Maahanmuutto, yleinen järjestys ja turvallisuus
Tämän sivun teksti on otettu raportista Maahanmuutto & turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2016 (191 s.) ISBN 978-952-287-212-8 [1]
Katuturvallisuus
Kansalaiset ovat tähän saakka kokeneet asuinalueensa ja kaupunkiympäristöt varsin turvallisena.
- Kodin ulkopuolella iltaisin tapahtuvan väkivallan pelko on vähentynyt 2012-2014 välisellä tarkastelujaksolla. Noin 35% kansalliseen rikosuhritutkimukseen osallistuneista ilmoitti pelänneensä joutuvansa katuväkivallan uhriksi 2012, mutta vuonna 2014 enää 27% kyselyyn vastanneista.[1]
- Pääkaupunkiseudulla joka neljäs (24%) ilmoitti välttävänsä jotakin kodin lähistöllä olevaa aluetta väkivallan uhan vuoksi; Suomen muissa kaupungeissa vastaava osuus oli noin 15%, taajaan asutuissa kunnissa 7% ja maaseutumaisissa kunnissa 4%. Naiset välttivät miehiä useammin turvattomiksi kokemiaan alueita.[1]
- Turvattomuutta on koettu selvästi eniten pimeän tultua keskustassa ja myöhäiseen kellonaikaan perjantai- ja lauantai-iltaisin paikkakunnan keskustassa. Noin 30 %
kansalaisista kokee olonsa turvattomaksi edellä mainituissa tilanteissa.[2]
- Ihmiset eivät kuitenkaan ole välttäneet illalla liikkumista. Noin 90 % kulkee jalkaisin asuinpaikkansa keskusta-alueilla iltaisin ja öisin; heistä noin 40 % liikkuu siellä viikoittain tai päivittäin, muut tätä harvemmin. Vuosi vuodelta harvempi on välttänyt liikkumista yksin keskustassa iltaisin.[2]
Julkisuuteen tulleet ulkomaalaistaustaisten tekemät seksuaalirikokset (raiskaukset, joukolla tapahtunut seksuaalinen ahdistelu ja häirintä) ovat mediatietojen mukaan luoneet pelkoa erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa; esim. henkilökohtaisten turvavälineiden, kuten erilaisten suihkeiden myynti ja itsepuolustuskurssien suosio on lisääntynyt.
Poliisin tietoon tulleissa seksuaalisen ahdistelun tapauksissa vuodelta 2015, noin 13%:ssa tapauksista epäilty tekijä on ollut ulkomaalaistaustainen. Erityisesti joukolla tapahtuneiden ahdistelutapausten lisääntyminen saattaa katkaista tähänastisen myönteisen kehityksen katuväkivallan pelon kokemusten vähenemisessä.(Ks.luku Seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta.)
Maamu -tutkimusaineiston mukaan kurdi- ja somalialaistaustaiset miehet ja naiset (25– 33 %) välttivät venäläistaustaisia miehiä ja naisia (6-8%) useammin joitakin paikkoja ulkomaalaistaustaisuutensa vuoksi. Tämä suuri ero ryhmien välisissä tuloksissa heijastanee ulkoista erilaisuutta ryhmien välillä.[3] Venäläistaustaiset kokivat myös kurdi- ja somalialaistaustaisiin verrattuna vähemmän huolta turvallisuudestaan kotona, työssä tai koulussa tai työ- tai koulumatkalla. Venäläistaustaisista sen sijaan suurempi osuus koki huolta turvallisuudestaan ”muualla”, tavallisesti esimerkiksi yökerhossa. Tämä saattaa kertoa myös väestöryhmien erilaisista tavoista liikkua esimerkiksi yöelämässä.[3]
| Venäjä | Somali | Kurdi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M | N | M | N | M | N | |
| Huoli turvallisuudesta, jossain | 9,1 | 20,7 | 13,0 | 12,9 | 13,3 | 13,1 |
| Huoli turvallisuudesta, kotona | 1,4 | 4,1 | 8,2 | 3,8 | 7,1 | 7,5 |
| Huoli turvallisuudesta, asunnon lähiympäristössä | 3,8 | 8,8 | 5,3 | 6,6 | 8,4 | 7,1 |
| Huoli turvallisuudesta, työssä/koulussa | 4,1 | 1,8 | 7,5 | 3,3 | 7,9 | 5,7 |
| Huoli turvallisuudesta, työ-/koulumatkalla | 2,8 | 3,8 | 5,8 | 3,5 | 6,8 | 8,3 |
| Huoli turvallisuudesta, muualla | 4,6 | 12,9 | 2,1 | 6,3 | 6,5 | 4,4 |
| Paikkojen välttely ulkomaalaistaustan vuoksi | 7,5 | 6,4 | 28,3 | 24,7 | 32,8 | 26,1 |
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää poliisilta sekä näkyvyyttä että kykyä hallita ja estää tarvittaessa myös suurempien joukkojen aiheuttamia häiriöitä. Tätä vaikeuttaa se, että Suomessa on ollut jo useiden vuosien ajan asukasmäärään suhteutettuna Euroopan valtioista vähiten poliisivirassa toimivia henkilöitä. Vuonna 2012 Suomessa oli noin 150 poliisia/100 000 asukasta; samana vuonna esim. Ruotsissa ja Tanskassa noin 200/100 000 as., Virossa ja Saksassa 300/100 000 as. [5] Poliisien määrää on edelleen suunniteltu vähennettäväksi.
Potentiaalisten uhrien suojeluvastuuta on otettu viranomaisilta siviilitoimijoille. Kansalaisten väkivallaton ja poliisin toimintaa tukeva vapaaehtoistoiminta yleisten on saanut rinnalleen tunnustuksellisia ääriliikkeitä, jotka ilmoittavat huolehtivansa "järjestyksestä ja turvallisuudesta". Esimerkiksi kansallissosialistista maailmankatsomusta tunnustava Suomen Vastarintaliike (SVL) on kertonut verkkosivuillaan järjestäneensä 4.12.2015 katupartiointia viidessä eri kaupungissa.
- Poliisitarkastaja Timo Kilpeläisen arvion mukaan ulkomaalaisvastaisen Soldiers of Odin -järjestön isompien (5-15 hengen) katupartioryhmien toimintaa havaittiin syys-talven 2015-2016 aikana 4–5 paikkakunnalta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Poliisin tietoon ei myöskään ollut tuolloin tullut, että partiotoiminnan yhteydessä olisi syyllistytty rikoksiin tai että niiden toiminnasta olisi tehty rikosilmoituksia.[6]
- Tunnukselliset partiot kyseenalaistavat poliisin kyvyn vastata yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Tunnustuksellisten ryhmien toimintaan sisältyy myös riski toiminnan eskaloitumisesta väkivaltaiseksi.
Viharikokset ja väkivallan kokemukset
Katso myös
Viitteet
</references>
- ↑ 1,0 1,1 Danielsson & Salmi 2015
- ↑ 2,0 2,1 Poliisibarometri 2014
- ↑ 3,0 3,1 Maamu -tutkimusaineiston analyysi tässä tutkimushankkeessa.
- ↑ Maamu -tutkimus
- ↑ Lähde: Eurostat 2014,Poliisien määrä, vuotuinen keskiarvo, 2007–2009 ja 2010–2012 (100 000:ta asukasta kohti), [2]
- ↑ Iltasanomat 14.1.2016, Poliisi: Katupartioissa sisäisiä ristiriitoja – osa jo irtautunut Soldiers of Odinista.