Turvallisuuden kannalta haavoittuvat maahanmuuttajat

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämän sivun teksti on otettu raportista Maahanmuutto & turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2016 (191 s.) ISBN 978-952-287-212-8 [5]

Turvallisuuden kannalta haavoittuvassa asemassa olevat maahanmuuttajat

Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat

Somalialaisessa perheessä mies voi olla kuin yksi lapsista. Äiti huolehtii kaikesta. Kun tällainen mies sitten joutuu ulkoruokintaan, hän tipahtaa kelkasta kokonaan ja päätyy kadulle. Suomi on yksinhuoltajien paratiisi, tämän ovat myös maahanmuuttajanaiset oivaltaneet. Ainakin jossain vaiheessa 48 prosenttia somalialaisista naisista oli yksinhuoltajia.

Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib[1]

Ensin oli todella vaikeaa, kun olin täysin ulkopuolella yhteiskunnasta: Sitten päätin opetella kielen. Noin puolitoista vuotta siihen meni, että pärjäsin jo aika hyvin. Virastokielen oppimiseen meni kolme vuotta. Minua motivoi ajatus että voisin mennä esimerkiksi lääkäriin ilman tulkkia. - - - Koin että suomalainen tutkinto on tärkeä, jos haluaa vakituisen työpaikan. Halusin myös vahvistaa kielitaitoani.

Theresa Ngouth, Vuoden pakolaisnainen 2015[2]

Pakolaistaustaiset ja Lähi-Idän sekä Pohjois-Afrikan valtioista lähtöisin olevat kohtaavat muihin ulkomaalaistaustaisiin ryhmiin verrattuna enemmän erilaista turvattomuutta ja heillä on useita kotoutumiseen liittyviä haasteita. Suurin osa Suomessa 2014 asuneista Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisista oli tullut Suomeen pakolaisuuden tai perhesyiden vuoksi. Vain 10% oli tullut töihin ja 8% opiskelemaan.[3]

Tyypillinen Euroopasta turvapaikkaa vuonna 2015 hakenut on nuori 14-34-vuotias mies. Kaikista hakijoista miehiä on ollut noin 70%. Eurooppaan yksintulleista alaikäisistä poikia on noin 85%. Vain alle 65-vuotiaista on enemmistö naisia (n. 55%). Alle 13-vuotiaissa lapsissa tyttöjä ja poikia on ollut lähes yhtä paljon.[4] Suomesta turvapaikkaa hakeneiden enemmistö on myös ollut nuoria miehiä. Tyypillinen irakilaistaustainen turvapaikanhakija on 20-40 -vuotias mies. Afganistanista ja Somaliasta tulleiden joukossa on suhteellisesti enemmän myös teini-ikäisiä poikia.[5]

Perhesidehakemuksista hyväksyttiin noin 76% vuonna 2014. Muutamat tässä tutkimuksessa toteutettuun kyselyyn vastanneet asiantuntijat arvioivat, että mikäli perheellisten oleskeluluvan saaneiden mahdollisuudet saada perheenjäseniään Suomeen vaikeutuvat on oletettavaa, että perheellisten nuorten miesten kyky ja halu kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan heikentyy.

Suuri osa pakolaistaustaisista lapsista ja nuorista on lähtöisin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Heidän hyvinvointinsa on useilla kriteereillä mitattuna heikompaa kuin muiden ulkomaalaistaustaisten tai suomalaistaustaisten ikätovereidensa.

  • Läheisen ystävän puuttuminen on yleisintä Irakissa ja Somaliassa syntyneillä nuorilla
  • Somaliassa tai Irakissa syntyneet kokevat ulkomailla syntyneistä eniten ongelmia koulun tai oppilaitoksen ilmapiirissä
  • Somaliassa tai Irakissa syntyneet joutuvat muita yleisemmin koulukiusatuksi (joka kolmatta kiusataan viikoittain) ja he ovat kokeneet fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut nuoret.
  • Somaliassa tai Irakissa syntyneillä nuorilla on muita enemmän ahdistuneisuutta.[6]

Pakolaistaustaisissa, Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisissa, sekä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta muuttaneiden parissa on UTH-tutkimuksen mukaan eniten vain vähän tai ei lainkaan koulua käyneitä.[7]

Noin kolmasosa pakolaistaustaisista, muu Afrikka-taustaisista sekä Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka - taustaisista arvioi suomen tai ruotsinkielen taitonsa korkeintaan aloittelijaksi (noin YKI 1 -taso tai vähemmän).

  • Heikoin kielen osaaminen oli Aasia -taustaisilla, joista joka toinen (48%) arvioi kielitaidon korkeintaan aloittelijaksi.
  • Kielitaito kehittyy ylipäätään hitaasti, kaikista 15-64 -vuotiaista 5-10 vuotta maassa asuneistakin 33% koki kielitaidon aloittelijan tasoiseksi.[8]

Pakolaistaustaisilla naisilla on muihin ulkomaalaistaustaisiin naisiin verrattuna suurempi riski jäädä työelämän ulkopuolelle

  • Pakolaistaustaiset naiset hoitavat suomalaistaustaisiin naisiin verrattuna useammin ja pidempään lapsia kotihoidontuella. Suomessa maksettava sisaruskorotus mahdollistaa myös yli 3-vuotiaan kotihoidon kouluikään saakka. Tämä haittaa sekä naisten että lasten suomenkielen oppimista ja opiskelua sekä vaikeuttaa naisten työllistymistä lastenhoitojakson päätyttyä. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat myös muissa Pohjoismaissa yliedustettuina kotihoidontuen saajina. Kotihoidontukea onkin arvosteltu ansana naisten integroitumiselle. Norjassa kotoutumista on pyritty edistämään laskemalla kotihoidontuen yläikäraja kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.[9]
  • Monilapsisuus on myös tilastollisesti yhteydessä alhaisempaan työllisyyteen; henkilöiden, joilla on neljä tai useampia lapsia työllisyys on noin 22 prosenttiyksikköä matalampi lapsettomiin verrattuna.[10]
  • Somaliyhteisössä pidetään arvokkaana, että naisella on monta lasta ja että hän on kotiäiti; se on kuin arvostettu virka. Perinteinen tapakulttuuri on näin ollen yksi este naisten työllistymiselle.[11]

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kulttuuriset käsitykset naisten työssäkäynnin tavanomaisuudesta muuttavat maahanmuuttajien mukana. Naiset jotka ovat lähtöisin niistä maista, joissa naisten työssäkäynti ei ole yleistä, eivät aluksi hakeudu Ruotsissakaan töihin. Kulttuuri muuttuu kuitenkin maassaoloajan myötä ja maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaste lähenee ruotsalaisnaisten keskimääräistä työllisyysastetta. Joiltakin ryhmiltä tämä muutos vie kuitenkin pitkään, jopa lähes 15 vuotta.[12] Suomessa erityisesti somalinkieliset naiset hakeutuvat harvoin työnhakijoiksi; syynä on mahdollisesti kulttuuri, joka arvostaa kotona lapsia hoitavaa naista.[13]

Monet pakolaistaustaiset asuvat eriytyneesti alueilla, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia ja samalla huono-osaisuutta (köyhyyttä, työttömyyttä, ahtaasti asumista). Segregaatioon liittyy puolestaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan paljon kielteisiä lieveilmiöitä: rikollisuutta, väkivaltaista ekstremismiä ja islaminvastaisuutta.

Traumakokemukset ovat pakolaistaustaisilla yleisiä samoin mielenterveysongelmat; nämä ovat riskitekijä ja saattavat hoitamattomina estää työllistymisen.

Toinen sukupolvi eli maahanmuuttajien lapset

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten, eli maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten määrä on kasvanut tasaisen voimakkaasti 2000-luvulla.

  • Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä ylitti ensimmäisen polven lasten kokonaismäärän jo 10 vuotta sitten (2004).
  • Vuonna 2012 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista 10% oli alle 18-vuotiaita (n. 23 000), toisesta sukupolvesta 86% (n. 35 000).[14]

Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat enimmäkseen pakolaistaustaisten perheiden lapsia.

  • Vuonna 2012 suhteellisesti eniten lapsia oli somalialaistaustaisten joukossa (n. 46%), sekä irakilais- ja afganistanilaistaustaisissa (n. 35%). Vähiten lapsia on saksalais-, kiinalais-, thaimaalais- ja venäläistaustaisten keskuudessa (n. 8% saksalaistaustaiset, n. 15% muut edellä mainitut).
  • Suurperheitä (vähintään 4 lasta) on niin ikään eniten somalialaistaustaisissa (38% lapsiperheistä) ja seuraavaksi eniten entisessä Jugoslaviassa syntyneiden vanhempien perheissä (8%).
  • Yksihuoltajuus (äiti) on yleisintä somalialaisten keskuudessa (lähes puolet perheistä) ja Virossa syntyneillä (n. 35% perheistä).[15]

Lapsiasiavaltuutettu Kurttila näkee, että maahanmuuttajataustaisten lasten ongelmat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Mikäli maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään, väkivaltaan ja huono-osaisuuteen ei puututa, riski syrjäytyä ja ajautua elämässä vaikeuksiin kasvaa. Valtuutettu on esittänyt perustettavaksi työryhmää seuraamaan ja arvioimaan lasten maahanmuuttoprosessia ja kotoutumista.[16]

VATT -työryhmä tarkasteli vuosina 1975-1985 syntyneiden ulkomaalaistaustaisten joko Suomessa syntyneiden tai Suomeen alle 15 -vuotiaana muuttaneiden tilannetta ennen vuotta 2000. Nuoret ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti 15-vuotiaasta 23-vuotiaaksi. Erityisesti muista kuin OECD -maista ja Suomen lähialueilta (Venäjä, Viro) lähtöisin olevien perheiden lasten tilanne poikkeaa huomattavasti suomalaistaustaisten tilanteesta.

  • Alle puolet muista kuin OECD -maista ja Suomen lähialueilta (Venäjä, Viro) lähtöisin olevista nuorista oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon 23- vuotiaaksi mennessä. Suomalaistaustaisista nuorista 85%.
  • Joka viides edellä mainittuun taustamaaryhmään kuuluvista oli aloittanut 23- vuotiaaksi mennessä korkeakouluopinnot; suomalaistaustaisista 45%
  • Noin 23% edellä mainittuun taustamaaryhmään kuuluvista oli saanut 23- vuotiaaksi mennessä alioikeuden määräämän sakkotuomion; suomalaistaustaisista 10%
  • Noin 3% edellä mainittuun taustamaaryhmään kuuluvista oli saanut 23- vuotiaaksi mennessä ehdottoman vankeustuomion; suomalaistaustaisista 1%.[17]

Perhetausta selittää jonkin verran edellä kuvattuja eroja; lasten 1990-luvun alussa Suomeen muuttaneet vanhemmat integroituivat hitaasti työmarkkinoille. Sosioekonomisten erojen vakioinnin jälkeenkin erot kuitenkin säilyvät, erityisesti toisen asteen tutkinnon suorittamisen suhteen (15 prosenttiyksikköä suomalaistaustaisiin nähden).[18]

Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan toisen polven maahanmuuttajanuorten hyvinvointi on joiltakin osin heikompi kuin suomalaistaustaisten ikätovereidensa, vaikka onkin parempi kuin ensimmäisellä sukupolvella. Ongelmia on erityisesti pojilla.

  • Eroja suomalaistaustaisiin on mm. läheisten ystävien määrän, fyysisen uhan ja seksuaalisen väkivallan kokemusten suhteen
  • ulkomaalaistaustaiset pojat olivat lisäksi kokeneet enemmän koulu-uupumusta ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja heillä oli vaikeampaa saada oppilashuollon tukea (päästä terveydenhoitajan tai koulukuraattorin vastaanotolle)
  • humalahakuisen juomisen ja laittomien huumeiden kokeilun suhteen toisen polven maahanmuuttajapojat olivat niin ikään yliedustettuina
  • erityisesti pojat oirehtivat myös enemmän tekemällä toistuvasti rikkeitä ja heillä oli enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa.[19]

Poliisin viharikosseurannan mukaan toisen sukupolven maahanmuuttajat ja jo pitkään maassa oleskelleet ja Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ovat enenevässä määrin viharikollisuuden kohteena.[20]

UTH -tutkimuksen mukaan Suomessa syntyneet tai alle kouluikäisinä muuttaneet ovat kokeneet muihin maahanmuuttajiin verrattuna eniten jonkinlaista väkivaltaa viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.[21]

Helsingin kaupungin tutkimus selvitti toisen sukupolven maahanmuuttajilta heidän kokemustaan turvattomuudesta. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset naiset kokivat Helsingissä turvattomuutta kaikissa tilanteissa merkittävästi enemmän kuin kantaväestö, kun taas nuorten miesten kohdalla ero ei ollut merkittävä suhteessa kantaväestöön. Ulkomaalaistaustaisten tavoittaminen oli kuitenkin vaikeaa ja tulokset siksi suuntaa antavia; vastausprosentti oli maahanmuuttajataustaisilla nuorilla alle puolet siitä mitä se oli kantaväestöön kuuluvilla.[22]

Useat haastattelemamme asiantuntijat korostivat toisen maahanmuuttajasukupolven tavoittamisen ja yhteiskuntaan integroitumisen tärkeyttä. Toisen sukupolven menestyminen kertookin hyvin kotoutumisen onnistumisesta. Kyselyssä asiantuntija-arviot toisen sukupolven mahdollisuuksista edetä sosio-ekonomisesti pidemmälle kuin vanhempansa olivat varsin myönteisiä.

Toisaalta asiantuntijoiden selvä enemmistö arvioi, että toisen maahanmuuttajasukupolven nuoria aliohjataan sekä opinnoissa että työelämävalinnoissa tiettyihin ammatteihin ja etupäässä matalapalkka-aloille.

Asiantuntijoiden arviot strategisesti johtavien viranomaisten (ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten) kyvystä tukea toisen maahanmuuttajasukupolven kotoutumista ja vastata heidän tarpeisiinsa olivat varsin kriittisiä. Niin ikään työelämäjärjestöjen ei nähty juuri tukevan toisen maahanmuuttajasukupolven edustajia. Parhaiten onnistuneena pidettiin kansalaisjärjestöjä, oppilaitoksia ja päivähoidon tarjoajia. (Kuvio 29.)

Suomessa on kasvava määrä työelämän ja opintojen ulkopuolella olevia 15-24 –vuotiaita ulkomailla syntyneitä nuoria.

  • Tämä nk. NEET -ryhmän (Not in Employment, Education or Training) suhteellinen osuus on esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa pienempi vuonna 2014 ja sekä Ruotsissa että Saksassa osuus on pienentynyt vuoteen 2007 verrattuna - Suomessa kehitys on ollut päinvastainen vuosien 2007 ja 2014 välisenä aikana.
  • Ero Suomessa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden nuorten välillä on pysynyt jokseenkin samana vuosien 207 ja 2014 välisenä aikana, ts. Suomessa syntyneitä nuoria on kuulunut huomattavasti vähemmän NEET -ryhmään tarkasteluvuosina 2007, 2011 ja 2014.[23]

UTH –tutkimuksessa vertailtiin hieman vanhempaa ikäryhmää, 15-29 –vuotiaita. Näistä nuorista 15% ulkomaalaistaustaisista (11 000 nuorta) ja 11% suomalaistaustaisista (100 000 nuorta) kuului NEET –ryhmään (eivät töissä, opiskele tai suorita asepalvelusta).

  • Yleisintä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen oli 20-29 –vuotiaana Suomeen muuttaneille (NEET –aste 21%) ja harvinaisinta Suomessa syntyneille ulkomaalaistaustaisille tai lapsena Suomeen muuttaneille (NEET –aste 7%)
  • Niin ikään nuoret ulkomaalaistaustaiset naiset (NEET –aste 19%) ovat ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin (NEET –aste 10%) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Ulkomaalaistaustaisten naisten suurempi osuus selittyy osin sillä, että naiset hankkivat lapsia nuorempana kuin suomalaistaustaiset.
  • Työkyvyttömyys tai pitkäaikaissairaus oli harvemmin syy; ulkomaalaistaustaisista NEET -ryhmään kuuluvista 7% (vastaavasti suomalaistaustaisista 19%) piti itseään työkyvyttömänä tai pitkäaikaissairaana.
  • NEET –aste oli suurin Pohjois-Afrikka (23%) sekä muu Afrikka –taustaisilla (21%) ja pienin aasialaistaustaisilla (9%).[24]

Vielä edellistäkin vanhempaa ikäryhmää 15-34 -vuotiaita tarkasteltaessa Suomi on OECD maiden välisessä tarkastelussa tilaston kärjessä toiseen maahanmuuttajasukupolven NEET -ryhmään kuuluvien osuuden suhteen. Suomessa syntyneistä maahanmuuttajataustaisista miehistä lähes 40% ja naisista hieman yli 30% on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.

  • Seuraavaksi eniten ja lähes yhtä paljon 2. sukupolven NEET -ryhmään kuuluvia oli vuonna 2013 Espanjassa ja Belgiassa.
  • Vertailumaista vähiten 2. sukupolven NEET -ryhmään kuuluvia vuonna 2013 oli Sveitsissä, Luxemburgissa, Australiassa, Kanadassa, Saksassa ja Ruotsissa.[25]
Taulukko 26. Nuoret (15-34 -vuotiaat) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella vuonna 2013
NEET lkm % ero natiivitaustaisiin
Suomi, 1. sukupolvi 12 000 31 + 12
Suomi, 2. sukupolvi 3 500 36 +17
Ruotsi, 1. sukupolvi 30 600 15,5 +4,5
Ruotsi, 2. sukupolvi 19 800 14,5 +3,5
Norja, 1. sukupolvi 12 600 17 +8
Norja, 2. sukupolvi 4 300 14 +4
Tanska, 1. sukupolvi 11 400 26 +12,5
Tanska, 2. sukupolvi 10 800 20 + 6
EU -maat, 1. sukupolvi 7 935 000 20 +5
EU-maat, 2. sukupolvi 8 617 000 19 +4
OECD -maat, 1. sukupolvi 20 066 000 19 +2
OECD-maat, 2. sukupolvi 22 081 000 17 -0,1

Huom! Lyhenne NEET tulee sanoista Not in Employment, Education or Training. Ensimmäisellä sukupolvella tarkoitetaan ulkomailla syntyneitä, jotka ovat muuttaneet lapsena. Toisella sukupolvella tarkoitetaan maassa syntyneitä, joilla on ulkomailla syntyneet vanhemmat.

Lähteet: Kansalliset työvoima- ja väestötilastot 2011-2014, Suomen osalta Väestörekisteri 2012; ks. tarkemmin OECD/European Union 2015, 255, 278.

Enemmistö tämän tutkimuksen kyselyyn osallistuneista asiantuntijoista arvioi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien ulkomaalaistaustaisten nuorten määrän kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana. (Kuvio 30.)

Kyselyyn osallistuneet asiantuntijat arvioivat eri toimijoiden kyvyn tavoittaa ja tukea NEET -ryhmään kuuluvia nuoria jokseenkin heikoksi. Erityisesti työelämäjärjestöjen katsottiin onnistuneen heikosti työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien ulkomaalaistaustaisten nuorten tavoittamisessa ja tukemisessa. Myöskään valtionhallinnon (ministeriöiden ja valtion virastojen) ei katsottu onnistuneen tältä osin kovin hyvin. Parhaiten tavoittamisessa ja tuessa olivat asiantuntijoiden arvion mukaan onnistuneet kansalaisjärjestöt. (Kuvio 31.)

NEET -ryhmään kuuluvien 15-34 -vuotiaiden ohella Suomi on myös OECD maiden vertailussa tilaston kärjessä opinnot peruskoulun jälkeen keskeyttäneiden 15-24- vuotiaiden, 2. maahanmuuttajasukupolveen kuuluvien suhteellisen osuuden suhteen. Suomessa ero ulkomaalaistaustaisten maassa syntyneiden ja nk. kantaväestöön kuuluvien (suomalaistaustaisten) nuorten välillä on vertailumaista kaikkein suurin.[26]

Ruotsissa sen sijaan 2. sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat jopa hieman aliedustettuina opinnot peruskoulun jälkeen keskeyttäneiden tilastossa. Ruotsissa on pelkän peruskoulun varaan jääneitä toiseen maahanmuuttajasukupolveen kuuluvia suhteellisesti vähemmän kuin samanikäisiä ruotsalaistaustaisia nuoria.[27]

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisilla (vieraskielisillä) peruskoulun käyneillä nuorilla on kantasuomalaisiin verrattuna nelin tai viisinkertainen riski jäädä työelämän ja opintojen ulkopuolelle.[28]

UTH -tutkimuksen mukaan kouluttautumisaste ja -aktiivisuus periytyy: ulkomaalaistaustaisten nuorten koulunkäyntiin vaikuttaa vahvasti vanhempien koulutustaso. Mitä matalampi koulutus vanhemmilla, sitä todennäköisemmin nuori on jäänyt pelkästään peruskoulun varaan tai kokonaan työelämän ja opiskelun ulkopuolelle. Vanhempien koulutustason vaikutus on samansuuntainen suomalaistaustaisille nuorille, mutta hieman lievempi, kuin ulkomaalaistaustaisille.[29]

Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän arvion mukaan perusopetus ei turvaa maahanmuuttajaoppilaille samanlaisia mahdollisuuksia kuin kantaväestölle. Erityisen huolestuttavaa on että toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten oppimistulokset matematiikassa ja luonnontieteissä ovat 15-vuoden iässä heikompia kuin ensimmäisellä polvella. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä ovat myös kantaväestöä heikompia, silloinkin kun sukupuoli, luokka-aste, sosioekonominen tausta, kotikieli ja maahantuloikä on huomioitu vertailussa. Osaamistasoerot kantaväestöön nähden ovat suurempia kuin muualla Euroopassa.

  • Ero kantaväestöön vastaa matematiikassa ja luonnontieteissä hieman yli vuoden opintoja, lukutaidossa ero on hieman alle vuoden.
  • Ero matematiikassa ja lukutaidossa kantaväestöön nähden on kaikkein suurin Somaliataustaisilla, Suomessa syntyneillä oppilailla. He menestyivät opinnoissaan myös Somaliassa itse syntyneitä oppilaita eli nk. ensimmäistä sukupolvea heikommin!
  • Myös lähialueilta (Virosta, Venäjältä ja Ruotsista), Kiinasta ja Thaimaasta lähtöisin olevien perheiden Suomessa syntyneiden lasten koulumenestys matematiikassa oli heikompaa kuin vastaavissa maissa syntyneiden (ensimmäisen sukupolven) maahanmuuttajien. Lukutaidossa myös irakilaistaustainen toinen sukupolvi menestyi ensimmäistä sukupolvea heikommin.
  • Oppilaiden kokemukset koulusta, sen antamasta tuesta, ihmissuhteista koulussa ja yhteenkuuluvuudesta ovat kuitenkin keskimäärin myönteisempiä kuin kantaväestöä edustavilla oppilailla.
  • Opetustuntien kokonaismäärässä ei ollut eroja maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä
  • Maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelivat keskimäärin hieman pienemmissä ryhmissä (2. sukupolven oppilaat keskimäärin 16 oppilaan ryhmissä; 1. sukupolven oppilaat 15 oppilaan luokissa)[30]

Nuorisobarometrin mukaan Suomessa syntyneet ja lapsena Suomeen muuttaneet maahanmuuttajataustaiset (15-29 -vuotiaat) nuoret ovat kokeneet useammin syrjintää kuin täysi-ikäisenä Suomeen muuttaneet.

  • Tutkijat arvioivat tämän selittyvän yhtäältä pidemmällä asumisajalla ja toisaalta sillä, että toinen sukupolvi osaa ensimmäistä herkemmin tunnistaa syrjinnän ja edellyttää oikeudenmukaista kohtelua (syrjintää ei "selitä" esimerkiksi puutteellinen kielitaito tai ulkomainen koulutus ja työkokemus).
  • Toisen sukupolven maahanmuuttajista joka kolmas on kokenut etniseen taustaansa kohdistunutta syrjintää.[31]

Yhteiskunnallisen luottamuksen aste vastaa kuitenkin toisella maahanmuuttajasukupolvella UTH -tutkimuksen mukaan Suomen koko väestön luottamusta. Suomessa syntyneistä tai alle kouluikäisenä Suomeen muuttaneista ulkomaalaistaustaisista vain joka toinen luottaa paljon tai täysin viranomaisiin (julkiseen terveyden- ja sosiaalihuoltoon, oikeuslaitokseen ja poliisiin) sekä muihin ihmisiin. Ensimmäisen sukupolven luottamus edellä mainittuihin on sen sijaan huomattavasti kantaväestöä korkeampaa.[32]

UTH -tutkimuksen mukaan lähes kaikilla (99%) Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla tai alle kouluikäisenä maahan muuttaneilla (2. maahanmuuttajasukupolveen kuuluvilla) on vähintään yksi ystävä ja vain hyvin harva (4%) tuntee itsensä yksinäiseksi. Yli 30-vuotiaana muuttaneista yksinäisiä oli sen sijaan 11% ja vähintään yksi suomalainen ystävä oli vain 86 prosentilla.[33]

Kaikilla lapsilla ei ole kuitenkaan sellaista ystävää, jonka kanssa voi jakaa luottamuksellisesti asioita.

  • Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajat olivat yleisimmin vailla ystävää; ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 29 % ja tytöistä 16 % ilmoitti, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää.
  • Toisen sukupolven tilanne oli parempi, mutta silti suomalaistaustaisia heikompi. Vailla läheistä ystävää oli (vuoden 2013) kouluterveyskyselyn mukaan 8-9 luokkalaisista Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista tytöistä 9% (vrt. suomalaistaustaisista 5%) ja Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista 15% (suomalaistaustaisista pojista 10%).[34]

Yksin tulleet alaikäiset

Erityisen huolissani olen alaikäisenä yksin tulleista nuorista (jotka suurilta osin miehiä). Heillä ei ole riittävää tukiverkkoa, he ovat asunnottomia, syrjäytyvät, eivät pysty asunnottomuudestaan johtuen kotoutumaan, turhautuvat ja pahimmassa tapauksessa radikalisoituvat.

Valtionhallinnon edustajan kyselypalaute tässä tutkimuksessa

Vuonna 2015 määrällisesti eniten yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita vastaanottivat Euroopassa Ruotsi (n. 7000), Saksa (n. 4000) ja Italia (n. 2000).[35]

Suomeen yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijalasten määrä laski huippuvuosista 2008−2009 muun muassa perheenyhdistämistä koskevan lainsäädännön ja käytäntöjen muututtua, mutta nousi uudelleen vuonna 2015. Yksin tulleet alaikäiset jättivät 3024 hakemusta vuonna 2015.

Taulukko 27. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 2012-2015
2012 2013 2014 2015
Alaikäisten hakemukset 166 161 196 3024

Lähde: Euroopan muuttoliikeverkosto 2014; Maahanmuuttovirasto, Turvapaikka- ja pakolaistilastot

Yksintulevista alaikäisistä turvapaikanhakijoista noin puolet saapuu Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Useimmiten hakija on 15–17-vuotias poika.[36] Vuonna 2015 suurin osa oli lähtöisin Afganistanista (1915), Irakista (635) ja Somaliasta (253).[37]

Suomessa niin viranomaiset kuin järjestötkään eivät olleet vuonna 2015 varautuneet vastaanottamaan tavanomaista suurempaa määrää yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja heitä tavoitettiin harhailemasta mm. rautatieasemien läheisyydestä. Osa lapsista ja nuorista saattoikin "kadota" viranomaisten tavoittamattomiin ennen Tornion järjestelykeskuksen perustamista. Ruotsissa osa yksin maahan tulleista alaikäisistä hävisi poliisiviranomaisten mukaan rekisteröitymättä. Myöskään järjestöillä ei ollut yhteistä ja koordinoitua valmiussuunnitelmaa vastata lasten ja nuorten avun ja tuen tarpeisiin.[38]

Nuoria katoaa myös vastaanottokeskuksista. Euroopan muuttoliikeverkoston raportin mukaan vuosina 2012-2013 Suomessa katosi alaikäisten ryhmäkodeista 19 turvapaikanhakijaa, jotka olivat 15-17 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Näistä 5 tavoitettiin myöhemmin muualta kuin Suomesta ja yksi löytyi myöhemmin Suomesta.

  • Vuonna 2013 kahden kadonneen turvapaikanhakijan epäiltiin olevan ihmiskaupan uhreja jo siinä vaiheessa, kun he tulivat ryhmäkotiin ja Rajavartiolaitos myös tutki ihmiskauppaepäilyä. Maahanmuuttovirastossa heräsi vuonna 2013 epäily ihmiskaupasta kolmessa katoamistapauksessa.
  • Osa kadonneista on täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia tai jo täysi-ikäisiä nuoria miehiä, jotka ovat oleskelleet Suomessa luvattomasti ja hakeneet turvapaikkaa vasta tultuaan viranomaisten tietoon, mahdollistaakseen maassa oleskelun jatkumisen.
  • Nuoret poistuvat vastaanottokeskuksesta yleensä pian sinne saavuttuaan, mutta saattavat kuitenkin jäädä Suomeen luvattomasti ja toisinaan heidät tavataan myöhemmin. Kyseiset nuoret jättäytyvät tietoisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Heillä on mahdollisesti toisaalla tulonlähteitä, jotka houkuttavat enemmän. Taustalla voivat kuitenkin vaikuttaa velat tai uhkailu ja on mahdollista, että katoamisiin liittyy esim. pakkotyötä. Erästä tällaista nuorta on esitetty ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, mutta nuori katosi vastaanottokeskuksesta ennen kuin esitys ehdittiin käsitellä.[39]

Ruotsissa poliisiviranomaisten lokakuussa 2015 arvion mukaan jopa puolet silloiseen ajankohtaan mennessä saapuneista pakolaisista (noin 20 000 henkilöä) ei hakenut turvapaikkaa, eikä poliisi näin ollen tiedä heidän olinpaikkaansa. Junista ja laivoilta saapuvien nähtiin jatkavan matkaansa. Poliisilla oli myös havaintoja lasten lähtemisestä kokoontumispisteisiin saapuneiden ihmisten matkaan.[40]

Suomen UNICEF:in ohjelmajohtajan mukaan yksin Eurooppaan tulevista alaikäisistä katoaa viranomaisilta noin puolet. Osa liikkuu maasta toiseen, osa hakeutuu "paperittomana" sukulaisten luokse. Yksin tulleet ovat yleensä yli 15-vuotiaita ja suuressa vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi.[41]

Monet yksin saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat eriasteisesti traumatisoituneita. Kokemukset voivat olla lähtömaassa tai turvattoman matkan aikana tapahtuneita.

  • Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa 2010 tehdyn selvityksen mukaan noin 25–34 % Suomeen tulleista lapsista olisi traumatisoituneita. Noin 2–5 %:lla hakijoista oli kokenut kidutusta ja noin 3–11 % oli raiskattu.
  • Lasten yleisimpiä oireita olivat mm. uneen ja nukkumiseen liittyvät ongelmat, erilaiset mielialaoireet, pelko ja ahdistusoireet, muistin ja keskittymiskyvyn ja oppimisen vaikeudet sekä väkivaltaisuus ja aggressiivinen käytös.
  • Kaikista traumatisoituneista pakolais- ja turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista kuitenkin vain noin kolmannes oli saanut tarvitsemaansa apua mielenterveysongelmiinsa.[42]

Yksin tullut lapsi on saattanut vaihtaa nimensä ja päätyä elämään Suomessa peitetarinan turvin.[43] Tämä "juurettomuus" voi vaikeuttaa kotoutumista Suomessa ja haitata lapsen oman identiteetin kehittymistä. Tämä puolestaan voi altistaa hyväksikäytölle ja hyväksynnän hakemiselle lapsen kannalta haitallisista ja rikollisista yhteisöistä.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten joukossa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat lapset, jotka ovat tulleet EU:ssa ensimmäiseksi Etelä-Euroopan maihin ja jotka on kirjattu näissä maissa turvapaikanhakijoiksi. Palautus näihin maihin on jo ennen laajaa turvapaikanhakijoiden määrää saattanut johtaa lapsen päätymiseen kadulle, ilman mahdollisuutta koulunkäyntiin ja terveyspalveluihin sekä riskiä joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi.[44]

Toinen haavoittuva ryhmä ovat nuoret, jotka ovat tulleet maahan 16–17-vuotiaina, eivätkä ole enää virallisen oppivelvollisuuden piirissä. Valtaosa yksin tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista on tämän ikäisiä. Heidän kielenoppimisensa ja kouluttautumisensa on vaikeaa. Heillä ei ole myöskään perheen tukea opinnoissa suoriutumiseen ja muuhun elämänhallintaan. Täysi-ikäiseksi tultuaan he saattavat joutua vaihtamaan myös kotikuntaa, jolloin he menettävät aikaisemman tutun ja turvallisen kasvuympäristön ja vertaissuhteet.

Yksin tulleet alaikäiset ovat vaarassa ajautua rikoksiin ja joutua järjestäytyneen rikollisuuden tai jopa terrorististen ryhmien värväämäksi. Vanhempien kontrollilla on tutkimusten mukaan rikoksiin syyllistymiseltä suojaava vaikutus.[45]

Yksin ilman huoltajaa tulleet lapset kaipaavat heistä huolehtivilta aikuisilta enemmän läsnäoloa, luottamusta ja jatkuvuutta. Haastattelututkimuksen mukaan he vaikuttavat jäävän yksin perheen poissaoloon liittyvän yksinäisyyden tunteen käsittelemisen kanssa. Koulunkäynti ja muut arkirutiinit, vertaisseura ja lemmikkieläimet helpottavat yksinäisyyttä; asuinpaikan pysyvyys puolestaan tuovat turvallisuuden tunnetta.[46]

Laittomasti, ilman oleskelulupaa maassa asuvat (paperittomat)

Poliisi on poistanut maasta turvapaikanhakijan, jonka olen tavannut myöhemmin kadulla. Maahan tulee myös turvapaikanhakijoita, jotka eivät ilmoittaudu poliisille ja päädy vastaanottokeskukseen. Olen jutellut henkilöiden kanssa ja sanonut, että heillä on ongelma, jos poliisi tarkistaa paperit. He ovat tietoisia tästä, mutta sanovat sen olevan ainoa keino, koska lupaa he eivät saa ja haluavat elää nimenomaan Suomessa. Paperittomille löytyy kyllä asuntoja ja pimeitä töitä. Lääkkeetkin kaveri ostaa. Ja lääkäripalvelujakin voi saada epävirallisilla kotikäynneillä.

Työelämäjärjestön edustajan kyselypalaute tässä tutkimuksessa

Kun tehdään Euroopan laajuisia massakontrolleja (kuten Mos Maiorum) on nähtävissä, että eniten kiinni jää juuri niistä kriisimaista tulevia, jotka eivät saa myönteisiä turvapaikkapäätöksiä, vaikka tilanne on lähtömaassa vähintäänkin kaoottinen. Paperittomuus ei välttämättä Euroopassa näy siellä, missä se syntyy (esim. Suomessa) vaan niissä maissa, missä oleskelu paperittomana koetaan mahdolliseksi tai turvalliseksi.

Tieteellisen asiantuntijan kyselypalaute tässä tutkimuksessa

Mikäli heitä ei voi käännyttää he jäävät kuntien ongelmiksi. Tällä hetkellä sosiaaliturva ei ole ajan tasalla tämän suhteen vaan esim. toimeentulotuessa ajatellaan selviävän turistimallin mukaan, jossa annettaisiin rahat kotimatkaan. Se ei ole näissä tapauksissa todellisuuden mukainen visio. Kaupungeilta puuttuu nyt malli, miten toimia näiden kanssa ja se kyllä huolestuttaa'.'

Kuntaa tai kaupunkia edustavan kyselypalaute tässä tutkimuksessa

Viranomaisten ei tulisi lietsoa pelkoa. On selvää, että niissä maissa, joissa on maahanmuuttajia, on myös paperittomia. Se pitää hyväksyä. - - - Suomen on muun läntisen Euroopan myötä omaksuttava vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät seikat (hyvät ja huonot). Turvallisuusnäkökulma edellä tässä asiassa aiheuttaa Suomelle kokonaisuudessaan enemmän tappiota kuin turvallisuutta.

Valtionhallinnon edustajan kyselypalaute tässä tutkimuksessa

Paperittomia siirtolaisia (viranomaiskielellä laittomia maahantulijoita tai laittomasti maassa tavattuja henkilöitä) ovat muun kuin EU/Eta-maan tai Sveitsin kansalaiset tai kansalaisuudettomat, joilla ei ole viisumia tai oleskelulupaa Suomeen (esim. kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat; henkilöt, joiden turistiviisumi tai oleskelulupa on rauennut tai jatkoanomus on hylätty; henkilöt, joilla ei ole ollut mitään maahantulon sallivaa asiakirjaa)

Terveyspalveluiden näkökulmasta paperittomiksi katsotaan edellisten lisäksi muualta kuin EU/Eta-maista tai Sveitsistä maahan muuttaneet, joilla ei ole oleskeluluvan edellytyksenä olevaa voimassaolevaa tai kattavaa yksityistä sairausvakuutusturvaa (esim. ulkomaiset opiskelijat):

  • EU-kansalaiset, jonka tilapäinen oleskelu on luvallista, mutta joilla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle (esim. 43% Bulgarian ja 49% Romanian romaneista; oikeus menetetään mm. maksamatta jätettyjen vakuutusmaksujen vuoksi)
  • oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, joilta puuttuu väestörekisteritiedoista kotikunta epäselväksi jääneen henkilöllisyyden vuoksi (osa maistraateista on merkinnyt kotikunnan tästä huolimatta)[47]

Aiemmin Suomessa myönnettiin tilapäisiä oleskelulupia maasta poistumisen estymisen vuoksi, mikäli kielteisen oleskelulupapäätöksen saanutta henkilöä ei onnistuttu palauttamaan lähtömaahan. Heinäkuun alussa 2015 lakia muutettiin, eikä kyseisiä oleskelulupia enää myönnetä.

  • Lakimuutoksen jälkeen pyritään siihen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ohjataan ns. vapaaehtoiseen paluuseen kotimaahansa.
  • Kielteisen päätöksen saanut henkilö voi saada avustusta matka- ja muuttokustannuksiin, jos hän palaa vapaaehtoisesti.
  • Vastaanottopalvelut lopetetaan viimeistään 30 vuorokauden päästä siitä, kun maasta poistamista koskeva päätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi.
  • Vastaanottokeskuksen johtaja voi päättää, että henkilö saa vastaanottopalveluja tätä pidempäänkin erityisestä henkilökohtaisesta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi pitkälle edennyt raskaus tai terveydentila.[48]

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomeen muodostuu edellä mainitun lainmuutoksen vuoksi suuri joukko nk. "paperittomia" eli ilman oleskelulupaa maassa olevia henkilöitä. Enemmistö arvioi määrän kasvavan vain hieman; joka kolmas asiantuntija arvioi kasvun merkittäväksi.

Arviot paperittomien nykyisestä lukumäärästä Suomessa ovat hyvin karkeita.

  • Ulkomaalaisvalvontaan osallistuvien viranomaisten arvio noin 3 500 laittomasti maassa olevaa henkilöä.
  • Suomessa tavattu vuosittain 1700 - 6900 luvatta maassa olevaa henkilöä
  • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on arvioinut Helsingissä olevan noin 5 000 terveydenhuollon näkökulmasta paperitonta henkilöä. Näistä ilman oleskelulupaa oleskelevia olisi 2 000 - 3 000 tai mahdollisesti enemmänkin.[49]
  • Siirtolaisuustutkijan arvion mukaan joka kymmenes yli miljoonasta Eurooppaan vuonna 2015 tulleesta jäisi laittomasti Eurooppaan.[50]
  • Kaikilla alle 18 -vuotiailla oikeus perusopetukseen; oikeus toteutuu suhteellisen hyvin; kouluissa on lapsia, joiden vanhemmilla ei ole laillista oleskeluoikeutta Suomessa.

Ruotsissa arvioiden vaihteluväli on niin ikään suuri

  • Paperittomien terveydenhuollon lainsäädännön valmistelun yhteydessä maassa ilman oleskelulupaa olevia arvioitiin olevan 10 000 - 30 000.
  • Syksyllä 2015 Ruotsin poliisilla oli 17 000 karkoituspäätöstä toteuttamatta uusien turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi. Lisäksi 10 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa oli 'kadonnut' ja etsintäkuulutettu. Poliisin arvion mukaan noin puolet kielteisen päätöksen saaneista poistuu Ruotsista vapaaehtoisesti.[51]
  • Ruotsin poliisin arvion mukaan joka toinen maahan junalla tai laivalla saapuneista ei ole hakenut turvapaikkaa Ruotsista vaan joko jatkanut matkaansa toiseen maahan tai pysyttelee salaa Ruotsissa. Saapuneiden on myös havaittu etsivän lapsia kokoontumispisteistä ja ottavan heidät mukaansa.[52]

Jos henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi, hän lakkaa olemasta paperiton. Vuonna 2012 noin joka toinen maassa luvatta tavatuista (3623 henkilöstä) ilmoittautui turvapaikanhakijaksi.[53]

Vuosina 2012-2014 laittomasti maassa tavatuista suurin osa oli kansalaisuudeltaan Irakista, venäjältä, Somaliasta, Afganistanista ja Nigeriasta.[54]

Taulukko 28. Laittomasti maassa tavattujen kansalaisuus (mukana ei maahantulokieltoa rikkoneita EU-kansalaisia)
2012 2013 2014
Irak 865 673 488
Somalia 217 236 340
Venäjä 441 396 310
Afganistan 214 167 172
Iran 122 116 113
Kiina 124 85 101
Nigeria 100 141 98
Turkki 83 98 93
Laittomasti maassa tavatut yhteensä 3623 3368 2933

Lähde: Poliisihallitus 2014

Kristityiksi kääntyneet muslimit

Tässä tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan Suomessa kristityiksi kääntyneet muslimit ovat jopa hengenvaarassa ja yhteisöjensä uhkan, syrjinnän ja kiusaamisen kohteena.

Saksassa Lähi-idästä paenneet jesidit, kristityt ja kristityksi kääntyneet ovat olleet vakavan vainon kohteena vastaanottokeskuksissa. Heitä on pahoinpidelty, estetty liikkumasta ja toimimasta yhteisissä tiloissa (esim. valmistamasta ruokaa) tai heiltä on edellytetty konservatiivisen islamintulkinnan mukaista tapakulttuuria. Vuonna 2014 tulleista 200 000:sta turvapaikanhakijasta noin 126 000 oli islaminuskoisia, 49 000 kristittyjä, 10 000 jesidejä, 2300 hinduja.[55]

Katso myös

Maahanmuutto ja turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle -raportti

Raportin pääsivu · Yleiskuva · Kotouttaminen · Psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi · Asuinalueiden etninen segregaatio · Yleinen järjestys ja turvallisuus · Radikalisoituminen ja vakoilu · Maahanmuuton yhteys rikollisuuteen · Turvallisuuden kannalta haavoittuvat maahanmuuttajat · Tulevaisuus · Lähteet ja viitteet · Alkuperäinen raportti: Maahanmuutto ja turvallisuus | Raporttia vastaan esitetty kritiikki

YLE A2-turvattomuusilta 2.3.2016 · Otakantaa-keskustelu turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä · Yhteenveto ja vastaukset kysymyksiin · Ihmisten vuorovaikutusten kuvaaminen

Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta · Mielipidekysely 2015: MTS_mielipidetutkimus_15_raportti_suomeksi

Viitteet

  1. ↑ Tapanainen & Voutilainen 2012
  2. ↑ Cygnel 2015
  3. ↑ Sutela & Larja 2015a
  4. ↑ Lähde: Eurostat (2015). Share of male (non-EU) asylum applicants in the EU-28, by age group and status of minors, 2015 (%). Tilanne 8.5.2015. [1]
  5. ↑ Maahanmuuttovirasto
  6. ↑ Kouluterveyskysely peruskoulun 8-9.lk oppilaille, lukioiden ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Matikka, Wikström & Halme 2015
  7. ↑ Sutela & Larja 2015b
  8. ↑ Nieminen & Larja 2015
  9. ↑ Ellingsæter 2012; Tervola 2015
  10. ↑ Eronen ym. 2014
  11. ↑ Somalialaistaustaisen kirjailijan ja laborantin Nura Farahin arvio YLE:n haastattelussa 24.10.2015, YLE Kotimaa, Somalikirjailija ei halua suurperhettä: lapsi on kallis investointi
  12. ↑ Neuman 2014
  13. ↑ Myrskylä 2013
  14. ↑ Lappalainen, Mäkelä & Tuominen, 2013; Helminen & Pietiläinen, 2014
  15. ↑ Lappalainen, Mäkelä & Tuominen, 2013, Tilastokeskus; Helminen & Pietiläinen, 2014, Tilastokeskus
  16. ↑ Lapsiasiavaltuutettu 2016, Maahanmuuttajalasten ongelmat sivuutetaan, tiedote 20.1.2016, [2]
  17. ↑ Ryhmään muu kuuluvien otoskoko 500, suomalaistaustaisten 138 290. VATT -työryhmä, 2014
  18. ↑ VATT -työryhmä, 2014
  19. ↑ Matikka ym. 2014
  20. ↑ Tihveräinen 2014, 11. Tero Tihveräisen haastattelu 27.2.2015
  21. ↑ UTH-tutkimus; Castaneda ym. 2015a. Huom! tutkimustulokset pienen havaintomäärän (219) vuoksi suuntaa antavia. Kysymyksessä ei selvitetty väkivallan tekijää, joten kyse voi olla myös perheväkivallasta.
  22. ↑ Tuominen, Joronen, Laihinen 2014. ”…Sanoi että näytän aivan ******** ja alkoi solvaamaan”. Maahanmuuttajataustaisten nuorten turvattomuuskokemukset Helsingissä.
  23. ↑ Tilastolähde: Eurostat; OECD 2015, 68
  24. ↑ Larja, Sutela & Witting 2015
  25. ↑ OECD/European Union 2015, 257
  26. ↑ OECD/European Union 2015, 250-251
  27. ↑ OECD/European Union 2015, 250-251
  28. ↑ Myrskylä 2011
  29. ↑ Larja, Sutela & Witting 2015
  30. ↑ Lähde: PISA 2012 -tutkimuksen aineisto. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015
  31. ↑ Myllyniemi (toim.) 2014
  32. ↑ UTH-tutkimus; Castaneda ym. 2015a. Huom! tutkimustulokset pienen havaintomäärän (219) vuoksi suuntaa antavia.
  33. ↑ UTH-tutkimus; Castaneda ym. 2015a. Huom! tutkimustulokset pienen havaintomäärän (219) vuoksi suuntaa antavia.
  34. ↑ Matikka ym. 2014
  35. ↑ Eurostat 2015; Björklund 2015
  36. ↑ Euroopan muuttoliikeverkosto 2014, Alaikäisiä yksintulleita koskeva Suomen kansallinen raportti vuodelta 2014, [3]
  37. ↑ Maahanmuuttovirasto, Turvapaikka- ja pakolaistilastot
  38. ↑ Helsingin Sanomat, Kotimaa 9.6.2015, raportti: alaikäisiä turvapaikanhakijoita kadonnut Suomessa kymmeniä - osa voinut joutua pakkotyöhön; Helsingin Sanomat 20.9.2015, Yksin tulevat pakolaislapset lähes heitteillä Suomen asemilla - "Voisi tapahtua mitä tahansa"; Helsingin Sanomat 15.9.2015, Yksin saapuneita pakolaislapsia kadonnut Ruotsista.
  39. ↑ European Migration Network, Finnish Immigration Service 2014, 170-171
  40. ↑ YLE Ulkomaat 11.10.2015, Ruotsin poliisi ihmeissään: Puolet pakolaisista katoaa.
  41. ↑ Aamulehti 23.9.2015, UNICEF: Jopa puolet yksin tulleista pakolaislapsista katoaa Euroopassa.
  42. ↑ Suikkanen 2010
  43. ↑ Taskinen S. 2011
  44. ↑ Mikkonen 2011
  45. ↑ Haymoz, Maxson & Killias 2014; Lehti ym. 2014, 155-161.
  46. ↑ Kauko 2015
  47. ↑ Keskimäki, Nykänen & Kuusio 2014
  48. ↑ Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat -hanke, [4]
  49. ↑ Keskimäki, Nykänen & Kuusio 2014
  50. ↑ Sosiaaliantropologi Marko Juntunen YLE:n haastattelussa, Pakolaiskriisi saattaa lisätä paperittomien määrää myös Suomessa - tosin routa ajaa osan pois, jos sukulaisia ei ole, YLE, Turvapaikanhakijat 11.10.2015
  51. ↑ YLE Ulkomaat 28.9.2015, Ruotsin poliisilla 7 000 karkotuspäätöstä toteuttamatta
  52. ↑ YLE Ulkomaat, Ruotsin poliisi ihmeissään: puolet pakolaisista katoaa, 11.10.2015
  53. ↑ Keskimäki, Nykänen & Kuusio 2014
  54. ↑ Poliisihallitus 2015
  55. ↑ Islamisten bedrohen Christen in Flüchtlingsheimen, Die Welt, 27.9.2015
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Turvallisuuden_kannalta_haavoittuvat_maahanmuuttajat&oldid=31688”