Miten hävittää jättipalsami

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi5974
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Kysymys

Miten hävitetään tehokkaasti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa julistettu jättipalsami?

Vastaus

Jättipalsamin hävityksessä tavoitteena on estää kasveja siementämästä, jolloin yksivuotisen kasvin kasvuston voi hävittää jopa yhden kesän aikana. Usein esiintymät ovat kuitenkin niin isoja, ettei tämä onnistu kerralla. Silloin tärkeintä on järjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys. Paikalle on aina mentävä uudestaan seuraavana vuonna ja tarkistettava tilanne. Vähäisestäkin siemenmäärästä kasvusto voi alkaa levitä uudestaan. Kasvi siementää alueensa takaisin jopa vuodessa, jos jatkotoimet laiminlyödään.

Paras tapa hävittää jättipalsamia on kitkeminen. Kasvi on pehmeävartinen mutta juuret ovat vain löyhästi kiinni maassa, ja yleensä ne lähtevät vetämällä kokonaan irti. Maahan heitetyllä kasvilla on kuitenkin tehokas kyky kasvattaa uusia juuria varresta, ja siksi varret pitää murskata polkemalla, ettei kasvi lähde uudestaan kasvamaan kitkemisen jälkeen. Kasvin varsien kärrääminen pois kasvupaikalta on turhaa.

Varsinkin loppukesällä varsissa on jo siemeniä, jotka saattavat kypsyä itämiskykyisiksi kitkemisen jälkeenkin. Niinpä varret kannattaa heitellä kasoihin helppoihin paikkoihin ja talloa murskaksi. Seuraavana kesänä siemenet itävät ahtaasti ja niiden kitkeminen on helppoa. Mäenrinteellä heitä varret alas, koska mäen päältä poksahtavat siemenet voivat levitä koko alueelle mutta mäen juurella kasassa olevat siement eivät leviä. Siement myös leviävät virtaavan veden mukana, joten puron varrella aloita yläjuoksulta.

Jos jättipalsami kasvaa tasaisella paikalla, jossa ei ole puuvartisia kasveja seassa, niittäminen on nopea tapa päästä eroon laajasta kasvustosta. Niittäminen on parhaimmillaan heinä-elokuun vaihteessa, kun kasvi on jo täydessä kukassa mutta siemenet eivät ole vielä ehtineet kehittyä. Silloin olemassa olevat kukat lakastuvat niitettäessä, eikä tyviosalla ole enää riittävästi aikaa kasvattaa uusia kukkia ja siemeniä.

Lampaat tiettävästi pitävät jättipalsamista, joten perinnelaiduntaminen auttaa jos se on mahdollista järjestää.

Ajoitus on erittäin tärkeää jättipalsamin hävittämisessä. Tässä ovat tärkeimmät ohjeet aikajärjestyksessä.

1. Toukokuun loppu: Kitkeminen kannattaa aloittaa heti, kun jättipalsamin kaksi mehevää ja selkeästi erottuvaa sirkkalehteä ilmestyy maasta. Mene suoraan aiemmin tietämillesi esiintymille ja kitke mahdollisimman paljon, jotta kaikki muut kasvit pääsevät valtaamaan alaa alkukesän aikana. Sataprosenttista tulosta on turha tavoitella, koska siemeniä itää myöhemminkin.
2. Kesäkuun alku: Tämä on ehkä parasta kitkemisaikaa, jos vain muilta kesän kiireiltä ehdit. Kasvit ovat ehkä polvenkorkuisia ja helppo ja nopea nyhtää ilman kovaa kyykkimistä. Muut kasvit eivät vielä peitä näkyvyyttä. Myös uusia esiintymiä kannattaa etsiä, mutta vihreän lehtiruusukkeen erottaminen heinikosta vaatii harjaantumista.
3. Kesäkuun loppu: Mene takaisin aloittamillesi esiintymille ja kitke ne uudestaan. Älä yritä kitkeä liian laajaa aluetta, koska on huomattavasti tehokkaampaa kitkeä yksi esiintymä kokonaan kaksi tai kolme kertaa kesässä kuin käydä kolmella eri esiintymällä kerran.
4. Heinäkuun alku: Nyt kannattaa kiertää edellisinä vuosina kitkemäsi esiintymät. Jos sinne on jäänyt joitakin siemeniä kasvamaan, nyt ne ovat kukassa ja ne on helppo nähdä ja kitkeä pois viimeistä yksilöä myöten. Mitään esiintymää ei voi julistaa hävitetyksi, ennen kuin olet käynyt siellä kitkemisen jälkeisen vuoden heinäkuussa niin, että yhtään kasvia ei enää löydy.
5. Heinäkuun loppu: Kohta siemenet alkavat muodostua, joten nyt on sopiva aika lähteä viikatteen kanssa liikkeelle niittämiseen kelpaaville esiintymille. Jättipalsamin on kevyesti katkeavaa niitettävää, mutta heinät ovat sitkeitä ja siksi viikate kannattaa pitää hyvässä terässä. Niitä läheltä maata, jotta uusiokasvu vaikeutuu. Käy niittämälläsi alueella uudestaan viikon-parin kuluttua, jolloin niittämiseltä välttyneet kasvit erottuvat hyvin lakastuneiden naattien seasta.
6. Elokuun alku: Hakeudu varjoisille esiintymille, koska siellä jättipalsami kasvaa hitaammin eivätkä siemenet ole vielä ehtineet kypsyä. Tarkastele myös tienpientareita ja muita vähisiä esiintymiä. Jos saat yksittäiset kasvit nyhdettyä nyt, paikalle ei ehkä jää mitään siementävää ja esiintymä häviää. Kasvia kannattaa lähestyä ikään kuin yrittäisit napata heinäsirkkaa siemenkodalta: kämmenet molemmin puolin leveästi suojana, että poksahtavat siemenet eivät pääse tippumaan maahan. Tallo varret ja siemenet kivelle tai muuhun paikkaan, josta niiden on mahdollisimman hankala ensi vuonna kasvaa.
7. Elokuun puolivälistä talven tuloon: Nyt siemenet alkavat jo kypsyä, ja kitkemisen hyöty vähenee nopeasti. Tämän huomaa siitä, että kasveja kiskottaessa alkaa kuulua siementen poksahtelua ja varressa törröttää tyhjiä kukkavanoja, josta siemenkodat ovat jo poksahtaneet. Nyt on aika siirtyä esiintymien kartoittamiseen. Tämä onkin helppoa, koska jättipalsami kukkii koko loppukesän, ja kukat nousevat yhä korkeammalle heinikon ylle. Ensimmäiset pakkaset palelluttavat kasvin. Ilmoita esiintymät Crowdsorsa-kännykkäsovelluksen avulla (esimerkiksi Kuopio käyttää tätä) tai https://vieraslajit.fi/ilmoita. Näin varmistat, että muutkin kitkijät löytävät paikalle seuraavana kesänä ja kunta osaa paremmin arvioida, millaista työmäärää vieraslajin hävittäminen vaatii.

Perustelut

Jättipalsami on Himalajalta kotoisin oleva yksivuotinen vieraslaji, jota on tuotu Suomeen jo 1800-luvulla puutarhakasviksi. Se kasvaa jopa yli kaksimetriseksi ja kukkii komeasti heinäkuun lopulta alkaen. Se tuottaa runsaasti siemeniä varsinkin avoimeen ja ravinteikkaaseen paikkaan päästessään ja tuottaa tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät muut kasvilajit tieltään.

Jättipalsamin heikkous on sen yksivuotisuus, ja suurin osa siemenistä itää heti seuraavana vuonna. Niinpä maaperään ei juuri jää siemenpankkia, josta kasvi ilmaantuisi yhä uudelleen samalle kasvupaikalle.

Kasvin erikoisosaaminen on siementen levittäminen. Siemenkota muodostuu pitkulaiseksi, ja siementen kypsyttyä se kirjaimellisesti poksahtaa auki niin, että siemenet lentävät jopa yli viiden metrin päähän. Kasvi myös käyttää kaiken sille liikenevän tilan ja levittäytyy sivusuunnassa niin, että varsi voi olla säären paksuinen ja haarat toista metriä leveällä. Yksin kasvaessaan tällainen kasvi voi tuottaa varmasti yli kymmenentuhatta siementä. Jos se taas kasvaa vaikka ahtaassa vatukossa, se kasvaa ohueksi pitkävartiseksi versioksi ja näin varmistaa, että ainakin muutama kukka nousee pusikosta kimalaisten pölytettäväksi. Kasvi kukkii pitkään ja onkin erinomainen hunajakasvi mehiläiskasvattajille. Se lienee osasyy sen leviämiseen asutuksen ympäristöön Suomessa.

Niittämistä ei kannata tehdä alkukesällä, koska maahan jääneet juuret kasvattavat nopeasti uuden varren ja kasvi ehtii kukkia kesän aikana. Kahteen kertaan niittäminen ei myöskään ole kovin tehokasta, koska katkaistun kasvin kukat tulevat selvästi aiempaa alemmas, ja niiden uudelleen niittäminen tehokkaasti on vaikeaa.

Avainsanat

Jättipalsami, haitallinen vieraslaji