Taloudellinen arviointi

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4434
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4434}}

Kysymys

Jos rokotevalmiste on vaikuttavuudeltaan parempi mutta tarjotultaan hinnaltaan kalliimpi, milloin sillä saavutettu lisähyöty on lisäkustannuksen arvoinen?

Hyötyä arvioidaan rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavalla invasiivisen pneumokokkitautitapausten vähenemisellä koko väestössä. Hyötyä eli vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years, QALYs).
Kustannuksista otetaan huomioon vain terveydenhuollon kustannukset.

Vastaus

Etsitään kustannusvaikuttavin rokote perusteluissa kuvattujen kriteerien mukaisesti.

Perustelu

Rokotteet järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V₁ < V₂ < V₃, jne). Rokotteen inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotetta verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan rokotteeseen. ICER lasketaan jakamalla kustannusten erotus terveysvaikutusten erotuksella:

missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.

Rokote suljetaan pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteista. Jäljelle jäävien rokotteiden ICER:eitä verrataan keskenään siten, että rokotetta verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan rokotteeseen. Vaikuttavuudeltaan huonointa rokotetta verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) valitaan. ^[1] ^[2]

2008 Yhdysvalloissa todetut rokotusohjelman väestötason vaikutukset vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi sen kustannusvaikuttavuuteen. Näiden vaikutusten arvioimiseksi pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannus-vaikuttavuustutkimus tehtiin tuolloin uudestaan. Väestötason vaikutusten selvittämiseksi mallinnettiin pneumokokkitautien kulku läpi hypoteettisen syntymäkohortin syntymästä kuolemaan ja arvioitiin pneumokokin aiheuttama kokonaistautitaakka Suomessa.

Tutkimuksessa arvioitiin lasten pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta ottaen huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Tutkimuksessa verrattiin rokotteen rokotusohjelmaan ottamista nykyiseen tilanteeseen, jossa rokotetta ei käytetä. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset. Kustannusanalyysissa arvioitiin pneumokokkitautien aiheuttamat todelliset yhteiskunnalliset kustannukset koko väestössä.

Tutkimuksessa mallinnettiin kohorttimallin avulla pneumokokkitautien tautitaakka ja kustannukset ilman rokotusohjelmaa ja rokotusohjelman kanssa. Hoito- ja rokotekustannuksia kutsutaan tässä terveydenhuollon kustannuksiksi. Lisäksi arvioitiin lääkärikäynneistä aiheutuvat matkakustannukset sekä pneumokokkitautien tuottavuuskustannukset (pneumokokkitautiin sairastuneiden lasten vanhempien sekä työikäisten työstä poissaolosta aiheutuvat kustannukset). Rokotusohjelman vaikuttavuutta arvioitiin laatupainotettujen elinvuosien (QALY, Quality-Adjusted Life Years) muutoksella ja rokotteen kustannusvaikuttavuutta lisäkustannuksina rokotteella saavutettavaa laatupainotettua lisäelinvuotta (lisä-QALY) kohti (kustannusten muutos / QALYjen muutos). Lisäksi arvioitiin rokotusohjelmalla säästetyt elinvuodet (life year saved, LYS) ja lisäkustannukset saavutettua lisäelinvuotta kohti. Tutkimuksen tulokset raportoidaan sekä terveydenhuollon (hoito- ja rokotekustannukset) että yhteiskunnan (terveydenhuollon-, matka- ja tuottavuuskustannukset) näkökulmasta.^[3]

**Odotetut pneumokokkitautien ja välikorvatulehduksen (kaikki taudinaiheuttajat) aiheuttamat vuosittaiset diskontatut (5 %) hoitokustannukset (€) ilman rokotusohjelmaa** (arvio 2008) ^[3]
	*AOM (kaikki taudin aiheuttajat)**	Keuhkokuume TK*	Keuhkokuume ESH	Bakteremia	Aivokalvotulehdus	Yhteensä
0v	6 935 217	13 638	339 659	38 418	41 573	7 368 504
1-4v	24 107 113	177 649	1 505 050	116 540	24 092	25 930 444
5-9v	0	0	975 775	16 351	9 673	1 001 799
10-19v	0	0	1 274 803	21 184	7 749	1 303 736
20-64 v	0	0	24 216 258	2 162 396	291 975	26 670 629
65v +	0	0	59 840 384	1 675 858	114 853	61 631 095
Yhteensä	31 042 329	191 287	88 151 929	4 030 747	489 916	123 906 208
< 5 v	31 042 329	191 287	1 844 709	154 958	65 665	33 298 948

*Tutkimuksessa ei oletettu väestötason vaikutuksia välikorvatulehdukselle ja terveyskeskuksessa hoidetulle keuhkokuumeelle,
jonka takia niiden kustannuksiakaan ei arvioitu.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

**Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan**
Arvioinnin osat	ROKOTEKYSELY - VASTAA TÄSTÄ · Rokotteen vertailuperusteet · Epidemiologinen malli · Taloudellinen arviointi
Englanninkieliset sivut	Tendering process for pneumococcal conjugate vaccine · Comparison criteria for vaccine · Epidemiological modelling · Economic assessment
Taustatietoa	Pneumokokki · Työjärjestys · Pneumokokkirokotevalmisteet · Kansallinen rokotusohjelma · Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta · Korvautuminen · Viitteet · Herkkyysanalyysi(Tal.arv.) · Rokotesanasto · Pneumokokkirokotteen turvallisuus Tulosta: Koko materiaali · Pneumokokkirokotekysely

What is cost-effectiveness?

Viitteet

↑ Räsänen P ja Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 2013; 17:1255–60.
↑ Phillips C and Thompson G. What is cost effectiveness? Hayward Medical Communications 2009. [1]
↑ ^3,0 ^3,1 Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008

Kommentoi

Tästä aiheesta käydään keskustelua keskustelusivulla. Voit osallistua siihen kirjautumalla sisään.

[1] Räsänen P ja Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 2013; 17:1255–60.

[2] Phillips C and Thompson G. What is cost effectiveness? Hayward Medical Communications 2009. [1]

[ktl-3] 3,0 ^3,1 Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008

[1]

[2]

[3]