto nykyiseen verrattuna. Tavoite voidaan saavuttaa vaarantamatta jätteen ensisijaista hyödyntämistä kierrättämällä.
- Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan käytännössä monia toimia, joihin kuuluvat energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvat energialähteet ja harkitussa laajuudessa ydinvoiman hyödyntäminen.
- Puolueen kanta kokonaisuudessaan luettavissa Keskustapuolueen sivuiltae
Jyrki Katainen, Kokoomus
- Suomi on sitoutunut erittäin vaativaan tavoitteeseen: nostamme uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta tällä vuosikymmenellä.
- Uusiutuvan energian lisääminen on Kokoomukselle keskeinen tavoite. Siksi tuulivoimaa ja bioenergiaa lisätään valtavasti lähivuosina.
- Myös bioenergian käyttöä on lisättävä niin paljon kuin mahdollista ilman että puun saanti muuksi raaka-aineeksi vaikeutuu.
- Kokoomuksen vastaus on, että mieluummin kotimaisella ydinvoimalla kuin venäläisellä ydinvoimalla. Lisäksi tuotamme energiamme mieluummin kotimaassa kotimaisella päästöttömällä ydinvoimalla kuin ilmastoa saastuttavilla fossiilisilla polttoaineilla.
- On siis olemassa hyvät perusteet kolmen luvan myöntämiselle. Niitä ei pitäisi kuitenkaan rakentaa kaikkia kerralla, vaan toimijat voisivat päättää, missä järjestyksessä hankkeet toteutetaan.
- Meidän on edettävä nopeasti kohti päästötöntä Suomea.
- Oikea vastaus on, että tarvitsemme uusiutuvia JA ydinvoimaa.
- Kataisen koko mielipide luettavissa Kokoomuksen sivuilta
WWF Suomi
- Ydinvoima ei järkevä vaihtoehto ilmastonmuutoksen torjumiseen. Sen lisärakentaminen Suomeen ei ole tarpeellista energiantarpeen vähentyessä. Ydinvoima ei ole kestäväenergiantuotantotapa sen turvallisuus- ja ympäristöriskien vuoksi.
- Monista syistä ydinvoima ei ole kestävä tapa tyydyttää energiantarvetta. Myös energiaomavaraisuuden kannalta se on huono vaihtoehto.
- Suomen energiatalous on rakennettava kestävästi energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuen.
- Hallituksen tulevaisuusselonteon mukaan hyvinvoiva ja energiaomavarainen Suomi on saavutettavissa ilman lisäydinvoimaakin.
- Koko julkaisu luettavissa WWF:n sivuilta
- Uusiutuvaa energiaa lisättäisiin
- Bioenergian osuutta tulee lisätä
- Kuudennen ydinvoimalan laskennallinen sähkönlisäys voidaan korvata 6–10 vuoden kuluessa tehtävillä konkreettisilla toimenpiteillä, jotka tulee käynnistää välittömästi.
- "Jos Suomi rakentaisi kuudennen ydinvoimalan, yli puolet sähköstämme tuotettaisiin ydinvoimalla. Sähköntuotantorakenteemme yksipuolistuisi merkittävästi, mikä lisäisi tuotannon haavoittuvuutta. Uusiutuvaan energiaan pohjautuvalle sähköntuotannolle ei syntyisi lisämarkkinoita, eikä Suomessa siten muodostuisi kotimarkkinoita uudelle energiateknologialle. Näin Suomen mahdollisuudet päästä osalliseksi nopeasti kasvavista ympäristöteknologian maailmanmarkkinoista heikkenisivät entisestään"
- Koko artikkeli luettavissa WWF:n sivuilta
SDP
- Hyväksymme ydinvoiman lisärakentamisen osana suomalaista monipuolista energiaratkaisua. Ydinvoimaan investoiminen ei saa vähentää uusiutuviin energianlähteisiin suunnattavaa tutkimusta tai tuotekehitystä.
- Puolueen kanta luettavissa kokonaisuudessaan SDP:n sivuilta
Eero Heinäluoma, SDP
- Hallitus on tehnyt yhtäaikaisen ratkaisun sekä uusiutuvan energiatuotannon – erityisesti tuulen ja bioenergian – käytön vauhdittamisesta, hiilen käytön alasajosta ja päästöttömän ydinenergian käytön lisäämisestä.
- Energiaratkaisujen kovat reunaehdot tulevat välttämättömyydestä pysäyttää ilmastomuutos eli rajoittaa radikaalisti ilmakehään siirtyvien kasvihuonekaasujen määrää ja tähän liittyen välttämättömyydestä siirtyä uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteiden käyttöön.
- Sosialidemokraatit asettivatkin edellisellä vaalikaudella tavoitteeksi öljyvapaan Suomen aikaansaamisen vuoteen 2030 mennessä. Näemme, että tätä tavoitetta kohti mennään myös nyt käsittelyssä olevalla energialinjauksella.
Haastava tavoitteemme lisätä lähes 10 prosenttiyksiköllä uusiutuvan energian käyttöä edellyttää, että huolehdimme metsäteollisuuden hyvistä toimintaedellytyksistä ja mahdollistamme metsäteollisuuden kehittymisen biopohjaisena, korkeaan osaamiseen perustuvan teollisuudenalana myös jatkossa.
- Sähköntuotannon tulevaisuus on uusiutuvissa ja päästöttömissä tuotantomuodoissa.
- Haluan sanoa hyvin painokkaasti: ydinvoiman käyttö voidaan hyväksyä vain ylimenokauden ratkaisuna. Tulevaisuus on uusiutuvissa.
- Monipuolisuus sähkön eri tuotantotavoissa on viisautta ja siihen on myös eduskunnassa tehtävillä päätöksillä syytä pyrkiä.
- Kansakuntamme tulevaisuus on uusiutuvien energialähteiden käytössä ja tätä tietä on nyt syytä tasoittaa.
- Heinäluoman koko mielipide luettavissa SDP:n sivuilta
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto
- Miten on mahdollista, että hallitus tuo kuitenkin esityksen, jonka myötä Suomesta tulisi asukasta kohti ylivoimaisesti maailman suurin ydinjätteen tuottaja?
- Ensinäkin uusiutuvien pakettia myydään osana ydinvoiman lisärakentamista. Tosi asiassa se on kuitenkin irrallinen ydinvoimapäätöksestä. Uusiutuvien paketti on toteutettava EU:n sitovien päätösten vuoksi joka tapauksessa, rakennettiin ydinvoimaa lisää tai ei.
- Me tässä salissa ratkaisemme sen, annetaanko lupaa yhdellekään uudelle ydinvoimalaitokselle. Siksi demokratian ja eduskunnan uskottavuuden vuoksi nämä päätökset pitää tehdä huolella punniten. Kun vuonna 2002 käsiteltiin edellisen kerran lupaa ydinvoiman lisärakentamisesta, valiokunnat käyttivät kolme kuukautta asiantuntijakuulemisiin ja lausunnon antoi seitsemän valiokuntaa.
- Kun nyt hallitus esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle, pitää asiaa käsitellä vähintään yhtä huolellisesti. Meidän ei pidä eduskunnassa alistua pikaiseen pintapuoliseen käsittelyyn, sillä kysymys on tämän eduskuntakauden merkittävimmästä yksittäisestä päätöksestä, jonka vaikutukset säteilevät tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.
- Hallituksen esityksellä Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinvoimareservaatti. Me kannamme tuotannonaikaiset onnettomuus riskit ja tulevat sukupolvet joutuvat kantamaan vastuun säteilevästä ydinjätteestä, mutta sähkö tuotetaan vientiin.
- Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on sanonut, ettemme saa jättää velkaa tuleville sukupolville. Miksi teidän mielestänne tuleville sukupolville saa jättää kuitenkin säteilevän jätteen?
- Ylettömän energian kulutuksen sijaan on panostettava energiatehokkuuteen. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto on sekä vaihtoehto ydinvoimalle että kokonaisvaltainen energiaratkaisu..
- Vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Voimme tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa tulevia sukupolvia huomioiden. Meidän yhteinen tehtävämme on laittaa stoppi ydinvoimahulluudelle.
- Arhinmäen puheenvuoro kokonaisuudessaan löytyy Vasemmistoliiton sivuilta
TVO Teollisuuden Voima
- Suomi osana EU:ta on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuodeen 1990 verrattuna. Energiatehokkuuden lisääminen ja vähäpäästöisiin ja päästöttömiin energiamuotoihin kuten uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan panostaminen ovat energiaan liittyvien päästöjen hillinnässä keskeisiä keinoja.
- lue lisää TVO:n sivuilta
Vihreät
- Olemme vastustaneet ja vastustamme ydinvoiman lisärakentamista kestämättömänä. Meillä on riittävästi ydinvoimaa kestävämpiä vaihtoehtoja niin päästöjen vähentämiseksi kuin taloudellemme tärkeän vientiteollisuuden energiantarpeen tyydyttämiseksi.
- Tehostamalla energiankäyttöä ja panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin vahvistamme suomalaista energiaosaamista.
- Puolueen koko lausunto luettavissa Vihreiden sivuilta
Tarja Cronberg, Vihreät
- Totuus on, että ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Energiantarve on mahdollista kattaa hyödyntämällä modernia teknologiaa ja kotimaisia, uusiutuvia energialähteitä sekä tehostamalla energiansäästöä. Ydinvoiman lisärakentaminen myös tukkisi markkinat bioenergialta, jolloin kukaan ei uskaltaisi ryhtyä bioenergian vaatimiin investointeihin.
- Vihreät on ainoa puolue, joka on jo 20 vuotta ollut tosissaan ilmastonmuutoksen kanssa ja tuonut näiden vuosien aikana lukuisissa eri yhteyksissä esiin uusiutuvien energiamuotojen merkitystä paitsi ilmastonmuutoksen torjunnassa niin myös uusien työpaikkojen ja yritysten luojana.
- Cronbergin koko mielipide luettavissa Vihreiden sivuilta
Toimi Kankaanniemi, Kristillisdemokraatit
- Kristillisdemokraatit jakautuvat ydinvoimakysymyksessä.
- Hallituksen energiapaketin hinta on korkea, mutta työllistävä vaikutus jää yllättävän vähäiseksi.
- Ydinvoima ei ole minulle ykkösvaihto, koska uraani ei ole kotimainen eikä uusiutuva energianlähde. Toisaalta, on se parempi vaihtoehto kuin tuoda ydinsähköä Venäjältä.
- Kankaanniemen koko mielipide luettavissa Kristillisdemokraattien sivuilta
Raimo Vitsbacka, Perussuomalaiset
- Keskeisiä kysymyksiä ovat niin ikään ydinvoiman hinta ja turvallisuus. Mikä on tekemiemme ratkaisujen vaikutus tuleviin sukupolviin?
- Asian monisäikeisyyttä kuvastaa se, että sekä vastustajat että kannattajat vetoavat sekä Kioton ympäristösopimukseen että kivihiilen ja hiilidioksidipäästöjen haitallisuuteen.
- Ensinnäkin jos lisäydinvoimaa ryhdytään rakentamaan, on Perussuomalaisten mielestä rakentamisessa hyödynnettävä suomalaista osaamista.
- Toiseksi esitetyt ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat liian alhaiset, koska esimerkiksi purkukustannuksia ei ole otettu mukaan laskuihin. Ydinjätehuoltorahastossa on aivan liian vähän rahaa. Se vääristää ydinsähkön hintaa.
- Suurten yksiköiden suosiminen johtaa helposti kilpailun rajoittamiseen ja vallan keskittämiseen. Hiljattain julkaistun Yleisradion teettämän mielipidetiedustelun mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.
- Tämänhetkisten tietojen mukaan joka tapauksessa enemmistö ryhmästämme vastustaa lisäydinvoiman rakentamista hallituksen esittämässä laajuudessa – puhumattakaan kolmannesta lisäydinvoimalasta – ja on valmis tulevassakin sähköntuotannossa turvautumaan enenevässä määrin tehokkaisiin kotimaisiin uusiutuvan energian käyttömuotoihin, mutta se vaatii tuntuvampaa panostusta muun muassa tutkimusvaroihin.
- Vistbackan koko mielipide luettavissa Perussuomalaisten sivulta
Tietoa eri lähteistä 8.6.2010
- Iltalehti 18.6.2010: Suomen energiapolitiikka on ristiriitaista, sillä samaan aikaan kun halutaan vähentää hiilidioksidipäästöjä lisätään puun ja turpeen polttoa energianlähteenä, mikä lisää päästöjä.
- Eduskunnan kirjallisen kysymyksen vastaus (elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen):
- Suomi on velvoitettu lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä niin liikenteessä kuin muutenkin. Tähän pyritään tekemällä uusiutuvien energianlähteiden käytöstä taloudellisesti kannattavaa.[1]
- Suurin osa uusiutuvan energian käytön lisäyksestä tulee metsähakkeesta, tuulivoimasta, lämpöpumpuista ja liikenteen biopolttoaineista, mutta pienemmätkin asiat ovat tärkeitä.[2]
- Jotta Suomi olisi sähköomavrainen vuonna 2020, tuulivoiman, biopohjaisen sähkönhankinnan ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi tarvikaan lisää ydinvoimaa.[3]
- Pääministerin ilmoitus hallituksen energiaratkaisuista 11.5.2010: Suomen energiapolitiikka tukee energiaomavaraisuutta, uusiutuvia energianlähteitä, suomalaista työllisyyttä ja ydinvoimaa. Näitä tuetaan rahoittamalla ympäristöystävällisiä tapoja tuottaa energiaa, jotka eivät ole riippuvaisia ulkomaista.
