Liikenne ja viestintä palveluna

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Teeman kuvaus

Voit laajentaa teeman kuvaustekstin klikkaamalla ao. Näytä yksityiskohdat -laatikossa show-kenttää.

Näytä yksityiskohdat

Taustaa Internetin ja siihen nojautuvien digitaalisten järjestelmien ja palveluiden kasvu jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Kehitys on muuttanut radikaalisti teollisuuden, kaupan ja palveluiden rakenteita ja liiketoimintamalleja. Useiden teknologisten ja yhteiskunnallisten trendien yhteisvaikutuksen seurauksena muutoksen vauhti kiihtyy entisestään. Digitalisaation nopeasta hyödyntämisestä ja omaksumisesta on tullut keskeinen kilpailukykytekijä lähes kaikilla toimialoilla julkinen sektori mukaan lukien. Digitalisoituva yhteiskunta muuttaa myös asiakkaiden vaatimuksia. Digitaalisten palveluiden on oltava kohtuullisin ehdoin kaikkien saatavilla. Niiden on oltava myös luotettavia ja helppokäyttöisiä. Julkisen sektorin kannalta älykkäiden ja käyttäjäystävällisten palveluiden kehittäminen on yksi vastaus näköpiirissä oleviin taloudellisiin kestävyysongelmiin. Julkinen sektori kehittää aktiivisesti omia palveluitaan. Samalla se voi edesauttaa myös kilpailukykyisen, älypalveluja tuottavan yritystoiminnan kehittymistä muun muassa avoin data -politiikalla, innovatiivisilla hankinnoilla ja ennakkoluulottomalla yksityisen ja julkisen sektorin yhteisellä (PPP) kehitystyöllä. Digitalisaation myötä toimialojen väliset rajat hämärtyvät. Suomessakin useiden suurten valmistavan teollisuuden yritysten liikevaihdosta jo huomattava osa muodostuu palveluista. Suuret kansainväliset internet-yhtiöt ovat jo merkittäviä toimijoita paitsi tieto- ja viestintätekniikka-alan eri osa-alueilla, mutta myös sähköisessä kaupassa, mediassa ja viihdepalveluissa. Näyttää siltä, että ne ovat vähitellen tunkeutumassa myös rahoitusalalle ja muille uusille toimialoille. Tämä kehitys haastaa paljolti toimialakohtaisen ja kansallisiin rajoihin perustuvan sääntelyn. Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti myös liikenteeseen. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, palveluiden ja tiedon yhteentoimivasta kokonaisuudesta, jossa liikennemuodot ja tietopalvelut toimivat nykyistä joustavammin yhteen. Tavoitteena asiakkaiden tarpeita vastaavia liikkumis- ja kuljetuspalveluita on tarjolla yhteentoimivasti ja helppokäyttöisesti, mieluusti yhden rajapinnan kautta. Tulevaisuuden liikenne halutaan nähdä aidosti palveluna (Mobility as a Service). Uusien palvelumarkkinoiden vauhdittajina toimivat vähentyvä kiinnostus oman auton omistamiseen sekä huimaa vauhtia etenevä liikenteen automatisoituminen. Myös asiakkaan rooli vahvistuu: tulevaisuudessa asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa, luomisessa ja kehittämisessä, sekä tietojen tuottajana osana järjestelmää. Liikennejärjestelmien digitalisoituessa fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan enenevässä määrin. Markkinoille on tulossa enenevästi liikennepalveluita asiakastarpeita vastaavasti niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Julkisin varoin turvataan tarkoituksenmukainen palvelu siellä, missä se ei markkinaehtoisesti toteudu. Suomeen syntyy edistyksellisten liikennepalveluiden osaamista ja tuotantoa, joista saadaan myös vahvoja vientituotteita globaaleille markkinoille. Uusilla palveluilla ratkaistaan yhä enemmän usean hallinnonalan yhteisiä ongelmia ja tarpeita. Siksi niiden kehittäminen ja suunnittelu on tehtävä saumattomana yhteistyönä. Yksityisellä sektorilla on vastuu innovaatioiden ja uusien vientituotteiden tuottamisesta. Liikennesektorin toimintaedellytysten aktiivisella kehittämisellä voidaan myös edesauttaa suomalaisten yritysten kehittymistä liikennepalvelujen globaaleiksi markkinajohtajiksi. Liikenne- ja viestintäpolitiikassa on edistyksellisiä palveluita käsittelevän teeman puitteissa tunnistettu neljä keskeistä hallinnollista kehittämisaluetta. Näitä ovat liikenteen palvelumarkkinat ja energiareformi, älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut sekä monipuoliset sisällöt. Liikenteen palvelumarkkinat Suomella on olosuhteiltaan kaikki edellytykset kehittyä liikennesektorin uudistumisen ja uudenlaisten palvelujen edelläkävijämaaksi. Lähivuosien tärkeänä tehtävänä on tukea liikenteen palvelumarkkinoiden kehittymistä, joka on keino parantaa liikennejärjestelmän tuottavuutta ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Tämä edellyttää julkisen ja markkinaehtoisen palvelutarjonnan uudelleenarviointia. Liikkujat ja kuljetuksia tarvitsevat haluavat ostaa kokonaispalvelua, jossa hinta, laatu ja aika painottuvat asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiointitarpeisiin on saatavissa eri alueille ja eri elämänvaiheisiin sopivia liikkumisen ja kuljettamisen palveluja. Kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden ratkaisuja on pohdittava yhä yksilöidymmin ja myöntäen, että samat ratkaisut eivät päde kaikkialla. Tavoitteena on aidosti helppokäyttöiset ja osaksi kokonaisuutta yhdisteltävät palvelut. Uusien palvelujen syntymistä tulee vauhdittaa erityisesti nykyisten liikennemuotojen rajapintoihin. Tässä yhteydessä on syytä pohtia ennakkoluulottomasti myös henkilö- ja pientavarakuljetusten osittaisia yhdistämisen mahdollisuuksia. Usein uusia ratkaisuja ei aina voida ottaa suoraan käyttöön, vaan niihin on edettävä hallinnon eri tavoin tukemien kokeilujen kautta. Hallinnon on luotava puitteet, jotta kokeiluja voidaan käynnistää ketterästi, valtakunnallisesti tai alueellisesti. Hallinto toimii uudistumisen mahdollistajana. Sääntelyn, ohjauksen ja hankintamenettelyiden kautta luodaan edellytyksiä toimialojen kehittymiselle ja elinkeinojen toiminnalle. Uusien palvelujen vauhdittamisessa on kiinnitettävä huomiota myös teknologiariippumattomuuteen sekä siihen, että toimijoita kannustetaan kehittämään ratkaisuja ja palveluja suoraan globaaleille markkinoille, sillä tulevaisuuden voimakkaan kasvun markkinat ovat Suomen ja Euroopan ulkopuolella. Globalisoituvan maailman liiketoimintalogiikan ymmärtäminen asettaa myös hallinnolle uusia osaamisvaatimuksia. Verkostomainen ja avoin toimintatapa (PPPP eli Public-Private-People Partnership) takaa asiakkaiden ja sidosryhmien osallistumisen ja sitoutumisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lainsäädännöllä varmistetaan reilu kilpailu, mahdollistetaan laajasti markkinoille pääsyä ja ehkäistään markkinahäiriöitä. Käyttäjien tarpeet huomioidaan turvaamalla kuluttajasuoja ja tietosuoja sekä palvelujen saatavuus ja helppokäyttöisyys. Sääntelyssä tulee tarvittavassa määrin huomioida EU:n ja kansainvälisten sopimusten asettamat reunaehdot. Samaan aikaan Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa kansainvälisellä ja EU-tasolla siten että sääntelyssä huomioidaan Suomen erityisolosuhteet (talvi, maantiede, ohuet tavara- ja matkustajavirrat). Lisäksi Suomen tulee toimia osaltaan aktiivisesti myös EU:ssa myönteisen toiminta- ja sääntely-ympäristön luomiseksi liikenteen uusille palveluille. Erityisesti uusia innovaatioita estävän kansainvälisen sääntelyn tulkintaan ja sisältöön vaikutetaan aktiivisesti esteiden poistamiseksi. Sääntelyn on lisäksi oltava riittävän joustavaa, jotta se ottaa huomioon myös tulevaisuuden muuttuvan toimintaympäristön ja asiakastarpeet. Sääntelyn rinnalla on tarve vahvistaa valtion muita ohjauskeinoja, erityisesti informaatio-ohjausta sekä ja taloudellista ohjausta (kannustimet, verotus, maksupolitiikka). Sääntelyn taloudellisten ja markkinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointia kehitetään.” Liikenteen energiareformi EU-lainsäädännön mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2020 olla 15 % pienemmät kuin vuonna 2005. Kotimaisten tavoitteiden mukaan liikenteen kokonaisenergiankulutuksen tulee olla 4 % nykyistä (2014) pienempi liikenteen kasvusta huolimatta. Koko liikennejärjestelmässä on oltava kattava perusvalmius uusiutuvien polttoaineiden tai sähkön käytölle kaikissa liikennemuodoissa. Tavoitteena on, että uudet käyttövoimat vähentävät öljyriippuvuutta kaikissa liikennemuodoissa, ja että euromääräinen liikenteen uusiutuvien polttoaineiden vienti ylittää fossiilisten polttoaineiden tuonnin arvon. Uusien käyttövoimien kautta myös liikenteen muita päästöjä, kuten laivaliikenteen rikkipäästöjä ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä, voidaan rajoittaa voimakkaasti. Sähkön käyttöä aitona vaihtoehtona edistetään erityisesti kaupunkiliikenteessä. Sähköisessä liikenteessä voi akkujen lisäksi toimia tulevaisuudessa myös vety tai paineilma, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös sähkön tuotannolle niin kaupunki- kuin kiinteistötasollakin. Käyttövoimavalikoiman monipuolistuessa tulee huolehdia siitä, että auton ostajien saatavilla on puolueetonta ja laadukasta informaatiota eri vaihtoehdoista. Liikennesektorilla on vahva rooli puhtaan teknologian edelläkävijänä. Julkinen sektori hankintoineen on tässä keskeisessä asemassa kotimarkkinareferenssien luojana. Potentiaalia liikkumisen määrän ja liikenteen energiankulutuksen pienentämiseksi tuovat myös yritysten kehittämät uudenlaiset yhteiskäyttöiset liikenne- ja kuljetuspalvelumallit, joiden esteitä tulee julkisen sektorin toimin aktiivisesti purkaa myös ympäristönäkökulmasta. Joukkoliikenteen ja liikenteen uusien palvelujen kehittämisen lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on merkittävä kaino liikenteen energiankulutuksen vähentämiseksi. Kävelyä ja pyöräilyä edistämällä voidaan myös samalla vähentää liikenteen muita päästöjä ja parantaa kansanterveyttä. Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut Tieto- ja viestintätekniikan ja siihen perustuvien erilaisten sovellusten ja palvelujen kehitys on edennyt vaiheeseen, jossa yhä useampia palveluja voidan kehittää ns. älykkäiksi. Liikenteen, kaupan, teollisuuden ja muiden palvelujärjestelmien älyratkaisujen kehittämisen ja toimivuus edellyttävät luonnollisesti sitä, että niiden taustajärjestelmät, lainsäädäntö mukaan lukien, ovat kunnossa. Palvelujen digitalisoinnilla ja digitaalisia järjestelmiä hyödyntämällä voidaan tehostaa ja parantaa monia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Tällä hetkellä digitaalisilla palveluilla on mahdollista korvata ja täydentää perinteisiä palveluiden tuottamisen tapoja. Digitaalisten toimintatapojen läpäistessä koko yhteiskunnan yhä useammat palvelut ja toiminnot ovat saatavissa tai käytettävissä sähköisessä muodossa. Olemme myös vähitellen siirtymässä vaiheeseen, jossa esimerkiksi kirjallinen asiointi viranomaisten kanssa voidaan kokonaan digitalisoida. Tämä edellyttää sitä, että palvelut on suunniteltu huolellisesti ja ne täyttävät esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden vaatimukset. Palvelumuotoilun näkökulma korostuu myös julkisten palvelujen suunnittelussa. Julkisten palveluiden taustalla olevien tietojärjestelmien digitalisointi ja järjestelmien rajapintojen avoimuus mahdollistavat palvelujen kehittämisen entistä älykkäämmiksi. Tietojen kulkiessa järjestelmästä toiseen palvelujen laatua voidaan parantaa ja niiden tuottamisen kustannuksia alentaa. Samalla tulee huolehtia siitä, että palveluiden tarjonta toteutetaan yksityisyyden suojan vaatimuksia unohtamatta. Monipuoliset sisällöt Internetistä on nopeasti tulossa myös perinteisten audiovisuaalisten palveluiden merkittävä jakelukanava. Kysymys ei ole pelkästään teknologisesta muutoksesta, vaan myös sisällöt, liiketoimintamallit ja käyttäjien odotukset ja käyttötavat muuttuvat. Internet-palvelujen kehittämisessä ja internetin hyödyntämisessä muutama amerikkalainen yritys on viime vuosina saanut keskeisen aseman. Näiden yritysten menestys perustuu paljolti niille kerääntyneen digitaalisen asiakastiedon tehokkaaseen käyttöön sekä viime vuosina myös pilvipalveluiden, sosiaalisen median ja erilaisten mobiililaitteiden yleistymisen mahdollistamien ratkaisujen ylivertaiseen hyödyntämiseen. Median kannalta syntynyt tilanne on sekä haaste että mahdollisuus. Yhtäältä suuret kansainväliset toimijat ovat jo ottaneet huomattavan osan suomalaiselle medialle aikaisemmin kanavoituneesta mainosrahoituksesta, toisaalta ne ovat tarjonneet globaalin ja teknisesti helpon jakelualustan muun muassa menestyneille suomalaisille peliyrityksille. Suomessa on edelleen vahva ja laadullisesti korkeatasoinen mediajärjestelmä, jonka toimintaympäristö on erittäin kilpailtu. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä alan yritysten on kyettävä omaksumaan nopeasti uusia toimintatapoja ja ansaintamalleja. Samalla on kuitenkin kehitettävä edelleen perinteisä julkaisuja. Kannustavan lainsäädännön ja toimilupapolitiikan sekä innovaatiopolitiikan keinoin julkinen valta voi edesauttaa elinvoimaisen suomalaisen sisältöteollisuuden uudistumista uuden yritystoiminnan tärkeyttä unohtamatta.Digitaalisen murroksen keskellä on tärkeää kehittää johdonmukaisesti edellytyksiä sisältötarjonnan kehittämiselle kannustaen toimialaa rohkeisiin ja edistyksellisiin ratkaisuihin. Paluu katsauksen pääsivulle

Teema I: Liikenne ja viestintä palveluna

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat	Uudistava lainsäädäntö. Selvitetään ja käynnistetään liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistus, jolla yhtenäistetään sääntelyä ja varmistetaan markkinoiden toimivuus. Selvitetään markkinoilla toimivien liikennepalveluita tuottavien yhtiöiden osalta valtion omistajuudesta luopumista.	Uudistava lainsäädäntö. Toteutetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistus, liikennekaari. Luovutaan asteittain valtion omistuksesta markkinoilla toimivissa liikennealan yhtiöissä.	Uudistava lainsäädäntö. Kärkihankkeena toteutetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistus laatimalla liikennekaari, jossa mm. poistetaan rohkeasti esteitä joustavilta ja yksilöllisiltä palveluilta. Luodaan Suomeen maailman edistyksellisin ja käyttäjien tarpeita parhaiten vastaava lainsäädäntö. Valtion omistusta säilytetään markkinoilla toimivissa liikennealan yhtiöissä vain erittäin poikkeuksellisista syistä.
	Palvelun laatu. Selvitetään asiakkaiden liikkumis- ja kuljetustarpeet eri alueilla. Selvitään matkustaoikeuksien yhtenäistämistä koko matkaketjun osalta.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta määritetään ja priorisoidaan julkisin varoin tarjottava matkojen ja kuljetusten palvelutaso. Luodaan edellytyksiä liikenteen markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittymiselle. Vaikutetaan EU-lainsäädäntöön matkustajien oikeuksien yhtenäistämiseksi koko matkaketjussa ja tarkastellaan asiaa liikennekaaren laadinnan yhteydessä.	Palvelun laatu. Julkisin varoin tarjottavaa matkojen ja kuljetusten palvelutasoa hankitaan kokonaispalveluna. Vahvistetaan erityisesti markkinaehtoisen palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä. Vaikutetaan aktiivisesti EU-lainsäädäntöön matkustajien oikeuksien yhtenäistämiseksi koko matkaketjussa ja sisällytetään matkustajan oikeuksia koskeva sääntely laadittavaan liikennekaareen.
	Liikkumistili. Edistetään ja kokeillaan liikkumistili –järjestelmää, jonka avulla useat erilliset maksu-, lippu- ja informaatiojärjestelmät saadaan koottua asiakkaille yhdeksi kansalliseksi palvelukokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa asiakkaalle ovelta-ovelle –reitinsuunnittelun, koko matkaketjua ja useita liikennemuotoja koskevan lipun hankkimisen yhdestä paikasta sekä yksilölliset palvelut ja yksityisyyden suojan. Palvelun tarjonnassa hyödynnetään palveluväylää mahdollisuuksien mukaan. Vaikutetaan EU-tasolla siten, että liikennepalveluiden roaming-mahdollisuuksia EU-alueellla tarkasteleva selvitys käynnistetään.	Liikkumistili. Matkatuote (liikkumistili) otetaan käyttöön. Edistetään liikennepalveluiden roaming-mahdollisuuksia EU-alueellla.	Liikkumistili. Matkatuote (liikkumistili) otetaan käyttöön ja siihen sisältyy hiilijalanjäljen seuranta ja aktiiviset kannustimet, joilla vaikutetaan liikkumiseen ja kulkuvälineiden valintaan. Vaikutetaan aktiivisesti siten, että EU-tasolla toteutetaan liikennepalveluiden roaming.
	Julkinen liikenne. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä matkaketjujen toimivuutta kehitetään, siellä missä niillä on potentiaalia. Turvataan perusliikkusmahdollisuudet haja-asutusalueilla. Jatketaan käynnissä olevia kokeiluja ja käynnistetään uusia palvelukonseptien mahdollistamiseksi.	Julkinen liikenne. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin ja sitä kautta kulkumuotojakaumaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa parantamalla. Haja-asutusalueiden liikennettä kehitetään eri sektoreiden välisenä yhteistyönä, joka huomioi ihmisten moninaiset palvelutarpeet. Mahdollistetaan kokeilujen tuloksena syntyvät uudet toimintamallit.	Julkinen liikenne. Vaikutetaan siihen, että julkinen liikenne, kävely ja pyöräily ovat ensisijaisia liikkumismuotoja kaupunkiseuduilla, ja kohdennetaan tähän tarvittavat resurssit. Haja-asutusalueiden palvelut järjestetään palvelukokonaisuuksina, digitaalisia ratkaisuja voimakkaasti hyödyntäen.
	Kuljetusten yhdistäminen. Selvitetään ja kokeillaan miten muiden kuljetusten tai palvelujen yhteydessä voidaan huolehtia myös postinkuljetuksesta ja lehtijakelusta erityisesti haja-asutusalueilla.	Kuljetusten yhdistäminen. Tarkastellaan ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämiseen. Kevennetään säätelyä, jotta eri asiakasryhmille voidaan tarjota innovatiivisia logistisia ratkaisuja.	Kuljetusten yhdistäminen. Henkilö-, rahti- ja postikuljetukset ja lehtijakelu toimivat yhtenä logistisena kokonaisuutena käyttäjien tarpeista lähtien tarjoten logistisia ratkaisuja eri asiakasryhmille.
	Liikennevakuutus. Lakia uudistetaan, jotta se ei estä henkilöautojen vertais- tai yhteiskäyttöä.	Liikennevakuutus. Uudistetaan lakia siten, että liikennevakuutus voisi määräytyä enemmän ajotavan ja -käyttäytymisen perusteella.	Liikennevakuutus. Kehitetään lakia käyttäytymiseen ja ajomääriin perustuvan vakuuttamisen mahdollistavaksi.
	EU- ja kansainvälinen sääntely. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn palvelumarkkinoiden syntymisen mahdollistamiseksi ja yksityiskohtaisen sääntelyn purkamiseksi. Vaikutetaan siihen, että EU-tasolla tutkitaan mahdollisuuksia antaa lainsäädäntö liikennemuodosta riippumattomana ja tavoiteperustaisena sekä siirtyä teknologiaperusteisesta sääntelystä palveluperusteisuuteen hyödyntymällä digitalisaatiota.	EU- ja kansainvälinen sääntely. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn palvelumarkkinoiden syntymisen mahdollistamiseksi ja yksityiskohtaisen sääntelyn purkamiseksi. Vaikutetaan siihen, että EU-tasollakin lainsäädäntö pyritään antamaan liikennemuodosta riippumattomana ja tavoiteperustaisena sekä siirtymään teknologiaperusteisesta sääntelystä palveluperusteisuuteen hyödyntymällä digitalisaatiota.	EU- ja kansainvälinen sääntely. Vaikutetaan rohkeasti EU- ja kansainväliseen sääntelyyn palvelumarkkinoiden syntymisen mahdollistamiseksi ja yksityiskohtaisen sääntelyn purkamiseksi. Vaikutetaan siihen, että lainsäädäntö annetaan EU-tasollakin liikennemuodosta riippumattomana ja tavoiteperustaisena sekä siirtymään teknologiaperusteisesta sääntelystä palveluperusteisuuteen hyödyntymällä digitalisaatiota.
Liikenteen energiareformi	Uudet käyttövoimat. Vähennetään asteittain liikenteen öljyriippuvuutta edistämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa. Säilytetään biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Selvitetään uusiutuvan metaanin jakeluvelvoitteen mahdolliset hyödyt ja haitat. Toteutetaan meriliikenteen LNG-ohjelmaa.	Uudet käyttövoimat. Vähennetään liikenteen öljyriippuvuutta edistämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa. Vaikutetaan EU-tasolla, jotta biopolttoaineiden tuotannon ja jakelun velvoitteet ovat pitkäjänteisiä investointeja tukevia. Jakeluvelvoitelaki laajennetaan kattamaan myös kaasumaiset biopolttoaineet. Sähköstä tehdään aito vaihtoehto kaupunkien joukko- ja jakeluliikenteessä. Edistetään nopean latauksen verkoston markkinaehtoista rakentamista. Toteutetaan meriliikenteen LNG-ohjelmaa etupainotteisesti ja edistetään Itämeren alueen asemaa LNG:n pilottialueena. Tehdään suomalaisesta vaihtoehtoisesta lentopolttoaineesta Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailuvaltti. Selvitetään kansallisesti rahoitusmahdollisuuksia erityisesti meriliikenteen viherryttämiseksi.	Uudet käyttövoimat. Vähennetään aktiivisesti liikenteen öljyriippuvuutta edistämällä voimakkaasti vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa. Edistetään rohkeasti Itämeren aluetta LNG:n pilottialueena. Varmistetaan liikenteen biopolttoaineiden sisämarkkinat EU-tasolla myös vuoden 2020 jälkeen. Sähköautojen latauksen järjestäminen asetetaan uusien kiinteistöjen ja keskeisten joukkoliikennekeskusten liityntäpysäköinnin vaatimukseksi. Luodaan edellytyksiä toteuttaa kokonaan päästöttömien ajoneuvojen kaupunkialueita. Jakeluvelvoitelaki laajennetaan kattamaan myös kaasumaiset biopolttoaineet. Varmistetaan, että suomalaista vaihtoehtoista lentopolttoainetta on saatavilla Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi keskeisillä maakuntakentillä. Selvitetään kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitusmahdollisuuksia erityisesti meriliikenteen viherryttämiseksi.
	Markkinat ja innovaatiot. Puretaan esteitä uusien polttoaineiden ja käyttövoimien jakelun järjestämiseksi tavoitellen jakelun markkinaehtoisuutta. Huolehditaan, että lentoliikenteessä on käytössä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille.	Markkinat ja innovaatiot. Puretaan esteitä uusien polttoaineiden ja käyttövoimien markkinaehtoisen jakelun järjestämiseksi. Kannustetaan innovaatioihin, käyttäen tarvittaessa myös kohdennettua tukea. Tilaajan vastuuta kuljetuspalveluiden hankinnoissa lisätään energiatehokkuuden parantamiseksi.	Markkinat ja innovaatiot. Edistetään valtion toimin (muun muassa hankintoja suuntaamalla) uusien polttoaineiden ja käyttövoimien markkinoita ja innovaatioita. Liikenteen energiatehokkuudelle asetetaan toimijakohtaiset suositustasot, joiden toteutumista seurataan.
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut	Digitaaliset julkiset palvelut. Kehitetään nykyisten hallinnollisten rakenteiden pohjalta kansalaisten arkea ja elinkeinoelämän toimintaa helpottavia digitaalisia palveluita. Painopiste on erityisesti tuottavuutta lisäävissä, käyttäjien arkea helpottavissa ja turhaa liikkumistarvetta vähentävissä palveluissa. Palveluiden kehittämistä nopeutetaan keräämällä käyttäjien kokemuksia jo kehittämisvaiheessa. Hyödynnetään julkisten palveluiden kehitys- ja testausympäristöä (JulkICT Lab).	Digitaaliset julkiset palvelut. Palveluiden käyttöä edistetään rahallista arvoa olevien, vaikkakin pienten kannusteiden avulla (esim. veroehdotuksen sähköisestä palauttamisesta pieni hyvitys veroissa, uusien tunnistusvälineiden käyttöönotto). Palveluiden käyttöä edistetään panostamalla palvelujen helppokäyttöisyyteen sekä erilaisten kannusteiden avulla (esim. veroehdotuksen sähköisestä palauttamisesta pieni hyvitys veroissa). Kaikki hallinnonalat tekevät suunnitelman digitaalisten palvelujen toteuttamiseksi keskenään yhteen toimivin ratkaisuin (avoimet järjestelmät sekä kansallisen sähköisen palveluväylän hyödyntäminen). Otetaan käyttöön innovatiivisia hankintamenettelyitä sen varmistamiseksi, että myös pienet ja keskisuuret kehittäjät pääsevät osallistumaan palveluiden rakentamiseen. Asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet digitaalisten julkisten palveluiden käyttöasteelle.	Digitaaliset julkiset palvelut. Siirrytään (Tanskan mallin mukaisesti) täysin digitaaliseen hallintoon tekemällä sähköisten palveluiden käyttö aidosti houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, ja tarvittaessa pakolliseksi. Esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden eritysryhmien tarpeet huomioidaan kehittämällä yhteispisteiden verkostoa ja organisoimalla tehokas käyttäjätuki vapaaehtoisjärjestöjen avulla (mallia digi-tv-siirtymän toimintatavoista).
	Älykkäät palvelut. Edistetään digitaalisten palveluiden mobiilien, helppokäytöisten ja yhteentoimivien sovelluskehitys- ja käyttökulttuurin syntymistä Suomeen. Jokaisen ministeriön on siirryttävä älystrategioissaan seuraavalle tasolle (älystrategiat 2.0) tavoitellen suurempaa vaikuttavuutta. Ns. suurten haasteiden (terveyspalvelut, ikääntyvä väestö, ympäristön suojelu ja energiatehokkuus) ratkaisemisessa lähtökohtana on tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut.	Älykkäät palvelut. Jokaisella hallinnon sektorilla siirrytään älystrategiatyössä alueelliselle tasolle. Etenkin ns. suurten haasteiden (terveyspalvelut, ikääntyvä väestö, ympäristön suojelu ja energiatehokkuus) ratkaisemisessa keskushallinto koordinoi alueellista kehittämistä siten, että jo tehdyt ratkaisut otetaan huomioon uusia kehitettäessä tavoitteena saada aikaan mobiileja ja yhteensopivia järjestelmiä ja palveluita sekä levittää parhaita käytäntöjä.	Älykkäät palvelut. Älystrategioiden koordinointia ja etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemista ministeriöiden johdolla avustamaan perustetaan muutaman hengen ryhmä, joka kumppanikoodareiden tapaan toimien muuttaa toimintatapoja organisaatioiden sisältä käsin.
	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Edistetään avattua tietoa hyödyntäviä palveluita kaikilla toimialoilla rohkaisemalla kokeiluihin, pilotteihin ja toimijoiden yhteishankkeisiin yksityisyyden suojan teknologioita kehittäen. Edistetään nykyisten digitaalisten palveluiden optimaalista käyttöä.	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Raivataan lainsäädännöllisiä esteitä kokeiluhankkeiden tieltä. Perustetaan kansallinen palvelu, joka mahdollistaa henkilötietojen anonymisoinnin.	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Suomesta luodaan johtava kokeilusolmukohta alueellisesti rajattujen kokeilulakien avulla. Käytössä on yksityisyyden suojan turvaavia ratkaisuja.
	Postipalvelujen tarjonta. Postin peruspalvelut (ml. viisipäiväinen jakelu) turvataan kaikkialla maassa nykyisen sääntelyn mukaisesti ja sisällytetään lehtien jakelu osaksi yleispalvelua. Käynnistetään digitaalisten postipalvelujen kokeiluja ja helpotetaan digitaalisten postipalveluiden tarjontaa lainsäädäntöä kehittämällä.	Postipalvelujen tarjonta. Yleispalvelun tarjonnan taloudellisten edellytysten turvaamiseksi yleispalveluvelvoitetta kevennetään siten, että yleispalvelu voidaan toteuttaa tekniikkaneutraalisti joko fyysisesti tai digitaalisesti kuitenkin siten, että fyysisten jakelukertojen määrä viikossa on vähintään kolme. Kannustetaan lehtien jakelua digitaalisessa muodossa.	Postipalvelujen tarjonta. Sopeutetaan postin yleispalveluvelvoite vastaamaan muuttuvia käyttötarpeita, jotta jokainen saa postin palvelut käyttöönsä digitaalisesti asiakastarpeita vastaavasti. Myös lehtien jakelu on pääsääntöisesti digitaalista.
	Postikilpailu. Postitoimilupia myönnetään postilain mukaisesti. Tehostetaan postimarkkinoille pääsyä edellyttämällä postiyritykset avaavan kilpailijoilleen pääsyn jakeluverkkoon kohtuullisin ehdoin. Postinumeroiden ja osoiterekisterin avoimuutta ja hyödynnettävyyttä edistetään. Kannustetaan uudenlaisiin toimintatapoihin lähetysten jakelun järjestämsiessä.	Postikilpailu. Tehostetaan postimarkkinoiden toimintaa kehittämällä määräävässä markkina-aseman sääntelyä ja tarkentamalla postinumerojärjestelmää ja postin osoiterekistereitä koskevaa sääntelyä. Siirretään postitoimilupien käsittely Viestintävirastoon.	Postikilpailu. Siirrytään postitoiminnassa toimiluvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyyn.
Monipuoliset sisällöt	Mediasisältöjen jakelu. Seuraava televisiotoiminnan teknologiasiirtymä antenniverkossa toteutetaan vaiheittain siten, että vuonna 2020 laaditun välitarkastelun pohjalta siirtymä toteutetaan viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Laajakaistaverkkoja kehitetään siten, että niiden välityksellä voidaan jakaa koko maahan monipuolisia sisältöpalveluita.	Mediasisältöjen jakelu. Laaditaan suunnitelma, miten tuetaan kaupallisen televisiolähetysten vaiheittaista siirtymistä kokonaan laajakaistajakeluun varmistaen siirtymäaikana riittävä perustarjonta perinteisillä jakeluteillä. Luodaan edellytykset perinteisen televisiolähettämisen ja laajakaistajakelun yhdistäville ratkaisuille ("hybridi-tv").	Mediasisältöjen jakelu. Laaditaan suunnitelma televisiolähetysten siirtymisestä kokonaan laajakaistajakeluun vuonna 20206 eri käyttäjäryhmät huomioiden.
	Toimilupajärjestelmä. Maanpäällisessä lähetysverkossa turvataan toimiluvilla laadukkaat, kotimaiset televisio-ohjelmistot. Radiotoiminnan ohjelmistoluvat myönnetään korostaen paikallis- ja yhteisöradiotoimintaa osana monimuotoista radiotarjontaa.	Toimilupajärjestelmä. Arvioidaan television toimilupajärjestelmän tarvetta ja siirrytään maksutelevisiotoiminnan osalta ilmoitusmenettelyyn. Toimintaympäristön muutos huomioiden kevennetään televisio- ja radiotoimintaan liittyvää sääntelyä.	Toimilupajärjestelmä. Tuetaan kaupallisen television elinvoimaisuutta luopumalla televisiotoiminnan harkinnanvaraisista ohjelmistoluvista. Lainsäädännön kehittämisessä tavoitteena on ylläpitää vain sellaista sääntelyä, joka voidaan tekniikkaneutraalisti kohdistaa kaikkiin samantyyppistä sisältöä tarjoaviin toimijoihin.
	Median sisältötuotanto. Lainsäädäntöä kehittämällä, toimilupapolitiikalla ja innovaatioita tukemalla kannustetaan sisältöpalvlujen tuottajia kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluiden tuottamiseen. Määräaikainen median innovaatiotuki suunnataan journalistisesti korkeatasoisten digitaalisten sisältöjen ja palveluiden kehittämiseen.	Median sisältötuotanto. Varmistetaan, että televisiotoimijat sitoutuvat laadukkaan suomalaisen sisältötuotannon tarjontaan. Arvioidaan mahdollisuuksia osoittaa nykyistä enemmän julkista panostusta sisältötuotantoon ja otetaan sisältöteollisuus ja luovat alat osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa.	Median sisältötuotanto. Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon ja siihen liittyvän osaamisen edistämiseksi tavoitellen kansainvälisesti kilpailukykyisiä sisältötuotteita. Hyödynnetään laaja-alaisesti digitaalisen ja luovien alojen osaamista.
	Julkinen palvelu. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun toimintaedellytyksistä huolehditaan tarkistamalla rahoitusta vuosittain valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaisella indeksillä edellyttäen nykyistä suurempaa panostusta kotimaiseen sisältötuotantoon.	Julkinen palvelu. Arvioidaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun laajuuden ja rahoituksen tason vaikutuksia sisältöpalvelujen tarjontaan ja kysyntään sekä mahdollisia muutostarpeita toimintaympäristön muutos huomioiden. Edellytetään julkisen palvelun yhtiöltä toiminnan tehostamista yleisen hallinnon tuottavuuskehityksen mukaisesti.	Julkinen palvelu. Mahdollistetaan julkisen palvelun yhtiölle yleishyödyllisten toimijoiden sponsoroimien ohjelmien lähettäminen ja edellytetään vastaavaa toiminnan tehostamista julkisen varoin rahoitettavasta toiminnasta. Edellytetään Yleisradio Oy:ltä aktiivisia toimia sisältöjen aika- ja paikkariippumattoman saatavuuden edistämiseksi.
	Verotus. Hyödynnetään EU:n arvonlisäverosääntelyn mahdollisuudet digitaalisten kirjojen ja lehtien arvonlisäverokannan laskemiseksi painettujen julkaisujen tasolle.	Verotus. Digitaalisessa muodossa jaeltavien lehtien ja kirjojen arvonlisäverokanta lasketaan samalle tasolle painettujen julkaisujen kanssa. Lehdistön arvonlisäverokantaa ei nosteta.	Verotus. Digitaalisten sisältöjen arvonlisäverotuksessa ajetaan EU:ssa linjaa, joka mahdollistaa alennetun verokannan soveltamisen kaikkiin digitaalisessa muodossa tarjottaviin sisältöpalveluihin.
	Tekijänoikeudet. Tekijänoikeuksien lisensioinnin helpottamiseksi kehitetään neuvotteluprosesseja, mahdollistetaan oikeuksien saanti yhdestä paikasta ja parannetaan hinnoittelumallien läpinäkyvyyttä. Selvitetään pilvipalveluihin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä.	Tekijänoikeudet. Tekijänoikeusjärjestelmää muutetaan siten, että palveluiden tarjoajat voivat joustavasti laajentaa tarjontaansa uusiin jakeluteihin. Otetaan käyttöön yleinen sopimuslisenssijärjestelmä ja edistetään erityisesti julkisin varoin tuotettujen sisältöjen saatavuutta.	Tekijänoikeudet. Journalististen sisältöjen digitaalista jakelua edistetään tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä. Entisiä toimintamalleja, erityisesti hyvitysmaksujärjestelmää, uudistetaan siirtämällä mahdolliset korvaukset budjettirahoitteiseksi.
	EU-sääntely. Huolehditaan siitä, että EU-tason lainsäädäntö ja muut käytännöt eivät muodosta pullonkauloja digitaalisen sisältöjen kehittämiselle, jakelulle ja käytölle.	EU-sääntely. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että audiovisuaaliseen sisältöön kohdistuva sääntely kevenee ja muodostuu jakelutieneutraaliksi. EU-tason sääntelyssä tulee tavoitteena olla, että kaikkiin samoilla markkinoilla toimiviin sisällön- ja palveluntarjoajiin sovelletaan samoja sääntöjä.	EU-sääntely. Vaikutetaan aktiivisesti EU-lainsäädännön kehittämiseen, sen varmistamiseksi, että eurooppalaisten toimijoiden ja käyttäjien edut tulevat huomioiduiksi. Vaikutetaan siihen, että suotuisten olosuhteiden luominen sisältö- ja luovan alan kehitykselle nousee yhdeksi EU:n prioriteetiksi.

Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

• Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
• Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä

• Paluu katsauksen pääsivulle
• Ikilinkki alkuperäiseen kommentointiaikaiseen versioon: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Liikenne_ja_viestint%C3%A4_palveluna&oldid=22043
• Ikilinkki versioon, jossa muutokset näkyvät: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Liikenne_ja_viestint%C3%A4_palveluna&oldid=23686