Taloudellinen arviointi
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Jos rokotevalmiste on vaikuttavuudeltaan parempi mutta tarjotultaan hinnaltaan kalliimpi, milloin sillä saavutettu lisähyöty on lisäkustannuksen arvoinen?
- Hyötyä arvioidaan rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavalla invasiivisen pneumokokkitautitapausten vähenemisellä koko väestössä. Hyötyä eli vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years, QALYs).
- Kustannuksista otetaan huomioon vain terveydenhuollon kustannukset.
Vastaus
Etsitään kustannusvaikuttavin rokote perusteluissa kuvattujen kriteerien mukaisesti.
Perustelu
Rokotteet järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V1 < V2 < V3, jne). Rokotteen inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotetta verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan rokotteeseen. ICER lasketaan jakamalla kustannusten erotus terveysvaikutusten erotuksella:
<math>ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},</math>
missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.
Rokote suljetaan pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteista. Jäljelle jäävien rokotteiden ICER:eitä verrataan keskenään siten, että rokotetta verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan rokotteeseen. Vaikuttavuudeltaan huonointa rokotetta verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) valitaan. [1] [2]
Vertailussa invasiivisen pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. [3] Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>
-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
AOM* (kaikki taudin aiheuttajat) | Keuhkokuume TK* | Keuhkokuume ESH | Bakteremia | Aivokalvotulehdus | Yhteensä | |
0v | 6 935 217 | 13 638 | 339 659 | 38 418 | 41 573 | 7 368 504 |
1-4v | 24 107 113 | 177 649 | 1 505 050 | 116 540 | 24 092 | 25 930 444 |
5-9v | 0 | 0 | 975 775 | 16 351 | 9 673 | 1 001 799 |
10-19v | 0 | 0 | 1 274 803 | 21 184 | 7 749 | 1 303 736 |
20-64 v | 0 | 0 | 24 216 258 | 2 162 396 | 291 975 | 26 670 629 |
65v + | 0 | 0 | 59 840 384 | 1 675 858 | 114 853 | 61 631 095 |
Yhteensä | 31 042 329 | 191 287 | 88 151 929 | 4 030 747 | 489 916 | 123 906 208 |
< 5 v | 31 042 329 | 191 287 | 1 844 709 | 154 958 | 65 665 | 33 298 948 |
*Tutkimuksessa ei oletettu väestötason vaikutuksia välikorvatulehdukselle ja terveyskeskuksessa hoidetulle keuhkokuumeelle, jonka takia niiden kustannuksiakaan ei arvioitu.
Katso myös
Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.
Viitteet
Kommentoi
Tästä aiheesta käydään keskustelua keskustelusivulla. Voit osallistua siihen kirjautumalla sisään.