Keskustelu:Työn jakaminen ja joukkoistus

Työn ositus ja mikdroduunin palkitsemismallit

I Työn ositus

Työn ositus voi perustua mm.

1. Palkitsemismallin pitämiseen yksinkertaisena (esim. maakohtainen lainsäädäntö, tasapalkka, tulospalkka, urakkapalkka)
2. Työnjakamismallin pitämiseen yksinkertaisena (esim. työntekijäkohtainen ositus vs. ongelmakohtainen ositus)
3. Edellisten yhdistelmät (esim. hankitaan pääurakoitusija / järjestelmätoimittaja tai vast. jokajakaa työtä alihankkijoille)

Nämä osituskäytännöt ovat mahdollisesti keskenään ristiriitaisia ja valinnoista riippuen lopputuloksena voidaan saada esim. enemmän työtä (suurempi työllistävä vaikutus) mutta vähemmän uudelleen käytettävyyttä (pyörää joudutaan keksitään uudestaan ja uudestaan).

Oletus (kritisoitavissa): Työ ositetaan ongelmakohtaisesti siten että osaongelmien ratkaisut ovat kierrätettävissä ja hyödynnettävissä mahdollisimman monen muun ongelman ratkaisussa. Lähestymistapa sopii erityisesti tiedonjalostustyöhön ja algoritmiseen ongelmanratkaisuun (yleisemmin mihin tahansa työhön jossa algoritmin kehittäminen voidaan tulkita hyvien työkäytäntöjen kehittämiseksi).

Jotta kriittiset ongelmapalaset voitaisiin löytää ja tunnistaa tarvitaan

1. 'Sammiota' (foorumia, palvelua), johon ongelmia/tehtävää työtä kerätään (kerätään siis myös sellaisia ongelmia joilla ei ole tällä hetkellä maksajaa, mutta joille voi sellainen ilmaantua ratkaisun löytyessä).
2. Ongelmien analysointia ja vertailua, jotta parhaiten uudelleenkäytettävät osaongelmat seuloutuvat massasta.
3. Jotta päästään alkuun ei tarvitse kerätä kaikkia mahdollisia ongelmia koska osaoptimointia joudutaan joka tapauksessa harjoittamaan. Silti 'riittävään' kattavuuteen täytyy tähdäta jotteivät yhden alueen ratkaisut syö pohjaa toiselta, vrt. esim. SOTE-uudistuksen eri tasot.
4. Työn ositukseen voivat ottaa osaa sekä työnantajat (ratkaisun tarpeessa olevat) että työntekijät (ratkaisijat) yhdessä tai erikseen. Yksinkertaisinta lienee edetä nykykäytäntöä lähellä olevalla toimintatavalla eli ratkaisun tarpeessa oleva taho ilmoittaa foorumilla mikä ongelma pitäisi ratkaista ja ratkaisijoksi ilmoittautuvat kiinnostuneet osittavat ongelman.

Käytännön toteutus

• Osaongelmien ratkaisut kerätään 'ratkaisupankkiin' ja niiden myöhempi yhdistely ja uusiokäyttö tapahtuu esim. Apps-tyylisen liiketoimintamallin pohjalta (tai kehitetään muita ansaintamalleja).
• Pienten toimijoiden kannalta yksinkertaisinta on yrittää pilkkoa ongelma alle 30000Eur osaongelmiin jolloin mahdollisesti suuria toimijoita suosivaa kilpailutusta ei jouduta käyttämään.

Resurssien jako

1. Kilpailutukseen perustuva tilaaja-tuottaja -malli
   • Pohjaksi Raimon dokkari
2. Yhteistyöhön perustuva malli
3. Kilpailuun ja yhteistyöhön perustuva malli

Liittyviä asioita

• kilpailutus
• ideologia (työn jakaminen vai tekeminen yhdessä)
• muut nimet (resurssipankki, Sitran brickstarter, Duunitori, mol.fi, Microtask <- Nämä palvelut käyttävät joko liian pieniä palasia tai niistä puuttuu maksuliikenne tai jotain muuta)
• palkitsemiskulttuuri
• voidaanko kaikki ongelmat pilkkoa alle 30000 E urakoiksi (kilpailutus)
• toimii kuten tuntipalkkaus (eläke tulee maksettua mutta työttömyysvakuutusmaksuja ei välttämättä)
• toiminta ei poikkea paljoa isojen konsulttitalojen toiminnasta sillä useammin kuin harvoin ne joutuvat ostamaan osaamista pienemmistä ja kommunikointi eri tekijöiden kanssa on järjestettävä (toimiiko tämä käytännössä? Miten päästään siitä että tilaaja pakottaa käyttämään omia työkalujaan tai toimittaja omiaan? Mennään aina tilaajan ehdoilla.)

Käsitteitä

...joita tarvitaan resurssipankin lisäksi (mutta joihin ei tarvi hirttäytyä)

• yhteisten mikropalasten tunnistaminen eri organisaatioissa
• osallistuva budjetointi/algoritminen budjetointi ja ristiriitaisten rajoitteiden ymmärtäminen
• maksuliikenne
• seuranta ja arvostuspisteiden jako
• ongelmien ja ratkaisujen on oltava kaikille näkyviä (dokumentaation on täytettävä laatukriteerit ja palasten on kommunikoitava standardirajapintojen kautta).
• asioiden yhdistelyyn ja pilkkomiseen tarvitaan kognitiivista voimaa
• palaset voivat olla suuria tai pieniä

Ongelmia

• yhteiskunnallisella tasolla polkumyynti (palkat pieniä)
• saadaanko toimimaan yritysten kanssa
• töiden hinnoittelu (kuinka mitataan säästöt) Toisaalta, tämä ongelma on nykyisessäkin järjestelmässä
• mitä tehdään kilpailutilanteessa, voiko yksi toimija rohmuta 'kaiken'?
• kuinka hoidetaan ylläpito ja toimittajavastuu? Voidaanko vastuu ulkoistaa koko yhteisölle uusiksi mikroduuneiksi?
• kansainvälinen maksuliikenne, verotus ym.

Esimerkkejä mikroduunistettavista ongelmista (joukkoistettavista)

1. Tarun esimerkki
2. BlindSquare
3. Gradupankki (avoin ministeriö)
4. Apotti (Kanta, Taltioni)
5. Kunnan päätöksentekoon liittyvät suunnitteluongelmat

Kirjallisuutta, linkkejä

• Wiki Government (erit. peer-to-patent -patenttilainsäädännön joukkoistus)
• Don Tapscot Macro Wikinomics
• Microtask (http://gigaom.com/2010/10/08/is-microtask-the-future-of-work/)
• Crowdflower (http://crowdflower.com/)
• Lisää esimerkkejä