Ilmansaasteiden terveysvaikutuksia historiallisessa Suomessa
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Sisällysluettelo
Kysymys
Mitkä ovat olleet ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten, terveysvaikutukset historiallisessa Suomessa?
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Arviointi on tehty osana kirjaa Hyviä uutisia Suomesta.
Osallistujat
- Jouni Tuomisto
Rajaus
Tarkastellaan koko Suomea siltä ajalta, jolloin jonkinlaista kvantitatiivista dataa polttoprosesseista ja väestörakenteesta ja terveydestä on käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1850-luvulta eteenpäin.
Vaihtoehdot
Millainen elinajanodote olisi ollut, jos ihmiset eivät olisi altistuneet puunpolton pienhiukkasille?
Aikataulu
Tulokset tarvitaan helmikuun 2024 loppuun mennessä.
Vastaus
Tulokset
1880-luvun suomalaiselle puunpolton aiheuttama elinajanodotteen lyhenemä saattoi olla vielä paljon dramaattisempi: vastaava 40 μg/m3 lyhentäisi senaikaisen väestön elinikää yli kahdeksan vuotta. Syynä tähän nelinkertaiseen eroon on, että silloin ihmiset olivat sairaampia ja kuolleisuus oli korkeaa jo nuoremmissa ikäryhmissä. Siksi elinikä lyheni enemmän jokaista kuolemantapausta kohti. Savupirtissä asuvalle pitkäaikaisaltistus saattoi hyvinkin olla 100 μg/m3 , joten hänen elinikänsä olisi saattanut lisääntyä jopa 20 vuotta, jos hän olisi pystynyt välttämään tuollaisen altistuksen. Senaikainen elinajanodote oli 35 vuotta (Tilastokeskus), ja jos lapsi selvisi yksivuotiaaksi, hänen elinajanodotteensa kasvoi 44 vuoteen. Tämä on 37 vuotta vähemmän kuin nykyinen 81 vuoden elinajanodote, joten useita hyvin isoja kuolemansyitä mahtui 1800-luvulla ihmisten elämään, ennen kuin tämä ero tulee selitetyksi. Pienhiukkaset ovat yksi niistä, todennäköisesti varsin merkittävä.
