Keskustelu:Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset Suomessa

Opasnet Suomi

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Talousvaliokunnan lausunto ydinenergian lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

Säteilyturvakeskuksen mukaan ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat olleet saatujen kokemusten mukaan erittäin vähäiset niin Suomessa kuin muissakin maissa. Säteilyannokset laitosten lähiympäristössä asuville henkilöille ovat olleet jokaisena vuoden pituisena ajanjaksona samaa luokkaa kuin annos, jonka jokainen suomalainen saa jokaisen tunnin kuluessa elämänsä aikana. Tämä säteilyannos on peräisin ihmisen omassa kehossa olevista luonnon radioaktiivisista aineista, maaperästä tulevasta säteilystä ja kosmisesta säteilystä.
Työntekijöiden säteilysuojausta on kehitetty sitä mukaa kuin teknologia on kehittynyt. Säteilyaltistusten seurannassa kirjattujen annosten vertailu osoittaa, että ydinvoimalaitoksilla työskentely oli vuonna 2009 säteilyn suhteen vähemmän vaarallista kuin esimerkiksi suomalaisen lentohenkilöstön työ.
Käytetty ydinpolttoaine on vaarallisinta ensimmäiset 600 vuotta. Sen jälkeen säteily polttoaineen sisältävän kapselin pinnalla on vähentynyt jo niin pieneksi, että oleskelu sen välittömässä läheisyydessä ei aiheuttaisi niinkään suurta säteilyaltistusta kuin matkustaminen lentokoneella. Kun loppusijoituksesta on kulunut 10 000 vuotta, ovat maan pinnalla saatavat säteilyaltistukset missä tahansa tutkitussa onnettomuusskenaariossa pienempiä kuin luonnosta saatava säteily.

Suomalaisten säteilyaltistuminen perustuu maaperästä sisäilmaan joutuvan uraanin hajoamistuotteen radonin tytärnuklideihin. Ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat kokemusperäisesti olleet erittäin vähäiset Suomessa ja muissakin maissa. Säteilyaltistuksen seurannassa kirjattujen annosten vertailu osoittaa, että ydinvoimalaitoksilla työskentely oli Suomessa vuonna 2009 säteilyn suhteen vähemmän vaarallista kuin esimerkiksi suomalaisen lentohenkilöstön työ, sillä ydinvoimalaitoksen työntekijä sai vuoden aikana keskimäärin kolmanneksen lentäjien ja matkustamohenkilökunnan säteilyannoksesta.
Ydinvoimalaitoksen turvallisuusriskit normaalikäytössä ovat siis erittäin vähäiset, mutta onnettomuuden mahdollisuutta ei voida sulkea täysin pois millään ydinvoimalaitoksella.
Valiokunta pitää hyvänä, että Säteilyturvakeskus on raportoinut kansainvälisesti kaikista rakentamiseen liittyvistä ongelmista avoimesti. Suomessa edellytettävä turvallisuustaso on korkeampi kuin muualla maailmassa. Muun Euroopan ydinvoimalaitoksia koskeva turvallisuussäännöstö on kehittymässä suomalaisten vaatimusten mukaiseksi, joten suomalainen ydinvoimaosaaminen on huipputasoa. On toivottavaa, että Suomeen rakennettu uusi yksikkö johtaa siihen, että muuallakin maailmassa on vaikeampi hyväksyttää uusia laitoksia alle tämän korkean vaatimustason.

Käytetty ydinjäte on radioaktiivista jätettä, jonka aktiivisuus pysyy korkeana vähintään muutaman sadan vuoden ajan. Jätteen aiheuttamat vakavammat riskit liittyvätkin kaukaiseen tulevaisuuteen. Siitä, miten kapselit, joihin jäte varastoidaan, kestävät kymmenien ja satojen vuosituhanten kuluessa ei voi olla täyttä varmuutta. Kaukaisessa tulevaisuudessa kapselien kestävyydelle aiheutuvaa riskiä ei voida luotettavasti ennakoida. Pahimmassa tapauksessa radioaktiivinen aine voisi kapselin rikkoutuessa päätyä pohjaveteen, jos kapselissa oleva keraaminen aine, johon jäte on sitoutunut, alkaisi kapselin rikkoutumisen jälkeen liueta. Pohjaveden mukana radioaktiiviset aineet saattaisivat päätyä maan pinnalle. Toisaalta peruskalliota pidetään tutkimusten perusteella varsin muuttumattomana ja on selvää, että maan pinnalla oleva jäte muodostaa suuremman riskin myös luonnonkatastrofien sattuessa. Valiokunta korostaa kuitenkin myös ylisukupolvisten terveysvaikutusten arvioinnin merkitystä.
Ydinvoimaloiden, samoin kuin hiili- tai turvevoimaloiden ympäristöön vapautuu pieniä määriä säteilyä. Säteilyyn liittyy aina myös pienillä pitoisuuksilla syövän riski. Ydinvoima ei ihmisen terveyden kannalta siten ole riskitöntä. Ydinvoimaloiden terveyshaittojen on osoitettu olevan pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat haitat.