Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut
| Edistymisluokitus |
|---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
| Moderaattori:Raimom (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Raakile. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Minkälaisia tiedolla johtamisen kokeiluja hallinnossa voitaisiin toteuttaa? Kokeilujen tulee vastata olemassaolevaan tarpeeseen ja perustua tunnistettuihin hyviin toimintamalleihin. Tavoitteena on nykyistä parempien uusien toimintamenetelmien käyttöönotto hallinnossa, tutkimus-, ennakointi-, selvitys- ja arviointitoiminnassa, päätösvalmistelussa ja päätöksenteon toimeenpanossa.
Kokeilujen kokemukset dokumentoidaan Yhtäköyttä-hankkeen Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelmaan.
Vastaus
Kokeiluaihiot
Kommentoi vapaasti allaolevia tiedolla johtamisen kokeilujen suunnitelmaluonnoksia.
1. Informaatiomuotoilija talossa
Monimutkaisten ja laajojen tietoaineistojen ymmärrettävyyttä parannetaan tekemällä informaatiomuotoilusta päätöksenteon tukipalvelu.
Kokeillaan informaatiomuotoilijan käyttöä talon sisäisenä henkilöresurssina.
1. Kohdeorganisaatiot : kaikki tiedontuottajat (yliopistot, tutkimuslaitokset, rekisteriorganisaatiot, tilastoviranomaiset), kaikki hallinnon tasot.
2. Omistaja: kokeilun omistaja voi olla mikä tahansa hallinnon organisaatio. Kokeilussa asianomistajaedustus tarvitaan tiedontuottajalta, mahdolliselta tiedon jalostajalta ja loppukäyttäjältä.
3. Toiminnallinen kohde: tiedontuotanto- ja julkaisuprosessi, tutkimuksesta selvityksiin, päätösvalmisteluaineistoihin ja raportteihin.
4. Toiminnallinen vaihe: tiedon alkutuotanto, tiedon käsittely ja jalostus, päätösvaihtoehtojen esittäminen
5. Menetelmä: Tutkimukset visualisoidaan “yhden A4:n periaatteella”. Yksi visualisointi kertoo tutkimuksen löydökset, suositukset ja hyödyt. Kuvat ja syy-seuraussuhteiden esittäminen auttaa tiedon hahmottamista.
Siinä missä perinteisesti jokaisella tutkimusjulkaisulla on ollut kansilehtensä, voisi tavoitella, että tulevaisuudessa tutkimuksen yhteenvedon visualisointi on yhtä olennainen osa tutkimusjulkaisua. Tätä voisi kannustaa esimerkiksi tutkimusrahoituksen keinoin. Toisaalta tutkimuslaitoksilla voisi olla tutkijoille tarjolla talon sisäisiä visualisointipalveluita, joita tutkijat voivat hyödyntää mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Verkkoaikana muodon ei tietenkään tarvitse olla A4. Visualisoinnin on hyvä olla hieman skaalautuva, edeten yltiö-yksinkertaistetusta yksityiskohtiin, muttei kuitenkaan liveten yleistajuisesta (eri alan maallikko) asiantuntija-alueelle. Tällainen skaalautuvuus toteutuu helposti zoomaus-toiminnon avulla. Visualisoinnissa isompina ensin silmiinpistävinä elementteinä ovat pääasiat ja detaljit ovat pienemmällä. Esimerkiksi Prezi hyödyntää tätä periaatetta. Katso esimerkiksi Veropuu ja Lainvalmistelun prosessiopas
Luonne: Kulttuurinen/humaani, jossa tekniikka on avustavassa roolissa.
6. Omistajan rooli: Kokeilun omistaja vastaa palvelun hankkimisesta. Tiedontuottaja työskentelee visualisointitoimijan kanssa (briefaus, tuotos, hyväksyntä). Tiedontuottaja kytkee visualisoinnin ja oman tietotuotoksensa yhteen toimittaessaan sen eteenpäin. Vaihtoehtoisesti tämä voi olla tiedon jalostajan tehtävä. Tiedon loppukäyttäjä käyttää visualisointia ja arvioi sen hyödyllisyyden.
7. Yhtäköyttä-rooli: Hanke kuvaa kokeilun kirjallisesti ja esittää sen esimerkiksi ohjausryhmän kokouksessa. Hanke voi suositella jotakin yhtä tai useampaa tiedonvisualisoinnin toimijaa.
8. Muut toimijat: Visualisointipalvelut voi tuottaa talon sisälle palkattava informaatiomuotoilija määräaikaisella työsopimuksella tai ulkopuolinen informaatiomuotoilun toimisto ostopalveluna.
Sopimusmalli ja kustannukset pyritään sopimaan niin, että palveluntarjoaja on mahdollisimman pienellä kynnyksellä käytettävissä. Tämä voi parhaillaan tarkoittaa saman päivän vasteaikaa ja tyypillisesti työn koosta ja työtilanteesta riippuen valmiita toimituksia saman päivän, seuraavan työpäivän tai enimmillään 2-3 työpäivän viiveellä kiireississä tapauksissa.
9. Kokeilun tuotos: Visualisoinnin ja sen käytön lisäksi syntyy dokumentoitu (hanke tuottaa) kokemus vähintään yhden tiedonvisualisointitavan käytöstä tiedontuotannossa ja päätösvalmistelussa. Tämän perusteella voidaan ratkaista, kannattaako visualisointimenetelmiä kehittää laajemmin päätösvalmistelun tueksi.
10. Hyödyt: Tiedon visuaalisella esittämisellä monimutkaiset ja laajat asiakokonaisuudet on omaksuttavissa nopeammin kuin tiedon tekstuaalisella tiivistämisellä. Luomalla järjestelmällisiä tapoja hyvien visualisointien tuottamiseksi, kaikki tiedon käyttäjät säästävät työaikaa, yhteinen jaettu ymmärrys syntyy koherentimpana, ja päätösvalmistelussa päästään aiempaa nopeammin keskustelemaan avoimista kysymyksistä.
Perustelut
Tarvekartoituksesta (hankkeen tehtävä 2) saadaan haastatteluihin perustuvaa tietoa konkreettisista tarpeista ja tarvitsijoista. Vertaamalla näitä tiedolla johtamisen menetelmistä ja työkaluista tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen (tehtävä 1), voidaan tunnistaa vaihtoehtoisia kokeilumalleja. Kehitellyt mallit julkaistaan hankkeen ja sen sidosryhmien viestintäkanavissa.
Tunnistettuja uudenlaisia valtionhallinnon toimintamalleja ovat viime vuosina edustaneet:
- Tulevaissuusseonteon ja sen ennakointivaiheen monipuoliset osallistumiskanavat verkossa ja reaalimaailmassa (2012-2013). Kutsuttujen päätoimittajien blogit, selonteon verkkokommentointi ja verkkoraportin visuaalisuus näyttävät esimerkkiä verkon mahdollisuuksien hyödyntämisestä.
- Ympäristöministeriön ja Tulevaisuusvaliokunnan kokeilu maastoliikennelain valmistelun joukkoistamiseksi (2013). Raportti menetelmästä ja tuloksista suosittaa joukkoistamisen laajempaa käyttöönottoa.
- Valtion talousarvioesityksen visualisointi (2014) esittää tulot ja menot puun muodossa, haku- ja tarkennustoimintojen avulla (Tulevaisuusvaliokunnan kokeilu).
- Valtioneuvoston kanslian avoimena julkaisema hallitusohjelman seurantadata (2014-2015).
