Maahanmuutto ja turvallisuus

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi5377
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5377}}

Näiltä sivuilta löytyy raportti Maahanmuutto & turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2016 (191 s.) ISBN 978-952-287-212-8 [1]. Katso myös:

Maahanmuutto ja turvallisuus/Turvattomuusilta 2.3.2016: yhteenveto Yle A2 Turvattomuusillan yhteydessä käydystä keskustelusta.

Maahanmuuttoarviointi: Avoin arviointi keinosta saada maahanmuuttajista lisäarvoa

Kuvailulehti

Julkaisija ja julkaisuaika	Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 19.02.2016
Tekijät	Laitinen Kari, Jukarainen Pirjo, Boberg Henrik
Julkaisun nimi	Maahanmuutto & turvallisuus ─ arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle
Julkaisusarjan nimi ja numero	Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja X/2016
Asiasanat	Maahanmuutto, turvallisuus, ennakointi
Julkaisun osat/muut tuotetut versiot	7/2016 Maahanmuutto & turvallisuus ─ arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle
Julkaisuaika	Helmikuu, 2016
Sivuja	191
Kieli	Suomi
Tiivistelmä	Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi hankkeella haettiin poikkihallinnollista ja -tieteellistä tietoa ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Selvitys tukee viranomaisten ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotouttamistoimien kehittämistä. Valtioneuvoston tilaama selvitys tehtiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Polamk vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista. Luku Maahanmuuton yhteys turvallisuuteen - mitä ennakoitavissa, sisältää riskitaulukot keskeisistä turvallisuusilmiöistä ja tulevaisuuden haasteista. Ilmiöt on luokiteltu vakavuusasteen mukaan kolmeen kategoriaan. Kaiken kaikkiaan monet aiemmin hiljaiset signaalit ja trendit ovat voimistuneet vuoden 2015 aikana ja mukana on myös uusia aiemmin tuntemattomia haasteita. Aineiston analyysin perusteella tunnistettiin viisi turvallisuuden kannalta haavoittuvassa asemassa olevaa ulkomaalaistaustaista ryhmää: pakolaistaustaiset maahanmuuttajat, toinen maahanmuuttajasukupolvi eli maahanmuuttajien lapset, yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat, laittomasti ilman oleskelulupaa maassa asuvat (nk. paperittomat) sekä kristityiksi kääntyneet muslimit. Hankkeessa on myös hahmoteltu indikaattoreita maahanmuuton ja turvallisuuden välisten yhteyksien seurantaa varten. Lisäksi raportin sisältämät ilmiökuvaukset, havainnot ja tutkimustulokset ilmentävät itsessään erilaisia toimenpidetarpeita osoittaessaan haasteellisia tai huonosti toimivia käytäntöjä ja ongelmallisia kehityskulkuja. Ennaltaehkäisy ja ennakointi tuottavat turvallisuutta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Raportin toivotaankin tukevan Valtioneuvoston ennakointikykyä ja turvallisuusviranomaisten ennaltaehkäisevää toimintaa yhteistyössä eri toimijoiden, kuten kuntien, kansalais- ja työelämäjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja median kanssa.
Liite 1	Menetelmien seloste
Liite 2	Luettelo kuvioista ja taulukoista

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sisällys

Raportti on jaettu useammalle sivulle lukemisen ja kommentoimisen helpottamiseksi.

Maahanmuutto ja turvallisuus

Alkulehdet

1. Esipuhe

2. Keskeiset käsitteet

3. Tutkimusaineistot

Maahanmuuton ja turvallisuuden yleiskuva

4. Maahanmuuttajat Suomessa

5. Suomen kansalaisuuden hankkiminen

6. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi vuonna 2015

7. Maahantulon estäminen

8. Laiton maahantulo, ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa

9. Talouden kehitys ja maahanmuutto

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja turvallisuus

10. Kotoutuminen ja turvallisuus

10.1. Taloudellinen turvattomuus

10.2. Työelämään kiinnittymisen haasteet

10.3. Työelämä eriytymässä maahanmuuttaja-ammatteihin

10.4 Koulutuksen ja opetuksen yhdenvertaisuus

10.5 Näkemyksiä kotoutumistuen kehittämisestä

10.6. Kotoutumisen kokemuksia Ruotsista

Maahanmuutto, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus

11. Psykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvalisuus

11.1. Lasten ja nuorten ongelmakäyttäytyminen

11.2 Syrjinnän kokemukset

11.3 Luottamus yhteiskuntaan

Maahanmuutto ja asuinalueiden etninen segregaatio

12. Asuinalueiden etninen segregaatio

12.1. Maahanmuuttajien asumisen alueellinen eriytyminen kaupungeissa

12.2. Segregaation taustatekijöitä Suomessa

12.3. Segregaation taustatekijöitä Ruotsissa

12.4. Erillään asumisen vaikutukset maahanmuuttajan kotoutumiseen

12.5. Segregaation yhteys yhteiskunnalliseen turvallisuuteen

Maahanmuutto, yleinen järjestys ja turvallisuus

13. Yleinen järjestys ja turvallisuus

13.1. Katuturvallisuus

13.2. Viharikokset ja väkivallan kokemukset

13.3. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten turvallisuus

13.4. Näkemyksiä turvapaikanhakijoiden asumisyksiköiden turvallisuuden parantamiseen

Maahanmuutto, radikalisoituminen ja vakoilu

14. Radikalisoituminen ja ekstremistinen väkivalta

15. Terrorismin uhka

15.1. Terrorismin rahoittamisen riskit Suomessa

16. Pakolaisvakoilu

Maahanmuuton yhteys rikollisuuteen

17. Maahanmuuton yhteys rikollisuuteen

17.1. Maahanmuuttajaryhmien sisäinen ja välinen väkivalta

17.2. Maahanmuuttajaperheiden väkivalta

17.3. Alueellinen ja järjestäytynyt rikollisuus - Mitä voimme oppia Ruotsista?

17.4. Huumausainerikollisuus

17.5. Seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta

17.6. Kunniaan liittyvä väkivalta

Turvallisuuden kannalta haavoittuvat maahanmuuttajat

18. Turvallisuuden kannalta haavoittuvassa asemassa olevat maahanmuuttajaryhmät

18.1. Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat

18.2. Toinen sukupolvi eli maahanmuuttajien lapset

18.3. Yksin tulleet alaikäiset

18.4. Laittomasti, ilman oleskelulupaa maassa asuvat (paperittomat)

18.5. Kristityiksi kääntyneet muslimit

Maahanmuuton ja turvallisuuden tulevaisuus

19. Maahanmuuton yhteys turvallisuuteen ─ mitä ennakoitavissa?

20. Maahanmuuton ja turvallisuuden arviointiin liittyvät indikaattorit

21. Tulevaisuuden turvallisuus rakennetaan tänään

22. Visio Suomesta vuonna 2025

Maahanmuuton ja turvallisuuden lähteet ja liitteet

23. Lähteet

Liite 1. Menetelmien seloste

Liite 2. Luettelo kuvioista ja taulukoista

Esipuhe

Hankkeen avainkäsitteenä on ollut laaja-alaisesti ymmärretty turvallisuus, joka ihmisten ja yhteisöjen sekä eri toimijoiden arjessa muotoutuu ja määrittyy eri tavoin ja koostuu eri tekijöistä. Olemme käsitelleet turvallisuutta sekä ongelmakeskeisesti että hyvinvointilähtöisesti. Ensiksi mainitussa mielessä turvallisuus syntyy sitä vaarantavien huolten ja uhkien torjunnasta ja riskien ennaltaehkäisemisestä; jälkimmäisessä tapauksessa turvallisuus nähdään sosiaalisena, ihmisarvoisuuteen ja -oikeuksiin sekä yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja integroitumiseen liittyvänä ulottuvuutena. (Lähestymistapojen eroista esim. Jukarainen, Syrjäläinen & Värri 2012.) Näiden kahden tarkastelusuunnan yhdistäminen on ollut välttämätöntä, jotta on voitu välttää maahanmuuttokysymysten valtiokeskeinen 'turvallistaminen', ja nähdä turvallisuus myös inhimillisenä ja yksilökohtaisena arvona. Kokonaisarviomme tavoitteena on ollut sosiaalisesti kestävä turvallisuus, joka perustuu inhimillisen huolettomuuden (huolista vapautumisen, ei vastuuttomuuden) ja yhteiskunnallisen hallinnan tasapainoon.(Ks. Laitinen, K. 2003)

Olemme tarkastelleet ulkomaalaistaustaisten psyykkistä, sosiaalista ja taloudellista turvattomuutta ja kotoutumisen haasteita: erityisesti työllistymistä, koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta, kielitaidon kehittymistä, asumisen eriytymistä ja luottamusta yhteiskuntaan. Toisaalta olemme tuoneet esiin erilaisia pahoinvoinnin indikaattoreita erityisesti nuoren maahanmuuttajasukupolven osalta: ongelmakäyttäytymistä, rikollisuutta ja uhriutumista. Psyykkisen terveyden suhteen olemme tarkastelleet sekä lähtömaassa koettujen traumaattisten tapahtumien yhteyttä että Suomessa koetun syrjinnän yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Toisaalta olemme käsitelleet kolikon toista puolta, maahanmuuton vaikutusta yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan. Tuomme aluksi lyhyesti esiin myös asiantuntija-arvioita maahanmuuton vaikutuksista kansantalouteen; tältä osin vaikutukset turvallisuuteen ovat lähinnä välillisiä.

Perustavanlaatuinen haaste selvitystyössä on ollut maahanmuuton ja turvallisuuden käsitteiden vahva arvolatautuneisuus ja tunnepitoisuus. Toisille nämä sanat viestivät yksinomaan uhkakuvista, toisille pikemminkin hyvinvoinnista ja paremmasta tulevaisuudesta. Pakolaisten laajamittainen muuttoliike Eurooppaan kärjisti entisestään mielipiteitä vuoden 2015 aikana. Euroopan valtioiden valmistautumattomuus massiivisiin siirtolaisvirtoihin ja kyvyttömyys vastata yhteisvastuullisesti paenneiden hätään ja tarpeisiin osoitti, että on perusteltua puhua kriisistä - siitäkin huolimatta että myös tämä käsite jakaa mielipiteitä. Turvapaikkaa hakevat, vapaasti liikkuvat siirtolaiset, viranomaiskielessä laittomat maahantulijat (irregular migrants) on nähty samanaikaisesti sekä turvattomina että turvattomuuden aiheuttajina. Näin ollen kriisissä ovat myös humanitäärisen suojelun periaatteet, kuinka niitä tulisi soveltaa, vai tulisiko ollenkaan. (Tästä enemmän esim. Vaughan-Williams 2015)

Alun perin lähinnä ihmisten rodullis-biologiseen eriarvoisuuteen viittaava rasismin käsite on otettu osaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua ja kiistaa; voimakkaana sanana se toimii vastakkainasettelua lietsovana ja vaikeuttaa osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua. Suomalainen yhteiskunta siirtyi vuoden 2015 aikana Friedrich Glasl'in sanoin konfliktin eskaloitumisen 'kolmannelle portaalle', sanoista tekoihin, joka ilmeni runsaasti mediahuomiota saaneina mielenosoituksina ja niitä estävinä väkivaltaisina vastamielenosoituksina, tuhopolttoiskuina, katuväkivaltana ja -partiointina. (Ensimmäisellä portaalla vallitsee yhteisymmärrys ja osapuolet yrittävät keskustelun ja argumentoinnin avulla kohdata toisensa ja löytää yhteisen perustan. Toiselle portaalle siirryttäessä keskustelu muuttuu väittelyksi, laskelmoivaksi ja liioittelevaksi vihapuheeksi, jossa ei taistella vain asioista vaan myös omasta asemasta. Epäluottamus kasvaa. Kolmannella portaalla lopetetaan väittely ja ryhdytään toimiin. Vastuun toiminnan seurauksista katsotaan kuuluvan muille; toiminta katsotaan välttämättömäksi. Neljännellä portaalla luodaan voimakkaita viholliskuvia ja liittoudutaan yhteen samanmielisten kanssa. Viidennellä portaalla vastapuoli leimataan yksiselitteisen pahaksi ja moraalittomaksi; vastapuoli ei ole enää ihminen, vaan paatunut rikollinen, mielisairas jne. Kuudennella portaalla on siirrytty vakaviin henkeä vaarantaviin uhkauksiin ja seitsemäs porras on niiden rajattua toimeenpanoa (yksittäisiä iskuja). Kahdeksannella portaalla väkivalta laajenee päätyen lopulta yhdeksänteen vaiheeseen, jolloin jo 'upotaan yhdessä kuiluun', toimitaan omankin edun vastaisesti; toisen tuhoaminen on tärkeämpää kuin oman elämän säilyttäminen.) Vuoden 2015 aikana suomenkieleen vakiintui myös uusia termejä, kuten ́suvakit ́ ja ́vokit', jotka nekin yhtäältä rakentavat kielellisesti käsitystämme turvallisuudesta ja turvattomuudesta.

Toisena haasteena selvitystyössä on ollut se, etteivät aineistot ole kaikilta osin yhteismitallisia; on eroa viitataanko maahanmuuttajilla vieraskielisiin, ulkomaan kansalaisiin, syntyperältään ulkomaalaistaustaisiin vai Suomessa syntyneisiin nk. toiseen maahanmuuttajasukupolveen, tai kuten ehdotamme, ensimmäisen polven suomalaisiin. Vaikka Tilastokeskuksen syntyperäluokitusta on ryhdytty käyttämään jo varsin yleisesti tutkimuksissa ja viranomaisraporteissa, on kirjo edelleen huomattava. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa myös turvallisuutta kuvaavien indikaattoreiden laadintaa ja seurantaa.

Oma vilpitön pyrkimyksemme on ollut tuoda esiin asioita, ikäviä ja vaikeitakin, joiden huomioiminen on mielestämme tärkeää, jotta eri turvallisuussubjektit - yksilö ja yhteiskunta - voisivat tuntea olonsa mahdollisimman turvatuiksi ja hyvinvoiviksi. Tuomme esiin asioiden yhteyksiä ja listaamme raportin lopussa eräänlaisen riskitaulukon muodossa ilmiöitä, joilla on välitönyhteys yhteiskuntarauhaan ja/tai yhteiskunnalliseen turvallisuuteen. Tämän lisäksi olemme havainneet viisi haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää, joiden osalta erilaiset turvattomuutta ehkäisevät toimet ovat mielestämme tärkeitä. Osa taulukossa mainituista ilmiöistä tulisi mielestämme huomioida poliittisessa päätöksenteossa välittömästi ja hakea niihin ratkaisuja, jotta vältettäisiin kielteisen kehityksen kierre, ja sen sijaan saavutettaisiin olosuhteet, joissa myönteiset tekijät ja asiat tukevat toisiaan. Myönteisten kehityskulkujen edellytyksenä on paitsi ennakoiva ja ongelmia ennalta ehkäisemään pyrkivä työskentelyote myös mahdollisimman luotettavan ja kattavan seurantatiedon jatkuva kerääminen. Hahmottelemamme maahanmuuton turvallisuusyhteyksiä kartoittava indikaattorilista on ehdotus mielestämme keskeisille seurantakohteille.

Toivomme, että lukija löytää aikaa tutustuakseen raporttiimme kokonaisuutena. Teemakohtaisissa luvuissa esille tuodut yksittäiset havainnot ovat olleet tähän saakka hajallaan lukuisissa hallinnon- ja tieteenalakohtaisissa julkaisuissa eivätkä ehkä siksi ole saaneet ansaitsemaansa maahanmuutto- ja turvallisuuspoliittista vaikutusta. Toiveenamme onkin että tämä raportti toimisi kannusteena syventäville lisätutkimuksille, riskiarvioille sekä turvallisuushaasteisiin ratkaisuja etsiville politiikkatoimille.

Hanke on toteutettu ajanjaksolla 1.1.2015−31.12.2015. Vastuullisena johtajana on ollut Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulusta; hänen lisäkseen hankkeessa ovat työskennelleet tutkijoina Pirjo Jukarainen ja Henrik Boberg. Hankekumppanit Tilastokeskus (Liisa Larja) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Päivikki Koponen ja Anu Castaneda) ovat vastanneet UTH- ja Maamu-tutkimusten aineistojen analyysistä. Hankkeen vastuuministeriönä ja sopimusosapuolena on toiminut sisäministeriö.

Keskeiset käsitteet

1. sukupolven maahanmuuttaja on ulkomailla syntynyt ja Suomeen muuttanut henkilö

2. sukupolven maahanmuuttaja on henkilö, joka on syntynyt Suomessa, mutta jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet toisessa maassa. Tällä viitataan joskus myös hyvin pienenä lapsena maahan muuttaneeseen henkilöön.

2.5 sukupolven maahanmuuttaja on henkilö, jonka toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla. Voidaan puhua myös monikulttuuristen perheiden lapsista. Välisukupolvien määritelmiä käytetään mm. nuorisotutkimuksissa.

Assimilaatio yhteiskunnallisessa mielessä tarkoittaa kulttuurin sulautumista toiseen, siten että se hylkää omat perinteensä.

Diaspora tarkoittaa kotimaansa tai -alueensa ulkopuolella elävää ihmisryhmää, joka säilyttää ryhmän identiteetin eristyksissä kotialueestaan.

Diversiteetti on monimuotoisuutta.

Ekstremismi on ideologisesti motivoitunutta ääriajattelua tai -tekemistä.

EU- kansalaisen rekisteröinti tarkoittaa EU-kansalaisen velvollisuutta rekisteröidä oleskelunsa toisessa EU-maassa kolmen kuukauden jälkeen. EU-kansalaisten ja heidän ei unionin kansalaisia olevien perheenjäsenten oleskeluoikeuden rekisteröinneistä vastaa Suomessa poliisi.

Humanitaarisen suojelun perusteella annettava oleskelulupa voidaan myöntää, jos turvapaikanhakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. Huono turvallisuustilanne voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta. (Maahanmuuttovirasto on julkaissut listan maista ja alueista, joilta tuleville hakijoille myönnetään suojelua alueen turvallisuustilanteen perusteella. [2])

Identiteetti tarkoittaa mm. yksilön käsitystä erilaisiin ryhmiin kuulumisesta.

Ihmiskauppa (human trafficking) on hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen. Uhrin suostumus ei poista rikollisuutta ja alaikäisen värväys, kuljettaminen jne. on rikollista, vaikkei siihen liittyisi pakottamista, petollisuutta tai uhkailua.

Indikaattori on sellainen tutkimuksen taikka tilaston muodostama tieto, tyypillisesti tunnusluku, joka auttaa havainnoimaan tiettyä aihetta ja sen kehitystä.

Integroituminen maahanmuutossa tarkoittaa kotouttamistoimien tähtäimenä olevaa tilannetta, jossa maahanmuuttaja on aktiivinen osallistuja yhteiskunnassa sekä on löytänyt oman polkunsa työelämässä tai opiskeluissa.

Islamismi on aatteellisesti laaja joukko käsityksiä, joiden mukaan islam on sekä uskonto että poliittinen ideologia, jonka tulisi olla valtion hallinnan pohjana.

Jihadisti on henkilö, joka kokee uskonnolliseksi ja henkilökohtaiseksi velvollisuudekseen käydä aseelliseen taisteluun islamistisin motiivein.

Katujengi on mikä tahansa ajallisesti kestävä, katu-orientoitunut nuorisoryhmä, jonka osallistuminen laittomaan toimintaan on osa ryhmän identiteettiä. (Esbensen & Maxson 2012, 5.)

Katuturvallisuutta arvioidaan indeksillä, joka on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi indeksin arvo on, sitä vähemmän näitä rikoksia alueella esiintyy.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaistoimisto UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema tai muu kansainvälisen suojelun tarve. Nämä henkilöt ovat yleensä YK:n pakolaisleireillä, joista heitä sijoitetaan eri maihin. Vuonna 2014 Suomeen valittiin 1030 kiintiöpakolaista. (Maahanmuuttovirasto 2014, Maahanmuuton tunnusluvut)

Kiskonnantapainen työsyrjintä on rikosnimike ihmiskaupan tyyliselle tilanteelle, jossa käytetään hyväksi tyypillisesti maahanmuuttajan heikkoja tietoja ja asemaa työpanoksen saamiseksi.

Kotouttaminen (integration) on maahanmuuttajien integroimista ja sopeuttamista uuden kotimaan yhteiskuntaan valtiovallan ja järjestöjen aktiivisin toimin, kuten kieliopinnoin ja työllistämistoimin. Tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti kansalaisvalmiudet.

Kunniaan liittyvässä väkivallassa (honour related crime) perheen ja suvun kunnian merkitys on korostunut. Tyypillisesti loukkaukset kostetaan ja tahatonta loukkaamista vältetään arkasti. Patriarkaalisissa kulttuureissa tyttöjen ja naisten kuuliaisuus ja sukupuolinen koskemattomuus ovat korostuneen tärkeitä kunnia-asioita, jopa siinä määrin, että suvun tai yhteisön muut jäsenet voivat pitää velvollisuutenaan valvoa ja rangaista rikkomuksista väkivaltaisinkin keinoin. Kunniaan liittyvän väkivallan muotoja ovat mm. liikkumisen, pukeutumisen ja seurustelun rajoittaminen, pakkoavioliitot, sukuelinten silpominen (ympärileikkaus), neitsyystarkistukset ja sukuelinten korjaavat leikkaukset ja äärimmäisenä tekona kunniamurhat ja itsemurhaan ajaminen.

Laiton maahanmuuttaja (irregular migrant) on henkilö, joka on saapunut maahan ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja. Turvallisuusviranomaiset puhuvat laittomasta maahantulosta. Usein laittomasti maahan tulleet henkilöt hakevat turvapaikkaa.

Maahanmuuttaja-käsitteellä voidaan viitata vieraskielisiin (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), ulkomaalaista syntyperää oleviin tai ulkomaan kansalaisiin. On myös vakiintunut tapa puhua maahanmuuttajasukupolvista ja jopa välisukupolvista (käsitteestä tarkemmin ks. luku Maahanmuuttajat Suomessa tässä selvityksessä)

NEET tarkoittaa Britannian hallinnollisesta luokituksesta Not in Employment, Education or Training levinnyttä käsitettä, jolla kuvataan opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevaa ryhmää.

Näkyvä vähemmistö on anglosaksisissa maissa vuosikymmeniä käytetty termi, joka on käytännössä kuvannut ei-valkoisia etnisyyksiä. Termin käyttökelpoisuus sekä politiikan että tilastoinnin apuvälineenä on heikentynyt ajan myötä. Näkyvään vähemmistöön kuuluvat myös kulttuuri- tai uskontotaustansa takia erottautuvasti pukeutuvat henkilöt etnisyydestä riippumatta. Suomessa termi ei ole virallinen, mutta sitä on käytetty tutkimuksen apuvälineenä (Helsingin kaupunki) ja sitä harkitaan myös viharikollisuuden tutkimisen apuvälineeksi.

Paluumuuttaja on entinen Suomen kansalainen tai henkilö, joka on syntyperäisen Suomen kansalaisen jälkeläinen. Paluumuuttajia ovat olleet myös inkerinsuomalaiset – entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt, jotka ovat kuuluneet Inkerin siirtoväkeen tai palvelleet Suomen armeijassa, tai jotka ovat ilmoittautuneet Venäjän paluumuuttojonoon ennen 1.7.2011.

Paperiton (undocumented migrant) viittaa henkilöihin, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella Suomessa. Heillä ei ole tarvittavia, voimassa olevia matkustusasiakirjoja tai oleskelulupaa, eivätkä he ole niitä hakeneet tai heidän hakemuksensa on hylätty. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos rinnastaa paperittomiin myös ulkomaalaiset, joilla on oleskeluoikeus, mutta ei pääsyä peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon puutteellisen vakuutusturvan vuoksi.

Perheside viittaa yleisimpään oleskeluluvan hakuperusteeseen, jossa Suomessa laillisesti oleskeleva taikka Suomen kansalainen on perheenkokoaja.

Riski tarkoittaa potentiaalia negatiiviseen lopputulokseen, joka syntyy asian vaikutuksesta ja todennäköisyydestä. Sitä arvioidaan mm. analysoimalla uhkia, heikkouksia ja vaikuttavuuksia.

Segregaatio on synonyymi väestön alueelliselle ja sosiaaliselle eriytymiselle ja erilaistumiselle. Maahanmuuton kontekstissa sillä tarkoitetaan etnisten ryhmien keskittymistä joillekin asuinalueille. Osa tutkijoista pitää käsitettä kielteisenä ja ongelmakeskeisenä ja käyttävät mieluummin neutraalimpia erilaistumisen tai eriytymisen käsitteitä.(Esim. Vilkama 2011; Rasinkangas 2013.)

Sukupuolisensitiivisyys merkitsee muun muassa herkkyyttä tunnistaa sukupuoleen liittyvät eritystarpeet, haavoittuvuudet ja turvattomuudet sekä eri sukupuolille asetetut rooliodotukset turvallisuuden tuottajina.

Syntyperällä tarkoitetaan vanhempien, ensisijassa biologisen äidin syntymävaltiota.(Tilastokeskuksen luokitus) Tarvittavat matkustusasiakirjat tarkoittavat passia (tai henkilökorttia Schengen-alueella ja Pohjoismaissa) ja viisumivelvollisista maista tuleville myös viisumia.

Rikoslaissa (34a§) on kriminalisoitu seuraavat terroristiset teot: terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toiminnan edistäminen; koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten; kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismirikoksen tekemiseen, terrorismin rahoittaminen ja terroristiryhmän rahoittaminen. Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on: 1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa; 2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin; 3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai 4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille.

Terroristiryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 §:ssä tarkoitettuja rikoksia. Kansainvälisellä järjestöllä tarkoitetaan hallitustenvälistä tai merkityksensä ja kansainvälisesti tunnustetun asemansa perusteella siihen rinnastettavaa järjestöä.

Terrorismin rahoittamiseksi katsotaan rikoslaissa (34a luvussa) mainittujen terrorismirikosten ja niiden valmistelun rahoittaminen. Lisäksi terrorismin rahoittamisesta rangaistaan sitä, joka kerää varoja terroristiryhmälle taikka edistää varojen hankinnalla sen toimintaa. Terroristiryhmän toiminnan edistämisellä tarkoitetaan muun muassa aseilla varustamista, toimitilojen ja kulkuvälineiden hankintaa, tiedon hankintaa, taloudellista asiainhoitoa ja neuvontaa ja rahanpesua, eli varojen rikollisen alkuperän häivyttämistä. Terrorismin rahoittamisen kohteena voi olla myös koulutuksen antaminen, kouluttautuminen ja värväys terrorismirikoksen tekemistä varten.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on kansainvälisen suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen sekä laillisesti että laittomasti. perusteltu syy pelätä siellä vainoa.

Toissijainen suojelu tarkoittaa oleskeluluvan myöntämistä henkilölle, jota uhkaa kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.

Ulkomaalaistaustaiseksi katsotaan henkilö, joka on syntynyt itse tai jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla10

Vieraskielinen on henkilö, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Äidinkieli perustuu henkilön (tai lapsen huoltajien) omaan ilmoitukseen.

Viharikosta tai rasistista rikosta ei ole määritelty Suomen rikoslaissa. Rangaistuksen koventamisperusteissa on kuitenkin huomioitu rasistinen tai muuhun erilaisuuteen (kuten seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen) perustuva vihamotiivi. Poliisilla on myös mahdollisuus tilastoida rikosilmoitus viharikoksena; tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty järjestelmällisesti ja luotettava rikostilannearvio on edellyttänyt tutkimustyötä.

Tutkimusaineistot

Aineistomme on ollut hyvin monipuolinen ja rikas. Relevanttia Suomessa ja ulkomailla tuotettua tutkimus- ja projektiaineistoa on ollut valtavasti. Olemme myös törmänneet useisiin aineistoihin, jotka ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. Haluamme korostaa, että selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa tavanomaisesta tutkimusraportista poiketen myös muuhun kuin itse tuotettuun aineistoon pohjautuva kokonaisarvio. Strateginen tilannekuva ja raportin lopussa esiteltävä, tavoiteltava tulevaisuusvisio on muodostunut seuraavien aineistojen synteesinä.

Hankkeessa on nostettu esiin havaintoja relevanttien kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten tuloksista, viimeaikaisesta (lähinnä viimeksi kuluneen vuoden aikaisesta) uutisoinnista, maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta painetussa ja verkkomediassa sekä tuotu esiin maahanmuuttoon liittyvien kehittämishankkeiden antia.

• Aineistot käsittelivät mm. ulkomaalaistaustaisten psyykkistä, sosiaalista ja taloudellista turvattomuutta, ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta ja uhrikokemuksia, kotoutumista ja sen edistämistä, viharikollisuutta ja syrjintää ja asumisen eriytymistä.
• Hankkeesta rahoitettiin Lassi Kotiniemen Tilastokeskuksen vuoden 2013 aineistoon perustuva poliisin perustutkinnon opinnäytetutkimus ulkomaalaistaustaisten kokonaisrikollisuudesta.

THL:n ja Tilastokeskuksen yhteistyönä UTH – tutkimuksen aineistosta on tämän hankkeen puitteissa laadittu analyysi ulkomaista syntyperää olevien 20-64 -vuotiaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta liittyen seuraaviin teemoihin (Ks. liite Menetelmien seloste) :

• ulkomaalaistaustaisten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi (yksinäisyys, naapuriapu, suomalaiset ystävät), väkivaltakokemukset sekä luottamus viranomaisiin, palveluihin ja ihmisiin yleensä
• pakolaistaustaisten traumakokemukset
• ulkomaalaisten taloudellinen turvallisuus (koettu köyhyys, työllisyys, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, nk. NEET -ryhmä)
• taustatekijöiden vaikutukset edellisiin (maassaoloaika, muuttoikä, muuttosyy, asuinalue, kotitalouden käytettävissä olevat tulot).

THL:n tutkimustyönä on analysoitu Maamu- tutkimuksen aineistoa, vertaillen ja arvioiden Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten kokemuksellisesta turvallisuutta liittyen seuraaviin alateemoihin:

• syrjintäkokemusten yhteys luottamukseen, turvallisuuden tunteeseen, mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin
• masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin
• entisessä kotimaassa koettujen järkyttävien tapahtumien yhteys luottamukseen, turvallisuuden tunteeseen, mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. (Ks. liite Menetelmien seloste) Poliisiammattikorkeakoulussa tehtiin kaksivaiheinen argumentoivaa delfoi -menetelmää soveltanut asiantuntija-arviointiprosessi.
• Ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttoon liittyvien kysymysten parissa toimivia asiantuntijoita (23) haastateltiin seuraavista aiheista: a) yleisnäkemys maahanmuuttotilanteesta Suomessa ja sen tulevaisuudesta Euroopassa sekä maahanmuuton myötä syntyneet haasteet Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle, b) maahanmuuttajien kokema turvattomuus, c) näkemys maahanmuuttajatyön resurssien, lainsäädännön ja toimintatapojen nykytilasta sekä tietotarpeet maahanmuuttoon liittyvässä työssä.
• Osa haastatteluista toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastateltavat edustivat valtionhallinnon ja kuntien maahanmuuttoasioista vastaavia viranomaisia, turvallisuusviranomaisia, maahanmuuttokysymyksiin perehtyneitä tieteellisiä asiantuntijoita sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä yleishyödyllisiä järjestöjä ja yhdistyksiä.
• Haastattelujen tulosten analysoinnin jälkeen lähetettiin anonyymi, verkossa täytettävä kysely haastatelluille ja muille maahanmuuttoon liittyvien asioiden parissa toimineille henkilöille (yhteensä 171 henkilölle; vastausprosentti 49%). Kysely pyrittiin lähettämään tasaisesti yhtä usealle henkilölle eri vastaajaryhmissä. Kyselyyn vastanneet (84) olivat taustaltaan vastaajamäärien mukaisessa järjestyksessä kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä yleishyödyllisiä järjestöjä (ml. ulkomaalaistaustaisten yhdistykset), valtion hallinnon virastoja ja operatiivisia toimijoita, tieteellisiä asiantuntijoita, uskonnollisia yhteisöjä, valtionhallinnon strategisesta ohjauksesta vastaavia tahoja, kuntia ja kaupunkeja, median edustajia sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjä. Kysely toteutettiin tietoturva-auditoidulla Webropol -ohjelmalla. Raporttiin on koottu synteesi eri tavoin maahanmuutto-, kotoutumisja turvallisuuskysymysten kanssa tekemisissä olevien asiantuntijoiden näkemyksistä. Osallistujilla on ollut kyselykierroksen aikana mahdollisuus tieteellisten ja haastatteluissa esille nousseiden havaintojen arviointiin ja kommentointiin.

Raportissa on lisäksi Aalto-yliopiston Jukka Hirvosen ja Sari Puustisen laatima Tilastokeskuksen väestötietoihin perustuva analyysi alueellisesta segregaatiosta ja väestörakenteen muutoksista isoilla kaupunkiseuduilla. Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston Maankäyttötieteiden laitoksella (YTK) osana VNK:n rahoittamaa ”Maankäyttö, asuminen ja kestävä julkinen talous” (JULMA) -tutkimushanketta.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Maahanmuutto ja turvallisuus