Maahanmuuttajien osaaminen
Tämä sivu on osa maahanmuuttoarviointia, joka kuuluu Yhtäköyttä-hankkeeseen.
Turvapaikanhakijoiden osaaminen
Kaikki tämän otsikon alla oleva tieto (22.3.2016) on saatu OKM:n raportista Vastaanottokeskuksissa toteutettu alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen
Koulutus
| Koulutustausta | Määrä | |
|---|---|---|
| Korkeakoulututkinto | 161 | 16 % |
| Korkeakouluopintoja | 111 | 11 % |
| Ammatillinen koulutus | 102 | 10 % |
| Lukio | 120 | 12 % |
| Peruskoulutus 7-9 v | 233 | 23 % |
| Peruskoulutus 4-6 v | 146 | 15 % |
| Peruskoulutus 3 v tai alle | 53 | 5 % |
| Ei koulutustaustaa | 74 | 7 % |
| Ei tietoa | 4 | 0 % |
| Kaikki yhteensä | 1004 | |
Nuoremmilla koulutustaso on ymmärrettävästi alhaisempi, kuin vanhemmilla turvapaikanhakijoilla. Heistä lähet puolet kaipaisi täydennystä perusopintoihin ja koulutusta latinalaisten aakkosten lukemimsessa ja kirjoittamisessa. Ongelmia latinalaisten aakkosten lukemisessa on myös vanhemmilla ikäryhmillä, ja heistäkin suuri osa kaipaa perusopintojen täydennystä.
Lukiota on käynyt edes jonkin verran 46% turvapaikanhakijosita, joilla oasalla on myös lukion jälkeisiä opintoja. Lähes kaikki lukiossa opiskelleet ovat suorittaneet sen loppuun.
14 prosenttia kartoitetusta ilmoittaa opiskelleensa ammatillisessa koulutuksessa. Eniten ammatillisia opintoja kartoitettavilla on rakennusalalta sekä teollisuusalalta. Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ovat kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö ja IT-ja tietotekniikan ala. Ammatillisen koulutuksen vähäinen määrä voi johtua esimerkiksi siitä, että kartoitettujen lähtömaissa monet konkreettiset, käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole niin yleinen. Eniten ammatillisia opintoja kartoitettavilla on rakennusalalta.
Yhteensä 27 prosenttia kartoitetuista ilmoittaa opiskelleensa yliopistossa tai korkeakoulussa. 16 prosenttia ilmoittaa suorittaneensa kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkinnon. Suurimmat alat ovat hallinto-, toimisto-ja lakiala, kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö, opetusala ja IT- ja tietotekniikan ala. Tyypillisimmillään tutkinto on kandidaatin tutkinto, jota varten on opiskeltu 4–6 vuotta. Heistä kuitenkin vain 32 prosenttia arvoi englanninkielien taitonsa riittäväksi jatkaakseen korkeakouluopuntojaan Suomessa.
Suurin osa (87 %) kartoitetuista ilmoittaa osaavansa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Lukutaidottomia omalla äidinkielellään ilmoittaa olevansa 12 prosenttia. Tässä luvussa ovat mukana henkilöt, jotka osaavat kyllä lukea äidinkieltään mutta eivät kirjoita sitä. Heistä kuitenkin osa osaa lukea ja kirjoittaa koulukieltään, joka ei välttämättä ole ollut sama, kuin äidinkieli. Vain 7 prosenttia kartoitetuista ei osaa lukea eikä kirjoittaa millään kielellä.
Suurin osa (73 %) kartoitetuista tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Enemmistölle riittänee lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus. Tekninen luku- ja kirjoitustaito ei kartoituksen perusteella liity kovin selvästi ikään. Eri ikäryhmissä heikosti lukevien ja/tai kirjoittavien (arvio 0 tai 1) osuus ikäryhmästä on lähes sama. Puuttuvat tai puutteelliset opinnot näyttävät olevan jossain määrin yhteydessä heikkoon luku- ja kirjoitustaitoon latinalaisella kirjaimistolla. Pisimpään peruskoulua käynneissä heikosti lukevia ja/tai kirjoittavia on vähiten.
| Arvio | Tekninen lukeminen | Tekninen kirjoittaminen | ||
|---|---|---|---|---|
| 0 | 217 | 22 % | 186 | 19 % |
| 1 | 444 | 44 % | 434 | 43 % |
| 2 | 246 | 25 % | 297 | 30 % |
| 3 | 93 | 9 % | 82 | 8 % |
| Ei tietoa | 4 | 0 % | 5 | 0 % |
| Kaikki yhteensä | 1004 | 100 % | 1004 | 100 % |
- 0: ei pysty lukemaan suomenkielistä tekstiä tai nimeää korkeintaan joitakin kirjaimia
- 1: pystyy lukemaan tekstiä suomeksi, mutta koska lukeminen on hidasta ja /tai epätarkkaa, se ei riitä suomen kielen opiskeluun ilman taitojen vahvistamista
- 2: pystyy mahdollisesti ohjautumaan nykyisessä kotoutumiskoulutuksessa hitaasti etenevien oppijoiden koulutukseen
- 3: voitaisiin mahdollisesti ohjata normaalisti tai jopa nopeasti etenevien oppijoiden kotoutumiskoulutukseen
Moni kartoitetuista turvapaikanhakijoista osaa englantia, mutta taito on puutteellista ja useimmiten vain suullista. Puolet kartoitetuista turvapaikanhakijoista puhuu jonkin verran englantia. Englannin kielen kirjallista taitoa on joka kolmannella, mutta sen taso on useimmiten hyvin heikkoa. Kartoituksen perusteella 11 prosenttia kartoitetuista pystyy mahdollisesti opiskelemaan englanniksi. Arvio on kuitenkin suuntaa antava ja perustuu hyvin vähäiseen suulliseen ja kirjalliseen näyttöön kielitaidosta eikä ole tae siitä, että hakija pystyisi opiskelemaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai yliopiston englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Korkeakoulussa opiskelleista joka kolmas arvioi englannin kielen osaamisensa riittävän opiskeluun.
Työkokemus
| Ammattialat työkokemus | Määrä | Osuus kaikista kartoitetuista |
|---|---|---|
| Rakennusala | 273 | 27 % |
| Kuljetus- ja liikenneala | 209 | 21 % |
| Kaupallinen ala | 133 | 13 % |
| Ravintola- , hotelli- ja ruuanvalmistusala | 131 | 13 % |
| Kulttuuri-, viestintä-, taidealat, käsityö | 106 | 11 % |
| Turvallisuusala | 70 | 7 % |
| Hallinto-, toimisto-, ja lakiala | 62 | 6 % |
| Maatalous, kasvihuoneet, marjat | 57 | 6 % |
| Teollisuusala | 53 | 5 % |
| Henkilöpalvelut | 50 | 5 % |
| Opetusala | 47 | 5 % |
| It- ja tietotekniikan ala | 32 | 3 % |
| Hoito-, terveydenhuolto- ja lääkeala | 28 | 3 % |
| Liikunta, urheilu | 17 | 2 % |
| Puhtaanapitoala | 15 | 1 % |
| Sosiaaliala | 5 | 0 % |
| Muu | 21 | 2 % |
| Ei työkokemusta | 96 | 10 % |
Turvapaikanhakijoista 19 % n toiminut yrittäjänä.
Katso myös
Viitteet
Aiheeseen liittyvät tiedostot
Vastaanottokeskuksissa toteutettu alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen, 15.3.2016