Keskustelu:Energiantuotannon ilmastovaikutukset Suomessa

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Talousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa

  • Ympäristövaliokunnan tapaan talousvaliokunta katsoo, että ilmastotavoitteet asettavat raamit valittaville toimille. Noudatettavan energiapolitiikan kannalta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ettemme sulje mitään päästötöntä tai vähäpäästöistä energiantuotantomuotoa vaihtoehtojen ulkopuolelle. Kuten talousvaliokunta on aiemminkin todennut, nousee energiatehokkuuden kasvattaminen yhdeksi keskeisimmistä keinoista. Tarvetta on erityisesti uusiutuvan energian lisäämiselle ja energiatehokkuuden parantamiselle mutta myös ydinvoiman lisärakentamiselle.
  • Ydinenergian tuotannosta ei aiheudu kasvihuonekaasu- eikä pienhiukkaspäästöjä. Sen sijaan se jossain määrin jopa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Määrän on tältä osin arvioitu vaihtelevan noin 2-11 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä riippuen siitä, missä määrin ydinvoimatuotanto korvaa hiililauhdetuotantoa. Kuten ympäristövaliokuntakin toteaa, periaatteessa lisäydinvoima vähentää fossiiliseen polttoaineeseen perustuvaa lauhdetuotantoa EU:n päästökauppa-alueella, koska ydinvoima on edullisempaa kuin hiilivoima ja laitoksia ajetaan kustannusjärjestyksessä.
  • Talousvaliokunta katsoo, että jo olevat ja mitä ilmeisimmin tiukentuvat ilmastotavoitteet edellyttävät, että Suomessa käytetään laajasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti hyväksi kaikki päästöttömät ja vähäpäästöiset energian tuotantotavat sekä panostetaan energiatehokkuuteen. Ydinvoima, uusiutuva energia ja energiansäästö eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentävät toisiaan tavoiteltaessa vähähiilistä yhteiskuntaa. Päästöttömänä energiamuotona ydinvoima tarjoaa merkittävän potentiaalin tuottaa päästötöntä perusvoimaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
  • Kustannustehokkainta päästötöntä perusvoimaa on vesivoiman- ja ydinvoiman tuotanto. Vesivoiman lisärakentaminen ei nykyisen sääntelyn puitteissa ole laajamittaisemmin mahdollista. Yhteistuotannon mittava lisääminen ei puolestaan ole kustannustehokasta, koska näin syntyvälle lämpökuormalle ei arvioida löytyvän riittävää kysyntää. Perusvoiman lisäystarve on näin ollen täytettävä joko ydinvoimalla tai hiililauhteella. Hiililauhteen käytön laajamittainen jatkaminen, puhumattakaan sen lisäämisestä, ei ole ilmastotavoitteiden mukaista.

Ympäristövaliokunnan lausunto ydinvoimasta 15.6.2010

  • Periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta vaikuttavat olennaisella tavalla energiantuotannon rakenteeseen ja siten ilmastopolitiikan toteuttamiseen, koska energiantuotanto aiheuttaa tällä hetkellä noin 80 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Ydinvoimatuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä ja on tämän ominaisuutensa vuoksi lähtökohtaisesti ilmastopolitiikan kannalta myönteinen tuotantotapa.
  • Sähköntuotanto on pääsääntöisesti päästökaupan piirissä. Lisäksi päästökaupan ulkopuolinen sähkönhankinta, kuten vesivoima, tuulivoima ja ydinvoima sekä tuonti vaikuttavat muuhun sähköntuotantoon ja päästökaupan piirissä oleviin päästöihin
  • Jos ydinvoimalla korvataan fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella tuotettua lauhdesähköä, se vähentää päästöjä selvästi. Jos ydinvoimalla korvataan sähkön tuontia tai katetaan kasvavaa sähkönkulutusta, päästöt eivät vähene. Jos sähkön sivutuotteena syntyvä lämpö voidaan hyödyntää, voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämmöntuotantoa. Toisaalta se alentaa ydinvoiman hyötysuhdetta
  • Jos 1 600 MW:n ydinvoimalaitos korvaisi vain hiililauhdetuotantoa Suomessa, hiilidioksidipäästöt vähenisivät 10,8 miljoonaa tonnia vuodessa, mitä voidaan pitää maksimiarvona päästöjen vähenemiselle. Käytännössä päästöt Suomessa vähenevät tätä vähemmän, koska ydinvoimalla korvataan osittain tuotantoa, jonka päästöt ovat hiililauhdetta pienemmät ja osittain korvataan tuotantoa ulkomailla.
  • VTT:n selvityksessä (Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset) on myös arvioitu päästöjä ja oletettu perustapauksena, että tarkastelujakson alkupuolella (2040-luvulle saakka) edullista tuontisähköä olisi tarjolla runsaasti, jolloin tuontisähkö korvaisi kokonaan lauhdevoiman. Jos tässä tilanteessa rakennetaan lisää ydinvoimaa, rakentaminen korvaa tuontia, eikä siten vähentäisi päästöjä juuri lainkaan, sillä tuonti lasketaan tilastoissa päästöttömäksi.
  • Lisäydinvoiman rakentamisen vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen ei voida esittää tarkkaa arviota, koska lauhdevoiman käyttö vuosittain vaihtelee hyvin paljon riippuen erityisesti käytettävissä olevasta vesivoimasta.

Eero Heinäluoma, SDP

  • Luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä on historiallinen välttämättömyys. Tämä koskee sekä hiiltä että öljyä. Niistä aiheutuvat päästöt ovat keskeinen tekijä maapallon ilmaston lämpenemisessä, jäätiköiden sulamisessa, vedenpinnan nousussa ja koko elinympäristömme muutoksessa. Sosialidemokraatit asettivatkin edellisellä vaalikaudella tavoitteeksi öljyvapaan Suomen aikaansaamisen vuoteen 2030 mennessä.

WWF Suomi

  • Uusiutuvaa energiaa lisättäisiin
  • Bioenergian osuutta tulee lisätä
  • Suomella on loistavat mahdollisuudet tyydyttää tulevaisuuden energiantarve ja vähentää samalla merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ilman lisäydinvoimaa

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

  • Ydinvoimaa on myös tarjottu ratkaisuksi ilmastonmuutoksen haasteisiin. On muistettava, että ydinvoimakaan ei ole päästötöntä. Kun lasketaan mukaan uraanin louhiminen, rikastus ja reaktorikäyttö, raaka-aineen kuljetukset ja voimalaitoksen purun aiheuttamat päästöt, hiilidioksidipäästöt ovat jo noin 30 prosenttia kaasuvoimalan päästöistä.
  • Lisäksi ydinvoima on aivan liian hidas vaihtoehto ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kasvihuonekaasupäästöjä pitää alkaa leikata nyt, ei joskus kaukana tulevaisuudessa. Vuonna 2002 ydinvoiman lisärakentamista perusteltiin hiilivoimalaitosten sulkemisella. Sama perustelu on jälleen nostettu esiin. Kuinka monta kertaa saman hiilivoimalaitoksen voi sulkea?