Suomalainen energiapolitiikka

Tämä sivu on Muuttuja. Lisätietoja...
Sivutunniste: Op_fi1974 Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Tieteellinen laatu Hyödyllisyys
Lisää dataa

Sisällysluettelo 1 Rajaus 2 Määritelmä 2.1 Yhteenveto vaihtoehdoista ja muutamista vaikuttavista tekijöistä 2.1.1 Talousnäkymä 2.1.2 Energiantuotannon keinot 2.2 Data 2.2.1 Energiapolitiikan tavoitteita 2.2.1.1 Miten näihin tavoitteisiin yritetään päästä? 2.2.1.1.1 Valtioneuvoston skenaarioita 2.2.2 Keskustelu suomalaisesta energiapolitiikasta 2.3 Yksikkö 2.4 Kaava 3 Tulokset 4 Katso myös 5 Avainsanat 6 Viitteet 7 Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Rajaus

Millaista energiapolitiikkaa Suomi harjoittaa 2000-2050?/Millaisia skenaarioita energiankulutukselle ja -tuotannolle on kaavailtavissa tämänhetkisen poliittisen ilmapiirin tienoilta ja millaisin todennäköisyyksin?

Määritelmä

Yhteenveto vaihtoehdoista ja muutamista vaikuttavista tekijöistä

• Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi
• Kansanliike energiankulutuksen tehostamiseksi

Talousnäkymä

• Nykyisen energiaintensiivisen teollisuuden jatkaminen ja talouskasvu
  • Kasvava energiantarve
• Palveluteollisuuden entistä suurempi painotus
• Kansantalouden supistus
  • Perustavanlaatuinen muutos yhteiskunnan arvoissa ja rakenteessa...

Energiantuotannon keinot

• Fossiiliset
  • Halpaa
  • Suuret CO₂ päästöt
• Uusiutuvat
  • Aurinkovoima
    • Puhdas
    • Kustannustehotonta Suomessa
    • Pitkällä aikavälillä hiilineutraali
  • Biomassa (turve, puu jne.)
    • Suhteellisen kilpailukykyinen
    • Turvesuot ja metsät ovat hiilivarastoja, niiden polttaminen siirtää varastoituneen hiilen ilmakehään hiilidioksidipäästöinä
      • Kestää noin 100 vuotta että vastaistutettu metsä varastoi saman määrän hiiltä kuin vapautui edellisen poltossa
      • Kiinteistöjen lämmittäminen puulla tuottaa pienhiukkasia joilla on negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.--1: HUOM! --Smxb 4. lokakuuta 2010 kello 15.41 (UTC) Ennenaikaisten kuolemien määrä tuoreen tutkimuksen mukaan on 250 henkeä/vuosi puun pienpoltosta aiheutuen, mikä on huomattava verrattuna Osamalli-1:een verrattuna.
    • Karkeasti ottaen voidaan sanoa että turvesoiden kasvihuonepäästötaseen muodostavat hiilidioksidin ja metaanin nielu-lähdeominaisuudet. Nämä prosessit riippuvat suon vesipitoisuudesta (maantieteellinen sijainti, märät sarasuot vapauttavat enemmän metaania) sekä vuodenaika. Ojitus ja kuivattaminen kasvattavat CO2-päästöjä. Suot sisältävät yli 30% maapallon hiilivaroista [8]. Kaikenkaikkiaan suota voidaan pitää metaani- ja typpioksiduulipäästöjensä vuoksi kasvihuonekaasujen lähteenä, joka vastaa joidenkin arvioiden mukaan [9] n. 5% Suomen GHG-päätöistä.
  • Tuulivoima
    • Puhdas
    • Meluhaitat asutukselle, merelle rakentaminen nostaa hintaa --2: Pitäisikö tällekin laskea DALYt? --Smxb 4. lokakuuta 2010 kello 15.55 (UTC)
    • Suhteellisen kilpailukykyinen
      • Keskustelua lisättävä tukitoimista, kuten myös muiden tuotantomuotojen rakenteellisista piilotuista.
    • Jos tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on suuri, kasvaa sähköverkon katteen epävarmuus sillä sähkön määrä riippuu tuulesta
      • VTT:n tutkimuksen mukaan 10% sähköntuotannossa voitasiin tuulivoiman osuus nostaa 10%:in ilman minkäänlaista varavoiman lisärakentamista.
      • Ei sovi laajassa mittakaavassa energiaintensiiviselle taloudelle joka tarvitsee jatkuvaa virtaa
        • Tosin ulkomailta voitaisiin tuoda tasoite-virtaa
          • Nostaen sähkön hintaa
          • Lisäksi ulkoimailta tuotu sähkö olisi todennäköisesti fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla tuotettua
            • Miksi tätä sähköä ei tuotettaisi Suomen puolella?
      • Investoimalla älykkääseen sähköverkkoon (sellainen joka kytkee automaattisesti energiaintensiivisiä toimintoja päälle tuotantopiikin aikana: esim. kotitalouksissa pesukoneet, lämminvesivaraajat jne.) pystytään piikkejä hyödyntämään
    • Kysymys: Kuinka suuri osuus tuulivoimaa kaikesta sähköntuotannosta olisi optimaalinen, niin että sitä olisi mahdollisimman paljon puhtaan energian takia, mutta ei liikaa niin että sähköä jouduttaisiin tuomaan kovin paljoa ulkomailta?
• Ydinvoima
  • Paljon halpaa, tasaista ja suhteellisen puhdasta voimaa
  • Ydinjäte

Data

Energiapolitiikan tavoitteita

Hallituksen energiapolitiikan tavoitteina on saada täytetyksi Suomen energiantarve mahdillisimman ympäristöystävällisesti ja halvalla. On annettu direktiivi, joka velvoittaa Suomea leikaamaan hiilidioksidipäästöjään lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiatuotannossa siten vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Myös liikenteestä 10% pitäisi kulkea biopolttoaineilla vuoteen 2020.^[1] Energiankäytön ei kuitenkaan odoteta laskevan, ja sähkön kulutukseen arvioidaan jopa 17 TWh nousua vuoteen 2020.^[2]

Suomi haluaa olla myös energiaomavarainen. Uusien ydinvoimaloiden rakentamista on perusteltu mm. tällä. Uraania voi Suomeen ostaa kerralla niin paljon, ettei Suomi ole riippuvainen muista maista, kuten nyt on öljyn tuonnista.^[2]

Taulukko 1 Energialähteittän niistä saatavan energian määrän arvio vuodelle 2020

Energian lähde	Saatu energia (TWh)
Uusiutuvat	128
Metsähake	25
Tuulivoima	6
Liikenteen biopolttoaineet	7
Peltobiomassat ja pelletit	2
Biokaasu	0.7
Kierrätyspolttoaineet	2
Lämpöpumput	8
Ydinvoima	62.6
Kivihiili	45
Öljy	n.70

Kuva 1 Arvio Suomen energianlähteiden osuudesta kokonaisenergian tuotosta 2020. Arvot terawattitunteina (TWh).^[3]

Miten näihin tavoitteisiin yritetään päästä?

Suurin osa tavoitteisiin pyrkimisestä on rahallista. Kun energiayhtiöt tuottavat energiaa ympäristöystävällisesti, ne saavat tukia. Hallitus siis tukee rahallisesti niitä energiantuotantomuotoja, joita haluaa käytettävän tulevaisuudessa. Tukia maksettaisiin ainakin tuulivoiman tuottajille ja kaikkien puuperäisten polttoaineiden käyttäjille.^[4]

On myös suunnitteilla jakeluvelvoitetta liikennepolttoaineiden myyjille, mikä edistäisi biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä fossiilisten tilalla ja rinnalla. Biodieselin tuotantoa tuettaisiin rahallisesti kansallisella rahoituksella ja EU:n [Ner300]-tuella.^[4]

Kahden uuden ydinvoimalan rakennusluvat ovat konkreettinen askel kohti päästöttömämpää Suomea ja hallituksen tavoitteiden toteutumista. Se myös lisää Suomen omavaraisuutta.^[4]

Valtioneuvoston skenaarioita

Tulevaisuusselontekoa varten laadittiin neljä mahdollista vähäpäästöisen Suomen tarinaa, joissa pyrittiin kuvaamaan joitakin toisistaan selvästi erottuvia tapoja vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia. Vaihtoehtoiset kehityskulut on pyritty esittämään tasavertaisina, eikä mitään niistä esitetä sellaisenaan valittavaksi.

• Skenaariossa tehokkuuskumous (A) saavutetaan vallankumous energiankäytön tehokkuudessa ja energian loppukulutus Suomessa puolittuu. Kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Aluerakenne kehittyy kohti 8–12 vahvaa, kaupunkimaista aluekeskusta. Elinkeinorakenne palveluvaltaistuu voimakkaasti ja samalla teollisuuden osuus pienenee. Paljon ostoenergiaa kuluttavan metsäteollisuuden tilalle on tullut uutta, korkean jalostusasteen osaamisteollisuutta. Ilmasto- ja ympäristöteknologia on tuottanut uusia nokioita.
• Skenaariossa kestävä arkikilometri (B) aluerakenne on kehittynyt kohti ympäri maata sijaitsevia palvelukeskuksia, joiden ympäristöön rakennetaan tehokkaasti. Päivittäispalvelut saadaan läheltä, ja liikenne on vähentynyt selvästi. Kulutuskeskeisyys on laantunut, ja palvelut korvaavat tuotteita. Teollisuus on uusiutunut biojalostamoja, informaatio- ja viestintäteknologiaa sekä kierrätysraaka-aineita hyödyntävällä tuotannolla. Ekologinen suunnittelu ja rakentaminen ovat uusia vientituotteita. Ydinvoiman käyttö on lisääntynyt.
• Skenaariossa omassa vara parempi (C) pyritään omavaraisuuteen ja paikallisuuteen. Pientalot tuottavat energiansa pääosin itse. Uutta asutusta on ohjautunut pariinkymmeneen vahvaan aluekeskukseen. Autot kulkevat päästöttömällä sähköllä ja kotimaisilla biopolttoaineilla. Metsäteollisuus on muuttunut bioteollisuudeksi, ja kotimainen elintarviketeollisuus on vahvaa. Energiaomavaraisuutta tukeva uudis-, korjaus- ja puurakentaminen on kysyttyä. Uusiutuvan energian osuus on suuri. Kasvis- ja lähiruoan suosio kasvaa.
• Skenaariossa teknologia ratkaisee (D) väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen on jatkunut vahvana. Suurkaupunkien ympärillä on väljä yhdyskuntarakenne, mutta asutus maaseudulla on merkittävästi vähentynyt. Liikennetarve on kasvanut, ja sen tyydyttävät sähköautot ja nopeat junat. Energian kulutus on nykytasolla, ja teollisuuden osuus on suuri. Ydinvoimaa on rakennettu merkittävästi lisää. Suuren kulutuksen takia fossiilisia polttoaineita käytetään vielä hiilen talteenoton ja varastoinnin avulla. Etelässä on energiapihiä osaamisteollisuutta, ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävä energiaintensiivinen teollisuus on ruuhka-Suomen ulkopuolella. ^[5]

Keskustelu suomalaisesta energiapolitiikasta

Katso myös laajempi yhteenveto, johon on koottu useita eri lähteitä. R↻

Keskustelun tiivistelmä:

• Talousvaliokunta: Tarvitaan ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen. Perusvoimantuotannossa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kustannustehokkain ja toimitusvarmin lisäkapasiteetin tuotantotapa on ydinvoima. Kapasiteettivaje huomioon ottaen tarvetta on kummallekin valtioneuvoston esittämälle ydinvoimalaitokselle. R↻
• Ympäristövaliokunta: Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen. Jos ydinvoiman lisärakentaminen lisää edullisen sähkön tarjontaa markkinoilla, se voi samalla heikentää kannustimia energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön tai uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Ns. uusiutuvan energian velvoitepaketti voitaisiin käsitellä samanaikaisesti ydinvoimaa koskevien periaatepäätösten kanssa. Valiokunta korostaa tarvetta lisätä investointeja kestävään teknologiaan kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuuden energiateknologiamurroksessa. Ydinenergialain 6 §:n mukaisesti ydinenergian käytön on oltava turvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. R↻
• Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: Suomessa panostetaan myös ydinteknologian kehittämiseen ja koulutetaan alan osaajia paitsi omien ydinvoimaloiden tarpeisiin myös alan teknologian ja osaamisen vientimahdollisuuksia silmällä pitäen. R↻
• Maa- ja metsätalousvaliokunta: Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sähkön saatavuuden ja omavaraisuuden turvaamista maassamme.Energiapolitiikan keinojen yhteensovittamisessa joudutaan arvioimaan uusiutuvan energian investointi- ja tuotantotukien, energiaverojen ja hiilidioksidin päästökaupan vaikutuksia samanaikaisesti ja hyvinkin vaihtelevissa tulevaisuuden olosuhteissa. R↻
• Tulevaisuusvaliokunta: Kohti vähäpäästöistä Suomea, joka perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön ja ydinvoimaan. Ydinvoimaongelman ratkaisut tukeutuvat päästöjen vähentämiseen, kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen sekä teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen. Ydinvoiman keskeisiä hyviä puolia on myös vakaa ja ennustettava sähkön hinta. Tämä antaa perustaa monialaiselle tuotannolle ja investoinnille Suomeen ja sitä kautta osaltaan edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Ydinvoima on suomalaisten kokemusten mukaan kilpailukyistä ja turvallista ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja mainetta nykyaikaisen ydinteknologian tuntijana ja edelläkävijänä Euroopassa. Uusiutuvia energiamuotoja, energiatehokkuuden parantamista ja energiansäästöä. R↻
• Keskustapuolue: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan käytännössä monia toimia, joihin kuuluvat energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvat energialähteet ja harkitussa laajuudessa ydinvoiman hyödyntäminen. R↻
• Jyrki Katainen, Kokoomus: Oikea vastaus on, että tarvitsemme uusiutuvia JA ydinvoimaa. R↻
• WWF: Ydinvoiman lisärakentaminen on tapreetonta rakennettaessa kestävää, energiatehokasta ja vihreää Suomea. Kuudennen ydinvoimalan laskennallinen sähkönlisäys voidaan korvata 6–10 vuoden kuluessa tehtävillä konkreettisilla toimenpiteillä, jotka tulee käynnistää välittömästi. Lisää uusiutuvia sekä bioenergiaa. R↻
• SDP: Hyväksymme ydinvoiman lisärakentamisen osana suomalaista monipuolista energiaratkaisua. Ydinvoimaan investoiminen ei saa vähentää uusiutuviin energianlähteisiin suunnattavaa tutkimusta tai tuotekehitystä. R↻
• Eero Heinäluoma, SDP: Haluan sanoa hyvin painokkaasti: ydinvoiman käyttö voidaan hyväksyä vain ylimenokauden ratkaisuna. Tulevaisuus on uusiutuvissa. R↻
• Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto: Vasemmisto vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Voimme tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa tulevia sukupolvia huomioiden. Meidän yhteinen tehtävämme on laittaa stoppi ydinvoimahulluudelle.
• TVO Teollisuuden Voima:Sähkön saanti läheltä lisää kotimaista energiaomavaraisuutta ja vähentää ydinvoimalla tuotettuna Suomen hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti sekä pitää kuluttajat tyytyväisinä. R↻
• Vihreät: Olemme vastustaneet ja vastustamme ydinvoiman lisärakentamista kestämättömänä. Meillä on riittävästi ydinvoimaa kestävämpiä vaihtoehtoja niin päästöjen vähentämiseksi kuin taloudellemme tärkeän vientiteollisuuden energiantarpeen tyydyttämiseksi. R↻
• Tarja Cronberg, Vihreät: Energiantarve on mahdollista kattaa hyödyntämällä modernia teknologiaa ja kotimaisia, uusiutuvia energialähteitä sekä tehostamalla energiansäästöä. R↻
• Toimi Kankaanniemi, Kristillisdemokraatit: Ydinvoima ei ole minulle ykkösvaihto, koska uraani ei ole kotimainen eikä uusiutuva energianlähde. Toisaalta, on se parempi vaihtoehto kuin tuoda ydinsähköä Venäjältä. R↻
• Raimo Vitsbacka, Perussuomalaiset: Tämänhetkisten tietojen mukaan joka tapauksessa enemmistö ryhmästämme vastustaa lisäydinvoiman rakentamista hallituksen esittämässä laajuudessa – puhumattakaan kolmannesta lisäydinvoimalasta – ja on valmis tulevassakin sähköntuotannossa turvautumaan enenevässä määrin tehokkaisiin kotimaisiin uusiutuvan energian käyttömuotoihin, mutta se vaatii tuntuvampaa panostusta muun muassa tutkimusvaroihin. R↻

Yksikkö

Kaava

Tulokset

• Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi#Politiikka

Katso myös

• Sitran selvitys energian tuotannosta ja käytöstä
• Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008 (Wikipedia)
• 40 tutkijaa julkilausumassaan: sähkön tarve mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa
• Uudet ydinvoimayksiköt

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Avainsanat

Viitteet

1. ↑ Eduskunnan kirjallisen kysymyksen vastaus
2. ↑ ^{2,0 2,1} [1]
3. ↑ [2] [3] [4] [5] [6] [7]
4. ↑ ^{4,0 4,1 4,2} Pääministerin ilmoitus hallituksen energiaratkaisuista
5. ↑ Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

id	Tiedoston nimi	Viimeksi muokattu	Koko (kB)

Teemu Rintala, Noora Koponen, Matleena Tuomisto, Sami Majaniemi, Aino Paakkinen, Jouni T. Tuomisto: Suomalainen energiapolitiikka. Opasnet 2010. (http://fi.opasnet.org/fi/Suomalainen_energiapolitiikka). Viitattu 23.05.2012.