Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset Suomessa

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Rajaus

Mitkä ovat radioaktiivisen säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset Suomessa?

Määritelmä

Data

Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa.[1]

Säteilyn suorat vaikutukset Säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio

  • Johtuvat laajasta solukuolemasta
  • Ilmaantuvat yleensä lyhyen ajan sisällä
  • Säteilyannoksella on kynnysarvo, jonka alapuolella haittaa ei synny
  • Jos kynnys ylittyy, haitta on varma
  • Haitan vaikeusaste nousee annoksen kasvaessa
  • Vaikutukset liittyvät suuriin äkillisiin altistuksiin
  • Annosnopeus on tärkeä. Jos altistus on pitkittynyt, kynnysarvo on korkeampi
  • Haitta voidaan yhdistää tiettyyn altistukseen

Säteilyn satunnaiset vaikutukset Syöpä, perinnöllinen haitta

  • Saavat alkunsa perimämuutoksesta yhdessä solussa
  • Tulevat ilmi vasta useita vuosia altistuksen jälkeen
  • Esiintyvät satunnaisesti
  • Ei ole kynnysarvoa, jonka alapuolella haitta ei voi syntyä
  • Haitan todennäköisyys kasvaa kokonaisannoksen kasvaessa
  • Haitta-aste ei kasva annoksen mukana
  • Annosnopeus ei vaikuta riskiin paljon
  • Yksilön riski on pieni korkeankin annoksen jälkeen
  • Haittaa ei voida yleensä yhdistää tiettyyn altistukseen
  • Haitta voidaan arvioida väestöaltistuksesta, vaikka sairauden lisäystä ei näkyisi tilastoissa

Keskustelu radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutuksista

Keskustelun tiivistelmä:

  • Talousvaliokunta: Ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat olleet saatujen kokemusten mukaan erittäin vähäiset niin Suomessa kuin muissakin maissa. Käytetty ydinpolttoaine on vaarallisinta ensimmäiset 600 vuotta. Sen jälkeen säteily polttoaineen sisältävän kapselin pinnalla on vähentynyt jo niin pieneksi, että oleskelu sen välittömässä läheisyydessä ei aiheuttaisi niinkään suurta säteilyaltistusta kuin matkustaminen lentokoneella.
  • Ympäristövaliokunta: Ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat kokemusperäisesti olleet erittäin vähäiset Suomessa ja muissakin maissa. Ydinvoimalaitoksen turvallisuusriskit normaalikäytössä ovat siis erittäin vähäiset, mutta onnettomuuden mahdollisuutta ei voida sulkea täysin pois millään ydinvoimalaitoksella. Suomessa edellytettävä turvallisuustaso on korkeampi kuin muualla maailmassa.
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Jätteen aiheuttamat vakavammat riskit liittyvätkin kaukaiseen tulevaisuuteen. Kaukaisessa tulevaisuudessa kapselien kestävyydelle aiheutuvaa riskiä ei voida luotettavasti ennakoida. Säteilyyn liittyy aina myös pienillä pitoisuuksilla syövän riski. Ydinvoima ei ihmisen terveyden kannalta siten ole riskitöntä. Ydinvoimaloiden terveyshaittojen on osoitettu olevan pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat haitat.

Säteilyyn liittyvät onnettomuudet/tapaturmat maailmassa

  • Vuosina 1945-2007 maailmassa sattui yhteensä 38 vakavaa säteilytapaturmaa ydinvoimalaitoksissa, joista 26 liittyi ydinaseiden valmistukseen. Näistä 38:sta tapauksesta 34:ssä kuoli tai loukkaantui työntekijöitä ja 7 aiheutti päästöjä ympäristöön ja tavallisten ihmisten altistumista. Laskematta mukaan Tshernobyliä, ydinpolttoainekierrossa (louhinta, rikastaminen, reaktorikäyttö, jälleenkäsittely, jätteenkäsittely) tapahtuneissa säteilyonnettomuuksissa on tänä aikana kuollut 29 ihmistä (sisältäen 4 johtuen traumasta) ja 68 säteilyvaurioita saanutta vaatinut lääketieteellistä hoitoa[2].
  • Säteytyshoidossa sairaalassa tapaturmaisen yliannostuksen takia on kuollut vuodesta 1967 lähtien 45 ja säteilyvaurioita saanut 613, tosin luvut voivat olla suurempiakin raportoimatta jättämisestä johtuen[2].
  • Ydinenergiaan liittyvien onnettomuuksien määrä on ollut laskussa sitten 1970-luvun lopun, ja vuodesta 2000 eteenpäin onkin tapahtunut vain muutama yksittäinen onnettomuus. Kun taas säteilyn lääketieteellinen käyttö on kasvamaan päin, joten onnettomuuksien määrän odotetaan kasvavan[2].

Kausaliteetti

Säteilyaltistuminen Suomessa

Yksikkö

Uutta syöpätapausta vuodessa (a-1)

Kaava

  • ICRP:n suosittelee kuolemaan johtavan syövän riskin laskemiseen arvoa 5 %-yksikköä Sieverttiä kohden[3]--1: Anteeksi mutta voisiko joku tarkistaa nämä, minulla ei ole hajuakaan mitä "syöpäriskin nimellinen todennäköisyys koko väestölle" tarkkaan ottaen tarkoittaa. --Teemu R 26. marraskuuta 2010 kello 12.57 (UTC)
  • Keskimääräinen altistuminen Suomessa on 3,7 mSva-1
    • Kriittisen ryhmän säteilyannokset ydinvoimantuotannosta johtuen olivat vuonna 2007 noin 0,05 μSv Olkiluodossa ja Loviisassa
      • Eli ylimääräinen syöpäriski on noin 0,00025% voimaloiden lähistöllä
  • Suomen asukas luku kesäkuussa 2010 oli 5363373[4]
syöpätapauksia vuodessa = 0,0037 Sva-1 * 0,05 Sv-1 * 5363373

Tulokset

990 a-1
  • Kaikkien syöpäkuolemien määrä vuonna 2008 oli 11056[5]

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Avainsanat

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Teemu Rintala, Noora Koponen, Minna-Mari Hämäläinen, Jouni T. Tuomisto: Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset Suomessa. Opasnet 2010. Viitattu 22.02.2024.