Pneumokokkirokotekysely

Tämä on kaikille avoin kysely rokotteiden valintaperusteista erityisesti liittyen pneumokokkirokotteeseen. Kansallisen rokotusohjelman rokote on tulossa kilpailutukseen syksyllä 2014. Voit lukea lisää rokotushankinnasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sivulta Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan. Kysely ja sivusto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä.

1. Ikäsi: Valitse alle 20 21-30 31-60 yli 61 2. Katso kyselyn alla olevaa taulukkoa kahden eri rokotteen hinnoista ja hyödyistä. Kumpi rokote mielestäsi pitäisi valita ja miksi?: Valitse Rokote A, koska se on hinnaltaan halvempi rokote. Rokote A, koska sen kokonaiskustannukset ovat pienemmät. Rokote A, koska se maksaa vähemmän yhtä sairastumisen estoa kohti. Rokote B, koska se vähentää sairastamista enemmän, rahasta ei väliä. Rokote B, koska nykytilaan verrattuna kannattaa maksaa 1 kultaraha lisää sairaustapauksen estoa kohti. Rokote B, koska rokotteeseen A verrattuna kannataa maksaa 7 kultarahaa lisää tapausta kohti. Ei voi sanoa, koska jokin muu asia on tärkeintä. (Tarkenna alla olevaan laatikkoon) Kommentteja tai tarkennuksia kysymykseen 2 liittyen: 3. Montako euroa sinun mielestäsi terveydenhuollon pitäisi satsata yhden elinvuoden* säästämiseen?: Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu siitä johtuuko elinvuoden menetys ihmisen omista toimista, esimerkiksi elintavoista. Kysymykseen ei voi vastata suoraviivaisesti, koska se riippuu potilaan iästä tai muista ominaisuuksista. Terveydenhuollon pitäisi satsata yhden terveen elinvuoden säästämiseen yli (euroa): Mutta alle: Ylärajaa ei voi asettaa kaikissa tilanteissa, mutta kaikki sellaiset toimet pitäisi tehdä jotka ovat per elinvuosi halvempia kuin (euroa): 4. Laumasuoja tarkoittaa tilannetta, jossa rokotettujen osuus väestöstä on niin suuri, etteivät taudit pääse leviämään myöskään rokottamattomiin. Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä laumasuojan varmistamiseksi?: Tehdä rokotukset pakollisiksi kaikille. Vaaditaan voimassa olevat rokotukset esim. koululaisilta. Aktiivisesti kannustaa ihmisiä ottamaan rokotteita ja jakaa niistä tietoa. Tehdään ihmisille ilmaisiksi ne rokotukset, joissa yhteiskunta katsoo laumasuojan tarpeelliseksi. Rokottaminen on ihmisen terveyteen liittyvä yksityisasia, johon yhteiskunnan ei pitäisi puuttua. 5. Millä perusteilla rokotteita pitäisi vertailla? (Valitse kaksi mielestäsi tärkeintä): Rokotteen hyötyjä ja haittoja pitäisi miettiä kansanterveydellisin perustein eli laskea yhteen kaikki hyödyt ja haitat koko väestössä. Yksittäisen ihmisen kohdalla estettävän taudin on oltava selvästi vakavampi kuin rokottamisesta aiheutuvat mahdolliset haitat. Antaako rokote hyvän laumasuojan, eli miten hyvin rokote suojaa myös rokottamattomia estämällä tautien leviämistä. Rokotteen hinta ja muut siitä yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Asiaa täytyy pohtia kaikista yllä olevista näkökulmista, mitkään kaksi niistä eivät riitä. Muu, mikä?: 6. Ajatellaan jotakin rokotetta, jolla pystytään estämään vakava, joskus kuolemaan johtava tauti. Onko olemassa eettisesti niin kestämättömiä haittavaikutuksia, että sellaisen ilmaantuminen estäisi rokotteen käyttämisen kokonaan? Voit valita useita vaihtoehtoja.: Kipu tai ärsytys pistoskohdassa kaikilla rokotetuilla Korkea kuume Kouristukset Tilapäinen hengityskatkos Vakavat allergiset reaktiot Kollapsi eli lihasten äkillinen veltostuminen Narkolepsia (pitkäaikainen haitta) 7. Haluaisitko lisätä johonkin kysymykseen uuden vaihtoehdon tai kyselyyn kokonaan uuden kysymyksen? Onko sinulla yleistä, johonkin kysymykseen liittyvää lisättävää, mitä et saanut vastauksissa esille, tai muita kommentteja?:

*Menetetyiksi elinvuosiksi lasketaan jokainen ennenaikaisen kuoleman takia menetetty elinvuosi, sekä sairaana vietetty aika. Eri taudeilla on laskemista varten eri painokertoimia, väliltä 0 (=täysin terve) ja 1 (=kuollut). Esimerkiksi vakavan tartuntataudin kerroin on WHO:n mukaan 0,210. Aika sairaana kerrotaan kertoimella, jonka jälkeen saatuja suhteellisia aijanjaksoja lasketaan yhteen vuoden mittaiseksi pätkäksi. Tämän vuoden ei tarvitse olla yhden ihmisen yhtenäinen elinvuosi, vaan voi koostua monen ihmisen päivästä kuukausiin (tai jopa vuosiin) mittaisista sairaana vietetyistä ajanjaksoista. Tarkempi kuvaus sivulla Tautitaakka.

---

Kysymyksen 2 taustamateriaali

--Kauq (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 19.42 (UTC)TÄTÄ TAULUKKOA VIELÄ MUOKATAAN NIIN, ETTÄ TERMINOLOGIA VASTAA PÄÄSIVUILLA KÄYTETTYJÄ TERMEJÄ JA MENETELMIÄ. Työn alla oleva uudistettu taulukko on alempana.

--Kauq (keskustelu) 18. elokuuta 2014 kello 20.08 (UTC) Miksi rokoteella B saavutetaan pienempi määrä sairastuneita (kuin rokotteella A), mutta rokotteen käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat? Tämä kannattaisi vielä muuttaa niin, että rokote B on sekä kalliimpi, vaikuttavampi (sairastuneiden määrä pienempi) että säästää enemmän sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

--Heini (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 07.23 (UTC) Alla olevassa taulukossa epäselvyyksiä: 1) Sekoittaako tässä esitetty kustannushyötylaskelma lukijaa, kun varsinainen laskenta perustuu kustannus-vaikuttavuusanalyysiin? 2)B-vaihtoehdossa kustannukset (hoitokustannukset) ovat suuremmat vaikka sairastuneita on vähemmän. En keksi perusteluja tähän. 3) Lisähinta/Estetty sairastapaus väärin laskettu. 4) Säästetty sairaustapaus = Estetty tapaus

Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset

	Hinta	Kustannus	Lisäkustannus	Sairastapaukset	Säästettävät sairaustapaukset	Lisähinta/Säästettävä sairastapaus	Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta	Kokonaiskustannus
Ei rokoteta	0	120	0	60	0		2	240
A	20	60	-40	40	20	-1		160
B	80	70	30	30	30	1		210

Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa tehdään päätöstä kahden eri rokotteen ostamisen ja käyttämisen väliltä. Samat arvot ovat löydettävissä myös tämän selityksen alta kuvaajien muodossa.

• Ensimmäinen sarake, eli hinta, kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille maksaa siis 20 kultarahaa, ja rokotteen B ostaminen 80.
• Toinen sarake, kustannus, laskee yhteen muut rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä tulevat kustannukset. Siihen kuuluvat rokottamisestai huolimatta tulevat sairaustapauksista aiheutuvat kustannukset sekä sairastamisesta aiheutuneet työpoissaoloista johtuvat kustannukset yksittäisille ihmisille.
• Lisäkustannus, kertoo, paljonko rokotevaihtoehdot maksavat suhteessa rokottamatta jättämiseen. Tähän on laskennu yhteen sekä hinta että kustannus.
• Sairaustapaukset kertovat, montako ihmistä sairastuu rokotteen estämään tautiin rokotten saamisesta huolimatta, tai kokonaan ilman sitä. Säästettävät sairaustapaukset kertovat, kuinka paljon vähemmän sairastapauksia on rokotuksen ansiosta.
• Lisähinta/säästettävä sairaustapaus on rokotteen aiheuttama lisähinta jaettuna säästettävillä sairaustapauksilla. Se kertoo, kuinka monta kultarahaa maksetaan siitä, että yksi ihminen ei sairastu tautiin.
• Sairastamisen hinta kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastammiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun 60 ihmistä saa taudin.
• Kokonaiskustannuksiin on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.

--Kauq (keskustelu) 19. elokuuta 2014 kello 06.13 (UTC) Seuraava taulukko on kehitteillä. Siinä rokote B on hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta sillä estetään enemmän sairastapauksia ja säästetään enemmän terveydenhoidon kustannuksia kuin rokotteella A.

Rokottamisesta koituvat hyödyt ja kustannukset

	Hinta	Kustannus	Lisäkustannus	Sairastapaukset	Estetyt sairaustapaukset	Lisäkustannus/Estetty sairastapaus	Asiantuntijoiden määrittelemä sairastamisen hinta	Kokonaiskustannus
Ei rokoteta	0	120	0	60	0		2	240
A	80	60	20	30	30	0,67		200
B	100	40	40	20	40	1,0		180

Yllä olevassa taulukossa näet esimerkin tilanteesta, jossa arvioidaan kahden eri rokotteen väestövaikutuksia ja ostamisen hintaa.

• Ensimmäinen sarake, eli hinta, kertoo rokotteen hankkimiseen tarvittavan rahamäärän kultarahoina. Rokotteen A ostaminen kaikille maksaa siis 40 kultarahaa, ja rokotteen B ostaminen 60.
• Toinen sarake, kustannus, laskee yhteen muut rokotteen käytöstä tai käyttämättömyydestä seuraavat terveyden hoidon kustannukset.
• Lisäkustannus, kertoo, kuinka paljon enemmän rokotusvaihtoehto maksaa verrattuna vähemmän vaikuttavaan vaihtoehtoon ('A vs. ei rokoteta' tai 'B vs. A'). Tässä on otettu huomioon sekä rokotteen hankkimisen hinta (ensimmäinen sarake) että terveydenhoidon kustannukset (toinen sarake).
• Sairaustapaukset kertovat, montako ihmistä sairastuu rokotteen estämään tautiin rokotten saamisesta huolimatta, tai kokonaan ilman sitä. Säästettävät sairaustapaukset kertovat, kuinka paljon vähemmän sairastapauksia on verrattuna vähemmän vaikuttavaan

vaihtoehtoon ('A vs. ei rokoteta' tai 'B vs. A')

• Lisäkustannus/säästettävä sairaustapaus on vaihtoehdon aiheuttama lisäkustannus jaettuna säästettävillä sairaustapauksilla.
• Sairastamisen hinta kertoo siitä, kuinka ikäväksi asiantuntijat arvioivat taudin sairastamisen. Tälle sairastammiselle henkisesti ja fyysisesti kärsimiselle on annettu rahallinen arvo, tässä tapauksessa 2 kultarahaa, joka on sairastamisen hinta. Näin voidaan rahallisesti arvioida, kuinka paljon kärsimistä syntyy, kun 60 ihmistä saa taudin.
• Kokonaiskustannuksiin on laskettu yhteen hinta, kustannukset sekä sairastamisen hinta kerrottuna sairaustapausten määrällä.

Kysymys

Millainen pitäisi olla pneumokokkirokotekyselyn, jotta

• sen avulla osallistuminen rokotehankintaprojektiin olisi helppoa,
• siihen vastaaminen ei vaadi erityistä perehtyneisyyttä pneumokokkiin tai rokotteisiin,
• siinä kartoitetaan erityisesti arvokysymyksiä (mm. jotta ei tarvita perehtyneisyyttä, ks. yllä),
• siinä pyrkimyksenä on kartoittaa millaisia näkemyksiä on eikä niinkään niiden tarkkoja frekvenssejä väestössä?

Vastaus

Katso yllä toteutettu kysely.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Viitteet

• Tähän voisi kerätä viitteitä eri yhteyksissä ja eri maissa käytetyistä euroa per DALY -kustannustehokkuussuhteista.