Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020/Kommentit

Tämä sivu sisältää yhteenvedon keskusteluista liittyen kolmeen liikenne-ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksen teemaan. Tulevaisuuskatsauksen varsinainen sisältö löytyy sivustolta Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020 ja tulostettavana kokoomasivuna Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020/Raportti.

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Liikenteen palvelumarkkinat

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Liikenteen palvelumarkkinat avainsanat

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Uudistava lainsäädäntö

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat	Uudistava lainsäädäntö. Selvitetään liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistusta, jolla yhtenäistetään sääntelyä ja varmistetaan markkinoiden toimivuus. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn samansuuntaisesti.	Uudistava lainsäädäntö. Aloitetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistuksen, liikennekaaren laadinta. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn aktiivisesti.	Uudistava lainsäädäntö. Kärkihankkeena toteutetaan liikenteen palvelumarkkinoiden ja tietovarantojen lainsäädäntöuudistus laatimalla liikennekaari, jossa mm. poistetaan rohkeasti esteitä joustavilta ja yksilöllisiltä palveluilta. Vaikutetaan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn rohkeasti sen uudistamiseksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Lainsäädännön ja lakien valmistelun pitää olla johdonmukaista ja pyrkiä pitkäjänteisyyteen. Ylisääntely on erittäin paha asia. Kaikesta ei tarvitse säännellä. Liikennekaaren säätäminen tuntuu järjettömältä, koska eri liikennemuodot tuskin pystytään tuomaan kattavasti saman sääntely alle.

• Asetetaan palvelutasovaatimus valtion puolesta ja sitten vapaa kilpailu. logistiikkatoimijan ei ole pakko kuljettaa itse mihin tahansa, mutta toimijan on ostettava alihankintana muut palvelut niin, että määritelty palvelutaso saavutetaan. Samaa ideaa on esitelty myös Postikuljetusten yhteydessä ja sivulla Postilaki.

∇ Aivan ensimmäisenä täytyy teroittaa asioita valmistelevien virkamiesten mieliin, että ihmisten liikkuminen yksilötasolla ei ole millään tavoin julkishallinnolle kuuluva asia. Julkishallinto voi toki keräillä tilastollista tietoa, mutta viranomaisilla on positiivinen velvollisuus ihmisten yksityisyyden turvaamiseen. Tietoja liikkumisesta ei saa kerätä yksilötasolla, ei minkään viranomaisen toimesta, teettämänä tai muuten kannustamana. Valtion velvollisuutena on myös säännellä kaupallista toimintaa, jotta yksityisyys on sielläkin turvattu. Nykytekniikalla tietoa kertyy vähän puolihuomaamatta, joten valtion tulee edellyttää kaikilta toimijoilta proaktiivista asennetta yksilöllisten tietojen hävittämiseksi. Parasta tietosuojaa on olla tuottamatta arkaluontoista tietoa lainkaan.

----#: . Keskustelua oikeudesta henkilökohtaiseen tietoon ja sen hyödyntämiseen voi halutessaan laajentaa myös Teeman II puolelle. --Smxb (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 14.09 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment)

• ...

Ilmeisesti on tarkoituksena unohtaa ihmisten perusoikeudet(yksityisyys)

• ...

Suomen liikenneverkosto on ajautunut huonoon tilaan. Liikenteen väylärahoituksia leikataan jatkuvasti ja kunnostushankkeiden priorisointi ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Koko maan kattava liikenneverkko - ja sen myötä kukoistava elinkeinoelämä ja hajautettu energiantuotanto - on kohta historiaa, jos tahti ei muutu lähivuosina.

Talouskasvun ja elinkeinopolitiikan kannalta on tärkeää keskittyä siihen, mikä ylläpitää reaalista kilpailukykyä. Biotalouden kehitys tarvitsee hyvän tiestön. Esimerkiksi tuulivoimantuotannon lisääntyessä, tulee osa teistä kunnostettua hankkeen laskuun. Energiaomavaraisuus hoitaakin osaltaan tiestöämme kuntoon itsestään, kunhan vain poliittiset kannustimet energiaomavaraisuuden toteuttamiseen ovat kohdallaan.

Kuitenkaan lisää leikkauksia liikenteen väylärahoituksiin ei voida enää tehdä. Vähintäänkin nykyinen rahoituspohja täytyy turvata. Lisäksi valtionhallinnon tulee tehdä radikaali linjanveto siitä, että seuraavat kaksi hallituskautta rahoitus ohjataan ainoastaan olemassa olevan verkoston kunnostukseen. Valtateiden, maanteiden, rautateiden ja lentokenttien turvallisuus ja toimintavarmuus pitää ensisijaisesti saada kuntoon. Kaikki uudet suuret investoinnit ja väylähankkeet täytyy syrjäyttää siksi aikaa, kunnes Suomen liikenneverkko on saatu kuntoon.

Lisäksi yksityistielain uudistustarve on ilmeinen. Seuraavan hallituksen täytyy ryhtyä pikaisiin toimiin yksityistielain selkiyttämiseksi.

Lainsäädännön esteiden poistaminen markkinoiden ja uusien toimintamutojen kehittämiseksi on tarpeen. Tieliikennelainsäädännön uudistuksessa uusien liikennemuotojen vaikutukset on syytä ottaa huomioon. Yksityistielain kokonaisuudistus tarpeen.

Liikennekaaren valmistelu toteutetaan joukkoistamalla. Lainsäädännön taloudelliset vaikutukset arvioidaan laaja-alaisesti. Lainsäädännön valmistelussa on erityisen tärkeää se, että säännösten markkinoita edistävien tavoitteiden ja liiketoimintaan vaikuttavien keinojen välinen yhteys ymmärretään.

Liikennepolitiikan osaksi otetaan liikennetarpeen (sekä fyysisen että sähköisen) vähentäminen, koska se on usein kustannustehokkaampaa kuin varautuminen liikennevolyymin kasvuun. (Analogia: energiayhtiön on usein edullisempaa vähentää asiakkaittensa energian tarvetta kuin tehdä suuria kynnysinvestointeja energian tuotantoon ja välittämiseen.)

Väyläinvestointien kannattavuuden laskemiseksi määritellään proseduuri, jota tulee aina käyttää. Valtion sijoitukset väyliin tehdään kannattavuusjärjestyksessä (jotta päästään vihdoin eroon tierumpupolitiikasta ja ministerien harrastamasta yhteisten varojen kaappauksista kotimaakuntaansa).

Täältä löytyy lisää keskustelua aiheesta: D↷

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Palvelun laatu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Palvelun laatu. Selvitetään käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeet eri alueiden erilaisten tarpeiden kartoittamiseksi.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta mukautetaan liikenteen julkisin varoin tarjottavaa palvelutasoa. Luodaan edellytyksiä liikenteen markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittymiselle.	Palvelun laatu. Käyttäjien liikkumis- ja kuljetustarpeiden selvityksen pohjalta priorisoidaan liikenteen julkisin varoin tarjottavaa palvelutasoa. Vahvistetaan erityisesti markkinaehtoisen palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Erityisesti julkisten varojen tukea saavien liikennepalvelujen osalta olisi kiinnitettävä huomiota eri ajankohtina ilmenevään yli- ja alikapasitettiin. Modernien ennustemenetelmien ja älykkään resurssisuunnittelun avulla on mahdollista tehostaa merkittävästi palvelujen kustannustehokkuutta ja parantaa asiakkaiden kokemaa palvelutasoa ja palvelun laatua.

• ∇Vahvistetaan erityisesti markkinaehtoisen palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä. Kehitetään liikennepalvelujen tarjoomaa ja laatua avaamalla kaikki liikennepalvelut (mukaanlukien rautatieliikenne) markkinaehtoiselle palvelutarjoomalle. Lainsäädännöllä varmistetaan palvelujen liiketoimintaedellytykset ja palvelujen laatu. Julkisilla liikkumis- ja kuljetuspalveluilla varmistetaan palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa missä näitä palveluita tarvitaan.

• ∇ Käyttäjien näkemykset, odotettu palvelun laatu ja liikennepalveluiden markkinapotentiaali ovat keskeisiä asioita joita tulisi selvittää jo kokeiluvaiheessa.

• ∇ INFRA ry: Suomen linjan on oltava rohkea. Esimerkiksi tiestön perusylläpidon rahoitus on ollut jo vuosia aivan liian pieni tarpeeseen nähden. Väyläinfraan kohdistuu 2,5 miljardin korjausvaje. Tarvitaan voimakasta priorisointia ja uusia rahoitusmuotoja. Tarvittaessa on uskallettava rahoittaa infraa myös velkarahalla, sillä panostukset lisäävät työllisyyttä ja verokertymää ja maksavat itsensä takaisin ajan saatossa.

Palvelutaso toteutetaan ensisijaisesti markkinoiden kautta ja kaupallisesti tarjottavien palveluihin perustuen. Julkisesti rahoitetussa liikenteessä tavoitellaan kustannustehokkaita palvelupaketteja, joiden toteutuksessa hyödynnetään uusimpia tietoteknisiä ratkaisuja. Elinkeinoelämä nähdään erilaisten palvelukonseptien luojana ja mahdollistajana, joilloin myös siitä muodostetaan kilpailtu markkina.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kasvuvyöhyke

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia.	Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia edelleen. Konseptia monistetaan useille alueille alueiden kehityksen vauhdittamiseksi.	Kasvuvyöhyke. Alueiden kehittäminen perustuu kasvuvyöhykeajatteluun.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ∇Kommentti: Kasvuvyöhykkeitä ei voi keinotekoisesti pystyttää minne tahansa vaan niiden sijainti perustuu alueellisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Valtion kasvuvyöhykkeiden synnyttämistä ja kehittymistä tukevia toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikein kun havaitaan alue, jolla jokin toimiala on verkostoitunut tavalla, joka synnyttää uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia. Toisinsanoen nämä mahdollisuudet täytyy löytää ja niiden tulee syntyä alueilla. Valtion puolelta voidaan tukea verkostoitumismahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeitä synnyttävien rakenteiden kehittäminen tarvitsee todellakin tuekseen ohjaavan konseptin. Mutta se ei voi olla ylhäältä ohjattu vaan sen tulee syntyä alueen mahdollisuuksista ja alueen toimijoiden visioista ollakseen elinvoimainen.

• ∇Kommentti: Tunnistettujen, olemassa olevien kasvuvyöhykkeiden kehittymistä on hyvä tukea mikäli näillä edistetään aidosti elinkeinoelämän mahdollisuuksia eikä alueita näin aseteta eriarvoiseen asemaan. Tässäkin julkisen sektorin rooli pitäisi olla ensisijaisesti mahdollistava, ei ohjaava.

• ∇INFRA ry: Uudistuva tai rohkea tie on oikea. Uutta infraa kuten väyliä ja kuntateknisiä verkostoja on edullisinta rakentaa olemassa olevien rakenteiden lähelle. Kun infran rahoitus on muutenkin alimitoitettua, vähä raha on viisasta kohdistaa täydennysrakentamiseen ja vanhan korjaamiseen. Väylä- ja kuntateknisiä verkostoja tulee koordinoida valtion ja kuntien tiiviissä yhteistyössä. Kasvuvyöhykeajattelussa tulee vaikuttaa liikennevirtoihin jo kaavatasolla. Tämä tarkoittaa mm. sujuvan maa-aineshuollon varmistamista takaamalla riittävät maa-ainesten otto- ja käsittelypaikat läheltä kasvukeskuksia. Näin vaikutetaan liikenteen hiilidioksidipäästöihin ja rakentamisen hintaan.

• BM Design Oy: "Radanvarren" konseptin alueellinen laajentaminen. Nythän puhutaan usein siitä, että asutus pitäisi saada "hyvien joukkoliikenneyhteyksien" lähettyville. Tämä käytännössä tarkoittaa radan vartta, ja se taas on aika kapea alue. Vaikuttaa kaavoitukseen, rakentamiseen, luo helminauhayhteiskuntaa.
  

Kun automaattinen liikenne yleistyy, se murtaa tuon alueellisen rajoitteen. Liityntäliikenne radalle voidaan tehdä yksilöllisesti ja ilman aikatauluja, mikä tekee siitä käyttökelpoista. Eli kun nyt radan varsi on n. 1km, voi se jatkossa olla esim. 5-10km. Mielestäni tämä kehitys on tervetullut, sillä se tasaa rakennusmaan arvoja ja mahdollistaa vapaampaa kaavoitusta.

Vastaavassa kyselyssä tältä keväältä USA:n liikenneministeriö kartoitti uusia teknologisia ratkaisuja. Yhtenä tavoitteena oli, miten liittovaltio voi välttää uusien asioiden esteenä olemisen. Mielestäni tuo oli mainio näkökulma, ja se että se oli erikseen kirjattu heidän tavoitteekseen. Eli - toisin kuin Suomessa usein ajatellaan - asiat kyllä tapahtuvat itsekseenkin. Valtio ja LVM voivat olla tukija ja mahdollistaja, mutta kaiken ei tietenkään tarvitse tulla teidän kauttanne.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikkumistili

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Liikkumistili. Selvitetään ja kokeillaan yhden yhteiskäyttöisen, palveluväylää hyödyntävän liikkumisen maksu- ja lipputilin käyttöönottoa.	Liikkumistili. Palveluväylään pohjautuva liikkumistili otetaan käyttöön.	Liikkumistili. Palveluväylään pohjautuva liikkumistilin otetaan käyttöön kytkien siihen hiilijalanjäljen seuranta ja kannustimet.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• ∇Ajatus yksilöllisten liikkumistietojen keräämisestä yhdelle tilille on suorastaan sairas eikä sovellu demokraattiseen yhteiskuntaan lainkaan. On samantekevää kenellä tietojen kerääminen ja säilyttäminen teetettäisiin. Tällaisten totalitaaristen järjestelmien kaavailut tulee haudata välittömästi. Myös tulevaisuuden Suomessa ihmisten on voitava liikkua vapaasti ilman, että tietoja siitä kerätään mihinkään tietokantaan.
• Täysin samaa mieltä edellisen kanssa. Ei mitään isovelivalvontaa.

• ∇Ehdotus on erinomaisen kannatettava. Ja sen pystyy toteuttamaan teknisesti ilman että yksityisyyden suojaa loukataan. On erittäin tärkeätä että yksittäinen kansalainen voi hyödyntää omia liikkumistietojaan omaksi hyödykseen sekä kanavoidakseen omaa liikennepalveluiden ja -välineiden käyttöä ekologisemmin. Hiilijalanjäljen seuranta ja kannustimet on ehdottoman kannatettava idea. Palveluväylä avaa kansalaisten tiedot markkinaehtoisten sekä julkisten palvelujen tehokkaammin hyödynnettäväksi. Kansalaisen yksityisyyden suojaa pitää samanaikaisesti vahvistaa siten että tietojen käyttö on läpinäkyvää kansalaiselle ja myös helposti ja täysin hänen itsensä hallinnassa. Vahva yksityisyydensuoja henkilökohtaisesti kohdennettujen palvelujen kehittämisessä tulee olemaan Suuri kilpailuetu Suomelle.

• ∇Liikkumistiliä ei pysty mitenkään tekemään ilman että se loukkaa yksityisyyttä. Asian voi jo päätellä Ollilan työryhmän selvityksestä. Kun kaikki ajoneuvojen liikkumiset tallennetaan tietokantaan, niin mikään ei takaa etteikö tuota tietoa väärinkäytetä. Oikeudettomista urikinnoista on paljon esimerkkejä ja viimeistään Snowdenin paljastuksien pitäisi saada kaikkien ymmärtämään että mikään sähköinen tieto ei ole salaista. Pankkitileillemme pääsevät viranomaiset ja sinne voi päästä perheen muut jäsenet. Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei vahvista se, että kansalaisista kerätään perustuslain suojaamaa tietoa keskitetysti viranomaistietokantaan.

• ∇sen pystyy toteuttamaan teknisesti ilman että yksityisyyden suojaa loukataan Yksityisyydensuojaa loukkaavaa saattaa olla jo se, että tieto jostain matkasta luodaan, varsinkin jos tieto voidaan todennäköisesti yhdistää henkilöön. Loukkaavaa on viimeistään, jos tieto tallennetaan johonkin, puhumattakaan tiedon pitkäaikaisesta säilyttämisestä. Silloin on kyse lähinnä siitä, onko loukkaus oikeutettu. Esim. lentoyhtiöllä on varmaankin perusteltu syy pitää kirjaa matkavarauksista mutta ei tietoja varauksista sovi sivullisille luovuttaa. Jos taas autoilija ajaa kauppakeskukseen asioimaan, matkasta ei muodostu mitään tietoa, eikä autoilijaa voi ilman hyväksyttävää, painavaa syytä velvoittaa tietoa muodostamaan, luovuttamaan tai säilyttämään.

Kun toiminta perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen, voi tietoja muodostaa ja käsitellä vapaammin kuin viranomaisen kehoituksesta. Silloinkin tulee huolehtia asianmukaisesta henkilötietojen käsittelystä. Jos liikkumistietojen ja liikennevälineiden käytön seurannalle ym. on todellista kysyntää, niin eihän mikään estä kaupallista toimittajaa toteuttamasta sellaista sovellusta älypuhelimeen vaikka heti. Ei siihen ministeriön strategista ohjausta tarvita, esim. ajopäiväkirjasovelluksia on jo markkinoilla.

En miäkään näe mitään keinoa toteuttaa yksityiskohtaisten paikannustietojen keräystä yksityisyyttä loukkaamatta. Mikäli ykstyiskohtaista tietoa on tallennettu johonkin liikkumistietokantaan, niin mikään ei estä sen väärinkäyttöä. Lait ovat vain tekstiä, jotka ovat muutettavissa. Jo teletietojen tallennus on hyvä esimerkki siitä, että pelkkä tiedon keruu(ilman käyttöä) loukkaa yksityisyttä. Eu tuomioistimen tallentamisen kieltävä päätös perustui suhteellisuusperiaatteeseen. Teletietojen keruuta argumentoitiin terrorismin torjunnalla, satelittipaikannukseen perustuvaa tienkäyttömaksua ei olla perusteltu läheskään niin vahvalla perusteella. Perustelut ovat itseasiassa aika kehnot.

Ollilan työryhmän esitys kansalaistilistä ei täytä Sofia Memorandumin suosituksia yksityisyyden eikä tietoturvan osalta.

Lapin ELY: Liikkumistilin luonti on hyvä asia, jotta samalla lipulla ja lippujärjestelmällä pystyy liikkumaan paikassa kuin paikassa. Ollilan työryhmän esitys on alueita ja kansalaisia eriarvoistava, kun haja-asutusalueilla ja erityisesti Lapin haja-asutusalueilla ei ole olemassa yksityisautoilulle järkevää vaihtoehtoa.

VM/JulkICT kommentti: Kansalliseen palveluväylään (joka on osa Kansallista palveluarkkitehtuuria) voivat eri toimijat luoda omia palvelujaan. Tässä ehdotettu liikkumistili (jonka sisälöstä ja toteutustavasta on kovin niukka kuvaus) voisi olla osa kansalaisten palvelunäkymää (joka sekin on osa Kansalista palveluarkkitehtuuria). Palveluväylä ja palvelunäkymä huolehtivat osaltan tietosuojasta ja -turvasta, mutta kunkin palvelun on omalta osaltaan huolehdittava tietosuojasta ja -turvasta. Tarkemmin mahdolliseen liikkumistiliin voi ottaa kantaa vasta sitten kun sitä koskevat varsinaiset ehdotukset pavelun kuvauksineen ja toteutustapoineen ovat saatavailla.

- Miten palveluväylässä tmv varmistetaan käyttötarkoitussidonnaisuus, ts. yhtä tarkoitusta varten kerättyä tietoa ei voi käyttää muuhun?

- Liikkumistilin periaatteellisista ongelmista pitää keskustella ennen kuin mitään ruvetaan edes määrittelemään. On selvää, että liikkumistilistä ei saa muodostua välinettä, johon tallentuu henkilöön yhdistettäviä tietoja ihmisten liikkumisesta. Esim. käteisellä maksetusta kertalipusta ei muodostu mitään henkilöön yhdistettävää jälkeä. Miten sama liikkumisen anonymiteetti voidaan turvata liikkumistilillä?

- Onko liikkumistilin/palveluväylän/tmv tarkoitus olla vapaaehtoisia vai kaikille pakollisia? Lähtökohdan tulisi olla se, että ellei henkilö ota väylää ym. käyttöön, kukaan muukaan ei saisi väylän kautta mitään tietoja ko. henkilöstä.

Liikkumistilin sisältö ja käyttökohteet ovat vielä hieman hämäriä. Sinänsä on hyvä ajatus, että henkilöllä olisi yksi liikkumisen "rahapussi", josta eri liikkumistapojen (ruuhkamaksu, taksi, jkl-matkalippu, ym)kustannuksia voisi maksaa ja siihen voisi liittää myös sopivia alennusjärjestelmiä. Se voisi antaa henkilölle myös reaaliaikaisen kehikon valita hinnaltaan ja laadultaan sopivin liikkumistapa. Tiliin voisi liittää myös henkilölle kuuluvia yhteiskunnan korvaamia liikkumismahdollisuuksia kustannuskattoineen. Vaatii kyllä vielä selvittelyä ja tavoitteenasettelua, mihin tilillä pyritään.

- Minulla on jo nyt yksi rahapussi, josta makselen käteisellä kaikki pikkumenot. Mitä uutta liikkumistili toisi tähän?

Liikkumistili toteutetaan logistiikka-alan lippu-ja maksujärjestelmien teknisen strandardoinnin kautta. Liikkumistilin kehittämisessä otetaan huomioon ja sisäistetään kaupallisen liiketoiminnan eri jakelu- ja ansaintalogiikat, kuten lentoliikenteessä lentoyhtiöallianssien välisessä kilpailussa. Liikkumistilin ei sallita muodostuvan epäonnistuneeksi valtiolliseksi ICT-hankkeeksi, joka ei ole kaupallsten toimijoiden kannalta houkutteleva tai muutoin omaan liiketoimintaan soveltuva.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Joukkoliikenne

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Joukkoliikenne. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä matkaketjujen toimivuutta kehitetään, siellä missä niillä on potentiaalia. Turvataan perusliikkusmahdollisuudet haja-asutusalueilla.	Joukkoliikenne. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin ja sitä kautta kulkumuotojakaumaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa parantamalla. Haja-asutusalueiden liikennettä kehitetään eri sektoreiden välisenä yhteistyönä, joka huomioi ihmisten moninaiset palvelutarpeet.	Joukkoliikenne. Joukkoliikenteestä sekä kävelystä ja pyöräilystä tehdään ensisijaisia liikkumismuotoja kaupunkiseuduilla. Haja-asutusalueiden palvelut järjestetään palvelukokonaisuuksia, digitaalisia ratkaisuja voimakkaasti hyödyntäen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Siirtymistä henkilöauton käytöstä joukkoliikenteen käyttöön edistää toimivien Park&Ride ratkaisujen lisääminen. On selvää että Suur-Helsingin seudulla Park&Ride kapasiteetti on riittämätön. Liityntäpysäköinti on osa raideliikennejärjestelmää, joten sen toteutusvastuun tulee kuulua raideliikennejärjestelmän omistajalle.

Liikennettä ei pitäisi pilkkoa edes ajatuksissa pieniksi osasiksi (joukkoliikenne vs auto, kaupunki vs maaseutu), koska nimenomaan eri matkatarpeiden yhdistely tuottaa suuria tehokkuushyötyjä. Kaupungeissa tämä on ollut ilmeistä jo pitkään, koska liikennevirrat ovat suuria. Mutta nimenomaan harvassa matkavirrassa on edelleen paljon tehostamista ja mobiiliteknologia antaa siihen mahdollisuuden: jos pikkukylän muutaman ihmisen kauppamatkat ja parin paketin kuljettaminen onnistutaan ajallisesti koordinoimaan, voi joukkoliikennekin kannattaa. Mutta tämä onnistuu vain, jos logistiikka ajatellaan kokonaisuutena ja jos tieto matkatarpeista on koottu yhteen paikkaan matkojen yhdistelemiseksi.

Kuljetusten yhdistäminen, kommentti: Matkahuolto kuljettaa jo nykyisin merkittävissä määrin rahtia linja-autojen tavaratiloissa. Näin ollen esille nostettu yhdistämisajatus on jo toteutunut linja-autoliikenteessä. Taksiliikenteen osalta henkilö- ja pienlähetysten kuljettamisen yhdistämisessä on laajentamismahdollisuuksia, mikä varmastikin lisäisi taksiliikenteen kustannustehokkuutta.

∇Soveliamman liikkumismuodon valitsee parhaiten ihminen itse omista lähtökohdistaan. Valinta ei ole yhteiskunnan tehtävä, vaan yhteiskunnan tulee parhaimman mukaan tukea ihmisten omia valintoja. Liikennejärjestelmän kehittämisellä ei pidä toteuttaa mitään poliittista ideologiaa vaan sen tulee vastata rationaalisesti kysyntään ja liikkumistarpeisiin.

∇Joukkoliikenne on rationaalista vain, kun on joukkoja kuljetettavana. Kun Suomen liikennevirrat ovat yleensä varsin ohuita ja matkat pitkiä, uskon että Suomen oloissa yksityisautoilulla säilyy keskeinen rooli myös kaupungeissa. Jos tätä ei tunnusteta, palvelut siirtyvät autolla helposti saavutettaviin paikkoihin kaupungin laitamille.

• ∇Kommentti: Ehdotus edustaa kaupunkikeskeistä ajattelutapa pitkien kulkuetäisyyksien maassa jossa syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla yksityisauto on usein ainoa mahdollisuus kulkea palvelujen luokse. Tarvitaan aluelliset tarpeet huomioiva strategia.
• Kommentti: On väärin ajatella kaupunkikeskusten ja haja-asutusalueiden tarpeita erillisinä: myös kaupunkien ja haja-asutusalueiden välinen kysyntä on merkittävää. Erityisen suuri merkitys tällä on kotimaan matkailun ja muun vapaa-ajan liikkumisen kannalta. Kaupunkilainenkin haluaa tehdä välillä pitkiä matkoja maalle.
• Kommentti: "aiheuttaja maksaa" -periaate sisältää myös sen, että liikennepalvelun suhde tuotantokustannuksiin on sama taajamissa ja haja-astutusalueilla.

∇Lainsäädännöllä tulee mahdollistaa joukkoistetut kuljetuspalvelut ja mm. kimppakyydit tulee olla täysin verovapaita. Julkisen liikenteen palveluja kaupunkikeskuksissa tulee kehittää vastaamaan kansalaisten liikkumistarpeita. Kevyen liikenteen ja jalankulun väyliä ja palveluja tulee kehittää houkuttelevammaksi.

∇(Kommentti: ongelma on se että kaupunkirakentaminen suosii massiivisia rakenteita ja suuria autoliikenteen liittymärakenteita ja tekee jalankulun varsinkin näillä alueilla ei-houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.)

• Kommentti: Tässä on kaupunkisuunnittelulla keskeinen osa. Ei muualla Euroopassa tuota vaikeuksia toteuttaa helposti autolla saavutettavia keskuksia, jotka ovat kuitenkin samalla mukavia kävely- ja pyöräily-ympäristöjä. Moottoriliikenne ja kevyt liikenne tulee ohjata hiukan eri väylille. Tätäkään ei tarvitse toteuttaa kielloilla: autoilijat pitävät suurista, suorista linjoista (100 metriä) mutta kevyt liikenne pienipiirteisestä (5-10 metriä) ympäristöstä.

∇Lainsäädäntöä kehitetään siten että kaupunki- ja liikekeskuksissa rakentaminen suosii palvelujen saavuttamista kävellen tai kevyen liikenteen keinoin. Lainsäädännössä pyritään etsimään yksityisautoilun, julkisen liikenteen ja yksilöliikenteen (jalankulku, pyöräily, ym.) toisiaan täydentävää tasapainoa huomioiden alueen rakenne ja palvelujen saatavuus.

∇ Joukkoliikenteen kehittämisessä houkuttelevuuden lisääminen on keskeistä sillä ihmisillä tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus valita itse haluamansa kulkumuoto. Tässä erityisesti "sujuva matkaketju" -ajattelun korostaminen on olennaista. Digitalisoitumista pitää tukea sillä sen avulla on mahdollisuus saavuttaa suuria tehokkuushyötyjä palvelutasoa vaarantamatta.

Kulkutavan muutoksiin vaikuttamiseksi tarvitaan systemaattista ja pitkäjänteistä työtä liikkumisen ohjauksen alueella - eli ns. pehmeitä keinoja asenteisiin vaikuttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Näitä ovat tiedon saatavuus (sivustot, sovellukset, reittioppaat, laskurit, esitteet), neuvonta lähellä liikkujia ja portinvartijoita (suoramarkkinointi, yritysvierailut, kouluvierailut), markkinointi erityisesti kohderyhmittäin (kampanjat, kokeilut, kilpailut, uusasiakashankinnat), suunnittelu (organisaatioiden liikkumissuunnitelmat, yritysten sijoittumisapu) ja palvelujen kehittäminen (kiinteistöt, tapahtumat, liityntäpysäköinti, autojen yhteiskäyttö).

Lapin ELY: Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja myös joukkoliikenteen turvaaminen haja-asutusalueilla edellyttää rahallisten resurssien lisäämistä joukkoliikenteeseen.

Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen ylläpitämisellä on valtakunnallisia ympäristö-, liikenne- ja sosiaalipoliittia tavoitteita. Riittävä, tavoitteiden mukaisesti käyttöä edistävä hinta- ja muu palvelutaso ei ole syntynyt ilman julkista tukea. Nyt kaupunkiseudut itse kantavat suurimman vastuun. Jos joukkoliikennettä aiotaan tulevaisuudessakin ylläpitää ja sen käyttöä edistää, tulee valtion selvästi ottaa sen ylläpitämiseen nykyistä suurempi rooli: vähentämällä joukkoliikenteen kustannuksia (mm. veropäätökset) ja/tai lisäämällä osallistumistaan kaupunkiseutujen liikenteen menoihin.

Työmatkojen yhdistämisessä olisi usein yksinkertaisinta, että kauimpana asuva poimii mukaansa työtoverit. Tämä edellyttäisi, että laki sallii matkustajien jakaa kustannukset keskenään.

Maaseudulla tarvitaan ELYjen nykyistä vahvempaa panostusta joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnittelussa ja koordinoinnissa sekä uusien kustuohjattujen ja muiden vast. toimintojen kehittämisessä. ELYjen resurssointi tulee varmistaa.

Kuluttajaliitto: Joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn suosiminen kaupunkiseuduilla on perusteltua. Liikennepoliittisten keinojen ohella on tärkeää vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen niin, että palvelut ovat helposti myös autottomien ihmisten tavoitettavissa.

Taksiliikenne avataan kilpailulle. Joukkoliikenteeseen ja laajemmin henkilökuljetuspalveluihin säädetään 1) kattavat turvallisuusvaatimukset (myös taksien työ- ja lepoajoille), 2) kuluttajansuojalle sekä 3) palvelutarjojien vähimmäisvaatimuksille, kuten hyvämaineisuudelle ja yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattamiselle. Kaikki julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta hankinnoissa voidaan enenevässä määrin käyttään myös eri innovaatioita mahdollistavia hankintamenettelujä. Julkinen sektori hankkii palveluita tarvitsemiinsa logistiikkaratkaisuihin eikä niinkään teknisluonteisia suoritteita. Markkinoiden kehittämisessä otetaan huomioon myös muuta mahdolliset ansaintalogiikat ja palveluiden yhdistelymahdollisuudet, jotka syntyvät kaupallisin perustein.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kuljetusten yhdistäminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Kuljetusten yhdistäminen. Selvitetään ja kokeillaan miten muiden kuljetusten yhteydessä voidaan huolehtia myös postinkuljetuksesta ja lehtijakelusta sekä miten postinkuljetusta ja lehtijakelua voidaan hyödyntää muiden kuljetustarpeiden ratkaisemiseen erityisesti haja-asutusalueilla.	Kuljetusten yhdistäminen. Henkilö-, rahti- ja postikuljetukset ja lehtijakelu toimivat yhtenä logistisena kokonaisuutena käyttäjien tarpeista lähtien.	Kuljetusten yhdistäminen. Tarkastellaan ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämiseen kaupunki- ja pitkämatkaisessa liikenteessä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Matkahuolto kuljettaa jo nykyisin merkittävissä määrin rahtia linja-autojen tavaratiloissa. Näin ollen esille nostettu yhdistämisajatus on jo toteutunut linja-autoliikenteessä. Taksiliikenteen osalta henkilö- ja pienlähetysten kuljettamisen yhdistämisessä on laajentamismahdollisuuksia, mikä varmastikin lisäisi taksiliikenteen kustannustehokkuutta.

Itellan ja FiCom ry:n kommentti: Haja-asutusalueiden jakeluongelmaan voitaisiin löytää ratkaisuja mm. jakelun alihankintaa lisäämällä, jolloin jakelukustannusten nousua voitaisiin hidastaa. Postinjakelu haja-asutusalueilla on kannattamatonta laskevien volyymien ja maantieteen vuoksi. Suomi on harvaan asuttu maa pitkine etäisyyksineen, minkä vuoksi postinjakelun kustannukset ovat harvaan asutuilla alueilla keskimäärin yli kaksi kertaa kalliimmat ja paikoitellen jopa kymmenkertaiset kuin tiheään asutuilla alueilla.

Yhteiskunnallisten palvelujen näkökulmasta maaseudulla tehdään paljon päällekkäisiä kuljetuksia. Jakelukustannusten nousua voitaisiin hillitä, jos paikallinen yrittäjä voisi toimittaa postilähetysten lisäksi lääkkeitä, ateriapalveluita tai kuljettaa koululaisia. Potentiaalia tehostamiseen olisi, sillä nykyisin Itellan jakelureiteistä alle 2 % hoidetaan ulkopuolisina alihankintoina.

Kuljetusten yhdistelyssä on muutama tärkeä seikka, joiden unohtaminen johtaa kilpailua vääristävään ja kansalaisen etua vaarantavaan tilanteeseen.

• Matkojen yhdistelyssä määrä on valttia eli tehokkuus paranee sitä enemmän mitä suuremman markkinaosuuden yksi toimija saa yhdisteltäväkseen. Siksi on rakennettava järjestelmä, jossa matkatarvetieto on kaikkien toimijoiden käytettävissä eikä monopolisoitumistä pääse tapahtumaan. Tarkempaa kuvausta löytyy sivulta Ytrips Oy.
• Matkojen ja tavarakuljetusten yhdisteleminen on alueellisesti hyvin erilaista ja suurten kaupunkien kuljetusten kermankuorinta on ilmeinen riski. Tämän estämiseksi voidaan kuitenkin tehdä kaikkia toimijoita koskevia määräyksiä, jotka tasoittavat alueellista eriarvoisuutta ja estävät kermankuorintaa samanaikaisesti ilman, että samalla tarvittaisiin yhteiskunnan suoria tukia. Näitä esitellään sivulla Postilaki.

• ∇Puretaan henkilö-, rahti- ja postikuljetusten ja lehtijakelun innovatiivisia ratkaisuja kahlitsevia säännöksiä ja tuetaan uudenlaisten logistiikkaratkaisujen kehittämistä.
• ∇ Harvaanasutussa maassa kuljetusten yhdistäminen on luonnollinen keino saavuttaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Logistiikkakustannukset ovat mittavat ja henkilöliikenteen järjestämiseen kuluu suuri määrä rahaa. Kuljetusten yhdistämistä koskevat esteet on pikimmiten poistettava ja tähän luotava kannustimia.

Lapin ELY: Postin jakelussa voisi miettiä onko tarpeen jakaa ns. kirjepostia joka päivä ma-pe vai olisiko mahdollista siirtyä esim. kaksi tao kolme kertaa viikossa tapahtuvaan kirjepostin jakeluun.

Logistiikkayritysten Liitto ry: Varsinkin tuossa rohkeassa Suomessa ehdotetaan tavara- ja henkilökuljetusten yhdistämistä myös kaupunkiliikenteessä. Jos on kyseessä oikea kaupunki eikä 5000 hengen kylä, niin yhdistäminen ei tuota lisähyötyä, vaan lisää kustannuksia ja huonontaa palvelutasoa kummassakin palvelussa. Suurimmat mahdollisuudet henkilö- ja tavaraliikenteen yhdistämissä posti mukaan lukien on ehdottomasti haja-asutusalueilla. Kun tuolla kasvukeskusten ulkopuolella väentiheys sen kuin harvenee, niin pitäisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja tehokkuuden lisäämiseksi. Yhteistyötä tapahtuu jo esim. tavarakuljetuksissa siten, että esim. isoilla kuljetusketjuilla on sama alihankkija, joka hoitaa paikallisen jakelun. Erialisia kokeilu voi tehdä, mutta niihin liittyvät tarpeet ja kustannukset tulee analysoida laajasti. On suuri riski, että tehdään osaoptimointia. Näin on tapahtunut kansainvälisesti mm. Citylogistiikan puolella osassa hankkeita, joissa on kokeiltu keskustojen yhteisjakelua.

Kuljetusten yhdistelystä siirrytään eri asiakasryhmien logististen ratkaisujen tarjontaa. Tämä toteutetaan kaupallisin perustein, eikä julkinen sektori sinänsä määrittele tapaa tai tekniikka yhdistelyjen toteuttamiksi. Täysin uudenlaisten toteutustapojen ja erilaisten palveluyhdistelmien on oltava mahdolisia, eikä lainsäädännöllä tai hankintamenettelyillä tule muutoinkaan rajoittaa kaupallisten palveiden tarjontaa tai teknisten sovellusten käyttöä palvelujen mahdollistamiseksi.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikennevakuutus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen palvelumarkkinat
	Liikennevakuutus. Lakia uudistetaan, jotta se ei estä henkilöautojen vertais- tai yhteiskäyttöä.	Liikennevakuutus. Uudistetaan lakia siten, että liikennevakuutus voisi määräytyä enemmän ajotavan seurantaan perustuvaan ajotavan ja -käyttäytymisen eroihin sekä ajomääriin.	Liikennevakuutus. Kehitetään lakia käyttäytymiseen ja ajomääriin perustuvan vakuuttamisen mahdollistavaksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ∇ Joopa joo ajomäärillä ja ajokäyttäytymisellä ei juurikaan merkitystä, taas ollaan metsäänpäin menossa, liikennevakuutus henkilökohtaiseksi ja pakolliseksi kaikille, myös pyöräilijät ja jalankulkijat aiheuttavat onnettomuuksia, ajoneuvokohtainen liikennevakuutus pois, koska ei se ajoneuvo aiheuta onnettomuuksia, bonus järjestelmä huolellisuutta kannustavaksi.

Nythän on niin, että jos omistat useamman ajoneuvon maksat vakuutuksia myös niistä ajoneuvoista joilla et aja(ethän voi ajaa esim. kahta autoa yhtäaikaa), sekä maksat myös toisten aiheuttamista vahingoista näissä maksamissasi vakuutuksissa vaikka et olisi ikinä aiheuttanut yhtään onnettomuutta, eli henkilökohtainen liikennevakuutus ja ensimmäisen ajokortin jälkeen pieni korotus vakuutuksen perusmaksuun sekä miinus bonuksia jokaisesta onettomuuden aiheuttamisesta nousevalla korotuksella, näin saadaan myös ne jatkuvasti onnettomuuksia aiheuttavat luovuttamaan ajokorttinsa vapaa ehtoisesti pois. Ajomääristä maksetaan jo muutenkin polttoaineessa ihan riittävästi ja enemmän ajaminen yleisesti parantaa ajotaitoa eikä siitä pitäisi rankaista. Nämä uudistukset valtiovallan taholta yleensä kuitenkin tarkoittavat aina sitä että liikkuminen tulee kalliimmaksi ;(

∇Kommentti: Tätä kannatan lämpimästi: ”Lakia uudistetaan, jotta se ei estä henkilöautojen vertais- tai yhteiskäyttöä.” Mutta en kannata valtion harjoittamaan lisävalvontaan ja seurantaan perustuvaa liikennevakuutusta. Kallista ja byrokratiaa lisäävää ja vaatii yksilön tarkemman seuraamisen ja kontrollin. Vastakkaista trendille että yksityisyydensuojaa pyritään parantamaan. Nyt jo vakuutusehdoissa huomioidaan riittävästi nuo asiat.

∇Kommentti: Mikä nykyisessä laissa tarkkaan ottaen estää autojen yhteiskäyttöä? Eihän mikään estä kaupallista autonvuokraustoimintaakaan. Tärkeää on, että yhden käyttäjäryhmän vahinkoja ei maksateta muilla (kuten mopoautojen osalta on käynyt). Yhteiskäyttöautojen vakuutusmaksujen tulee vastata niiden todellisia riskejä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.

∇Uudistuvassa Suomessa lähtetään totalitaarista liikennejärjestelmää kaavailevat virkamiehet kilometritehtaalle. Jos henkilön arvomaailma on näin pahasti vastoin demokraattisen yhteiskunnan perusteita, ei pitäisi olla mitään sijaa yhteiskunnallisten strategioiden valmistelussa. Liikennepolitiikkaan kaivataan uusia tuulia.

• ∇Ehdotus: Lainsäädännöllä tule mahdollistaa uusien innovatiivisten liikennepalvelujen ja palvelukonseptien alueellinen kokeileminen käytännössä mukaanlukien teknologiat, maksutavat ja viranomaiskäytännöt.
• Kommentti: Lainsäädännöllä tai muulla viranomaistoiminnalla ei tule asettaa tarpeettomia esteitä teknologisille kokeiluille. Tulee kuitenkin edellyttää, että hankkeet suunnitellaan alusta pitäen perusoikeuksia kunnioittaviksi. Esim. hankkeita, joiden peruslähtökohtana on "pakollinen seurantapanta kaikille", ei pidä hyväksyä.

Jyrkkä EI sateliittipaikannukseen perustuvalle tekniikalle, missä kerätään yksityiskohtaista tietoa ihmisten liikkumisesta.

Kuluttajaliitto: Tällä hetkellä linja-aautomatkustajien oikeuksista ei ole muista joukkoliikennemuodoista poiketen kattavaa lainsäädäntöä – EU-asetus linja-automatkustajien oikeuksista sääntelee bussimatkustajien oikeuksia vain osittain, siinä ei ole esimerkiksi säädetty matkustajien oikeudesta vahingonkorvaukseen. Tämän vuoksi asiasta pitää säätää laissa.

Harmaa talous: Lainsäädäntöä kehitetään siten, että eri viranomaisten yhteistyö, tiedonsaanti- ja luovutusoikeudet ja tarkastukset tehostuvat. Luodaan järjestelmätason valvonta sekä julkisten velvoitteiden noudattamiselle että julkisten hankintojen mukaisten sopimusten noudattamiselle. Kiinnijäämisen riskin ja sanktioiden tulee olla riittävän korkeita, jotta harmaan talouden ilmiöt eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia.

Koulutus: Lisätään logistiikka-alan houkuttelevuutta tulevaisuudenkin ammattina ja parannetaan alan osaamista ja koulutustasoa panostamalla alan perus- ja jatkokoulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla.

Elinkeinoelämän kumppanuus: Elinkeinoelämä nähdään logistiikkapalvelujen kehittäjänä ja toteuttajana markkinoilla. Jos logistiikkapalvelujen keskiöön halutaan nostaa asiakas, on tällöin ymmärrettävä kuinka palvelujen tuottajat voivat toimia ja millaisin keinoin palveluita voidaan toteuttaa markkinoiden mahdollistamalla tavalla.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Liikenteen energiareformi

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Liikenteen energiareformi avainsanat

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Uudet käyttövoimat

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen energiareformi	∇ Uudet käyttövoimat. Vähennetään asteittain liikenteen öljyriippuvuutta. Säilytetään biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Selvitetään uusiutuvan metaanin jakeluvelvoitteen mahdolliset hyödyt ja haitat. Toteutetaan meriliikenteen LNG-ohjelmaa.	∇ Uudet käyttövoimat. Vähennetään asteittain liikenteen öljyriippuvuutta. Päivitetään sääntely ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitetaso ottamaan huomioon EU:n uudet, vuotta 2030 koskevat päästötavoitteet. Vaikutetaan EU-tasolla, jotta biopolttoaineiden tuotannon ja jakelun velvoitteet ovat pitkäjänteisiä investointeja tukevia. Jakeluvelvoitelaki laajennetaan kattamaan myös kaasumaiset biopolttoaineet. Sähköstä tehdään aito vaihtoehto kaupunkien joukko- ja jakeluliikenteessä. Edistetään nopean latauksen verkoston markkinaehtoista rakentamista. Toteutetaan meriliikenteen LNG-ohjelmaa etupainotteisesti. Tehdään suomalaisesta vaihtoehtoisesta lentopolttoaineesta Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailuvaltti.	∇ Uudet käyttövoimat. Vähennetään aktiivisesti liikenteen öljyriippuvuutta. Päivitetään sääntely ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitetaso ottamaan huomioon EU:n uudet, vuotta 2030 koskevat päästötavoitteet. Varmistetaan liikenteen biopolttoaineiden sisämarkkinat EU-tasolla myös vuoden 2020 jälkeen. Sähköautojen latauksen järjestäminen asetetaan uusien kiinteistöjen ja keskeisten joukkoliikennekeskusten liityntäpysäköinnin vaatimukseksi. Luodaan edellytyksiä toteuttaa kokonaan päästöttömien ajoneuvojen kaupunkialueita. Jakeluvelvoitelaki laajennetaan kattamaan myös kaasumaiset biopolttoaineet. Varmistetaan, että suomalaista vaihtoehtoista lentopolttoainetta on saatavilla Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi keskeisillä maakuntakentillä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

∇Valtiovalta voisi miettiä keinoja, joilla sähköisen raideliikenteen käyttöä edistettäisiin. Olemassa oleva järjestelmä voidaan ottaa vielä paremmin käyttöön, kun valtio tekee omat tarvittavat panostuksensa esim. rataverkon kehittämiseen. Tavoitteena tulee olla toimiva raideliikenne ainakin siellä, missä infrastruktuuri on jo olemassa. Pelkkä kilpailun avaaminen ei todellakaan automaattisesti paranna tilannetta.

• ∇ Tarkistetaan ensin niiden biopolttoaineiden saatavuus, jos unohdetaan kaikki sademetsiä kaatamalla saadut biopolttoaine lähteet. Sademetsäalueelta saadut biopolttoaineet tekevät yhtä paljon jos ei enemmänkin haittaa kuin öljyperäisetkin. Pitäisi keskittyä siihen että polttoaine saadaan kotimaasta.

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottamista palveleva työryhmäraportti viime keväältä kertoo laajemmin linjauksista joilla tulisi edetä. Kestävyys ja kotimaiset mahdollisuudet ovat keskeisiä näkökulmia:Tulevaisuuden käyttövoimat loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön vetämänä on valmisteltu Biotalousstrategia, joka julkaistaan 8.5.2014: www.biotalous.fi -Maria

Ko. raportissa on melkoisesti asiavirheitä etenkin johdanto-osassa ja täytyy olla samaa mieltä biokaasuyhdistyksen kanssa siitä, että raportti väheksyy pahasti mm. CNG-ratkaisuja tieliikenteen polttoaineena. Sama väheksyntä jatkuu edelleen käsilläolevassa strategialuonnoksessa. Miksi maakaasua ei nähdä varteenotettavana tieliikenteen polttoaineena mutta mm. laivoihin se kelpaa? Maakaasun riittävyys ei ole ainakaan lähitulevaisuuden ongelma.

• Miksi vaihtoehtoina on liikenteen öljyriippuvuuden vähentäminen, liikenteen öljyriippuvuuden vähentäminen ja liikenteen öljyriippuvuuden vähentäminen? Liikenteessä öljytuotteiden helppo käsiteltävyys ja suuri energiatiheys on valtava etu. Monessa kiinteässä käytössä - kuten lämmitys - öljy olisi helpompi korvata kiinteällä polttoaineella tai sähköllä.

Edellä mainittuun työryhmäraporttiin viitaten, öljyriippuvuuden purkaminen on Suomelle sekä edellytys kilpailukyvyn säilymiselle, mutta samalla valtava mahdollisuus. Vaihtoehtoina on siksi, että öljyriippuvuutta vähennetään joko sivusta seuraten tai aktiivisesti mahdollisuudet hyödyntäen. -Maria

Öljyriippuvuutta on helpompi purkaa muualla kuin liikenteessä ja varsinkaan kevyessä tieliikenteessä. CNG olisi luonteva kehityssuunta myös öljyriippuvuuden kannalta: jos uudet autot voisivat käyttää niin polttonesteitä kuin kaasua niin käytettävissä olisi laaja kirjo energialähteitä öljystä ja maakaasusta synteettisiin polttonesteisiin ja biokaasuun ilman että autoihin on tarpeen tehdä muutoksia.

• Sähkö ei suinkaan ole ainoa varteenotettava öljyn korvike. Mm. paineistetulla maakaasulla (CNG) on suurelta osin samat edut kuin öljytuotteilla. Sähköautolla ei mitenkään ole käytännössä mahdollista saavuttaa samaa liikkumisen vapautta kuin perinteisellä autolla, mutta CNG:llä se onnistuu. Sähköautoilun kustannuksia ei saa maksattaa muilla.

Tarkoitus on edetä mahdollisimman pitkälti markkinaehtoisesti ja tekniikkaneutraalisti. Työryhmäraportissa on hyvää taustaa siitä, että vaikka kaupunkien kaikki potentiaali sähköistämisessä hyödynnetään, jäljelle jää vielä paljon energiantarvetta muilla polttoaineilla kestävästi katettavaksi. -Maria

Ei sähköautojen nostaminen jalustalle miltään markkinaehtoiselta toiminnalta näytä! Keskisessä Euroopassa sähköautosuunnitelmat ovat sakanneet pahasti. Eivät sähköautot kiinnosta ostajia ilman valtavia tukiaisia.

Mitä markkinaehtoisuuteen energialähteen osalta tulee, CNG-auton polttoaineeksi käyttäjä voi valita markkinoilla olevista vaihtoehdoista kilpailukykyisimmän omien tarpeidensa mukaan mutta sähköauto on sidottu sähköön.

• "Luodaan edellytyksiä toteuttaa kokonaan päästöttömien ajoneuvojen kaupunkialueita" Miksi? Parasta nykytekniikkaa hyödyntävien perinteisten autojen päästöt eivät enää ole käytännössä ongelma.

Päästötön kaupunki on sekä terveyden kannalta puhdas, että myös ilmaston kannalta kestävä. Siellä myös pyöräily ja kävely ovat aitoja vaihtoehtoja liikkumiselle. Haitalliset päästöt on pääosin saatu kaupunkialueilla kuriin, mutta ongelmia vielä esiintyy mm. pienhiukkasten osalta, joita tulee erityisesti dieselmoottoreista. Hiilidioksidipäästöjä sen sijaan voidaan vähentää tehokkaasti ainoastaan sähköllä (ml.hybridit) ja biopolttoaineilla. Sähkömoottorilla energiankulutus kilometriä kohden on kolmannes polttomoottorin kulutuksesta eli sen kautta myös energiankäyttö pienenee. -Maria

Mitä puhtaampaa moottoritekniikka on, sitä vähemmän pakokaasupäästöillä on merkitystä ilmanlaadulle. Dieseleiden hiukkas- ja NOx-päästötkin saadaan nykyään kuriin. Pelkillä keskusta-alueiden CO2-päästöillä ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä: liikenne ylipäänsä on vain pieni osa kaikista CO2-päästöistä. On erittäin vaikeaa uskoa, että "päästötön kaupunki" toisi mitattavia hyötyjä siinä määrin, että liikenteelle aiheutuva haitta kompensoituisi. On väärin ajatella keskustojen kehitystä vain asukkaiden ehdoilla, yhtälailla tulee ottaa huomioon ihmiset joilla on keskustaan asiointitarvetta. Keskusta muuttuu lähiöksi, jos asiointi siirtyy muualle. Puhe "päästöttömästä kaupungista" vaikuttaakin lähinnä verhotulta yritykseltä vaikeuttaa autoilijan elämää.

• ...

Sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittäminen helpottaa myös lataushybridiautojen yleistymistä, joka luultavasti tapahtuu nopeammin kuin täyssähköauton. Siksi lataushybridiautot pitäisi myös mainita tekstissä.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Liikenteen öljyriippuvuutta on vähennettävä siirtymällä sähköiseen liikenteeseen ja edistämällä sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista sähköautoilun lisäämiseksi. Kiinteistöille tulisi asettaa vaatimuksia sähköautojen latauksen järjestämiseksi riittävässä määrin.

Sähköautojen käyttöönottoa on Norjassa/Oslossa edistetty monin erilaisin tukimuodoin (verohelpotukset, maksuton pysäköinti,maksuton lataus,vapautus tietulleista, bussikaistojen käyttöoikeus). Tukilait päättynevät 2017 ja nyt olisi hyvä saada Norjasta objektiivista tietoa, mitä vaikutuksia sähköautojen käytön lisääntymisestä on saatu ja miten tukijärjestelmät puretaan määrän kasvaessa tavoiteeseen.

Eri käyttövoimien tukeminen julkisin varoin on hankala tie. Tasapuolinen markkinaehtoinen toimintamalli on pitkäjänteisesti hyvä tavoite. Valtio ja kunnat eivät rakenna bensa-asemiakaan, mutta mahdollistavat niiden toiminnan eri tavoin.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikennevälineet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen energiareformi
	Liikennevälineet. Parannetaan liikenteen nykyisen verotuksen vaikuttavuutta informaatio-ohjauksen keinoin.	Liikennevälineet. Varmistetaan uusien teknologioiden yleistyminen liikenteessä muun muassa liikenteen verotusta kehittämällä sen nykyistä rakennetta muuttamatta.	Liikennevälineet. Nopeutetaan uusien teknologioiden yleistymistä liikenteessä taloudellisilla ohjauskeinoilla. Liikenteen verotus uudistetaan rakenteellisesti niin, että ajoneuvojen hankinnan verotuksesta siirrytään niiden käytön verotukseen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Julkishallinnon tulee olla erittäin pidättyväinen uusien teknologioiden laajamittaisessa promootiossa. Tuuli- ja aurinkovoiman ongelmat ovat varoittava esimerkki julkishallinnon toimin luoduista vakavista markkinahäiriöistä, jotka eivät valtavista panostuksista huolimatta ole elinkelpoisia omillaan. Julkishallinnon tulee tukea teknologista kehitystä, mutta antaa markkinavoimien ratkaista innovaatioiden elinkelpoisuuden. Kannettu vesi ei edelleenkään pysy kaivossa.
• ...

Kaikissa skenaarioissa on syytä huolehtia siitä, että autonostajien saatavilla on puolueetonta ja laadukasta informaatiota. Jo nykyään on viitteitä siitä, että autonostajien tietämys eri energia- ja autotyyppi (be, D, hybridi, lataushybridi, flexfuel; sähkö [eri tavoin tuotettuna], maakaasu, biokaasu, luonnonkaasu, jne.) on kirjavaa. Informaatio-ohjaus on yksi hyvistä keinoista.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Ohjauskeinojen tulee kannustaa erityisesti sähköisen liikenteen ja sähköautojen määrän kasvuun.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Markkinat ja innovaatiot

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenteen energiareformi
	Markkinat ja innovaatiot. Puretaan esteitä uusien polttoaineiden ja käyttövoimien jakelun järjestämiseksi tavoitellen jakelun markkinaehtoisuutta. Huolehditaan, että lentoliikenteessä on käytössä vaihtoehto fossiilisille polttoaineille.	Markkinat ja innovaatiot. Puretaan esteitä uusien polttoaineiden ja käyttövoimien markkinaehtoisen jakelun järjestämiseksi. Kannustetaan innovaatioihin, käyttäen tarvittaessa myös kohdennettua tukea. Tilaajan vastuuta kuljetuspalveluiden hankinnoissa lisätään energiatehokkuuden parantamiseksi.	Markkinat ja innovaatiot. Edistetään valtion toimin (muun muassa hankintoja suuntaamalla) uusien polttoaineiden ja käyttövoimien markkinoita ja innovaatioita. Liikenteen energiatehokkuudelle asetetaan toimijakohtaiset suositustasot, joiden toteutumista seurataan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Ei, ei ja ei, valtion ei todellakaan pidä ryhtyä promotoimaan mitään polttoainetta tai käyttövoimaa verovaroja käyttäen. Valtion tulee käyttää kustannustehokkaimpia energialähteitä myös liikenteessä.
• ...

Lain nojalla (Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa [1509/2011]) julkisilla hankintaorganisaatioilla on jo nyt velvollisuus ottaa energiatehokkuus huomioon hankinnoissa (hiilidioksidipäästöjen ja terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen lisäksi [typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt]]. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen kuljetuksissa palvelee pitkällä aikavälillä sekä tilaajan että tuottajan etua, ja valtiovallan luonteva rooli on nostaa tietoisuutta asiasta esimerkiksi neuvonnalla ja muulla viestinnällä.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Valtion tulee edistää koko liikennejärjestelmän sähköistämistä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• ...

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut avainsanat

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Digitaaliset julkiset palvelut

Miten parhaiten motivoidaan ministeriöitä äly yhteistyöhön? Yhteistyö tärkeää, mutta eikö strategioita ole liikaa? Mitä jos ei puhuttaisi strategioista; vaan esim. älykkäistä yhteisistä hankkeista.

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut	Digitaaliset julkiset palvelut. Kehitetään nykyisten hallinnollisten rakenteiden pohjalta kansalaisten arkea ja elinkeinoelämän toimintaa helpottavia digitaalisia palveluita. Palveluiden kehittämistä nopeutetaan keräämällä käyttäjien kokemuksia jo kehittämisvaiheessa.	Digitaaliset julkiset palvelut. Palveluiden käyttöä edistetään rahallista arvoa olevien, vaikkakin pienten kannusteiden avulla (esim. veroehdotuksen sähköisestä palauttamisesta pieni hyvitys veroissa, uusien tunnistusvälineiden käyttöönotto).	Digitaaliset julkiset palvelut. Siirrytään (Tanskan mallin mukaisesti) täysin digitaaliseen hallintoon tekemällä sähköisten palveluiden käyttö pakolliseksi. Esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden eritysryhmien tarpeet huomioidaan kehittämällä yhteispisteiden verkostoa ja organisoimalla tehokas käyttäjätuki vapaaehtoisjärjestöjen avulla (mallia digi-tv-siirtymän toimintatavoista).

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• FiCom ry: Tähän pitäisi sisältyä kunnianhimoinen aikataulu keskeisimpien julkisten asiointipalvelujen digitalisointiaikataulusta ja tiukat tavoitteet palvelujen käytön digitaalisuusasteesta.
• Rohkean Suomen suunnitelmassa tulee ottaa huomioon esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus monivuotisesta kuluttajaohjelmasta ja OECD:n ohjeistus (OECD recommendation on consumer policy decision making). Erityisesti on huomioitava sen varmistaminen, että digitalisoituminen todella lisää kuluttajien hyvinvointia. Kuten tekstissä todetaan, digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien tarpeita ajatellen yhteispisteverkot ja vapaaehtoisvoimiin perustuva käyttäjätuki eivät välttämättä takaa riittävää tukea. On huomioitava, että tulee aina olemaan joukko ihmisiä, joille sähköisten palveluiden käyttö ei syystä tai toisesta ole käytännössä mahdollista.
• ...Täysin digitaalisen hallinnon käyttöönottaminen edellyttää nykyistä tehokkaamman dataliikenteen tarjoamista palvelujen käyttäjille. Nykyinen malli, jossa tietoliikenneyhteyksiä parannetaan kaupallisten toimijoiden voimin ei ole riittävän nopea tämänkaltaisten palvelujen tarjoamiseksi eli valtiovallan investoinnit infran kehittämiseen ovat välttämättömiä.
• Ylläolevaan liittyen palvelujen pitää olla mobiili/tablet-yhteensopivia, eli kevyitä, jolloin hitaammillakin nettiyhteyksillä niitä voi käyttää.
• Tuo Rohkea Suomi olisi paras, mutta tuo tukea tarvitsevien tuki on ehdoton pakko mistä ei saa valtio/kunnat päästä missään tapauksessa eroon.
• Digitaalisten palveluiden kehittäminen ydinedellytyksenä on, että digitalisoinnilla ei saa olla yksityisyydensojaa loukkaavaa vaikutusta.
• Kansallisen Palveluväylän toteutuksen aikataulua nopeutetaan. Kehitetään tietoarkkitehtuuri sekä -malli ja ja yksityisyyttä suojaavat rajapinnat, joiden avulla yksityiset yritykset voivat kehittää tietoa hyödyntäviä palveluja kansalaisille. Painopiste pavelujen kehittämisessä siirretään siihen että yhteiskunnan eri tahot (yksityishenkilöt, yritykset, järjestö ja muut organisaatiot) voivat hyödyntää julkisten palvelujen tietovarastoja kansalaisen omaksi hyödyksi.
• Palveluväylä on hyvä idea, mutta sitä ei kannata hätiköidä - peruspohja kuntoon, testatuksi ja toimivaksi. Mieluusti kehittämällä sitä pikkuhiljaa eteenpäin, oppien uusien tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien tarpeista. Jatkuvaa pientä kehitystä , big bang, tai ns. Suureen Go-Live päivään keskittyminen ei yleensä lopu hyvin. Lisää konkretiaa, mitä, kuka, miten. Eikö esim. Suomi100-projektiin mennessä kannattaisi olla jo suunnitelma olemassa, johon haluavat toimijat voisivat ottaa haasteita työstääkseen niitä tai luoda uusia. Suomen "backlog".
• VM/JulkICT: Valmisteilla oleva Kansallinen palveluarkkitehtuuri luo pohjaa digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiselle. Se luo yhteentoimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri ei itsessään kehitä julkisia palveluja (joskin siihen kaavaillaan palvelunäkymää), mutta se madaltaa kynnystä palvelujen kehittämiseen, mahdollistaa uudenlaisia palveluita sekä vähentää päällekkäistä tekemistä ja kehittämistä. Digitaalisten palvelujen ”käyttöpakkoon” on eri Pohjoismaissa eri lähestymistavat. Tanskassa pakollisempaa, mutta Ruotsissa taas ei ole. Meillä Suomessa on varmastikin keskustelun paikka, että miltä osin digitaaliset palvelut voisivat olla ainoa palvelukanava. Toki on huomattava, että digitaalisia palveluja voidaan tarjota avustettuna yhteisissä julkisen hallinnon palvelupisteissä. VM esittää tarkemmin näkemyksiään digitaalisten julkisten palvelujen kehittämisestä osana laajempaa hallinnon kehittämistä myöhemmin julkaistavassa omassa tulevaisuuskatsauksessaan.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Älykkäät palvelut

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut
	Älykkäät palvelut. Edistetään digitaalisten palveluiden sovelluskehitys- ja käyttökulttuurin syntymistä Suomeen. Jokaisen ministeriön on siirryttävä älystrategioissaan seuraavalle tasolle (älystrategiat 2.0) tavoitellen suurempaa vaikuttavuutta. Ns. suurten haasteiden (terveyspalvelut, ikääntyvä väestö, ympäristön suojelu ja energiatehokkuus) ratkaisemisessa lähtökohtana on tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut.	Älykkäät palvelut. Jokaisella hallinnon sektorilla siirrytään älystrategiatyössä alueelliselle tasolle. Etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemisessa keskushallinto koordinoi alueellista kehittämistä siten, että jo tehdyt ratkaisut otetaan huomioon uusia kehitettäessä tavoitteena saada aikaan yhteensopivia järjestelmiä ja palveluita sekä levittää parhaita käytäntöjä.	Älykkäät palvelut. Älystrategioiden koordinointia ja etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemista ministeriöiden johdolla avustamaan perustetaan muutaman hengen ryhmä, joka kumppanikoodareiden tapaan toimien muuttaa toimintatapoja vähitellen organisaatioiden sisältä käsin.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Tässä on se vaara että suunnittelijoiksi tulee väärät henkilöt: ei tietoa mitä voidaan tehdä ja mitä vaatia. Ministeriöiden edellisiä suunnitelmia ajatellen toiveet taivaissa mutta toteutus jossain muualla. Samoin tuntuu käyvän isojen firmojen suunnitteluissa. Luvataan paljon mutta tulos on käytettävyydeltään ja toiminnallasuudeltaa alaarvoista ja korjaukset kestävät vuosia... Suunnittelijoina pitäisi olla henkilöitä jotka tietävät jotakin ohjelmien teosta ja siitä mikä on mahdollista sekä henkilöitä jotka suunnittelevat käyttöliittymän sellaiseksi että vanhempikin ihminen ymmärtää mitä sivulla vaaditaaan ilman ohjekirjaa.

• Kommentti: Ongelmahan ei ole se että näitä älykkäitä, käyttäjälähtöisiä palveluita ei olisi pystytty Suomessa toteuttamaan jo vuosia. Jostain syystä julkisten palvelujen kehittämishankkeissa toimittajiksi karsiutuvat toimittajat, joiden tuotos on sitten kaukana älykkäästä, käyttäjälähtöisestä palvelusta. Poikkeuksiakin on. Ongelman yksi syy on kilpailuttamiskäytännöt. Järjestelmähankinnoissa suositaan jostain syystä jo aikaisemmin epäonnistuneita, suuria toimittajia, jotka eivät ehkä ole kaikkein innovatiivisimpia ja käyttäjälähtöisen suunnittelun parhaita edustajia. Kyllä tässä täytyy poistaa ensin ne syyt, jotka tuottavat laadullisesti huonoja digitaalisia palveluja. Osaamista ja kykyä Suomessa on. Se vain ei kanavoidu näihin julkisiin järjestelmähankkeisiin. Suomessa on paljon älykkäiden, käyttäjälähtöisten palvelujen suunnittelun ja toteutuksen osaamista. Mutta se on yleensä pienemmissä ohjelmistokehitysyrityksissä.
• Kilpailutussäännöt tekevät kehityksestä tahmeaa, pienenkin hankkeen kilpailutus vie liki yhtä paljon voimavaroja kuin itse asian tekeminen. Lisäksi se hidastaa projektien käynnistämistä, kun uuden toimijan pitää opetella toimintaympäristö ja aiemmin tehty työ. Keveämpää kilpailutusbyrokratiaa, tai enemmän tukea, että sen saa suoritettua nopeammin. Mahdollisuuksia palkata osaava kehittäjiä useammalle julkishallinnon toimijalle, "kumppanikoodarit" tms. mallilla.
• Julkisiin digipalvelukehityshankkeisiin yksi vaatimus palveluväyläyhteensopivuudesta tai rajapinnan noudattamista (aina kun se vain on mahdollista) Esim. JulkICT Lab voisi toimia tämän konsulttina/varmistajana tai kannustajana.
• Ehdotus: Julkisten digipalvelukehityshankkeiden toimittajien valintakriteerejä tulee muuttaa sellaisiksi että se mahdollistaa muutkin kuin vakiotoimittajat ja suuret järjestelmätoimittajat.
• VM/JulkICT: JulkICT Lab projektissa luodaan palvelukehittämisen kokeilut mahdollistava alusta ja osaamiskeskittymä.
• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Ikääntyneille ja muille erityisryhmille tulee taata mahdollisuus turvallisempaan ja mukavampaan elämään esimerkiksi tarjoamalla heille helppo yhteydenpito tietoverkkojen välityksellä heidän tarvitsemiinsa palveluihin.
• Olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen, esim. skype-pohjaiset videopuhelut, hangoutit, erityisryhmille helpotettuja käyttöryhmiä, jolloin tekniikan käytön kynnystä alennetaan.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Palvelujen edistäminen ja kokeilut

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut
	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Edistetään mm. avattua tietoa hyödyntäviä palveluita kaikilla toimialoilla rohkaisemalla kokeiluihin, pilotteihin ja toimijoiden yhteishankkeisiin.	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Raivataan lainsäädännöllisiä esteitä kokeiluhankkeiden tieltä. Perustetaan kansallinen palvelu, joka mahdollistaa henkilötietojen anonymisoinnin.	Palvelujen edistäminen ja kokeilut. Suomesta luodaan johtava kokeilusolmukohta (hub) mm. alueellisesti rajattujen kokeilulakien avulla.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

TTVK ry: kohtaan uudistuva Suomi: Yksityisyydensuojan ohella on varmistettava myös mahdollisuudet selvittää ja tutkia Internetissä tehtyjä lainvastaisia tekoja.

• Loistavaa. Rohkea Suomi ehdotus on hyvä. Juuri noin!.

Eikö me olla joku kokeilualusta jo nyt? Kaikkea turhaa ja kallista meille syötetään ja saamme maksaa kalliin laskun verojen muodossa. Osaako kukaan mainita yhtäkään valtiovetoista tietoteknistä hanketta joka olisi ollut menestys?

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Postipalvelujen tarjonta

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut
	Postipalvelujen tarjonta. Postin peruspalvelut (ml. viisipäiväinen jakelu) turvataan kaikkialla maassa nykyisen sääntelyn mukaisesti. Käynnistetään digitaalisten postipalvelujen kokeiluja ja helpotetaan digitaalisten postipalveluiden tarjontaa. Turvataan siirtymävaiheessa määräaikaisen tilaajatuen avulla kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada sanomalehti kotiin kannettuna asuinpaikasta riippumatta. Kommentti LOGY ry: Lähtökohtana viiden jakelupäivän säilyttäminen ei ole perusteltua kun muutoinkin ollaan siirtymässä digitaaliseen tiedonvälitykseen. Erityisesti harvemmin asutuilla seuduilla tulisi selvittää mahdollisuudet ja hyödyt mikäli siirrytään peruskirjejakelussa 5:stä jakelupäivästä 3:een tai jopa kahteen. Kotimaan tavaraliikenteessä kaikki peruskappaletavaraa kuljettavat kuljetusjärjestelmät hyödyntävät vastaavaa järjestelyä.	Postipalvelujen tarjonta. Selvitetään postin käyttäjien tarpeita sen arvioimiseksi, onko harvaan asuttujen alueiden tarve postin yleispalvelulle ja viisipäiväiselle jakelulle laajempi kuin kaupunkiseuduilla. Parannetaan jakelutoiminnan tuottavuutta selvittämällä posti- ja lehtijakeluiden yhdistämismahdollisuudet sekä lisäämällä muuta jakeluyhteistyötä.	Postipalvelujen tarjonta. Sopeutetaan postin yleispalveluvelvoite vastaamaan muuttuvia käyttötarpeita, jotta jokainen saa postin palvelut käyttöönsä joustavasti. Yleispalvelu voidaan toteuttaa tekniikkaneutraalisti fyysisesti tai digitaalisesti. Fyysisen jakelupalvelun muutoksessa otetaan huomioon kuluttajien tarvitsema sopeutumisaika, joka on riippuvainen laitteiden, palvelujen ja yhteyksien kehittymisestä ja leviämisestä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Itellan kommentti: Postiala käy läpi koko viestintäalan tapaan historian rajuinta rakennemuutostaan, jossa perinteisen postin määrän lasku kiihtyy kaiken aikaan sähköisen viestinnän lisääntyessä. Tulevia päätöksiä pitää arvioida sitä todennäköistä kehitystä vasten, että postimäärät voivat jopa puolittua vuoteen 2020 mennessä.

Viestintäviraston näkemys: Postimarkkinat muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi myös yleispalvelun tarpeen ja sisällön ennakkoluuloton uudistaminen on kannatettavaa. Viestintävirasto: palvelujen edistämisessä ja kokeilussa haluamme korostaa LVM:n hallinnonalan roolin vahvistamista ja riittävää resurssointia jo käynnissä olevien verkostojen (esim. FinICT) fasilitoinnissa konkreettisten yhteishankkeiden toteuttamisessa. Kannatamme Rohkea Suomi -skenaariota tässä asiassa.

Postipalvelut pitäisi avata kilpailulle siten, että valtio määrää palvelutason (esimerkiksi toimitusajan, jakeluverkon laajuuden ja sen, että tietynlaisen lähetyksen hinta on sama koko Suomessa), mutta yritykset itse saisivat määrätä hinnat. Yritykset ostaisivat toisiltaan tai paikallisilta toimijoilta ne jakelupalvelut, joita niiden ei ole mielekästä itse tuottaa. Valtio puolestaan järjestäisi syrjäseudun asukkaille sivuston, jossa he voisivat omalta kohdaltaan parantaa jakelun palvelutasoa normaalitasolta maksamalla lisähintaa tai saada korvausta luopumalla normaalitason palvelusta. Tarkemmin asiaa on esitelty sivulla Postilaki.

Koko maan laajuisten postipalvelujen ylläpitämisen kannalta vallitsee ristiriita siinä, jos valtiovalta jäädyttäisi nykyiset sääntelyvelvoitteet perinteiselle postinjakelulle ja samaan aikaan se aktiivisesti rakentaa Suomea ”maailman johtavaksi digimaaksi”. Tämä Viron malli, jota ollaan tuomassa Suomeen lähivuosina, tarkoittaa, että yhteiskunnan palvelut ja toiminnot otetaan laajasti käyttöön sähköisessä muodossa ja kirjallinen asiointi viranomaisten kanssa digitalisoidaan kokonaan. Se toki parantaa kansantalouden tuottavuutta, mutta postipalvelujen näkökulmasta se kiihdyttää jakelumäärien laskua ja lisää siten tehostamistoimia.

Jotta Itella kykenee hoitamaan yleispalveluvelvoitteensa, postivelvoitteiden pitää elää ajassa asiakastarpeiden muuttuessa, viestinnän sähköistyessä ja kilpailun voimakkaasti kiristyessä. Kansalaisten tarvitsemat viestintäpalvelut voidaan toteuttaa monikanavaisesti asiakastarpeita vastaavasti. Kuten ministeriö itse tausta-aineistossa toteaa, sääntelyn on oltava riittävän joustavaa, jotta se ottaa huomioon tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset ja asiakastarpeet. Tämä on tahtotila myös puolueiden julkisessa keskustelussa, minkä vuoksi asia pitäisi näkyä tulevassa lainsäädäntötyössä.

Päätöksenteossa on tärkeää muistaa, että yleispalvelun kustannukset kasvavat, kun 5-päiväisen verkon ylläpidosta maksavat yritysasiakkaat vähenevät digitalisaation myötä. Jos ei mitään tehdä, valtio voi joutua rahoittamaan yleispalvelua jopa 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Siksi Suomi tarvitsee terveempää sääntelyä, joka mahdollistaa terveen talouden ja kilpailukyvyn eri tilanteissa. Kustannustehokkaasti järjestetyt postipalvelut ovat välttämättömiä, jotta yritysten ja kuluttajien jakelukustannukset kyetään pitämään maltillisina jatkossa. Samalla yleispalvelulle tulee voida kohdentaa ne kustannukset, joita lainsäädännön velvoittama infrastruktuurin ylläpito aiheuttaa.

• FiCom ry: Postin jakelussa on meneillään suuri rakennemuutos, joka tulee ottaa huomioon alan sääntelyssä. Kirjeen aikasidonnaisuus on siinä määrin muuttunut, että viisipäiväinen yleispalvelujakelu ei enää vastaa tarkoitustaan. Tasapainoisen kilpailun turvaamiseksi Itellaan kohdistuvat velvoitteet eivät voi merkittävästi poiketa sen kilpailijoihin kohdistuvista velvoitteista.

• FiCom ry: Uudistuvassa Suomessa lähtökohdan tulisi olla yleispalveluvelvoitteen helpottaminen, jotta taloudelliset edellytykset palvelujen tarjoamiseen voidaan taata. Lisäksi uudistuvassa Suomessa tulisi voimakkaasti edistää sähköistä jakelua.

• FiCom ry: Rohkeassa Suomessa peruskirjeiden yleispalvelujakelun tulisi olla kokonaan digitaalista.

Kuluttajaliitto: Postipalvelut ovat edelleen keskeinen viestintäpalvelu ja niiden saatavuus pitäisi turvata kaikille. Läheskään kaikki kuluttajat eivät pysty käyttämään sähköisisä palveluja ja heidän osaltaan ei perinteisiä postipalveluja pysty korvaamaan sähköisillä palveluilla. Tämän vuoksi viisipäiväinen postinjakelu tulee turvata toistaiseksi koko maassa, etrityisesti sanomalehtien jakelun osalta tämä on tärkeää.

• Kirjelähetykset todennäköisesti vähenevät, mutta pakettikäyttö ja ehkä tiettyjen palvelujen tuottaminen kotiovelle asti lisääntyy. Lisäksi sanomalehdistö digitalisoituu, mutta harraste/aikakauslehdet jatkanevat. Ehkä tässä tulee luonnollinen kierto jossa suuremmissa maakunnissa siirrytään vaikka ti/to -päiväiseen pakettijakeluun - toisaalta vastaavasti laskujen maksuaikoja pitää pidentää, jos on odotettavissa, etteivät paperilaskut tule entiseen tapaan perille (vaatii sopimista laajasti). Tärkeää olisi, että syrjäseuduilla erityisesti palvelutaso pysyy nykyisenlaisena, suuremmissa kaupungeissa hitaampi tahti voidaan kompensoida muilla palveluilla. Lisäksi postinkuljetusta voisi tukea niin, että niissä kuljetuksissa makseta niitä mahdollisesti tulevia tiemaksuja.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Postikilpailu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut
	Postikilpailu. Postitoimilupia myönnetään postilain mukaisesti. Tehostetaan postimarkkinoille pääsyä edellyttämällä postiyritysten avaavan kilpailijoilleen pääsyn jakeluverkkoon kohtuullisin ehdoin ja lisäämällä Viestintäviraston valtaa pääsyn turvaamisessa. Postinumeroiden ja osoiterekisterin avoimuutta ja hyödynnettävyyttä edistetään.	Postikilpailu. Tehostetaan postimarkkinoiden toimintaa kehittämällä määräävän markkina-aseman sääntelyä ja tarkentamalla postinumerojärjestelmää ja postin osoiterekistereitä koskevaa sääntelyä. Lisätään osoiterekisteriin laatikoiden paikkatieto ja luovutetaan rekisterin tiedot toimiluvan haltijalle toiminta-alueellaan. Siirretään postitoimilupien käsittely Viestintävirastoon.	Postikilpailu. Siirrytään postitoiminnassa toimiluvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyyn.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Itellan kommentti: Terveeseen talouteen kuuluu terve kilpailu eikä Suomessa postialalla ole enää monopoleja. Postikilpailu on ollut jo pitkään käynnissä, sillä posti- ja logistiikkayritykset hakevat vahvaa jalansijaa Suomen kasvavista pakettijakelun ja verkkokaupan markkinoista. Kotimaisilla postitoimijoilla pitää olla kyky kilpailla tasapuolisesti kansainvälisten toimijoiden kanssa, eikä niitä saa rasittaa tarpeettomalla sääntelyllä.

Valtioneuvosto on puolestaan tehostanut merkittävästi postimarkkinoille pääsyä myöntämällä postitoimiluvan, jossa jakeluvelvoitetta pudotetaan 3-päivästä 1-päivään viikossa. Kilpailijat voivat tarjota palveluita vain yritysasiakkaille, mutta Itellalla säilyy velvoite tarjota palveluita kaikille. Itellan kannalta tilanteen tekee ongelmalliseksi, että yrityspostilla pidetään yllä nykyistä viisipäiväistä yleispalvelua. Yleispalvelun kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan, kun 5-pv verkon ylläpidosta maksavat yritysasiakkaat vähenevät joka tapauksessa digitalisoitumisen myötä.

Onkin hyvin tärkeää, että toimilupaehdot eivät aseta toimijoita kohtuuttomasti erilaiseen asemaan keskenään, kun postimarkkinoita kehitetään. Epätasapuoliset ja yhtiön taloutta heikentävät ehdot vaarantavat Itellan kykyä rahoittaa maaseudun postipalveluita ja kilpailla ulkomaisia valtionposteja vastaan.

• Postikilpailu kerää äkkiä vain kermankuorioita. Eli annetaan/kilpailutetaan postinjakolupia yrityksille jotka toimivat parhaiden tuottavalla alueella, joka tietenkin pois Itellallta. Jos tasa-arvoinen palvelu halutaan kaikille, niin silloin valtion postia "Itellaa" täytyy tukea koska tuottoisin osa on kilpailijalla. Homma näyttää hölmöläisten puuhalta. Laitetaan ennemminkin Ideariihi kehittämään palveluita mitä Itella voi tehdä.

--

• FiCom ry: Postin jakeluverkko poikkeaa huomattavasti esimerkiksi televerkosta. Pääsyn avaaminen verkkoon ja sen hinnoittelu on hyvin haastavaa, kun verkko perustuu merkittävältä osin ihmistyöhön.

• FiCom ry: Uudistuvan Suomen kilpailusääntelyä kehitettäessä tulee ottaa huomioon velvoitteiden tasainen kohdentuminen eri toimijoille. Toimilupien ehtojen tulee olla tasapainoiset, jotta kaikilla toimijoilla on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.

Viestintäviraston näkemys: Viestintävirasto kannattaa luopumista postitoiminnan toimiluvanvaraisuudesta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• Laajakaistaverkkojen saatavuus: Skenaario 1 Edistyvä: Lisätään seutuverkkotukeen uusi vaihe, jossa tuetaan niiden haja-asutusseudun kuituverkkojen, joihin nykyinen seutuverkkorahoitus ei riitä, rakentamista 2 km päähän kodeista. Toivotaan edelleen, että loput alueet ja 2 km loppuvaihe rakentuvat kaupallisesti. Tunnustetaan, että seutuverkkotuellakaan kaikkialle ei saada kunnollista laajakaistaa. Skenaario 2 Uudistuva: Myönnetään osa 700 MHz taajuuskaista kauneuskilpailulla taholle, joka lupaa rakentaa kunnollista laajakaistaa myös haja-asutusseudulle. Näin säästetään seutuverkkotuessa sekä saadaan 2 km yhteydet koteihin ja yrityksiin saakka. Tutkitaan, kannattaako esimerkiksi digitaalinen radio toteuttaa samassa verkossa. Skenaario 3 Rohkea: Langattomalle laajakaistalle siirtyvät lisätaajuudet huutokaupataan. Todennäköisesti kolme matkapuhelinoperaattoria on jo alkanut hinnoitella palveluita käytetyn datamäärän mukaan. Mobiililaitteista videoiden katselu siirtyy pääsääntöisesti kiinteisiin verkkoihin ja niiden jatkeena oleviin wlan tms. verkkoihin. Haja-asutusseudulla, jotka eivät ole saaneet kiinteää laajakaistaa johtuen korkeista rakennuskustannuksista, tyydytään niihin laajakaistanopeuksiin, mitä matkapuhelinoperaattoreiden verkoista kulloinkin sattuu saamaan. Televisiota katsotaan perinteisesti antenni-tv:stä, mutta interaktiivisia tv palveluita sekä internet-tv:n tarjoamia lisäkanavia ei käytetä, koska matkapuhelinverkkojen siirtokapasiteetti on tv-sisältöjen kulutukseen turhan kallista.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Monipuoliset sisällöt

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Monipuoliset sisällöt avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Mediasisältöjen jakelu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt	Mediasisältöjen jakelu. Seuraava televisiotoiminnan teknologiasiirtymä antenniverkossa toteutetaan vaiheittain toimijoiden kanssa sovittavan suunnitelman mukaisesti. Laajakaistaverkkoja kehitetään siten, että niiden välityksellä voidaan jakaa koko maahan monipuolisia sisältöpalveluita.	Mediasisältöjen jakelu. Edistetään televisio- ja radiolähetysten jakelun siirtymistä kokonaan laajakaistajakeluun varmistaen siirtymäaikana riittävä perustarjonta perinteisillä jakeluteillä.	Mediasisältöjen jakelu. Laaditaan suunnitelma, miten tuetaan kaupallisen televisiolähetysten vaiheittaista siirtymistä kokonaan laajakaistajakeluun.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Rohkea linjaus olisi "Päätetään ajankohta, jolloin Suomessa siirrytään kokonaan IP-pohjaiseen jakeluun." -Effi
• Laajakaistajakeluun siirtymistä suunnitellessa tulee jälleen ottaa huomioon eri kuluttajaryhmät. Nykytilanteessa laajakaistajakelua ei voida pitää realistisena ainoaksi kanavaksi kaupallisiin televisiolähetyksiin.
• Huolehditaan siitä, että kaikki kotitaloudet valmistautuvat T2-siirtymään hankkimalla tarkoituksenmukaiset vastaanottolaitteet viimeistään vuoteen 2020 mennessä.
• T1-T2 rinnakkaislähetykset voisi lopettaa vuoteen 2020 mennessä.
• Ei tule onnistumaan nykyisillä verkoilla. Tällä hetkellä Elisa/Sonera vaatii 24M kaistan että lupaavat nettiTV:n näkyvän jollakin laadulla (SD). Teräväpiirto(HD) lähetykset ovat pakattuja eli laatu on laskenut. Eli kaikilla vastaanottjilla pitäisi vähintään 100M valokuitu ennenkuin voidaan puhua niiden siirtämisestä nettiin teräväpiirtona.
• ...
• Televisioverkkojen supistuessa ja siirtyessä langattoman laajakaistan käyttöön huolehditaan siitä että jakelu voidaan pitkällä aikavälillä siirtää laajakaistaverkkoon.
• Avoin laajakaistaverkko on tarjottava mahdollisuus laadukkaiden (HD-tasoisten) ja laajamittaisten (yli miljoona samanaikaista katsojaa) televisiosisältöjen vastaanottamiseen.
• Huolehditaan siitä että kotimaisilla televisiotoimijoilla on riittävästi taajuuksia käytettävissään.
• Televisiotoimijat voivat luopua maanpäällisestä jakelusta vasta silloin kun laajakaistaverkko tarjoaa täysin korvaavan vaihtoehdon.

• FiCom ry: Edistyvän Suomen II kappaleeksi: ”Tuetaan myös laajakaistaverkkojen markkinaehtoista kehittymistä siten, että niiden välityksellä voidaan jakaa koko maahan monipuolisia sisältöpalveluja.”
• FiCom ry: Uudistuvasta Suomesta puuttuu ’kaupallisten tv- ja radiolähetysten’ (vrt. Rohkea Suomi). Lisäksi voitaisiin edellyttää Yleisradiolta aktiivisia toimia sisältöjen aika- ja paikkariippumattoman saatavuuden edistämiseksi omilla toimillaan ja voimavaroillaan. Tv-sisältöjen jakelu massoille (sadoille tuhansille tai miljoonalle samanaikaiselle katselijalle) on kustannustehokkainta ja varminta toteuttaa vielä useiden vuosien ajan antenni- ja kaapelitelevisioverkon kautta. Siksi Uudistuva Suomi-malliin tulisi sisällyttää Hybridi-TV:n edistäminen, eli perinteisen broadcast-jakelun ja internet-jakelun yhdistävä ratkaisu, joka yhdistää eri verkkojen parhaat puolet.
• FiCom ry: Rohkeassa Suomessa laajakaistajakelun suunnitelman tulisi perustua vahvasti markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Suurena ja hyvin resursoituna toimijana Yleisradio voi omilla toimillaan ja voimavaroillaan olla ajamassa kehitystä eteenpäin.

• Viestintäviraston näkemys: Jakelua tulisi tarkastella teknologianeutraalisti eikä edistää vain yhtä teknologiaa. Käyttäjän tulisi voida valita itselleen sopiva tapa vastaanottaa mediasisältöjä. Jakelu tulisi toteuttaa siten, että palvelujen käyttö on edullista ja helppoa. Sisällön tulisi olla käyttäjien saatavissa maantieteellisestä sijainnista ja päätelaitteesta riippumatta.

Sanoma: Edistyvä// Turvataan kotimaisen televisio- ja AV-teollisuuden työllisyys sekä kotimisen kulttuurin asemaa kattamalla television seuraavan teknologiasiirtymän (T1->T2) rinnakkasilähettämisen kustannukset 700 MHz taajuusalueen huutakaupasta saatavilla varoilla.

Sanoma: Uudistuva // Edistetään yleistä tietoyhteiskuntakehitystä ja huippunopeiden laajakaistaliittymien yleistymistä säätämällä ryhmälähetystekniikkojen käyttöön ottaminen kaikissa laajakaistaverkkoissa.

Sanoma: Rohkea // Määrätään merkittävästi kotimaiseen AV-sisältöihin ja AV-sektorin työllisyyteen investoivat televisiokanavat siirtoveloitteen piiriin kaikissa jakeluverkoissa. Digita; Miksi mennä "joko tai" maailmaan? Videoiden massajakelu on internet-jakelun suurin kustannushaaste nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa on jo olemassa infrastruktuuri, joka mahdollistaa tv-sisältöjen jakamisen kaikille suomalaisille samanaikaisesti, kustannustehokkaasti, varmasti ja valtakunnallisesti mukaanlukien vapaa-ajan asunnoissa sekä liikkuvissa vapaa-ajan asunnoissa (veneet, asuntovaunut jne.). Siksi tv-sisältöjen jakelu miljoonalle samanaikaiselle katsojalle kannattaa jatkossakin toteuttaa antenni- ja kaapelitelevision kautta (ns. broadcasting-jakeluna), ja personoidut tv-palvelut internet-verkon kautta. Tärkeää kaikille alan toimijoille säilyttää jatkossa myös antenni-tv:n kilpailukyky, koska se on kustannustehokkain tapa sisältöjen massajakeluun, esimerkiksi loppukäyttäjille se merkitsee vain 2 euron vuotuista kustannusta per tv-kanava. Kuluttaja, joka maksaa Yle-veroa 140 euroa vuodessa, maksaa maanpäällisestä tv-jakelusta noin 5€/vuosi. Langattomien laajakaistaverkkojen tv-jakelu on tehotonta (LTE-verkkojen kapasiteetti ei riitä HD-sisältöjen jakamiseen). On myös todennäköistä, että laajakaistapalveluiden hinnoittelumalli ei tule säilymään nykyisenkaltaisena.

Musiikkituottajat - IFPI Finland ry: kohtaan Rohkea Suomi: Mediasisältöjen jakelua on tarkasteltava laajemmalti kuin pelkästään perinteisen televisiotoiminnan näkökulmasta. Eri sisältöjen jakelun siirtämistä tietoverkkoon on tuettava kannustamalla kuluttajia käyttämään uusia palveluita ja puuttumalla aktiivisesti laittomiin palveluihin.

• Yle: Edistyvä Suomi: Seuraava televisiotoiminnan teknologiasiirtymä antenniverkossa toteutetaan vaiheittain toimijoiden kanssa sovittavan suunnitelman mukaisesti. Laajakaistaverkkoja kehitetään siten, että niiden välityksellä voidaan jakaa koko maahan monipuolisia sisältöpalveluita. Antenniverkon teknologiasiirtymän ensimmäinen välitarkastelu tehdään v. 2018 siten että rinnakkaislähetykset voidaan lopettaa mahdollisimman pian, esimerkiksi vuonna 2020.

• Yle: Rohkea Suomi: Laaditaan suunnitelma, miten tuetaan televisiolähetysten vaiheittaista siirtymistä kokonaan laajakaistajakeluun, suunnitelman osina mm. kohdat (1)-(3):

(1) 700 MHz taajuuksien huutokauppaehdoissa edellytetään (1a) 99,9%:n väestöpeittoa, (1b) ULA-sisäpeittoa vastaavaa sisäpeittoa sekä (1c) multicasting-jakelupalvelun (eMBMS) tarjoamisvelvollisuutta ULA-toimiluvan haltijoille ja Ylen radiokanaville. Näiden toimilupaehtojen seurauksena Suomeen kehittyy Euroopan paras 4G-peitto, mikä tukee haja-asutusalueiden elinkeinoja ml. matkailupalvelujen kehittymistä. Yleisöllä on mahdollisuus valita Yleisradion ja muiden mediayhtiöiden sisällöistä joka hetki itselleen merkitykselliset ajallisen, paikallisen ja alueellisen kiinnostuksensa mukaan. (2) Olettaen että TekOikL 25 i §:ssä säädetty edelleenlähettämiskorvausoikeuden rajoitus poistetaan TekOikL:n muutoksella, Ylen ja siirtovelvollisuuden piirissä olevien kaupallisten tv- ja radiokanavien siirtovelvollisuuden maantieteellinen määrittely irroitetaan TYK 227 §:n muutoksella maanpäällisissä lähetysverkoissa tapahtuvasta jakelusta. Siirtovelvollisuus määritellään erillisellä hallintopäätöksellä kattamaan koko maassa yleispalveludirektiivin 31 artiklan mukaisesti kaikki yleisön kannalta merkittävät tv-kanavien jakelutiet (verkot, palvelut), kuten useissa muissa EU-jäsenvaltioissa on tehty. (3) Av-sisältöjen julkaisemisen hajaantuessa globaalien ja kotimaisten av-julkaisupalvelujen kesken suomalaisten av-sisältöjen helppo löydettävyys turvataan av-julkaisupalveluille asettavalla suomalaisen sisällön helpon löydettävyyden velvollisuudella (Must-be-found). Yleisöä hyödyttävän helpon löydettävyyden lisäksi velvollisuus tukee suomalaista av-sisältötuotantoa ja siihen perustuvaa tilausmaksu- ja mainostuloansaintaa.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Toimilupajärjestelmä

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt
	Toimilupajärjestelmä. Maanpäällisessä lähetysverkossa turvataan toimiluvilla laadukkaat, kotimaiset televisio-ohjelmistot. Radiotoiminnan ohjelmistoluvat myönnetään korostaen paikallis- ja yhteisöradiotoimintaa osana monimuotoista radiotarjontaa.	Toimilupajärjestelmä. Arvioidaan television toimilupajärjestelmän tarvetta ja siirrytään maksutelevisiotoiminnan osalta ilmoitusmenettelyyn.	Toimilupajärjestelmä. Tuetaan kaupallisen television elinvoimaisuutta luopumalla televisiotoiminnan harkinnanvaraisista ohjelmistoluvista.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Sanoma: Edistyvä // Edisteään kaupallisen televisiotoiminan toimintaedellytyksiä purkamalla kustannuksia aiheuttavaa mediaregulaatiota.

Sanoma: Uudistuva // Näkemyksellisellä mediapolitiikalla huolehditaan toimilupamenettelyllä siitä, että kotimisille televisiokanavaille turvataan niiden tarviste lähetyskapasiteetti maanpäällisessä digitaalisessa televisioverkossa.

Sanoma: Rohkea // ROHKEA-skenaarion kehyksessä emme näe oikesuhteista yhteyttä "kaupallisen televisiotoiminan toimintaedellytyksien tukemiseen ja toimilupamenettelyn poistamisen välillä". Sen sijaan; Tuetaan kaupallista televisotoimintaa varmistamalla kaikille alkuperämaasta riippumatta samalla markkinalla sisältöjä tarjoaville toimijoille neutraali regulaatioympäristö sekä purkamalla kaupallista toimintaa rajoittavaa mediaregulaatiota. Lisäksi tuetaan lähettäjäyrityksien kotimaisia AV-investointeja verokannustimin.

DNA:n kommentteja: Ilmoitusmenettely maksu-TV:n osalta lienee tietoyhteiskuntakaaren mukainen linjaus, niin kauan kuin verkkokapasiteettia on riittävästi tarjolla. DNA tukee toimilupamenettelyn uudistamista, kui-tenkin niin, että samaan aikaan ei lisätä muita velvoitteita esim. TV:n jakeluteiden osalta. Kaikista ohjelmistotoimi-luvista tulisi kuitenkin luopua vain tilanteessa jossa sillä voitaisiin ai-dosti edistää myös kau-pallisen tv:n elinvoimaa.

• Digita; Ohjelmistotoimilupajärjestelmän ei tulisi rajoittaa kaupallista liikkuvuutta tai estää liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä/optimointia. Erillisiä ohjelmistotoimilupia ei tarvita. Maanpäällinen verkko on nyt ja tulevaisuudessakin se varmin verkko, millä varmistetaan tiedonkulku myös poikkeusoloissa. Verkkotoimilupakierroksella on tärkeää pitää mielessä myös huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat. Vastaavalla varmuudella toimivien verkkojen rakentaminen muilla tekniikoilla tulisi tolkuttoman kalliiksi. 20 vuoden verkkotoimilupajärjestelmä on kannatettava.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Median sisältötuotanto

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt
	Median sisältötuotanto. Toimilupapolitiikalla ja innovaatioita tukemalla kannustetaan sisältöpalvlujen tuottajia kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluiden tuottamiseen. Määräaikainen median innovaatiotuki suunnataan journalistisesti korkeatasoisten digitaalisten sisältöjen kehittämiseen.	Median sisältötuotanto. Varmistetaan, että televisiotoimijat sitoutuvat laadukkaan suomalaisen sisältötuotannon tarjontaan.	Median sisältötuotanto. Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon edistämiseksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Musiikkituottajat - IFPI Finland ry: kohtaan Rohkea Suomi: Kannatetaan ehdotusta.

Musiikkituottajat - IFPI Finland ry: kohtaan Edistyvä Suomi: Sisältötuotantoa on tarkasteltava laajemmalti kuin pelkästään perinteisten journalististen sisältöjen näkökulmasta; myös musiikki, pelit, elokuvat, jne. on huomioitava.

• TTVK ry: Laillista sisältötuotantoa tulee edistää myös puuttumalla laittomaan tarjontaan.
• ...
• Ohjataan valtion tukea televisiodraaman ja kotimaisten innovatiivisten ohjelmaformaattien kehittämiseen, esimerkiksi Tekes kautta.
• Osoitetaan osa valtion televisio- ja radiorahastosta kotimaisen draaman kehittämiseen.
• FiCom ry: Sisältötuotanto lienee jo nyt varsin hyvin digitalisoitu, kulutuksen digitalisointia voisi sen sijaan olla paikallaan määrätietoisesti edistää.

Sisältötuotannon tulisi olla ”Rohkea Suomi” –vaihtoehdossakin monipuolista ja korkeatasoista. Lisäksi sen tulisi olla kaikkien suomalaisten saatavilla.

Sanoma: Edistyvä // Ohjataan tukea ja perustetaan kannustinohjelma "Top 5" kotimaisille tv-ohjelmille, elokuvilla ja sarjoille, joilla arvoidaan olevan kansainvälisen menestymisen edellytykset. Kannustetaan verokeinoin kansainvälisiä ohjelmatuottajia kuvaamaan tuotantoja Suomessa edellyttäen, että tuotannot on sovitelluin kustannuksin esitettävissä kotimaisilla televisiokanavilla.

Sanoma: Uudistuva // "Varmistetaan, että televisiotoimijat sitoutuvat laadukkaan suomalaisen sisältötuotannon tarjontaan. "tarkoittaa käytännössä velvoitetta myös ei-kaupallisesti perrusteltavien sisältöjen tuottamiseen. Johtaa panostuskyvyn alenemiseen ja sisältöjen yksipuolistumiseen. Esitämme kohdan korvaamista seuraavalla: Radio- ja televisiorahaston varoja käytetään rahoittamaan kaupallisten televisiokanavien sellaisia sisältöjä, joiden voidaan katsoa toteuttavan julkista palvelua, kuten tekstitys- ja tulkkauspalvelujen kustannuksia, sekä jakelupeittovelvoitteen täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Sanoma: Rohkea // Radio- ja televisiorahaston varoja käytetään kotimaisten ohjelmien tuottamiseen ja esitettäviksi kaupallisilla televisiokanavilla. Arvoidaan tarve Yleisradion kanavaportfolion nykyiselle laajuudelle ja mahdollisuudet sen supistamiselle. Otetaan käyttöön laajakaistavero, jonka tuottoja käytetään kotimisten sisältöjen rahoittamiseen. Varmistetaan AV-sektorin kasvui asettamalla sen digitaalisille sisällöille kansalliset BKT-tavoitteet sekä vientitavoitteet. Valmistellaan luovan digitaalisen teollisuuden strategiaohjelma.

• DNA:n kommentteja: Mediatukea ei pidä ottaa huutokauppatuloista, kokonaan toiselta toimi-alalta. Vaatisi merkittäviä julkisia panostuksia.

• Digita; Suomalaisten broadcastereiden kilpailukyvyn tulee muodostua monipuolisista ja laadukkaista kotimaisista sisällöistä, joihin yhdistetään erityyppiset uudet palvelut, näin voidaan varmistaa broadcastereiden kilpailukyky kansainvälisiä pelaajia vastaan. Kotimaiset sisällöt saavat jatkuvasti suuria yleisöjä. Tästä syystä kotimaisen sisältötuotannon kustannuksia tulee keventää esimerkiksi tuotantotuen, jakelutuen ja verohelpotusten muodossa. Suomessa pitäisi myös tukea formaattikehitystä. Suomeen rakennettiin systemaattisella tuella peliteollisuus, samalla tukimallilla voidaan synnyttää Suomeen erinomainen kansainvälisesti kiinnostava formaattiteollisuus. Yleisen edun kanaville tulee kehittää myös houkuttimia – ei pelkästään velvollisuuksia. Houkuttimia voisivat olla esimerkiksi: kotimaisen sisällön tuotannon ja hankinnan tuki (laajoja yleisöjä kiinnostavaa sisältöä), tuotannon verohelpotukset sekä yleisen edun kanavien ohjelmistotoimilupiin liittyvien velvoitteiden vähentäminen. Yleisen edun kanavien tulee olla koko valtakunnassa kaikkien saatavilla sekä vastaanotettavissa ilman erillistä maksua. Tämä mahdollistaa kansalaisten tasa-arvoisen mahdollisuuden nauttia monipuolisista tv-sisällöistä. Kotimaiset sisällöt myös ylläpitävät suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.

SES: Kotimainen audiovisuaalinen sisältö tulisi olla saatavilla niin nykysisältöjen kuin (digitoitavien) edellisten vuosikymmenien sisältöjen osalta. Keskeisinä tekijöinä suomalaisen audiovisuaalisen sisällön digitaaliseksi jakelemiseksi esiinnousevat sellaiset ratkaisut, jotka mahdollistavat helppokäyttöiset, oikein hinnoitellut ja lailliset palvelut kuluttajille että oikeudenmukaisesti ratkaistut tekijänoikeuskysymykset.

Elinvoimaisen ja uudistuvan audiovisuaalisen sisällön luomisen yhtenä takeena on, että broadcast- ja verkkojakelukanavat jakavat riittävällä tavalla tuotantoyhtiöiden riskiä osallistumalla mm. tuotannon ennakkorahoitukseen. Sisällöntuotannon yritysten tutkimus- ja kehitystyön rahoittaminen tulisi Suomessa kuulua vahvemmin suomalaisen innovaatiojärjestelmän keskeisten rahoittajien, Sitran ja Tekesin, tavoitteisiin.

• Yle: Edistyvä Suomi: Toimilupapolitiikalla ja innovaatioita tukemalla kannustetaan sisältöpalvelujen tuottajia kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluiden tuottamiseen. Määräaikainen median innovaatiotuki suunnataan journalistisesti korkeatasoisten digitaalisten sisältöjen kehittämiseen. Digitaalisen median ekosysteemi kehittyy sitten että media-alan yritykset voivat ammentaa omaan toimintaansa osaavia resursseja luovien alojen verkostoista.

• Yle: Uudistuva Suomi: Varmistetaan, että televisiotoimijat sitoutuvat laadukkaan suomalaisen sisältötuotannon tarjontaan. Määräaikainen median innovaatiotuki suunnataan digitaalisten sisältöjen, julkaisutapojen ja kaupallisten hyödyntämismenetelmien kehittämiseen siten että kotimaiset mediayritykset kykenevät kilpailemaan mainostilan ja -kontaktien myynnissä globaalien mainosalustojen (Google ym.) kanssa.

• Yle: Rohkea Suomi: Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon erilaisten ansaintamallien juurruttamiseksi ja laajentamiseksi käytäntöön. Kootaan media-alan yritykset, oppilaitokset ja muut media-alan toimijat kehittämään digitaalisen median tuottamista ja kaupallistamista tavoitteena kansainvälisessä digisisältöjen ja –palvelujen kilpailussa globaalien mainosalustojen (Google ym.) kanssa erinomaisesti menestyvät tuotteet ja palvelut. Valtakunnallisten (ml. Yle) ja alueellisten mediayritysten ympärille muodostuu digimedian tuotanto- ja kehitystoimijoiden verkosto, jossa niin mediayritykset kuin kansalaisyhteiskunnan yleishyödylliset toimijat voivat kilpailla keskenään taloudellisen ja sosiaalisen arvon tuottamisessa. Verkostomaisella sisällöntuotannolla tuotetaan ja pidetään yllä digiajan tasa-arvon kannalta välttämättömät kaupalliset valtakunnallisesti laajakaistaverkoissa tarjottavat tv- ja radiokanavat kustannustehokkaasti.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Julkinen palvelu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt
	Julkinen palvelu. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun toimintaedellytyksistä huolehditaan tarkistamalla rahoitusta vuosittain valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaisella indeksillä edellyttäen nykyistä suurempaa panostusta kotimaiseen sisältötuotantoon.	Julkinen palvelu. Arvioidaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun laajuuden ja rahoituksen tason vaikutuksia sisältöpalvelujen tarjontaan ja kysyntään. Edellytetään julkisen palvelun yhtiöltä toiminnan tehostamista yleisen hallinnon tuottavuuskehityksen mukaisesti.	Julkinen palvelu. Mahdollistetaan julkisen palvelun yhtiölle yleishyödyllisten toimijoiden sponsoroimien ohjelmien lähettämien ja edellytetään vastaavaa toiminnan tehostamista julkisen varoin rahoitettavasta toiminnasta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.¨
• Edistyvä Suomi: Ylen tuottamat (nykyiset ja tulevat aineistot ostetaan digitaalisena oppilaitosten vapaaseen käyttöön, minkä tueksi tehdään tarvittavat muutokset aineiston käytön mahdollistamiseksi tekijänoikeusjärjestelmään. - Effi.
• Rohkea Suomi: Ylelle asetetaan lakisääteinen velvollisuus lisensoida itse tuottamansa aineistot CC-BY -lisenssillä. - Effi
• VKL: Julkisen palvelun tehtävää selkeytetään mediamarkkinoiden muutokset huomioon ottaen. Julkisen palvelun markkinavaikutukset selvitetään ja ryhdytään niiden pohjalta tarvittaviin toimiin. Tehtävän hoitamisen edellyttämää rahoituksen taosa arvioidaan säännöllisesti. Julkinen palvelu rahoitetaan yksinomaan julkisin varoin.
• Julkiselle palvelulle ei tule missään olosuhteessa mahdollistaa kaupallisia tuloja.
• Määritellään julkisen palvelun tehtävä vastaamaan muuttunutta mediamaisemaa ja edellytetään, että Yleisradio tilaa 30% kotimaisesta ohjelmistostaan riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä.
• Poistetaan Yleisradion rahoituksen indeksikorotus.
• FiCom ry: Uudistuvassa Suomessa tulisi edellyttää Yleisradiolta aktiivisia toimia sisältöjen aika- ja paikkariippumattoman saatavuuden edistämiseksi omilla toimillaan ja voimavaroillaan. Yleisradion tulee hyvin resursoituna toimijana itse vastata julkisen palvelun sisältöjen jakelun kustannuksista.

• Viestintäviraston näkemys: Julkisen palvelun sisällöt tulisi määritellä ja samalla päättää (julkisen kilpailutuksen kautta), millä yhtiöillä olisi oikeus lähettää ko. sisältöjä. Näin varmistettaisiin EU:n julkista palvelua koskevan tiedonannon suuntaviivojen mukaisesti julkisen palvelun mahdollisimman tehokas toteuttaminen.

Sanoma: Edistyvä // Yleisradion mandaattia ja tehtävää tarkennetaan kattamaan pääasiassa sellaisia erityisryhmille suunnattujen sisältöjen tarjoaminen, joita kaupallisten toimijoiden toimesta ei tuotaisi tarjolle.

Sanoma: Uudistuva // Yleisradion toiminta rahoitetaan budjettivaroista normaalin budjettimenettelyn mukaisesti. Yleiradion toiminnan haitallisiin markkinavaikutuksiin reagioidaan herkästi. Arvoidaan misää määrin kaupalliset toimijat osaltaan voivat hoitaa julkisen palvelun tehtäviä ja saada siihen rahoitusta budejttivaroista.

Sanoma: Rohkea // Yleisradio luopuu markkinajohtajuudesta kuulija- ja katsojaosuuksilla mitattuna. Toimintaan tarvittavia varoja voidaan vähentää. Verkossa Yleisradio keskittyy ohjelmasisältöjen tiedottamiseen ja luopuu markkinahäiriöitä aiheuttavista uutis- ja sisältöpalveluista.

DNA:n kommentteja: Yleisradiolta on syytä edellyttää aktiivisia toimia sisältöjen aika- ja paikkariippumattoman saatavuuden edistämiseksi omilla toimillaan ja voimavaroillaan.

• Digita;

- Ylen lakisääteisenä tehtävänä on tuoda julkisen palvelun sisältöpalvelut kaikkien saataville yhtäläisin ehdoin. Lähtökohta on, että Yle-veroa vastaan Ylen sisällöt ovat vastaanotettavissa vastikkeetta koko maassa. Tällä hetkellä tämä ei toteudu. Ylen linjausta voidaan pitää ongelmallisena, koska yleisradiolähetysten vastaanottamismahdollisuuden turvaaminen kuuluu viime kädessä julkiselle vallalle. Uudet mediankäyttötavat ovat lähivuosina iso haaste Ylen julkisen palvelun tehtävien täyttämiselle ja kansalaisten tasa-arvolle. - Langattomien laajakaistaverkkojen kautta tv-jakelu on kallista sekä tehotonta. Operaattorit eivät voi jatkossa pyörittää laajakaistaverkkoja kiinteään kuukausipohjaiseen hinnoitteluun perustuen. Mikäli siirrytään käyttöperusteiseen hinnoitteluun, kaikilla kuluttajilla ei ole enää varaa ottaa näitä palveluja. Yle ei voi rakentaa omaa sisältöjakeluaan pelkän laajakaistan varaan vielä vuosiin. Siksi massayleisöjä kiinnostavien tv-ohjelmien jakelu on kustannustehokkainta ja varminta tehdä antenni- ja kaapeliverkkojen kautta ja pienemmän yleisön TV-palvelut laajakaistan kautta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Verotus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt
	Verotus. Hyödynnetään EU:n arvonlisäverosääntelyn mahdollisuudet digitaalisten kirjojen ja lehtien arvonlisäverokannan laskemiseksi painettujen julkaisujen tasolle.	Verotus. Digitaalisessa muodossa jaeltavien lehtien ja kirjojen arvonlisäverokanta lasketaan samalle tasolle painettujen julkaisujen kanssa. Lehdistön arvonlisäverokantaa ei nosteta.	Verotus. Digitaalisten sisältöjen arvonlisäverotuksessa ajetaan EU:ssa linjaa, joka mahdollistaa alennetun verokannan soveltamisen kaikkiin digitaalisessa muodossa tarjottaviin sisältöpalveluihin.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Musiikkituottajat - IFPI Finland ry: kohtaan Rohkea Suomi: Alennettu verokanta on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin sisältölajeihin, mukaan lukien elokuvat ja musiikki.

• VKL: Huolehditaan siitä, että painetut ja digitaaliset julkaisut ovat samassa, mahdollisimman alhaisessa verokannassa.
• Elisan näkemys: Lainsäädännön tulee olla tasapuolinen saman sisältöisille tuotteille. Sähköisen kirjan alv tulee olla sama painetun kirjan kanssa, joten ehdotukset on hyviä.
• Kaikilla sisältötuotteilla pitää olla sama verokanta. Digisisältöjen alv lasketaan alhaisimmalle tasolle.

Sanoma: Edistyvä // Säilyteään lehdet ja kirjat alimmassa mahdollisessa arvonlisäverokannassa ja tuetaan lehtien transformaatioa digitaalisiin palveluihin sekä moniaravoisen lehtitarjonnan säilyttämiseksi myös digi-muodossa.

Sanoma: Uudistuva // Säilytetään lehtien ja kirjoijen arvonlisverkokanta alimmassa mahdollisessa sekä alennetaan digitaalisen julkaisujen verkokanta samaan. Arvoidaan kotitalousvähennyksen ulottamista kotimaisiin kulttuurituotteisiin, kuten sanomalehtiin ja kirjoihin.

Sanoma: Rohkea // Palautetaan neuvotteluiden kautta lehtien ja kirjojen 0 % arvonlisäverkokanta tai kompensoidaan verokanojen erotusta mm. tukemalla lehtien jakelua. Toteutetaan IPR-oikeudet kattava "innovaatioboksi" Hollannin tapaan. Edistetään yleistä tietoyhteiskuntakehitystä ja sisältöpalveluiden painottumista tietoverkkoihin laskemalla digitaalisttn sisältöpalveluiden, mukaan lukiena AV-palveluiden, arvonlisävero alimpaan mahdolliseen kantaan.

Kuluttajaliitto: Arvonlisäverotuksen tulisi olla teknologianeutraalia eikä julkaisualustalla pitäisi olla merkitystä veron määrään. Siksi digitaalisesa muodossa olevien sisältöjen verotuksen tulee olla samalla tasolla kuin muilla alustoilla tarjottavien.

DNA: Rohkea Suomi: Johtaisi yhteiskunnan nopeampaan digitaliositumiseen ja nostaisi yhteyksien kysyntää.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tekijänoikeudet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt
	Tekijänoikeudet. Selvitetään ja arvioidaan tekijänoikeusjärjestelmän muutostarpeita digitaalisessa toimintaympäristössä.	Tekijänoikeudet. Tekijänoikeusjärjestelmää muutetaan siten, että palveluiden tarjoajat voivat joustavasti laajentaa tarjontaansa uusiin jakeluteihin. Otetaan käyttöön sopimuslisenssijärjestelmä.	Tekijänoikeudet. Journalististen sisältöjen digitaalista jakelua edistetään tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä. Entisiä toimintamalleja, erityisesti hyvitysmaksujärjestelmää, uudistetaan siirtämällä mahdolliset korvaukset budjettirahoitteiseksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• Rohkeaan linjaukseen tulee lisätä: "Suomi linjaa ensimmäisenä maana selkeät säännöt sisältöpuolen pilvipalveluille, missä määritellään täsmällisesti käyttäjien yksityisen käytön sallittu sisältö. Tekijänoikeusjärjestelmä päivitetään kokonaisuutena toimimaan maailmassa, jossa kuluttajilla on mahdollisuus tallentaa itselleen kaikki koskaan tehdyt teokset ja jakaa tämä sisältö edelleen ilman, että tähän käytetään kolmansia osapuolia kuten operaattoreita." - Effi

• Yle: (Uudistuva Suomi) Otetaan käyttöön yleinen sopimuslisenssisäännös. Yleinen sopimuslisenssisäännös antaa joustavuutta uusien palvelujen käynnistämiseen. Uusista palveluista sopimiseksi ei tarvitse säätää kyseiseen käyttötilanteeseen rajattua erityistä sopimuslisenssisäännöstä. Oikeuksista on tällöin mahdollista sopia nopeasti, kun sopimiseen tarvittavat rakenteet ovat laissa valmiina.

• Musiikkituottajat - IFPI Finland ry: Yksikään skenaarioista ei huomioi viimeisen 10 vuoden aikana markkinoilla tapahtunutta kehitystä. Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on mahdollistanut lukuisten erilaisten digitaalipalveluiden syntymisen Suomessa ja Euroopassa. Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisellä ei tule pyrkiä tekijänoikeuden heikentämiseen sisältötuotannon vahingoksi ja Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden hyödyntämiseksi.

• TTVK ry: kohtaan Uudistuva Suomi: Tekijänoikeusjärjestelmä on elävä kokonaisuus, jossa haetaan tasapainoa oikeudenhaltijoiden, teosten käyttäjien ja kuluttajien välillä. Tasapaino säilyy parhaiten kannustamalla käyttölupiin perustuvaa sopimustoimintaa ja edistämällä tasapainoisen neuvotteluaseman toteutumista eri osapuolten välillä.
• No tuo Teostomaksujen siiirtäminen veroihin TV-luvan tapaan kuulostaa ihan älyttömältä. Eli kaikki maksaa vaikkei käyttäisikään. Ja tietysti summa olisi inflaatio sidottu.
• VKL: Turvataan kotimaisen luovan alan sisältöyritysten investoinnit ja edistetään oikeuksista sopimista digitaalisessa ympäristössä.
• Tekijänoikeusjärjestelmää muutetaan siten, että oikeuksien lisensointia helpotetaan kehittämällä neuvotteluprosesseja, mahdollistamalla tarvittavien oikeuksien saanti yhdestä paikasta ja huolehtimalla hinnoittelumallien läpinäkyvyydestä.

• FiCom ry: Uudistuvassa Suomessa pitäisi olla "otetaan käyttöön yleinen sopimuslisenssijärjestelmä". Lisäksi jo tässä vaihtoehdossa tulisi olla hyvitysmaksun uudistaminen siten, että laitemaksusta asteittain luovutaan.
• FiCom ry: Rohkeassa Suomessa tulisi ottaa vahvasti markkinoita edistävä ote. Sopimuslisenssijärjestelmää tulisi kehittää niin, että ainakin julkisin varoin tuotettujen ja arkistoitujen sisältöjen tulisi olla helposti kaupallisten toimijoiden hyödynnettävissä. Lisäys Rohkeaan Suomeen: Otetaan käyttöön määräaikainen kokeilulisenssi taikka ohjataan lisensointikäytäntöä muuten siten, että teokset ovat saatavissa kohtuullisin ehdoin kehitysvaiheessa oleviin palveluihin.

Sanoma: Edistyvä // Edistetään tekijänoikeuskien vaihdantaa tekijöiltä kustantajille, sekä parannetaan tekijöitä työllistävien kustantajien asemaa. Säädetään kustantajien ja lähettäjäyrityksien lähioikeussuojasta Saksan aloitteen tapaan. Edisteään luvallisten sisältöjen käyttöä ja kunnioitusta kattavalla tiedottamisella.

Sanoma: Uudistuva // Edistetään kotimaisten sisällöntarjoajien kilpailuedellytyksiä ylläpitämällä ja kehittämällä vahvaa suoraan sopimiseen pohjautuvaa tekijänoikeussuojaa. Puututaan nopeilla ja tehokkailla toimilla luvattomaan sisältöjen jakeluun. Tuetaan uusia luvallisia sisältöpalveluita niiden käynnistysvaiheessa.

Sanoma: Rohkea // Säädetään työsuhdetekijänoikeudesta.

DNA: Uudistuva Suomi: Monikanavaisuus vaikuttaa tuettavalta tavoitteelta, mutta jää epäselväksi, mitä tässä linjauksessa tarkoitetaan kohdassa "otetaan käyttöön sopimuslisenssijärjestelmä". Sopimuslisenssijärjestelmä on jo nykyisellään käytössä ja sitä on OKM:n valmistelemassa tekijänoikeuslakipaketissa tarkoitus laajentaa myös tv-ohjelmien verkkotallennukseen.

DNA: Rohkea Suomi: Yksityisen kopionnin vähennyttyä digitaalisten palveluiden ja mm. streamingpalveluiden seurauksena, hyvtysmaksun tarve kokonaisuutena on arvioitava. Hyvitysmaksu tulee erottaa yleisestä kulttuurin tukemisesta. Digitalisen ajan tarpeisiin soveltuen ja nykytilanteesta rajattuna on erittäin kannatettavaa, että hyvitysmaksu korvattavattaisiin valtion varoista.

Kuluttajaliitto: Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä ehkäisee palvelujen tarjoamista useilla jakeluteillä, samoin vanhaa käyttäjiä kiinnostavaa sisältöä ei pystytä tarjoamaan laillisesti verkossa. Laillisen tarjonnan puute lisää omalta osaltaan laitonta tarjontaa. Tämän vuoksi tekijänoikeuslainsäädäntöä pitää kehittää siten, että sisältöjen tarjontaa pystytään joustavasti siirtämään uusiin jakeluteihin. Hyvitysmaksujärjestelmän osalta tulisi korvaukset siirtää budjettirahoitteisiksi.

SES: Tekijänoikeuslainsäädännön laatu on keskeistä sellaiselle liiketoiminnalle, joka perustuu tekijänoikeuksien arvoon ja niiden edelleen kauppaamiseen. Tekijänoikeuslainsäädäntö myös säätelee yksittäisen kuluttajan oikeuksia. Näistäkin syistä laadukkaan tekijänoikeuslainsäädännön tulee olla selkeää, mahdollisimman ennakoitavaa ja sen tulee antaa riittävä oikeusvarmuus. Tekijänoikeuksia pitää tekijän pystyä helposti sopimusteitse siirtämään ja tekijänoikeuslainsäädännössä on tärkeää säilyttää ns. kollektiivisen sopimisen mahdollisuus sekä turvattava ns. riippumattomien tuotantoyhtiöiden neuvotteluasema tekijänoikeuskysymyksissä.

Lainsäädännön uudistustarpeista huolimatta on tärkeää myös tulevaisuudessa pidättäytyä nk. työsuhdetekijänoikeusolettaman käyttöönotosta. Tekijänoikeuden syntymisen ja teoksen tekijän välisen suhteen saumattomuus auttaa myös kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään tekijänoikeuden kautta syntyvät teoksen edelleenkäyttörajoitteet. Tekijänoikeuslainsäädännön legitiimisyys suuren yleisön silmissä mahdollistaa myös laittoman (digisisällön) lataamisen välttämättömät tekijänoikeusrikkomusten rangaistusseuraamukset.

Hyvitysmaksun siirtyminen budjettirahoitteiseksi on kannatettava suuntaus korvaamaan maksun merkittävää jäämistä jälkeen niin teknologisesta kehityksestä kuin digitaalisen sisällön kopioinnin määrästä. Mikäli hyvitysmaksukertymää ei saada budjettirahoitteiseksi, tulee yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua kerätä mm. tallentavista puhelimista, niiden muistikorteista, usb-muisteista sekä laajakaistayhteyksistä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan EU-sääntely

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Monipuoliset sisällöt
	EU-sääntely. Huolehditaan siitä, että EU-tason lainsäädäntö ja muut käytännöt eivät muodosta pullonkauloja digitaalisen sisältöjen kehittämiselle ja jakelulle.	EU-sääntely. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että audiovisuaaliseen sisältöön kohdistuva sääntely kevenee ja muodostuu jakelutieneutraaliksi.	EU-sääntely. Vaikutetaan aktiivisesti EU-lainsäädännön kehittämiseen, sen varmistamiseksi, että eurooppalaisten toimijoiden ja käyttäjien edut tulevat huomioiduiksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• Uudistuva Suomi: ja nykyinen "tekijänoikeuden suojan korkea taso" -tavoite korvataan "koko yhteiskunnan etua ajavalla tasapainotettullla suoja":lla. - Effi
• Rohkea Suomi: Kielletään kategorisesti sopimukset, jotka rajoittavat kuluttajien oikeutta käyttää sisältöjä rajat ylittävästi EU:n alueella. Luovutaan tekijänoikeuden EU-raukeamiseta. - Effi

• Musiikkituottajat - IFPI Finland ry: kohtaan Rohkea Suomi: Eurooppalainen tekijänoikeusjärjestelmä on kehitettävä niin, että se turvaa sisältötuotannon toimintaedellytykset. Sääntelyllä ei saa rajoittaa oikeudenhaltijoiden ja palveluntarjoajien mahdollisuuksia alueelliseen lisensiointiin, ja oikeuksien täytäntöönpano on kehitettävä niin, että se mahdollistaa tehokkaan puuttumisen laittomiin palveluihin.

• TTVK ry: EU-tason lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulee osaltaan turvata tekijänoikeusjärjestelmän tasapainon säilyminen.
• VKL: Vaikutetaan aktiivisesti EU-lainsäädännön kehittämiseen siten, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyky ja työllistämismahdollisuudet paranevat.

...

• Erittäin tärkeä asia. Kaikilla sisällöilla on oltava samat pelisäännöt.
• Television erityissääntelystä luovutaan myös kansallisella tasolla, esimerkiksi poistamalla televisioon kohdistetut mainonnan rajoitukset.

• FiCom ry: Ehdotus Rohkeaan Suomeen: Eurooppalainen av-sääntely on mahdollisimman kevyttä, jotta alalla on mahdollisuus vastata rakennemuutoksen haasteeseen.

Sanoma: Edistyvä // Säilyteään median toimintaedellytyksiin, sisältöön ja jakeluun kotimassa vaikuttava päätöksenteko kansallisessa päätäntävallassa. Turvataan tietosuojasääntelyllä nykytila mm. evästetietojen käyttämisessä kohdennettuihin sisältöpalveluihn ja mainontaratkaisuihin.

Sanoma: Uudistuva // Säädetään EU-tasolla yhdenmukaisista kustantajien ja lähettäjäyritysten oikeudesta käyttää omia arkistojaan.

Sanoma: Rohkea // Mahdollistetaan voimassa olevan sääntelyn yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkiin samalla markkina-alueella palveluita tarjoaviin.

SES: Digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa luomisessa tulee olla kansallisesti itsekäs silloin kun EU-lainsäädäntö mahdollisesti heikentäisi kulttuurista itsemääräämisoikeutta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• VKL: Mainosrahoitteiden median toimintaedellytykset:

Huolehditaan siitä, että mainonnan ja markkinoinnin kansallinen sääntely tukee digitaalisten sisältömarkkinoiden kasvua ja työllisyyttä. ...

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Oma painotus

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Oma painotus Teema I avainsanat.

Omat painotukset

Tälle sivulle voit kirjoittaa omista tai eturyhmäsi painopisteistä Teemaan I liittyen.

• Ei liikenne ole yleislähtökohdiltaan mikään palvelu. Ihmisten liikkuminen on aina lähtenyt ihmisten omista tarpeista ja liikkuminen on toteutettu mahdollisimman pitkälti omin avuin. Suomessa on pitkä historia omien polkujen kulkemisesta jokamiehenoikeuden turvin tai vesistöjä pitkin veneillen, eikä näissä varmasti ole kyse mistään yhteiskunnan tarjoamasta palvelusta. Nykyään moni on valmis maksamaan itsensä kipeäksi voidakseen toteuttaa liikkumistarpeensa itse omalla autolla, eikä tälle ole useinkaan mitään realistista vaihtoehtoa.

Ensisijaisesti yhteiskunnan tulee toteuttaa ja ylläpitää infraa, jotta ihmiset voivat suorittaa liikkumistarpeensa mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkaasti toimiva liikenne on kaikkien etu. Maksun perimisellä tienkäytöstä, tietulleilla, on toki pitkä historiansa mutta miksi tulleista luovuttiin lähes kokonaan kautta länsimaisen maailman?

FiCom ry:n yleinen kommentti tulevaisuuskatsauksesta

FiCom esittää yleishavaintona katsaukseen havainnon, että katsaus on laadittu voimallisesti sääntelijän näkökulmasta, eikä siinä ole riittävästi huomioitu ministeriön hallinnonalalle kuuluvien varsin merkittävien markkinoiden toimintaa. FiComin näkemyksen mukaan rohkeimman vaihtoehdon ei tulisi olla jo ennestään vahvasti reguloidussa toimintaympäristössä sellainen, että sääntelyä kiristetään entisestään. Sen sijaan katsauksessa tulisi ennakkoluulottomasti arvioida vaihtoehtona raskaan sääntelyn purkamista ja markkinoiden toiminnan vapauttamista lisättynä palvelutarjontaa tukevilla viranomaisten toimilla ja pyrkiä arvioimaan sitä, miten markkinoiden vapauttaminen vaikuttaisi palvelujen tarjontaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä olisi yhteiskunnassa. Keskeinen arvioitava asia on myös se, miten sääntely kannustaa investointeihin ja uusien palveluiden kehittämiseen.

Vauhdittavina toimina katsauksesta puuttuvat lähes tyystin yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen, lupaprosessien sujuvoittaminen sekä sääntelyn vaikutusten nykyistä parempi ennakoitavuus.

Historiallisessa katsannossa talouskasvua, uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa on yleensä saavutettu ennemmin sääntelyä purkamalla ja ihmisten ja yritysten toimintavapautta lisäämällä kuin sääntelyä lisäämällä. Sääntelyn keventäminen parantaisi olennaisesti suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten mahdollisuutta kilpailla globaalien toimijoiden kanssa sekä toisaalta helpottaisi globaalien toimijoiden sijoittautumista Suomeen.

Finnet-yhtiöiden tulevaisuuskatsauskommentit

Lyhyesti Finnet-liitosta ja sen jäsenyhtiöistä

Finnet-liitto ry on 24. alueellisen ICT-yhtiön edunvalvontaorganisaatio (www.finnet.fi). Finnet-liiton jäsenyhtiöt ovat perinteisiä puhelinyhtiöitä, joista on kehittynyt nykyaikaisia tietoliikenne- ja IT-alan palveluyhtiöitä. Yhtiöt ovat vahvasti investoineet kiinteän verkon liiketoimintaan ja erityisesti viime vuosina alueellisiin kuituverkkoihin. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 370 M€ ja henkilöstöä reilut 2000 henkilöä. Vuosittaiset investoinnit ovat noin 70 miljoonaa euroa. Yhtiöt toimivat eri puolilla ja ovat enimmäkseen asiakasomisteisia. Finnet-liiton jäsenyhtiöt toimivat aktiivisessa yhteistyössä mm. alueellisten sähköyhtiöiden ja kuituosuuskuntien kanssa sekä tietysti keskenään. Yhteisesti tuotetaan mm. runkoverkkopalvelut, sisältöpalveluita sekä hankinnat on keskitetty. Viimevuosina on yhteistyötä syvennetty myös palvelujen – kuten puhelin- ja TV-palvelujen – tuotannossa.

Yhteenveto Finnetin ja sen jäsenyhtiöiden näkökulmista tietoliikenteeseen sekä sen avulla syntyviin uusiin mahdollisuuksiin

• Nopea laajakaista pitää ulottaa kaikkiin kotitalouksiin, jotta digitaalisten palvelujen kehittyminen ei olisi kiinni siitä, etteivät ihmiset pysty niitä kunnollisten yhteyksien puutteen takia käyttämään – kaikista paras ratkaisu on kuituyhteys
• Lähitulevaisuudessa kaikkiin laitteisiin tulee Internet-yhteys ja se mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa ja mullistaa sekä teollisten palvelujen, logistiikan että tuotannon markkinoita. Erityisen merkittävästi IoT tulee vaikuttamaan liikenteen, hyvinvointiteknologian ja energialiiketoiminnan kehitykseen. Laitteiden internet tulee vaatimaan runsaasti tietoliikennekapasiteettia erityisesti kodeissa, työpaikoilla ja teollisuuslaitoksissa ja jos olemme pelkän mobiiliverkon varassa, niin jokaisen laitteen varustaminen SIM-kortilla tulee todella kalliiksi. Tämän vuoksi mahdollisimman moni kiinteistö tulisi varustaa riittävän nopealla ja laadukkaalla kiinteällä yhteydellä.
• Julkisen sektorin palvelut pitää siirtää ensisijaisesti verkkoon ja siten julkisen sektorin palvelurakenne tulee tehokkaammaksi ja palvelut pystytään viemään kotiin. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja voimakas palvelujen digitalisointi avaa mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille ja kasvuyrityksille.
• Automaatio lisääntyy jatkossa voimakkaasti digitaalisten prosessien vuoksi. Verkkokauppa ja 3D-tulostus tulevat joidenkin tuotteiden osalta mullistamaan tavaroiden ja varaosien hankkimista. Turvalliset ja varmat verkkoyhteydet ovat tällöin yksi tärkeimmistä tuotannontekijöistä – yhdessä osaavan työvoiman saatavuuden kanssa.

Edellä mainitut osa-alueet tarkemmin

Laajakaista kaikille

Suomen ihmisten, yritysten ja julkisen sektorin tarvitsemaan perusinfraan pitäisi jo nyt kuulua sähkön, vesi+jätevesijärjestelmän (myös oma kaivo on järjestelmä), tien ja kuituyhteyden – siis myös muuallakin kuin taajamissa. On globaalisti olemassa todisteita siitä, että niillä alueilla missä on kiinteä valokuituyhteys, syntyy uutta yritystoimintaa enemmän kuin sellaisilla alueilla missä sitä ei ole. Myös ihmisten poismuuttohalukkuus on pienempi ja kuituyhteyden vaikutus paikallistalouteen on positiivinen eli kuitu tuo enemmän rahaa kuin mitä sen investointi maksaa - tarkasteluajanjakso on oltava riittävän pitkä eli vähintään 5-7, mutta mielellään yli 10 - vuotta. Esimerkkinä voisi ottaa Kansas Citystä, missä Googlen alkoi rakentaa kuitua yrityksiin, julkisen sektorin rakennuksiin sekä koteihin - hanke houkutteli suhteellisen nopeasti alueelle riskisijoittajia ja uusien nopeaa laajakaistaa hyödyntävien palvelujen kehittäjiä sekä paransi Kansas City:n kilpailukykyä alueiden välisessä kisassa. Myös Ruotsissa on tästä positiivisia kokemuksia http://www.acreo.se

Kiinteä yhteys tarvitaan sen vuoksi, että kaikki tulevaisuuden palvelut tulevat olemaan internetissä - ja suuri osa vain ja ainoastaan internetissä - ja sellainen kiinteistö tai asuinalue, missä palveluita ei voi verkosta käyttää, ei sovellu vakituiseksi asunnoksi tai asuinalueeksi. Tähän menee varmaan vielä joitakin vuosia, mutta yleensä näissä asioissa kehitys on nopeampaa kuin uskallamme ennustaa. Mutta mitä pikemmin kaikki vakituiset asunnot varustetaan kiinteällä nopealla yhteydellä, sitä nopeammin kaikki julkiset palvelut, ja muutkin palvelut, voidaan siirtää verkkoon. Erityisesti tällä on merkitystä taajamien ulkopuolisten alueiden kehitykselle, mutta ongelmia on myös pientaloalueella, jonne kuituliittymiä ei ole tahdottu rakentaa, vaikka asiakkaat niitä haluaisivatkin.

Mobiilitekniikkaa tarjoavat toimijat tietysti vastustavat kuitujen vetämistä laajamittaisesti koteihin, koska mobiiliteollisuuden tavoitteena on myydä mahdollisimman monta SIM-korttia jokaiseen taskuun. Jos kotiin ei ole nopeaa kiinteää liittymää rakennettu, niin asiakkaat joutuvat hankkimaan monta SIM-korttia, jotta kaikki laitteet saataisiin kiinni internetiin. Tällöin jokaisesta laitteesta voidaan laskuttaa ja jokaisen laitteen datamäärästä myös voidaan tulevaisuudessa laskuttaa. Kuituverkon palvelut kodin kaikille laitteille voidaan toimittaa kiinteästi tai WLAN – yhteydellä, joka taas on kiinni yhdessä ainoassa liittymässä eli jokaisesta laitteesta ei tarvitse erikseen laskuttaa. Kotona käytettävä älypuhelin tai tablet-tietokone ei tarvitse SIM-korttia data- liikenteeseen, jos se kytketään WLAN – verkkoon.

Mobiilitekniikalla ei voida toteuttaa sellaisia julkisia palveluita, joissa käsitellään molempiin suuntiin liikkuvaa yhtäaikaista videokuvaa ja joka voisi vastata kaikkiin niihin tarpeisiin, joita tulevaisuudessa internet-palveluissa tulee eteen. Mobiilikaista on aina jaettua kaistaa ja sen laatuun vaikuttaa erilaiset esteet kuten energiatehokkaat ikkunat ja maastoesteet. Jos omakotikiinteistöön vedetään kuituyhteys, niin kiinteistön kaikki tietoliikennetarpeet voidaan siis kattaa yhdellä kuituparilla, jonka kapasiteettia voidaan jakaa kiinteästi ja langattomasti esim. WLAN:n avulla. Tällöin nelihenkisellä perheellä liittymän kuukausikustannukset 100 megan yhteydellä jäävät muutamiin euroihin/verkossa oleva laite – eikä liittymällä ole datarajoituksia. Jos 100 megatavua ei riitä, niin kuituverkon nopeutta on helppo nostaa 1 gigaan tai jopa nopeammaksi erittäin edullisesti ja nopeasti – teoreettinen maksiminopeus on kuitenkin yli 10 000 gigaa sekunnissa, kun taas mobiiliverkon lähivuosien maksimi on luokkaa 1 gigabit/sek

Internet of Things, asioiden internet tai teollinen internet

Tällä teemalla on monta nimeä, mutta tarkoittaa sitä, että lähivuosina on ennustettu maailmassa olevan 50 miljardia internetiin kytkettyä laitetta, jotka tarvitsevat kapasiteettia ja joiden avulla voidaan rakentaa uudentyyppisiä palveluita sekä teollisuuteen että ihmisten arkeen. Nuo laitteet ovat perinteisten älypuhelinten ja tietokoneiden lisäksi erilaisia antureita, toimilaitteita, kodin laitteita (valvontakameroita, turvajärjestelmiä, lämpömittareita, palovaroittimia, tv-vastaanottimia yms), autoja ja puettavaa tietotekniikkaa. Lisäksi nuo laitteet tarvitsevat verkkoa, jossa on kapasiteettia, on luotettava ja ei mene tukkoon kuluttajien viihdekäytön tai satunnaisesti alueelle tulleiden mobiilikäyttäjien tarpeista - eli laitteet olisi kytkettävä kiinteään verkkoon aina kun mahdollista ja langattomuus toteutuu WLAN-tekniikalla.

Tämä verkkoon liitettyjen laitteiden kasvu on varmaan kaikille kohtuullisen selvää, että kehitys menee tähän suuntaan, mutta mitä tuo mahdollistaa Suomelle?

Kun laitteet ja ihmiset on kytketty verkkoon, sekä kotona, työpaikalla että kulkuvälineissä, on mahdollista rakentaa uuden tyyppisiä internet-palveluja , jotka tuovat lisäarvoa perinteiseen toimintaan. Tuo lisäarvo voi myös kanavoitua perinteisen toiminnan tai rakenteen purkautumisen kautta uusiksi liiketoimintamalleiksi. Verkkokauppa on hyvä esimerkki tämäntyyppisestä kehityksestä – ruuan verkkokauppa vaatii esimerkiksi täydellisen kylmäketjun raportointineen, joten antureilla ja kylmäketjussa olevilla mittalaitteilla kerätään tietoa, jota voidaan raportoida yhdessä paikkatiedon kanssa kuluttajille osana ostotapahtumaa ja myös jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa. Ympäristön monitorointi – laajasti ymmärrettynä – on toinen kasvava trendi. Ihmisiä kiinnostaa mitä lähistöllä tapahtuu – he haluavat sellaisia palveluja, jotka rikastavat heidän harrastuksiaan tai työtehtäviään – esimerkkejä ja käyttötapauksia on lukemattomia jo nykyisin.

Pilvipalvelut ja datan analysointitekniikka (BigData) mahdollistavat antureilta kerätyn tiedon tehokkaan ja nopean käsittelyn sekä sen, että voidaan tuottaa täysin uudentyyppisiä liiketoimintakonsepteja, joita jaellaan internetin tai applikaatio ekosysteemien kautta.

Julkiset palvelut ja palvelujen digitalisointi

Julkisen sektorin kestävyysvaje johtuu hyvin pitkälti siitä, että perinteisellä tavalla tuotettu julkinen palvelu on nykyiselle väestöpohjalle ja väestörakenteelle liian raskas – tämän kaikki alkavat jo hyväksyä tosiasiana. Rakenteeseen on vuosien saatossa kehittynyt sisäänrakennettuja prosesseja, jotka todennäköisesti palvelevat ensisijaisesti virkakunnan ja julkisenhallinnon tarpeita, mutta ei viime kädessä ole kansalaisille välttämätöntä. Kun palvelu siirretään verkkoon, niin moni perinteinen julkisen sektorin hallintoa varten rakentunut prosessi voidaan tarpeettomana lopettaa.

Useimmiten kun puhutaan sähköisistä palveluista, niin ensimmäiseksi ajatellaan lomakkeiden siirtämistä verkkoon ja ryhdytään käsittelemään manuaalisesti kerättyjen lomakkeiden sijasta digitaalisia lomakkeita. Säästöä syntyy lomakkeiden käsittelystä, mutta tuossa muutoksessahan digitalisointi tarkoittaa vasta asioiden tai tietojen digitalisointia.

Todellinen digitalisointi tarkoittaa samaa kuin siirtyminen pankin tiskiltä verkkopankkiin, jossa ei yritetäkään digitalisoida manuaalisen prosessin lomakkeita vaan mietitään aidosti uudelleen asiakkaan palveluun liittyvä prosessi - muina esimerkkinä tähän voisi ottaa musiikin, kirjan, elokuvan tai lehden ostaminen verkosta, jossa myös itse ostettava tuote on digitalisoitu.

Kaikki julkisen sektorin prosessit pitäisi arvioida rohkeasti sitä vasten, että mitä palveluita yritys tai kansalainen julkiselta sektorilta tarvitsee. Seuraavaksi ratkaistaan syntyneet palvelutarpeet internetin ja uusien digitalisoitujen prosessien avulla. Kun vielä mitoitetaan hallinto vastaamaan itsepalveluprosesseja, niin tästä seuraa varmaan se, että moni ammatti häviää, mutta syntyy uusia ammatteja, joita emme edes vielä tunnista. Tämä tietysti on nykyisille virkamiehille ja päättäjille vaikeaa, koska ihminen on vaan luonteeltaan sellainen, ettei kukaan vapaaehtoisesti lähde omaa oksaansa sahaamaan.

Suomi voisi profiloitua julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallien ja digitaalisten prosessien edelläkävijäksi. Osa kehityksestä voidaan ja pitää tehdä avoimen datan periaatteiden mukaisesti eli siten, että viranomainen avaa palveluun liittyvien tietojen ja prosessien rajapinnat, jolloin yritykset ja palvelujen kehittäjät tuottavat niitä palveluita, jolla kuntalaiset pystyvät raja-pintojen takana olevia palveluita käyttämään. Tästä on hyviä kokemuksia erilaisissa Avoimen datan hankkeissa.

Tässä samassa kohdassa nostan esille myös julkisten hankintojen prosessin ohjaavan vaikutuksen. Kaikissa julkisissa hankinnoissa pitäisi olla arviointi- ja pisteytyskriteerinä myös se, että miten hankittava palvelu tai ratkaisu nopeuttaa digitalisoitumista ja sellaiset ratkaisut pitäisi saada valinnassa enemmän pisteitä. Tämä ohjaisi yrityksiä kehittämään kyvykkyyttä digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja loisi pohjaa uusille innovaatioille.

Jukisen sektorin digitaalisten palvelujen pitää ulottua jokaiseen kotiin, eli kaikilla pitää olla kotonaan kuituyhteys ja sellainen laitteisto, jolla pääsee turvallisesti ja helposti internettiin. Erityisesti sähköinen tunnistus pitää olla idioottivarmaa. Tästä hyötyvät myös yksityiset sähköisten palvelujen tarjoajat.

Ertyisesti nostaisin esiin lukio- ja myös perusopetuksen muuttumisen. Kun vuodesta 2017 alkaen ylioppilastutkinto suoritetaan sähköisesti, niin jo paljon ennen varsinaista koetta pitää jokaisella lukiolaisella olla kotonaan/asunnossaan sen tasoinen nettiyhteys, jolla voidaan videokuvaa välittää katkeamatta molempiin suuntiin. Tämä tulee olemaan lukio-opiskelijalle paljon tärkeämpi kriteeri opiskelupaikkakunnan valintaan kun monet muut tekijät. Ne paikkakunnat, joissa on kuituyhteyksiä lukiolaisten kotona antavat ronskin etunojan tuleviin kirjoituksiin - puhumattakaan jatko- ja perusopetuksesta.

Kaikki edellä oleva julkisen sektorin kehitys voidaan toteuttaa sillä rahalla, joka tällä hetkellä kuluu perinteisten palveluprosessien ja rakenteiden ylläpitoon ja rahaa jää vielä ylikin. Samalla synnytetään pohjaa uudentyyppiselle yritystoiminnalle, joka synnyttää globaaleja menestystarinoita.

Ruotsissa on tänä keväänä julkaistu tutkimus (www.ssnf.se), jossa selvitettiin kolmen eri kokoisen kunnan esimerkin pohjalta se, että mitä yhteiskunta säästäisi, jos terveydenhuollon palvelut siirrettäisiin verkkoon. Tutkimuksessa oli mukana myös arvio tarvittavasta verkkoinvestoinnista, joka on välttämätön, jotta palvelu ulottuisi jokaiseen kotiin. Lopputulemana oli laskettu, että yhteiskunnan säästö on vähän yli 50 Mrd kruunua vuoteen 2020 – mennessä ja kyse on vasta SoTe-sektorista ja kuituverkon investointi oli mukana laskelmissa uuden toimintamallin kustannuksissa. Suomessa on tehty vastaavia laskelmia, joissa on saatu samansuuntaisia tuloksia.

Robotiikka, automaatio ja 3D tulostus

Automaatio on jo dominoinut teollisen tuotannon kehitystä viimeiset 30-vuotta – eli perinteistä teollisuutta on automatisoitu ja tuotannon henkilötyöriippuvuutta vähennetty.

Prosessien digitalisointi lisää automaation mahdollisuuksia myös muussa kuin tuotannossa – automaatiota voidaan tuoda palveluun – verkkokauppa ja asiakaspalvelu ovat tästä hyviä esimerkkejä, mutta erityisesti automaation ulottaminen vaikka hoivapalveluihin on tulossa mahdolliseksi robotiikan avulla. Jo nyt on maailmalla olemassa hyvinkin monimutkaisia ja kohtalaisen edullisia robotteja joilla voidaan perinteisen manuaalisen työn määrää vähentää lähes kaikilla elämän avulla. Robotit tulvat myös yhä pienemmiksi ja älykkäimmiksi ja yhdistettynä robotiikka hajautettuun 3D valmistukseen, voidaan innovoida täysin uuden tyyppisiä teollisen tuotannon muotoja, jotka ovat mahdollistavat suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittymisen.

Eli seuraava suurempi teollinen murros tapahtuu silloin, kun automaatio ja hajautetun tuotannon kustannukset tulevat alemmiksi kuin Kaukoidässä tai kolmannen sektorin halpatuotantomaissa tapahtuva käsityö. Tästä on jo olemassa merkkejä ja Suomi sijaitsee idän ja lännen välissä, joten kunhan tietoliikenneyhteydet on kunnossa, niin mikään ei estä sitä etteikö täälläkin voisi syntyä täysi uutta teollisuutta, joka perustuu automaatioon, digitaalisiin prosesseihin ja robotiikkaan.

Tuotantotekniikan uusin trendi on 3D – tulostus. Tämä pitäisi ottaa mahdollisuutena. Monesti 3D – tulostusta ajatellaan niin päin, että kuka tahansa voi hankkia 3D printterin ja ryhtyä tulostamaan tuotteen osia tai kokonaisia tuotteita kotonaan. Paljon suurempi liiketoiminta syntyy siihen, kun tulevaisuuden tuotteita ja niihin liittyviä palveluja ryhdytään ajattelemaan hajautetun 3D tulostuksen kautta. Eli tästä syntyy suunnittelu osaamista, prosessiosaamista ja etenkin liiketoimintaosaamista, jossa 3D tulostus ja internet on ytimessä. Kun tuote jo alusta pitäen suunnitellaan tulostettavaksi edullisilla tulostimilla ja samalla ratkaistaan sen koko elinkaaren ongelmat – tulostusaineen ja lopputuotteen kierrätykseen saakka, niin pystytään missä tahansa maailman kolkassa olemaan edellä kävijä tässä murroksessa – kukaan ei vielä ole tässä meitä suomalaisia yhtään pidemmällä.

Applikaatiotalous

Pilvipalvelut, kannettavat applikaatioekosysteemeihin perustuvat päätelaitteet (iOs, Android ja Windows), paikkatieto sekä taustajärjestelmien integroinnin kautta avautuva tiedon jatkojalostaminen (BigData), on muuttamassa erittäin voimakkaasti ohjelmistoteollisuuden lainalaisuuksia. Perinteiset lisenssipohjaiset sovellukset ja ansaintamallit tulevat muuttumaan ja uudet ansainnat perustuvat ns. Applikaatioihin, joita hankitaan sovelluskaupoista. Kaikki uudet päätelaitteet - ja myös HTML5 internet standardi - tulevat jossain muodossa tukemaan näitä sovelluksia – myös TV:t ovat osa tätä ekosysteemi ajattelua. Applikaatioiden kehittäminen on ohjelmointia ja taustajärjestelmien rajapintojen rakentaminen applikaatioille sopivaksi on myös ohjelmisto-osaamista.

Suomen kannattaa panostaa ohjelmisto-osaamiseen, ja Suomen eri maantieteellisillä alueilla on mahdollista synnyttää kunkin alueen elinkeinoelämän vahvuuksiin perustuvaa applikaatio-osaamista, joka tuo globaalia kilpailuetua myös perinteisille yrityksille. Monilla suomalaisissa korkeakoulupaikkakunnilla keskitytään pelikehittämiseen, mutta on paljon muita applikaatio-alueita, joilla on myös globaalisti kysyntää.

Perinteisen teollisuuden sekä palveluliiketoiminta- että näiden applikaatiotalouden osaajien pitäisi kohdata ja ryhtyä yhdessä ratkomaan erilaisia palveluihin liittyviä tarpeita ja tuoda uusia tapoja lähestyä sovellusten kautta prosesseja. Tämä mahdollistaisi sekä julkisen sektorin uusien palveluiden ja palvelukonseptien syntymistä, mutta erityisesti tukisi suomalaista kansainvälisen teollisuuden kilpailukyvyn ja differoitumisen kehittymistä.

Mitä teemoja näistä nousee julkishallinnon ohjaukseen ja päätöksiin?

Tässäpä joitain nostoja ICT:n mahdollistamista lähivuosien teemoista- on myös paljon muita tärkeitä teemoja, joita en tuossa edellä nostanut esille, mutta joilla on erittäin suuria liittymäkohtia mainittuihin ICT:n teemoihin. Tuollaisia teemoja ovat tietysti hyvinvointiteknologia, cleantech, energiatekniikka, älyliikenne, sisältöpalvelut. Nämä kaikki tulevat erityisesti saamaan kilpailuetua korkeasta ICT-osaamisesta ja asioiden digitalisoitumisesta.

Edellytysten luomisessa on määrätietoisesti tehtävä muutamia tärkeitä päätöksiä:

1. Jokaisessa Suomalaisessa kodissa on oltava 2020-luvun loppuun mennessä mahdollisuus symmetriseen 1Gb/s laajakaistayhteyteen – tämä siksi että tuolloin on jo sellaisia palveluja markkinoilla jotka pystyvät virtualisoimaan sellaisia reaalimaailman ilmiöita, että kapasiteetti ei saa olla pullonkaula. Tuo tavoite varmistetaan pitämällä kiinteän verkon investoinnit houkuttelevana, asiakkaiden kiinnostus verkon hankintaa korkeana, tukemalla palvelujen kehittäjiä sekä asiakkaita verkon hankkimiseen. Verkko investointien suora tukeminen ei tuo samanlaista lopputulosta kuin tukemalla palvelujen siirtoa verkkoon, jolloin kiinteän yhteyden hankkiminen tulee mielekkääksi.
2. On panostettava osaamiseen kaikissa ikäluokissa. Mahdollisimman monen suomalaisen on oltava perillä digitalouden mahdollisuuksista ja hallittava digitalouden perusasiat – kuten internetin, uusien päätelaitteiden ja palveluiden sekä applikaatioiden käyttö
3. Yritysten ja uusien palveluinnovaatioiden tukemiseen sekä teknologioiden että kaupallistamisen tukemiseen on rakennettava kansallinen ”digitaalisen talouden rahasto” – DITRA – aivan kuten Sitra aikanaan rakennettiin nostamaan Suomen teollisuutta
4. Julkisen sektorin hankintalakia pitää kehittää siten, että jokaisessa hankinnassa arvioidaan innovatiivisuus ja se, että miten ratkaisu vie eteenpäin digitaalisia prosesseja – tämä on alkuvaiheessa jopa tärkeämpi kuin referenssit, joilla tahtoo olla enemminkin säilyttävä kuin uudistava merkitys.
5. Palveluväylä ja sen avaaminen avoimeen palvelukehitykseen tulee olemaan piristysruiske uuden tyyppisille sähköisille ja ohjelmistoihin perustuville palveluille- tietoturvallisuuden osaamista pitää korostaa samoin kansalaisten ymmärrystä digimaailman turvakysymyksistä.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Nivotaan yhteen digitaalisten rakenteiden toimintapainotteinen strategia. Strategian piiriin kuuluvat pilvipalvelut, konesalit, kansainväliset tietoliikenneyhteydet, mobiliteetti ja suurten tietomassojen hyödyntäminen.	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategiaan sisällytetään myös klustereiden synnyttämisen kullekin strategian osa-alueelle ja niiden välisen verkottamisen.	Kokonaisvaltainen digitalisaatiostrategia. Strategian tehokkaaksi toteuttamiseksi luodaan uutta organisaatiorakennetta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Tässä yhteydessä voisi myös nostaa esiin erilaisten "do not track" -palveluiden kehityksen tukemisen.
• Lisäksi voisi korostaa myös kolmansien osapuolien keräämien tietojen läpinäkyvyyttä (esim. applikaatioitten mainokset).
• Onko tämä ylipäänsä asia, jossa julkishallinnolla tulee olla mitään keskeistä veturin roolia? Palveluthan ovat hyvin pitkälti kaupallisia. Viranomaisilla on toki velvollisuus asettaa ja valvoa puitteita henkilötietojen ym. arkaluontoisten tietojen käsittelylle.

• Biohakkeroinnilla voidaan tehdä lähes lääketieteellisiä ihmeitä mahdollistaen muun muassa halvaantuneiden ihmisten liikkuminen. Näistä hyödyistä huolimatta puolustan ehdottamasti ihmisten oikeutta päättää omasta kehostaan. Erilaisten implanttien asentamisen ihmiseen tulee aina perustua vapaaseen valintaan; sitä ei tule sitoa työpaikan säilymiseen, oikeuteen käyttää terveyspalveluja tai maksupalveluja.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/aivoimplantti+pystyisi+palauttamaan+kadonneet+muistot/a985339

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/implantit+tulevat++tutkija+laittaa+olkaansa+kompassin+toinen+korviinsa+wlanjaljittimen/a980548

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/yksilo-taydellisesti-verkossa-antaisitko-istuttaa-ihosi-alle-radiosirun/

http://fi.wikipedia.org/wiki/RFID

• FiCom ry: Rohkean Suomen strategiassa tulisi vahvasti huomioida myös palvelujen kaupallistaminen ja liiketoiminnan edistäminen. Helppokäyttöisyyden edistämisen tulisi olla yksi pääteemoista. Uuden organisaation sijasta voitaisiin arvioida keinona esimerkiksi strategista ostamista ja julkisten palvelujen laajamittaista digitalisointia sekä hallinnollisen taakan minimointia palveluja tarjoavilta yrityksiltä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Julkiset tietoaineistot

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen
	Julkiset tietoaineistot. Tietoaineistojen avaamista jatketaan ja varmistetaan raakatiedon korkea laatu.	Julkiset tietoaineistot. Tietovarantojen ja niiden rajapintojen avaamiselle asetetaan selkeät tavoitteet ja aikataulut.	Julkiset tietoaineistot. Kaikki julkiset tietoaneistot, jotka on mahdollista avata, ovat avoimilla rajapinnoilla saatavilla vuonna 2018. Älykkäät ennakointityökalut otetaan käyttöön kaikkialla julkisella sektorilla mm. edellyttämällä laajaa tietoaineistoa hyödyntäviä vaikutusarviointeja päätösten valmistelussa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• Julkiset tietoaineistot tulee yleisesti ottaen avata "rohkean" strategian mukaisesti: viranomaistoiminnan tulee olla läpinäkyvää. Tietoaineistojen avaamisessa tulee kuitenkin olla varovainen, jotta viranomaistarpeisiin kerättyjä henkilötietoja ei julkisteta edes anonymisoituina.

• Älykkäiden ennakointityökalujen suhteen olen skeptinen: ne voidaan ohjelmoida antamaan arvoneutraalin arvioinnin sijasta ideologisesti värittyneitä tuloksia.
  • ⇤--#: . Tottakai tehokkailla työkaluilla on mahdollista tehokkaasti tehdä myös tuhoa. Mutta vaikutusarvioinnit ja ennakointi pitääkin tehdä avoimesti ja niin, että niiden pohjana mahdollisesti olevat arvot ovat selkeästi nähtävissä. Tällainen toimintamalli olisi kuitenkin selvästi parempi kuin tavanomainen käytäntö, jossa ennakoinnit tehdään suljetusti ilman kansalaisen mahdollisuutta vaikuttaa tai edes tarkistaa käytettyjä oletuksia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 25. toukokuuta 2014 kello 15.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
• Julkisten tietoaineistojen avaaminen on erittäin tärkeätä, joka mahdollistaa yritysmaailman liiketoiminnan kehittämisen sekä monipuolisemmat julkiset tietopalvelut. Tietojen avaamisen esteenä on välillä tietosuoja, erityisesti yksityisyyden suoja. Liian tiukka yksityisyyden tietosuoja ei saa olla esteenä arvokkaiden tietojen avaamisella julkiseen käyttöön. Kohtuullinen yksityisyyden suojan tarve tulee arvioida ja kehittää keinot, miten tietoja voidaan avata enemmän loukkaamatta yksityisyyden suojaa.
• On olemassa henkilöihin liittyvää viranomais- ja tutkimustietoa, jota ei voi julkaista. Kuitenkin on mahdollista ja pitäisi kehittää järjestelmällisesti toimintamalleja, joiden avulla olisi mahdollista tehdä tutkimusta ja tilastoanalyysejä tällaisesta aineistosta ilman, että itse dataa avataan tai luovutetaan. Tätä asiaa edistäisi esimerkiksi se, että viranomaisten ja tutkimuslaitosten keräämän tiedon metadata ja muuttujakuvaukset julkaistaisiin niin, että kuka tahansa voisi suunnitella sen tiedon perusteella tilastoanalyysin, jonka datan omistaja sitten ajaisi ja toimittaisi tulokset pyytäjälle - tai mieluummin julkaisisi sekä tilastokoodin että sen tulokset.
• VM/JulkICT kommentti: julkisen hallinnon tiedon avaamista ja käytön lisäämistä tukevia toimenpiteitä koordinoidaan ja vauhditetaan jo Avoimen tiedon ohjelmalla (2013-2015). Ohjelmassa on mukana keskeisiä tietoaineistoja hallinnoivat viranomaiset. VMn tavoitteena on julkisen tiedon mahdollisimman laaja avaaminen ottaen huomioon tietosuoja yms. reunaehtoasiat.
• Kannattaa satsata myös hyvään metadataan. Laadukas data on tietysti hyvä, mutta parempi edes huonompilaatuinen data, jota käyttäjät voivat käyttää avoimena, kuin ei datan avausta ollenkaan. Lisäksi kannattaa ymmärtää, että varsinkin "elävää dataa", joutuu ylläpitämään ja sen käyttäjiä tukemaan, varsinkin jos toivotaan kaupallisia toimijoita hyödyntämään dataa, ja siihen kannattaa varata myös voimavaroja. Avaamisen jälkeen se työ vasta alkaa.
  • Parempilaatuisen datan tuottamiseksi pitäisi kehittää myös toimintamalleja ja tietorakenteita metadatan kuvaamiselle. Jo tietojärjestelmiä kehitettäessä pitäisi miettiä, miten tieto saadaan joko jaettua tai saatettua välillisesti analysoitavaksi (ks. yllä). Metadatan julkisuus pitäisi asettaa julkishallinnon tietovarantojen vaatimukseksi.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Omien tietojen hallinnointi

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen
	Omien tietojen hallinnointi. Luodaan edellytykset sille, että käyttäjä pääsee näkemään itseään koskevat tiedot sekä hallitsee niiden käyttöä ja hyödyntämistä.	Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään, että käyttäjä saa käyttöönsä itseään koskevat tiedot myös digitaalisessa ja hyödynnettävässä muodossa.	Omien tietojen hallinnointi. Edellytetään esimerkiksi osana tietosuojan yleispalvelua, että käyttäjä voi hallita ja hyödyntää itseään koskevia tietoja. Luodaan edellytykset käyttäjän omien tietojen hallinnoinnissa auttavien palveluntarjoajien toiminnalle. Mahdollistetaan eri viranomaisten hallussa olevan tiedon jakaminen keskitetystä väylästä tiedon hyödyntäjille (toiset viranomaiset, yritykset) käyttäjän oman suostumuksen perusteella mahdollistaen mm. automatisoidut palvelut.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Kohta Uudistuva Suomi on minimi mitä pitäisi olla. Ei tarvitsisi tilata/lähettää paperisia kaavakkeita saadakseen omat tietonsa.
• Digitalisointi ei ole mikään veruke yksityisyydensuojan heikentämiselle. Fokuksen tulee olla tiedon alkulähteillä: onko tietoa ylipäänsä tarpeen tuottaa? Onko tietoa välttämätöntä tallentaa? Riittääkö osittainen tai anonymisoitu tallentaminen? Voidaanko tieto hävittää saman tien? Kun aletaan puhua tietosuojasta ja käyttöoikeuksien hallinnasta, yksityisyydensuojaa on jo loukattu. Silloin on enää kyse siitä, onko loukkaus oikeutettu.
• Viranomaisten keräämien henkilötietojen osalta on pidettävä tinkimättä kiinni käyttötarkoitussidonnaisuudesta: kun tiedonkeruu on oikeutettu jollain perusteella, tietoa ei saa muuhun käyttää. Tämä asettaa varmasti merkittäviä rajoituksia sille, kuinka paljon viranomaiset voivat vaihtaa henkilötietoja keskenään.
• Rohkean Suomen tapainen malli on tarpeen, jotta muissa strategioissa voidaan edetä tehokkaasti, eli edistyvän ja uudistuvan Suomen tavoitteet ovat liian vaatimattomia niiden esittämisen tulevaisuusskenaarioiden kannalta. Ykstyissuojan kannalta olennaista on luoda toimintamalli, jossa tarveperusteisesti hajautettujen henkilöä koskevien tietojen ohjaus on mahdollista henkilölle itselleen, ei tietojen keskittämistä. Tämä edellyttää vahvaa sähköisen identiteetin luomista ja kun tällä identiteetillä esiintyy joko viranomaisten tai yksityisten internetpalvelujen tuottajien järjestelmissä saa oikeuden käsitellä omia tietojaan järjestelmissä missä ne ovatkaan (tämä haaste vaatii uutta lainsäädäntöä, ja se kannattaa alusta alkaen suunnitella EU-laajuisesti, mutta Suomi voisi esikuvana toteuttaa sen kansallisesti ensin). Tämän perustan päällä voi sitten halukkaat yksilöt mahdollistaa tietojen jakoa paikasta toiseen. Palveluntarjoajia hallinnointiin ei pidä ajatella lähtökohtaisesti. Niiden syntymisen pitää tapahtua luontaisen kehityksen pohjalta, jossa periaatteellinen pohja on yksilön käsissä ensin. Yksilöiden pitää oppia itsekin perusteiltaan mitä tietoja haluaa käsiteltävän ja miten. Liian valmiissa palvelussa, yksilö antaa tietonsa muille, kuten nyt on jo usein käynyt. Ei toisteta samaa virhettä!.
• ...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Yksityiset tietoaineistot

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Käyttäjän oikeus omaan tietoonsa ja sen hyödyntämiseen
	Yksityiset tietoaineistot. Kannustetaan yrityksiä jakamaan tietovarantojaan ja toimimaan yhteistyöverkostoissa. Kutsutaan yrityksiä pilotoimaan tietovarantojensa käyttöä ja liiketoimintamalleja yhteistyössä myös julkisen sektorin kanssa.	Yksityiset tietoaineistot. Luodaan toimintamalleja, jotka kannustavat yrityksiä avaamaan tietoaineistojaan muiden hyödynnettäväksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään julkisen sektorin ja muiden yritysten tietoa ja kehittämään näiden pohjalta uusia palveluita.	Yksityiset tietoaineistot. Luodaan ratkaisut ja pelisäännöt, joilla voidaan yhdistellä ja jakaa tietoaineistoja tehokkaasti pilviympäristöissä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Ajatus, että valtio painostaisi yksityisiä toimijoita jakamaan kenties hyvinkin rahanarvoisia tietoaineistojaan on vieras markkinataloudelle. Kaupankäynti tiedoilla on ollut arkipäivää jo pitkään.
• 'Pilviympäristö' toistuu tässäkin kohtaa katsausta mantranomaisesti ikään kuin merkitykselliset asiat tapahtuisivat vain siellä tai sen avulla - tällaisesta supistavasta klusteri/konsepti-sidonnaisuudesta tulee päästä irti. Käytetään parhaita välineitä mutta ei etukäteen päätetä mitä ne ovat.

• FiCom ry: Yksityisten tietoaineistojen avaaminen tulisi jättää yritysten harkittavaksi. Yritykset osaavat itse parhaiten arvioida, missä tilanteessa on hyödyllistä avata tiedot kehittäjille ja missä ei. Julkinen taho toki voi nostaa esiin hyviä esimerkkejä ja kannustaa osallistavaan kehittämiseen, mutta uutta sääntelyä tähän ei tarvita.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• ...

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Luottamuksen palauttaminen internettiin

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Luottamuksen palauttaminen internettiin avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Käyttäjätietojen käyttö

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin	Käyttäjätietojen käyttö. Edistetään pelisääntöjä, joilla käyttäjää koskevia tietoja voidaan hyödyntää palvelutarjonnassa henkilön yksityisyyden suoja varmistaen.	Käyttäjätietojen käyttö. Laaditaan digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytön myötä kertyvän tiedon omistajuutta koskevat pelisäännöt. Varmistetaan kuluttajan mahdollisuus hallita päätelaitteiden käyttöä koskevan tiedon keruuta (tietoturvan palomuuri).	Käyttäjätietojen käyttö. Edellytetään, että tiettyjä palveluita voi halutessaan käyttää antamatta suostumustaan tietojen keräämiseen (tietosuojan yleispalvelu).

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Rohkea Suomi: Suomen käyttäjätietoja koskevasta lainsäädännöstä ja sen valvonnasta tehdään maailman tiukin, mikä tarjoaa maahamme sijoittuville yrityksille mahdollisuuden osoittaa sitoutuminen tietosuojan korkeimpaan tasoon. - Effi PS: FICOM - jos haluamme erottua, on pakko myös tehdä asiat eri tavalla kuin muut.
• Lähtökohdan tulee olla, että käyttäjästä ei tallenneta tietoja ilman nimenomaista suostumusta. Palveluiden käytön aikana muodostuvia tietoja ei tule tallentaa henkilöön yhdistettävässä muodossa laajemmin kuin palvelun toimittamiseksi on välttämätöntä. Päätelaitteet tulee voida kytkeä pois verkosta ja kokonaan pois päältä.

• FiCom ry: Onko Uudistuvan Suomen ajatus tietoturvan palomuurista toteuttamiskelpoinen kansallisena ratkaisuna vai edellyttääkö toimiakseen EU:n laajuisia markkinoita?
• FiCom ry: Ajatus anonyymista palvelujen käyttämisestä on sinänsä hyvä, mutta tulisi yksilöidä mitä palveluja tällä tarkoitetaan.
• DNA: Pelisääntöjen määrittäminen haasteellinen tehtävä. Ei erityissääntelyä vain Suomeen, suomalaisten yritysten sääntelykenttä ei saa olla merkittävästi erilainen kuin kv-OTT-toimijoide. Pitäisi määrittää tarkkarajaisesti, mihin tietoihin ei tarvitse tietoja antaa. Esim prepaid-liittymät ovat jo nykyisellään palveluita, joissa verkkotietoja ei voi yhdistää käyttäjätietoon

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tietoturvaosaaminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin
	Tietoturvaosaaminen. Parannetaan tietoisuutta siitä, mitä tietoja digitaalisten palvelujen käyttö kerryttää palvelun tarjoajille ja muille tahoille sekä mihin tietoja voidaan käyttää. Tietoturvan perustaidot jokaiselle kuluttajalle ja pk-yritykselle.	Tietoturvaosaaminen. Luodaan edellytykset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle tietoturvaan liittyvän osaamisen kartuttamiseksi (tietoturvaklusteri). Kehitetään digitaalisten tuotteiden vertailua helpottava merkintä, joka osoittaa laitteen tai ohjelmiston tietoturvallisuuteen vaikuttavia toiminnallisuuksia (tietoturvamerkintä). Suunnataan erityistukea pk-yritysten tietoturvaosaamisen vahvistamiseen.	Tietoturvaosaaminen. Tietoturvavalmiuksia kehitetään kaikilla opetusasteilla ja lisätään tietoturvaopetus eri koulutusasteiden opetusohjelmiin (digitaalinen "ympäristöoppi"). Luodaan kansallinen tukiohjelma tietoturvaosaamisen tukemiseen ja koulutuksen lisäämiseen. Tietoturvaviestit osaksi kriittisen infrastruktuurin liiketoimintaa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• FiCom ry: Tietoturvaosaamisen edistäminen pitäisi erityisesti huomioida koulutuspolitiikassa ja tutkimuksessa.
• FiCom ry: Onko digitaalisten tuotteiden tietoturvamerkinta käytännössä toteutettavissa? Kuka vastaa jos merkinnän saanut laite / palvelu osoittautuu turvattomaksi? Jotta vaatimus vaikuttaisi tehokkaasti markkinan toimintaan, tulisi sen olla EU-laajuinen.
• DNA: Hyvät linjaukset, tärkeä asia edistää.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tietoturva kilpailuetuna

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin
	Tietoturva kilpailuetuna. Edistetään eurooppalaisten arvojen mukaisten tietoteknisten standardien kehittämistä ja käyttöä.	Tietoturva kilpailuetuna. Tehdään tietoturvasta eurooppalaisen teollisuuden valtti edistämällä luotettavuudella kilpailevan eurooppalaisen laite- ja ohjelmistoteollisuuden tuotannon, tarjonnan ja viennin edellytyksiä globaaleilla markkinoilla.	Tietoturva kilpailuetuna. Laaditaan EU-tasolla eurooppalaista tietotekniikkateollisuutta tukevia turvallisuusstandardeja päätelaitteille ja ohjelmistoille. Edellytetään eurooppalaisten standardien mukaisten tuotteiden suosimista julkisissa hankinnoissa. Osoitetaan EU-tason rahoitusta eurooppalaisen tietoturvaklusterin rakentamiseen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• Pakko kysyä - mitkä ihmeen eurooppalaiset arvot? Jos tällä tarkoitetaan EIT:n ym. linjauksia yksityisyydestä ihmisoikeutena, se tulisi kirjoittaa auki. - Effii

• FiCom ry: Teeman tarkoitus on hyvä. Toimenpiteitä tulisi kuitenkin enemmän yksilöidä. Erityisesti tulisi tarkentaa mitä standardeilla on tarkoitus suojata ja mitä toimia estää. Tulee muistaa että standardi on eri asia kuin de facto turvallinen. Tavoiteltavat oikeushyvät tai eurooppalaiset arvot, kuten viestinnän luottamuksellisuus, tulisi ensin määrittää ja sen jälkeen arvioida parhaat keinot niiden toteuttamiseksi.

• DNA: Kunhan ei tehdä liian raskaita ja byrokraattisia standardeja. Edellyttäminen ei hyvä, jos jollain parempi tuote tarjolla kuin standardoitu tuote.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Kyberuhkien liennytys

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin
	Kyberuhkien liennytys. Keskustellaan tietoturvasta EU:ssa sekä valtioiden kahdenvälisissä tapaamisissa ja osallistutaan kansainvälisten järjestöjen tietoturvaa edistävään yhteistyöhön.	Kyberuhkien liennytys. Kehitetään eurooppalainen tietoturvasymposium luottamuksen palauttamiseksi internetiin, yleiseurooppalaisen tietoturvajulistuksen laatimiseksi ja edistämään EU-kansalaisten oikeutta käyttää sisämarkkinoilla digitaalisia palveluja joutumatta tahtomattaan massavalvonnan kohteeksi.	Kyberuhkien liennytys. Luottamuksen palauttamiseksi internetiin järjestetään kansainvälinen foorumi, jossa laaditaan sopimus edistämään jokaisen oikeutta käyttää internetiä kestävällä tavalla ja rajoittamaan ihmiskunnalle vahingollisten kyberhyökkäysten sekä massavalvonnan kehittämistä ja käyttöä (”KyberETYK”, ETYJ).

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• "tahtomattaan massavalvonnan kohteeksi" on hyvin outo muotoilu. Rohkea Suomi olisi: "Suomi laatii lainsäädännön, jolla kielletään kansalaisten yksityisyyttä loukkaava massavalvonta unversaalirikoksena". -Effi
• DNA: Uudistuva Suomi: Mikäli edellä kirjatun tarkoituksena kehittää EU-lainsäädäntöä, jolla kiellettäisiin FRA-lain kaltainen sääntely? Ei liene realistista.
• Aktiivista kyberuhkien etsintää ja proaktiivista konsultointia ja ennaltaehkäisymenetelmien tiedottamista yksityisille, yhteisöille ja yrityksille. Lisärahoitusta aihealueen tutkimukselle ja koulutukselle.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tietoturvalliset laitteet ja palvelut

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin
	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Jokaiselle taataan oikeus käyttää markkinoilta saatavia menetelmiä luottamuksellisen viestinnän salaamiseen. Edistetään yksityisyyden suojan toteutumista suostumukseen perustuvassa massaluontoisessa digitaalisessa tiedonkeruussa.	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Laaditaan pelisäännöt, joiden mukaan markkinoilla tarjottavien päätelaitteiden ja ohjelmistojen tulee mahdollistaa tavanomaisten hakukoneiden, käyttöjärjestelmien ja muiden viestintäohjelmistojen käyttö tahdonvastaiselta massavalvonnalta, tietomurroilta ja muilta tietoturvaloukkauksilta suojattuna (mm. salaus). Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että kansainvälinen säännöstö kehittyy yksityisyyden suojan varmistamiseksi massaluonteisessa tiedonkeruussa.	Tietoturvalliset laitteet ja palvelut. Luodaan EU:n sisämarkkinoille pyrkiville laite- ja ohjelmistovalmistajille kannustimia täyttää eurooppalaisten arvojen mukaiset tietoturvan laatuvaatimukset. Internetin tietoturvallisen toiminnan kannalta keskeisimpiä infrastruktuureja ja palveluita (juurinimipalvelimet, osoiteavaruus, salaustuotteet) ylläpidetään Suomessa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• FiCom ry: tältäkin osin tulisi määrittää mitä eurooppalaiset arvot (Rohkea Suomi) ovat.
• DNA: Rohkea Suomi: Maakohtaiset vaatimukset voivat olla haastavia nykypäivän internetmaailmassa.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tietoturvallisuustyön kehittäminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin
	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Kehitetään luottamukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa tiedonvaihtoa tietoturvariskeistä Viestintäviraston koordinoimana.	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Laaditaan ja toimeenpannaan digitaalisen ympäristön luotettavuutta ja turvallista hyödyntämistä edistävä tietoturvallisuusstrategia. Strategialla tehostetaan kansallista yhteistyötä tietoturva-asioissa erityisesti suomalaisen kilpailukyvyn näkökulmasta, parannetaan organisaatioiden tietoturvaosaamista ja riskien hallintaa, tietojen salaus- ja suojausmenetelmien tarjontaa ja käyttöä, tietoturvapoikkeamien havainnointikykyä sekä strategian tavoitteita tukevien suomalaisten tuotteiden, palvelujen ja osaamisen kehittämistä ja käyttöä (tietoturvaklusteri).	Tietoturvallisuustyön kehittäminen. Laaditaan ehdotuksia EU- ja kansainvälisellä tasolla tietojen käsittelyn läpinäkyvyyden lisäämiseksi, käyttäjän oman tiedon hallintamahdollisuuksien vahvistamiseksi ja pelisääntöjen luomiseksi massaluontoiseen tietojenkeruuseen tavoitteena turvata yksilölle oikeudet myös digitaalisessa toimintaympäristössä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Viranomaisten tiedonvaihto

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Luottamuksen palauttaminen internettiin
	Viranomaisten tiedonvaihto. Edistetään viranomaisten välisen tiedon kulkua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa.	Viranomaisten tiedonvaihto. Parannetaan viranomaistoimintaa varten kerättyjen tietojen läpinäkyvyyttä. Helpotetaan viranomaisten välisten tietoluovutuksia henkilön omaan suostumukseen perustuen.	Viranomaisten tiedonvaihto. Viranomaisten yhteyksien ja palveluiden tarjoajille tekemistä tietopyynnöistä raportoidaan läpinäkyvästi. Käyttäjille tehdään mahdolliseksi saada käyttöönsä keskitetysti omat viranomaisten hallussa olevat tietonsa sähköisesti todennetun henkilöllisyyden avulla. Laaditaan edellytykset, joiden mukaisesti viranomaisten ja teleyritysten tulee julkaista kattavasti tietoja luottamukselliseen viestintään kohdistuvista viranomaisten tietopyynnöistä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

' Edistyvä Suomi: Lisätään: "Taataan kansalaisille lakisääteisesti mahdollisuus seurata kaikissa julkisen sektorin tietokannoissa, kuka on käsitellyt heitä koskevia tietoja." - Effi

• Rohkea Suomi: Kohta tulisi siirtää uudistuvaan Suomeen. - Effi PS: DNA: Ai onko teistä viranomaiselle luovutettavat tiedot tietoturvaongelma - aika rohkea linjaus geneerisenä.
• Viranomaisten tiedonvaihtoa kehitetään pitäen tiukasti kiinni käyttötarkoitussidonnaisuudesta: jos tiedot on kerätty jotain tarkoitusta varten, tietoja ei luovuteta toiselle viranomaiselle muuta käyttöä varten. Esim. rajavalvonnan tarpeisiin kerättyjä matkustajatietoja ei luovuteta muulle viranomaisille ellei se ole välttämätöntä rajavalvonnan toteuttamiseksi.
• Viranomaisen suorittamasta henkilön tietojen katselusta tulee ilmoittaa (katselija, aika ja katselun peruste) henkilölle itselleen, ellei katselutiedon salaamiseen ole erityistä perustetta.
• DNA: Uudistuva Suomi: Luottamuksellista keskustelua / kommunikointia on voitava käydä viranomaisten kanssa jatkossakin, luottamuksen vähentyminen voi heikentää viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia, mikä ei liene linjauksen tavoite. Rohkea Suomi: Operaattoreilla jo nykyisin lakiin perustuva velvollisuus informoida viipymättä tietoturvaongelmista asiakkaitaan

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• Viestintäviraston ehdotus: painopisteen luottamuksen palauttaminen Internettiin etenemispolkuja voitaisiin yhdistää, koska käyttäjätietojen käyttöä, tietoturvaosaamista, tietoturva kilpailuetuna ja tietoturvalliset laitteet ja palvelut-polkuja yhdistää erityisesti laite- ja ohjelmistovalmistajien tuotevalikoimat. Etenemispolkuun pitäisi vaikuttaa vähintään euroopan laajuisesti, Suomi hyvänä esimerkkinä ja asian edistäjänä. Käyttäjän mahdollisuus hallita omia tietojaan on riippuvainen siitä miten laite- ja ohjelmistovalmistaja on huomioinut käyttäjän yksityisyyden suojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Digitaalisten tuotteiden tietoturvamerkintää tulisi viedä suomalaisten tuotteiden kautta Eurooppaan. Tietoturvamerkintään tulisi luoda minimitaso ja pelisäännöt minimitason saavuttamiseksi. Tietoturvamerkinnän saavuttaminen voisi toimia yhtenä kilpailuetuna markkinoilla. Tämä kokonaisuus olisi myös osa turvallisuutta edistävää tietoturvastrategiaa.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Data liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun 'Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet avainsanat

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Pilvipalvelut

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet	Pilvipalvelut. Edistetään internetin yli tapahtuvaa pilvipalveluiden käyttöä ja tarjontaa Suomessa koko yhteiskunnassa julkisen sektorin toimiessa suunnannäyttäjänä. Rakennetaan fyysinen näytösympäristö (show room) esittelemään Suomen saavutuksa digitalisaation saralla.	Pilvipalvelut. Rakennetaan aktiivisesti pilviympäristöjä eri sektoreilla ja huolehditaan siitä, että eri kehityshankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä. Vahvistetaan kaupunkiseutujen kehittymistä luomalla suunnittelu- ja kehitysympäristö kaupunkien suurien tietomassojen hyödyntämiseen perustuvaksi pilvipalvelumalliksi. Pilvipalveluiden tarjonnan pelisääntöjä selkeyttämään laaditaan käytännesäännöt ja sitoutetaan palveluntarjoajat niihin. Rakennetaan maan kattava näytöstilojen verkosto.	Pilvipalvelut. Luodaan Suomeen pilviklusteri, joka kokoaa osaajat yhteen ja houkuttelee myös kansainvälistä osaamista Suomeen. Rakennetaan ja laajennetaan testaus- ja kehitysympäristöjä maailmanluokan pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi ja pilvipalveluiden tarjoamiseksi Suomesta. Näytöstilojen verkosto verkotetaan myös muiden Pohjois- ja Baltian maiden toimijoiden kanssa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Lisätään kansalaisten, ei pelkästään ammattilaisten ja hallinnon, tuntemusta pilvipalveluista, niiden eduista ja riskeistä.

• FiCom ry: Kuten tietoturvan osalla, pilvipalvelut ja teollinen internet tulisi ottaa huomioon myös koulutus- ja tiedepolitiikassa ja käynnistää erityinen teollisen internetin ja data-analytiikan tutkimus- ja koulutusohjelma.

• DNA: Jos halutaan Suomen kilpailukykyä, on varmistettava kilpailukykyinen sääntely-ympäristö, ei suomalaisille tiukempaa regulatiivista taakkaa kuin muille kv-pilviyrityksille. Mahdollisissa verohuojennuksissa tmv sääntelytoimissa tulisi huomioida yhtäläisesti eri kokoiset pilvitoimijat.
• Pitäisi pohtia mahdollisuuksia kotimaisten pilvipalvelujen perustamiseen ja tutkia mihin kehitys menee pilvipalveluiden jälkeen. Pilviväylä-hankkeella olisi tässä mahdollisuus olla tuona näyttelyalustana, jos sen kanssa ei hätiköidä.
• Kyberturvallisuuskeskuksen rooli pilvipalvelujen käytännesääntöjen tuottamisessa? Miten ulkomaiset palveluntarjoajat saadaan niihin sitoutumaan? EU-tason yhteistyö?

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Konesalit

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Konesalit. Edistetään konesaliklusterin syntymistä ja kehittymistä selvittämällä toimintaympäristöä ja ulkomaisten investointien edellytyksiä. Markkinoidaan Suomea tietointensiivisen teollisuuden ja palveluiden tarjonnan sijoituspaikkana eri kansainvälisillä foorumeilla.	Konesalit. Varmistetaan, että suomalainen toimintaympäristö kokonaisuutena tukee konesalien ja muun tietointensiivisen toiminnan sijoittautumista Suomeen. Luodaan Suomeen toimiva ja kattava konesaliklusteri, joka pystyy tarvittaessa toimimaan ”avaimet käteen” –periaatteella.	Konesalit. Luodaan pelkästään konesali-investointien houkuttelemiseen ja sijoittautumisen helpottamiseen (yhden luukun periaate) keskittyvä tehokas pieni organisaatio (yhden luukun periaate), joka huolehtii myös konesaliklusterin tehokkaasta toiminnasta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• FiCom ry: Kaupallisen palveluntarjonnan edistäminen hallinnollisen taakan minimoinnilla ja julkisen vallan kannustavilla toimilla tulisi olla tässä Rohkean Suomen keinona, niin kuin sen pitäisi olla läpileikkaava teema kaikissa muissakin Rohkean Suomen teemoissa.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Esitetyt tavoitteet ovat erittäin hyvät.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Esineiden internet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Esineiden internet. Selvitetään esineiden internetin kehittymisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Pilotoidaan teollisen internetin edistämistä Suomessa toimialoittain esim. liikenteen uusien sähköisten palveluiden avulla.	Esineiden internet. Vahvistetaan yhteiskunnan eri alojen digitalisaatiota valitsemalla pilottisektorit luomaan toimintamalleja ja parhaita käytänteitä ja levitetään niitä muille sektoreille. Kytketään mukaan kunkin alan omat toimialajärjestöt.	Esineiden internet. Suomi osallistuu aktiivisesti esineiden internetin periaatteiden kehittämiseen ja ohjaa suunnitteluun erityisesti mobiilin internetin osalta. Laaditaan kunnianhimoinen ohjelma ja ohjelmaorganisaatio auttamaan koko yhteiskunnan digitalisaatiota nopean liikkeellelähdön varmistamiseksi kaikilla toimialoilla.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Harkitaan vakaasti ennen kuin käytetään "parhaat käytännöt"-tyyppisiä kulahtaneita, vanhentuneita käsitteitä.

• Tässä ajatuksia/video, joka tuo vähän toivoa siihen visioon, miltä tulevaisuuden yhteiskunta voisi näyttää ilmastonmuutoksen, automaation ym. pelkojen kuormittamana. [1] Tähän kannustetaankin osuuskunta-yrittämisestä tiedottamalla.

Pitämällä tämä visio mielessä, se voi hyvinkin toteutua. Mutta kuten puhuja alleviivaa sitä ennen on ratkaistava valtavia, koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia kuten ilmastonmuutos. Ennen seuraavan yhteiskuntamurroksen rakentumista elämme läpi siirtymävaiheen, jossa todennäköisesti teknologia (automaatio/robotiikka) kehittyy nopeammin kuin yhteiskunta uudistuu, mikä voi johtaa massatyöttömyyteen, jota valtioilla ei ole varaa hoitaa. Jo tällä hetkellä hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä kaikkialla. Suuret tuloerot ja kansainvälisen verotuksen mahdollistama yritysten välinen verokilpailu tunnustetaan ongelmallisiksi. Ja toisaalta tähän liittyvä varojen keskittyminen vain harvoille, mikä on totta globaalisti.

Jotta yhteiskunnat selviäisivät murroksesta ja toisaalta voisivat torjua ilmastomuutoksen aiheuttamia tuhoja yhteistyössä yritysten kanssa ehdottaisin yritysveroprosentin globaalia harmonisointia ja sen muuttamista progressiiviseksi. Näin ei tapettaisi alkavia tai vaikeuksissa olevia yrityksiä.

Yrityksille voitaisiin myöntää verohelpotuksia sen perusteella, missä määrin ne investoivat yhteiseen hyvään ja palkkaavat ihmisiä. Tämä kannustaisi yrityksiä sosiaaliseen vastuunkantoon pelkän voitontavoittelun sijasta. Esim. jos yritysvero menestyville yrityksille olisi 25%, sen saisi laskettua nykyiseen 20% investoimalla ja palkkaamalla ihmisiä. Tälläkin hetkellä on jo yrityksiä/yksilöitä, jotka noudattavat tätä periaatetta, mutta tämä verotusmalli voisi kannustaa lisää yrityksiä/yksilöitä samaan.

Seuraavan tyyppiset kommentit eivät varsinaisesti lisää ihmisten luottamusta siihen, että jokin uusi toimeentulon muoto löytyy palkkatyön vähentyessä yhteiskunnissa: – "Me rikkaat olemme odottaneet tätä luokkasotaa – ja me olemme voittamassa! on maailman kolmanneksi rikkain mies Warren Buffet voitonriemuisesti todennut". Tosin en ole varma, onko edellisen kohdan Buffet-kritiikki täysin oikeaan tietoon perustuvaa. [2]

Yksi tärkeä askel voisi olla big data, joka sisältää verottajien tarvitsemat tiedot omistuksista ym. On ristiriitaista, että samalla, kun esineiden internet tekee yksilöiden elämästä yhä julkisempaa, sitä tiukemmin halutaan salata varallisuustiedot varjotalouden ja veroparatiisien avulla. [3] [4]

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Esineiden internet tulee joka tapauksessa. Tässä Suomessa on mahdollisuus olla kehityksen kärjessä. Kunnianhimoinen ohjelma ja pilottisektorit ovat siihen hyvä keino.

• Digita; Yhä suuremman osan yhteiskunnan toiminnoista rakentuessa tiedon säilyttämisen, jalostamisen ja käyttämisen varaan on palveluiden tuotannossa huolehdittava erityisesti tietoturvasta, mutta myös teknisen toimintaympäristön turvallisuudesta. Yksi keino teknisen toimintaympäristön turvallisuudesta huolehtimiseen on teknisten järjestelmien sijoittaminen eri puolille maata. Esim. konesalien hajauttamien maantieteellisesti, kauemmaksi suurista väestökeskittymistä luo osaltaan turvaa monessa uhkaavassa tilanteessa.2. Konesaliliiketoiminnan syntymistä ja kehittymistä on suurien yksiköiden lisäksi huomioitava myös pienemmät yksiköt. Tällä on merkitystä, jotta saadaan syntymään kilpailumahdollisuudet myös suomalaisille pienen- ja keskisuuri konesalipalveluiden tarjoajille. Asialla on helposti nähtävä merkitystä myös alueellisen työllisyyden näkökulmasta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Robotisaatio

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Robotisaatio. Investoidaan robotisaatiokehityksen vauhdittamiseen Suomessa. Liikenteen sääntelyä valmisteltaessa valmistaudutaan liikenteen automatisoitumiseen. Mahdollistetaan alueellisesti rajattu kokeilu liikenteen automatisoitumisesta. Selvitetään automatisoituvan liikenteen vaatimukset infrastruktuurille sekä talviolosuhteiden vaikutukset. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä automaatiota. Laaditaan maailman ensimmäinen ”Automatisoitu liikennejärjestelmä” -tiekartta, jossa ovat mukana kaikki liikennemuodot sekä eri taustajärjestelmien ja älypalvelujen kuvaukset, joita tarvitaan saumattoman yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Kartoitetaan suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan osaamisen hyödynnettävyss automatisaation ja robotisaation toteutukseen kotimaassa ja globaalisti.	Robotisaatio. Luodaan Suomeen robotisaatioklusteri. Vaikutetaan kansainvälisellä tasolla automatisoituvan liikenteen mahdollistamiseksi. Mahdollistetaan valtakunnallinen kokeilu liikenteen automatisoitumisesta. Myös infrastruktuuria suunnitellaan ja kehitetään siten, että se mahdollistaa ilman kuljettajaa toimivien ajoneuvojen kokeilut. Toteutetaan erikseen sovittavissa kokeilukohteissa automatisaatioon perustuvia joukkoliikenteen liityntäliikenneratkaisuja. Selvitetään ja kokeillaan mahdollisuuksia lisätä automaatiota rautatieliikenteessä. Käynnistetään kokeilu etäluotsauksen käyttöönotosta. Lisätään automatisaation ja robotisaation opetusta oppilaitoksissa.	Robotisaatio. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntö sallii itseohjautuvien järjestelmien ja robotiikan laajan käytön mm. liikenteessä, logistiikassa, asumisessa ja terveydenhoidossa. Luodaan mahdollisuudet automaattiautojen käyttöönotolle liikenteessä. Myös infrastruktuuria suunnitellaan ja kehitetään siten, että se jatkossa mahdollistaa ilman kuljettajaa toimivien ajoneuvojen käytön. Toteutetaan erikseen sovittavan uuden asuinalueen liikennejärjestelmäratkaisu automaattiseen liikennejärjestelmä –tiekarttaan perustuen yhteistyössä alan huippuyritysten kanssa. Lisätään automaatiota rautatieliikenteessä. Mahdollistetaan asteittainen siirtyminen etäluotsaukseen. Perustetaan Suomeen liikenteen automatisaation professuuri.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Kommentti/idea: LOGY ry: Kohti robotisaatiota voitaisiin edetä luomalla sopivan viraston aloitteella valtakunnallinen kartta- ja liikennetilannetietopalvelu, jota myös kaupalliset toimijat voisivat hyödyntää. Ensimmäisenä tavoitteena voisi olla Suur-Helsingin liikennetilanteen tosiaikainen ruuhka- ja häiriötilanteista tiedottava palvelu (radioteitse navigaattoreihin?) kuten esim. Saksassa. Tämä mahdollistaisi myös tavaraliikenteelle sujuvampien reittien löytämisen. Toinen mielenkiintoinen tavoite olisi nopeusrajoitustiedon välittäminen navigaatiolaitteisiin (tai myöhemmin auton järjestelmiin ja edelleen vakionopeussäätimeen), jolloin kuljettaja voisi valita automaattisen nopeudensäädön perustuen kunkin tieyhteysvälin nopeusrajoituksiin. Erityisesti Suomessa useilla tieyhteyksillä nopeusrajoitukset vaihtelevat useasti ( 80-60-80-100-80) ja voi syntyä tahattomia nopeudenylityksiä. Ajatus liikenteen automatisaation professuurista on erinomainen kun siihen lisätään logistiikka. Eli "Perustetaan Suomeen liikenteen ja logistiikan automatisaation professuuri".

Rautateiden automatisaatiossa yksi osatekijä on turvallisuustekniikan ja -filosofian muuttaminen nykyaikaan. Samalla rataosuudella peräkkäin kulkevien junien turvallisuusväli riippuu vain niiden etäisyydestä ja nopeudesta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingin ratapihalle voidaan lisätä liikennettä eikä Pisararataa tarvita tai että liikennevalvontajärjestelmän kaatuessa junat voivat ajaa seuraavalle asemalle.

Julkisen vallan tulisi hankkia käyttöönsä erityyppisiä robotteja, jotta niihin totutaan ja niiden hyötyjä opitaan ymmärtämään.

---

Nimimerkki future: Alla joitain tulevaisuuspohdintoja, vaikkei kirjoittajalla kristallipalloa tulevaan olekaan. Ps. Tekstin ulkoiset linkit ovat olennainen osa argumentointia.

Edellisen esineiden internetin kohdan mielipiteessä Jeremy Rifkin esitti videolla toiveikkaan näkymän älytulevaisuuteen. [5] Mutta kuten puhuja alleviivaa sitä ennen on ratkaistava valtavia, koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia kuten ilmastonmuutos. Ihmiskunta voi tällä hetkellä arpoa katastrofinsa monien joukosta: [6]

Nykyaika ja EU:n liittovaltion kehityksen suunta eivät edusta kristillisiä arvoja: rahan palvonta ihmisten terveyden ja hengen sekä luonnon kustannuksella. 20 vuotta on riittävän pitkä aikaväli tarkastella objektiivisesti jäsenyyden hyöty-/haittasuhdetta ja tarvittaessa vetäytyä. Samat arvot jakavat maat voivat kehittää keskinäistä yhteistyötään. Ekonomistien olisi korkea aika tehdä 20 vuoden tarkastelu Suomen EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Pohjoisen kannattaisi mahdollisesti vetäytyä EU:sta pelkkään taloudelliseen yhteistyöhön.

Uskon kristillisiin arvoihin, mutta uskonnon ja politiikan sekoittamista on kuitenkin varottava siinä määrin, kun tavoitteena on pakkosyöttää omat uskomukset väkivalloin muille; vaikka tarkasteltaisiin vain Euroopan historiaa, pimeä keskiaika vaati 50-100 miljoonaa kuolonuhria katolisen uskonvainon ja inkvisition hallitessa Eurooppaa. Ristiretket ovat toinen verinen esimerkki uskonsodista eurooppalaisittain. Taloudellinen ahdinko ja köyhyys ruokkivat niin poliittisia kuin uskonnollisia ääriliikkeitä kuten maailmaa tarkkailemalla voi tälläkin hetkellä havaita [7].

EU toimii parhaiten itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, ei liittovaltiona. Kansainvälinen yhteistyö on hyvin tärkää ympäristöasioissa ja oikeudenmukaisuuden kehittämisessä mm.työlainsäädännössä, tuloeroissa ja verotuksessa (mm. veroparatiisien torjunta), mutta perääntyisin Suomen itsemääräämisoikeuden vievästä integraatiosta; tosin EI äärioikeiston/-liikkeiden johdolla, jotka saavat pelottavalla vauhdilla jalansijaa Euroopassa. Maailmalla on todennäköisesti edessä vaikeita aikoja, jotka ruokkivat ääriliikkeitä. Kuten historia osoittaa ääriliikkeiden vaarana on eriasteinen totalitarismi ja väkivalta, mikä koskee niin äärivasemmistoa kuin äärioikeistoa. On käsittämätöntä, että tällaista voi tapahtua nyky-Euroopassa [8]. Psykiatrian dosentti Hannu Lauerma on kirjoittanut useita mielenkiintoisia kirjoja ihmismielen manipuloinnista, mm. Usko, toivo ja huijaus. Murroksessa/kriisissä olevat yhteiskunnat tarvitsevat maltillisia, ihmisten, ei rahan etuja ajavia, asiantuntevia voimia johtoonsa.

Pimeästä keskiajasta on satoja vuosia, Stalinin/Hitlerin ajoista vajaa sata vuotta. Ihmisluonto ei ole muuttunut merkittävästi siinä ajassa [9]. Syy miksi vastustan liittovaltiokehitystä on pelko jonkinlaisen maailmanhallituksen syntymisestä.

Entä jos Euroopan äärimmäiset ääriliikkeet jatkavat voittokulkuaan tulevaisuudessa ja todelliseen valtaan päästyään: 1) tekevät yhteistyötä NSA:n luoman maailmanlaajuisen vakoilukoneiston kanssa, jonka yhteistyöverkosto Euroopan tiedusteluorganisaatioiden kanssa on jo tällä hetkellä hyvin laaja. USA:n poliittinen valtakenttähän on myös hyvin oikeistolainen 2) komentavat valtavaa ihmis-/robottiarmeijaa 3) saavat länsimaalaisen valtauskonnon tuen ja auktoriteetin taakseen

Kuten Snowdenista kertova kirja kuvaa, olemme jo digitaalisesti maailmassa tilassa ”No place to hide”. Tällaisen maailmanhallituksen johdossa totalitarismi voisi saada mittasuhteet, joita historiassa ei ole vielä koskaan koettu. Kukaan ei kyennyt ennustamaan ääriliikkeiden suosiota näissä EU-vaaleissa. Kukaan ei pysty ennustamaan niiden tulevaa suosiota. Pyydän siis olemaan luomatta valtarakennetta, joka voisi mahdollistaa uuden hirmuhallinnon nousun Euroopan/maailman laajuisesti.

Liiallinen itsemäärämisoikeuden vähentyminen integraatiossa saattaisi tarkoittaa mm. sitä, että joku päivä olisi mahdollista direktiivillä pakottaa ihmiset ottamaan nykyään lemmikeillä käytettävä Suomen Kuvalehdenkin kuvailema ihonalainen RFID-implantti [10], jota ilman ei voisi operoida yhteiskunnassa, tai ottaa käyttöön sähköinen, manipuloitavissa oleva äänestäminen. Tällainen yhteiskunta ei enää edusta demokratiaa. Suomen ja yksilöiden on saatava valita tällaisissa kysymyksissä. [11] [12] [13]

Entä demokratia kotimaassa; ei kai yksi puolue/henkilö voi päättää mm. Suomen NATO-kannasta kansan puolesta.: [14]

Robotit/automaatio/analytiikka voivat hyödyttää ihmisiä, mutta ne on otettava hallitusti, harkitusti ja eettisesti osaksi todellisuuttamme. Entisenlainen talouskasvu ja työllisyys eivät välttämättä ole realistisia tavoitteita kuten Gartnerkin arvioi [15]. Työpaikkoja katoaa nopeammin kuin syntyy. Perinteisesti yritykset ovat työllistäneet ihmisiä. Gartnerin tietotekniikka-alan tutkimusyrityksen mukaan jo vuonna 2020 yritykset työllistävät lähinnä robotteja. Mikäli ennuste osuisi oikeaan, varautuminen tähän vaihtoehtoon on aloitettava ajoissa.[16] Julkisuudessa on esitetty mielenkiintoinen ja varmasti useampia miellyttävä ratkaisu, jossa ihmisten kokonaistyöaika pienenee, jolloin yksi työ jakautuu kahdelle. Mikäli siis työpaikkoja poistuu 50 %, työtä jakamalla niitä syntyy uusia sama 50 %. Tämä tietysti koskee lähinnä kehittyneitä maita, kehittyvät maat tarvinnevat muitakin ratkaisuja.

Ennen seuraavan yhteiskuntamurroksen rakentumista elämme läpi siirtymävaiheen, jossa todennäköisesti teknologia (automaatio/robotiikka) kehittyy nopeammin kuin yhteiskunta uudistuu, mikä voi johtaa massatyöttömyyteen, jota valtioilla ei ole varaa hoitaa ilman ajoissa aloitettua varautumista. Jo tällä hetkellä hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä kaikkialla. Suuret tuloerot ja kansainvälisen verotuksen mahdollistama yritysten välinen verokilpailu tunnustetaan ongelmallisiksi. [17]

Yritykset ovat kiistatta yhteiskunnan elinehto, ja omistajat ansaitsevat voittoa yrittämisestään.

Kohtuullisuus on kuitenkin nykyajassa kadonnut, kun 85 ihmistä omistaa saman kuin puolet maailman väestöstä. [18] Voitto kun ei ole yksinomaa omistajien ansiota, vaan sen muodostumiseen osallistuvat niin työntekijät kuin kuluttajatkin. [19] [20]

Varallisuus keskittyy yhä harvempien käsiin globaalisti, ja tämän hetken yhteiskunnassa enemmistön hengissä säilyminen on palkkatyön varassa. Valtiot saavat tulonsa palkansaajilta ja yrityksiltä. Mitä vähemmän palkansaajia ja mitä vähemmän yrityksiä/omistajia, jotka ovat verotuksen piirissä taitavan verosuunnittelun ansiosta, sen vähemmän varoja valtioilla jaettavaksi kansalaisjärjestöille, eri arvoja edustavien puolueiden ylläpitoon ja kansalaisten hyvinvointiin. Suomessa/maailmalla on käsittääkseni keskusteltu kansalaispalkasta, joka kannattelisi työpaikkansa automaatiolle menettäneitä. Idea on hieno. Kysymys kuitenkin kuuluu, mistä rahat kansalaispalkan maksamiseen.

Varallisuusvero puuttuu ongelmaan myös. Varallisuuserot kun ovat syntyneet vuosisatojen kuluessa ja repeävät tällä hetkellä kiihtyvään tahtiin. Varallisuusvero ehkä jopa tärkeämpi väline kuin yritysvero, sillä jos kuluttajien ostovoima vähenee, kulutus tulee kohdistumaan perustarpeisiin kuten asuminen ja ruoka. "Ylellisyystuotteita" kuluttajille tuottavat yritykset kuihtuvat tai kuolevat.

Edellä kuvattu verohyöty toteutuu tietenkin vain, mikäli valtio käyttää verovaroja kansalaisten hyväksi, eikä esimerkiksi johtajiston kohtuuttomiin palkankorotuksiin. Julkisen sektorin turhat menot on karsittava. Mikäli yritykset näkisivät Ohessa on tilastotietoa Suomen kansantalouden tuloista ja menoista [21]. Kevan ennusteen mukaan Suomessa katoaa noin kolmannes työpaikoista robottien myötä. 2000 euroa * 2 miljoonaa ihmistä * 12 kk = 48 miljardia on summa, josta valtio ei selviäisi, mikäli skenaario realisoituisi [22].

Oheinen linkki esittää oivaltavan idean siitä, että myös vauras katolinen kirkko on varmasti halukas ja kykenevä tekemään osansa verotuksellisesti mm. Kreikan vähäosaisten auttamiseksi: [23]

Itse asiassa pk-yritykset ovat samassa veneessä kuin palkansaajat ja pitkällä aikavälillä kaikki yritykset. Tuntematta edes kansantalouden perusteita päädyn arkiajattelun pohjalta seuraavaan päätelmään: Yritykset myyvät tuotteitaan joko muille yrityksille, kuluttajille tai julkiselle sektorille. Kun automaatio tiputtaa suuren määrän ihmisiä palkansaajajoukosta, työttömät kuluttavat lähinnä ruokaan ja asumiseen, mikä kuihduttaa kuluttajille myyvät yritykset.Kun yritys-/varallisuusvero viedään alas ja palkansaajaverot tippuvat työttömyyden vuoksi, julkisen sektorin ostokyky heikkenee, mikä kuihduttaa julkiselle sektorille myyvät yritykset. Kun nämä edellä kuvatut pk-yritykset kuihtuvat, pk-yrityksille myyvät yritykset kuihtuvat jättäen jäljelle vain suuryritykset/-omistajat ja -pankit ja jotkut instituutiot [24], jotka voivat käydä kauppaa jonkin aikaa keskenään. Mikäli tätä kehitystä ei jotenkin ratkaista, hengissä pysyvät ne, jotka ovat onnistuneet luomaan riittävän suuren omaisuuden. Miljoonaomaisuus voi riittää pk-yritysten omistajien käyttöön, mutta jälkeläisten toimeentuloa se ei enää takaa.

Vaikka taloudellisella ja poliittisella vallalla onkin monesti ainakin jonkinlainen yhteys vaihdellen maasta toiseen, kirjoittaja tunnustaa valtion roolin suhteen tietynlaisen naivin pohjoismaalaisen asenteen, jossa yksilö on voinut luottaa siihen, että valtio pyrkii suojelemaan ja huolehtimaan kansalaisistaan. Maailmalla on lukuisia päinvastaisiakin esimerkkejä maista, jossa korruptoituneet valtiot keskittyvät oman valtansa ylläpitämiseen jopa tappamalla ja vainoamalla aktivisteja/toisinajattelijoita, jolleivät muut keinot auta. Liian valtiojohtoisen systeemin riskinä on korruptio, vapaiden markkinoiden taas rahan kertyminen harvojen käsiin. Tosiasiassa suurta julkista sektoria ei tarvittaisi, jos markkinat yritykset havahtuisivat siihen tosiasiaan, että kulutuskykyiset kuluttajat ovat niidenkin etujen mukainen markkinatilanne, kuten Nick Hanauer kuvailee [25].

Suomen oloissa olisi absurdia ajatella, että poliisi julkisesti esittäisi murhattavaksi entistä työntekijäänsä, joka olisi julkisesti (kansainvälisesti) paljastanut organisaation laittomuuksia/kyseenalaisia toimintatapoja uhraten näin oman elämänsä muiden hyväksi. On pelottavaa, että jotkut valtiot voivat esittää julkisia murhauhkailuja kansainvälisen yhteisön reagoimatta asiaan mitenkään, kun vainotun rikoksena on vain totuuden kertominen.

Mikä ratkaisu digitaaliseen yhteiskuntamurrokseen olisi, en tiedä. Kansalaispalkka voisi olla puskuri siirtymävaiheeseen lopullisena tavoitteena Rifkininkin kuvaama liberaali sosialismi, jossa "omistajien ja johtajien sijasta tuotantoa hallitsevat kuluttajat ja työläiset yhdessä". Keskustan Sipilän ehdotus on hyvä avaus tähän suuntaan [26]. Moni haaveilee omasta yrityksestä, ja kaikki ovat hyviä jossain asiassa.

Todettakoon myös, että tälläkin hetkellä on yrityksiä/yksilöitä, jotka omaehtoisesti/vapaaehtoisesti käyttävät voittojaan globaalin hyvän edistämiseksi, esim. viemällä internetin kaikkien saataville. Tieto valtauttaa, ja tietoväylä mahdollistaa yhteistoiminnan. Siksi koen käsittämättömäksi valituksen esimerkiksi Googlen ja Facebookin kaltaisten yritysten verkkomainonnasta. Yritys käyttää saamiaan mainostuloja (paremman) tulevaisuuden rakentamiseen investoimalla teknologiaan, jolla internet saadaan kaikkien ulottuville, tarjoamalla kasan ilmaisia palveluja ja teknologioita lähtien Android-alustasta, Gmailista, Youtubesta, erilaisista koulutusalustoista, suositusta hakupalvelusta ja sosiaalisesta mediasta ym. Mitä tulee käyttäjien yksityisyyteen, nämä yritykset suojelevat sitä linkin vertailun osoittamalla tavalla: [27]

Kaikkein tärkeimmäksi itse koen kuitenkin yhtiöiden negatiivisen suhtautumisen sensuuriin, sillä sananvapaus kaventuu huolestuttavasti kaikkialla maailmassa. Vapaat eurooppalaiset eivät ehkä hahmota sananvapauden arvoa, sillä lukuisissa maissa ihmiset maksavat terveydellään tai hengellään sananvapautensa käyttämisestä. Mitä siis muutamasta mainoksesta sen rinnalla? Media on tarvittaessa propagandakoneisto, joka diktatuureissa valjastetaan valtaapitävien yksiääniseksi vääristetyn totuuden torveksi ja vastustajien mustamaalaamiseen. [28] Pohjoismaat sijoittuvat lehdistön vapauden suhteen kärkisijoille Freedomhousen vertailussa: [29] Tällä hetkellä myös Amerikassa ja EU:ssa harkitaan kyseenalaista lakimuutosta, joka muuttaa verkon arvokasta neutraliteettia. [30]

Suomi ei olisi ensimmäisten maitten joukossa, joissa ääri-ilmiöitä esiintyisi kiitos sosiaalidemokratian, joka on pitänyt tuloerot kohtuullisina Suomessa kansainvälisesti verraten, tietääkseni [31]. Tosin sen saavutuksia puretaan kaikkialla: [32] On kuitenkin maita, joissa valtaan ei pääse ilman miljoonaomaisuutta tai jonkun toisen omaisuuden tukemana. On selvää, kenen etuja tällainen valtakoneisto puolustaa. Poliitikot pysyvät vallassa vain niin kauan kuin tekevät toivotunlaista politiikkaa, eli poliitikoilla on valittavana uransa/toimeentulonsa tai ulkoa tarjotut arvot. Usein, vaikkei aina, se tarkoittaa omistavan vähemmistön etujen ajamista. Jossain määrin tämä valinta pätee kaikkialla, missä käytetään valtaa, myös Suomessa.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tiivistettiin tarkkanäköisesti globaali nykytodellisuus: ”Ideologisia leirejä oli tasan kaksi: yhteisöön uskovat sosialistit ja yksilömieliset kapitalistit. Nyt tarjolla on kolme kapitalistista leiriä. On ihan sama, onko järjestelmän teoreettisessa ytimessä yksilö (Yhdysvallat), yhteisö (Kiina) vai tiedustelu-upseerien äijäkööri (Venäjä). Ideologia on kulutusyhteiskunta, jonka tavoitteet ovat kansalaisten taulutelevisioiden koon kasvattaminen ja tuloerojen kasvun turvaaminen. Suhde sananvapauteen, vaalilippujen esitäyttöön ja vähemmistöjen sortoon vaihtelee, mutta tavoitteet eivät.” [33] Jos äärikapitalismi ei toimi USA:ssa, Venäjällä eikä Kiinassa köyhtyvän kansan näkökulmasta, miksi se toimisi Euroopassa? [34] Helsingin Sanomien tiivistelmä Thomas Pikettyn tutkimuksesta vahvistaa tämän tukeutumalla usean vuosikymmenen tutkimustietoon. [35] [36]

Tärkeintä kuitenkin on yhteistyö muutoksen eteen, ei syyllisten etsintä. Kuten klassikko "Eläinten vallankumous" alleviivaa, mikäli itse sosioekonomista systeemiä ei muuteta, vallanpitäjien vaihtuessa mikään ei välttämättä mikään muutu, sillä ahneus ja oman edun tavoittelu ovat osa ihmisluontoa. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=705259699520776&set=p.705259699520776&type=1&theater

Jotta Rifkinin visiota kohti ponnisteltaisiin tosissaan, esitän toivottoman näkymän tulevasta sen rinnalle: Mikäli tuloerojen kehitys jatkuu tähän suuntaan ja automaatio/robotit korvaavat (ennusteen mukaan 30 - 47%) kaikista ammateista, ollaan tilanteessa, jossa massoja jää työttömäksi. [37] Mikäli tilanteeseen ei varauduta, valtioiden kuihtuvat kassat eivät kykene varmistamaan asuntoa tai ravintoa ihmiselle, jotka päätyvät kaduille. Taistelu eloonjäämisestä johtaa ryöstelyihin ja mellakoihin. Kaventuneet poliisivoimat eivät riitä pitämään yllä järjestystä. Myös poliiseja on todennäköisesti tässä vaiheessa korvattu roboteilla.[38]

On maita, joissa vähemmistö asuu muurein eristettynä köyhästä enemmistöstä. Jos aiemmin omistavan vähemmistön ongelmana oli massojen enemmistö, robotit tasaavat tämän voimaeron. Mellakoitsijat on helppo löytää, jos ihmisiin on asennettu RFID-siru, jonka avulla poliisirobotti paikallistaa kohteen. [39] Mellakoivat massat eivät mahdu vankiloihin. Pahimmissa diktatuureissa voidaan käyttää jo kehitettyjä ainetta/ruumiita syöviä robotteja siivoamaan kaduilta ne yksilöt, jotka eivät suostu kuolemaan hiljaisesti. [40] Tämän tyyppisiin robottien ominaisuuksiin tulee puuttua lailla. Mikäli ihmismäisissä roboteissa sallitaan tällainen ominaisuus, ei tarvita kuin hallitsemattomasti ja laajasti leviävä tietokonevirus, joka tekee tulevaisuudessa kaikkialla ihmisten arjessa läsnäolevista roboteista tappokoneita. Kuten nykyisyyskin todistaa, ketään ei saada vastuuseen tietokoneviruksista.

Joka ei usko ihmisen kykenevän tällaisiin kauheuksiin, tutustukoon näihin muutaman kuukauden vanhoihin kuviin tämän hetken diktatuurista [41]. Myös historiaan kannattaa tutustua, etenkin Hitlerin ja Stalinin valtakuntiin. Kannattaa myös palauttaa mieleen Suomen sisällissota, jossa valkoiset ja punaiset tappoivat toisiaan. Eihän tällaista kukaan tietoisesti rakenna, mutta tällainen tulevaisuus voi rakentaa itse itsensä luonnonkatastrofien ja kasvavan köyhyyden keskellä. No lohduttavaa havaita, että vielä irrationaalisempiakin huolenaiheita löytyy maailmasta kuin robottien vallankaappaus, kts. linkki. [42]

Robotit ovat todennäköisesti osa tulevaisuuttamme, ja nopeammin kuin arvaammekaan [43]. Nyt tehtävänä on varmistaa, että digitaalinen yhteiskuntamurros on hallittu ja positiivinen lopputulokseltaan. Robotit voivat hyödyttää ihmisiä, muun muassa huolehtimalla tehtävistä, jotka ovat ihmisille vaarallisia ja vapauttamalla ihmisiä suorittavista tehtävistä luovempaan, henkisesti täysipainoisempaan elämään. Niiden riittävä tekninen turvallisuus, eettinen käyttö ja yhteiskunnan murrosvalmius ovat kuitenkin keskeisiä asioita; teknologiaa ei tule työntää markkinoille ennenaikaisesti ja hallitsemattomasti.

Tämän synkistelyn päätteeksi muistutan vielä digitaalisen yhteiskuntamurroksen toiveikkaasta ja toteutettavissa olevasta mahdollisuudesta ja kansalaispalkan ideasta. [44] Ylläkuvattu kauhukuvakin on kuitenkin syytä tiedostaa myös, jotta se ei toteutuisi koskaan eikä missään.

Luultavasti kaikessa maailman talouskirjallisuudessa on puolensa; haasteena on ennemminkin löytää malli, joka toimisi käytännössäkin ihmisluonnon ahneuden huomioon ottaen (ja jatkuvasti muuttuvat olosuhteet). Muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa, sillä enemmistö on riippuvainen omistavasta prosentista, ja riippuvuussuhde tekee mahdolliseksi enemmistön alistamisen vähemmistövaltaan. On eliitin etu varmistaa, etteivät oikeudenmukaisemmat yhteiskuntamallit osoittaudu toimiviksi, koska tällainen esimerkki kyseenalaistaisi vallitsevan tuloeroja kasvattavan talousjärjestelmän. Tällaisia vaikutusyrityksiä löytyy niin historiasta kuin nykyajasta.

Pohjoismaiset sosiaalidemokratiat ovat kuitenkin vuosikymmenien aikana jo todistaneet toimivuutensa niin yhteiskuntarauhan kuin oikeudenmukaisuuden mahdollistajina. [45] Miksi siis viedä hyväksi havaittua mallia kohti äärikapitalistista mallia, joka kurjistaa kaikkialla, missä se on käytössä. Toimivaa mallia on kehitettävä eteenpäin oikeudenmukaiseksi digitaalisen tulevaisuuden yhteiskunnaksi. Tällä hetkellä sitä vasta visioidaan. Murros tapahtuu kuitenkin vaiheittain, pienin askelin, on keskityttävä sekä nykyhetkeen toimien sen realiteettipuitteissa muutosta hakien että tulevaisuuden visiointiin. Ehkä maailma ilman rahaa (Zeitgeist), bitcoin-valuutyyppisiä valuuttoja käyttävä tulevaisuus, jokin muu.

Tämä nuori mies esittelee mahdollisen, vaikkei haasteettoman, vision maailmasta, jossa ihmisten lisääntynyt valinnanvapaus aikansa käyttämisen suhteen voi suuntautua luovempaan, innovatiivisempaan yhteistoimintaan. [46]

Hän esittää, että samaa teknologiaa, joka luo ongelman, voidaan käyttää korjaamaan se. 3D-tulostimilla voi tulostaa lähes mitä vaan, jopa asumuksen, mikä vähentää näin riippuvuutta rahasta. Yhdellä tulostimella voi tulostaa lisää 3D-tulostimia muiden käyttöön. Ja tosiasiassa emme tarvitse hengissä säilymiseen kuin murto-osan siitä tavaramäärästä, jonka kehittyneiden maiden ihmiset itselleen haalivat. Ruoantuotannossa robotit voisivat auttaa viljelemällä maata, hoitamalla karjaa ja jakelemalla ruoan ihmisille. Emme myöskään tarvitse nykyaikana tarjolla olevaa pitkälle prosessoitua ruokaa. Ihmiset voivat jauhaa viljan kotonaan ja tehdä siitä leipää ym.; tällainen ruoka on terveellisempää ja tuoreempaakin. Kuulemma on jo mahdollista tulostaa ruokaakin, edellyttäen että käytössä on bioainesta raaka-aineeksi. [47]

Mutta haasteitakin on. Tosiasiassa tälläkin hetkellä maailmassa on tarjolla moninkertaisesti ruokaa ihmismäärään nähden. Mutta koska toisilla ei ole rahaa maksaa siitä tai logistiikka ontuu (robottiautot avuksi?), ihmisiä kuolee nälkään. Yllä kuvattu visio törmää samaan haasteeseen. Vaikka robotteja ja materiaa voisikin tulostaa ilmaiseksi, liian korkea ruuan ja veden hinta saattaisi vain globalisoida nykytilanteen järjettömyyden. Ruuantuotantovälineiden ja vedenjakelun tulisi olla voittoa tavoittelemattomien tahojen käsissä. Rahatalouden rooli kaventuu, kun ihmisten ruoan, veden ja joidenkin välttämättömyysesineiden tarve on tyydytetty.

Paitsi että yksinkertaistettu elintapa vähentää ympäristökuormitusta, teknologialla voidaan todennäköisesti ratkaista myös ympäristöongelmat, jos se onnistutaan tekemään ennen kuin tuhot pääsevät liian pitkälle. Teknologian tulee kuitenkin olla kaikkien valtioiden käytössä varallisuudesta riippumatta; maksukyvyttömyys ja voitontavoittelu ei saa olla teknologian hyödyntämisen este.

Federicon visio rahatalouden tarpeettomuudesta tarvitsisi ehdottomasti lisää kehittelyä, siinä voisi olla eväät nopeaan, todelliseen ongelmanratkaisuun. Tätä mahdollisuutta tulisi pohtia lisää, jotta sen potentiaali uudenlaiseen vapauteen toteutuisi, eikä vain jatkettaisi vanhaa enemmistön taloudellista riippuvuussuhdetta vähemmistöstä jättämällä vanhat valtarakenteet ennalleen. Tulostimet huomioon ottaen ratkaisevaksi kysymykseksi nousenee ravinto, joka edustaa rajallisia resursseja. [48]

Kansalaisten kannattaa antaa äänensä heidän etujaan ajaville poliitikoille, jotka eivät myy annettua luottamusta oman uramenestyksen vuoksi. Poliitiikassa on helpompaa edetä edustamalla taloudellista valtaa. Maailma tarvitsee poliitikkoja, jotka eivät ole ostettavissa joko tietämättömyyttään tai tietoisesti, ja joilla on riittävä asiantuntemus ja kokemus miettiä ja ratkaista näin vaativia kysymyksiä. Tärkeintä kuitenkin on yhteistyö muutoksen eteen, ei syyllisten etsintä. Kuten klassikko "Eläinten vallankumous" alleviivaa, mikäli itse sosioekonomista systeemiä ei muuteta, vallanpitäjien vaihtuessa mikään ei välttämättä muutu.

Ihmisten tulisikin sitkeästi äänestää asiallisia muutosta hakevia puolueita, vaikkeivät nämä onnistuisikaan saamaan aikaan huomattavaa muutosta nopeasti. Muutos on vaikea, sillä raha=valtaa, jolla on paljon globaalia vääntövoimaa, jopa yksittäisten valtioiden talouden suhteen. Oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa peräänkuuluttavien on pysyttävä vallassa voidakseen muuttaa yhteiskuntia tasa-arvoisempaan suuntaan. Historia ei tue sitä oletusta, että taloudellista ja poliittista eliittiä huolettaisi yksilöiden ahdinko riittävässä mittakaavassa tulevaisuuden haasteet huomioiden. [49] Ihmiset eivät helposti luovu saavutetuista eduista. Vaikka tulevaisuudessa todennäköisesti kaikkien on tingittävä elämäntyylistään, tähän asti jousto on ollut aivan liian yksipuolista mahdollistaen varallisuuden kertymisen harvoille.

Globaalin talouden vuoksi muutosta ei voi saada aikaan yksi ihminen, puolue, eikä edes yksi maa, vaan se vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Ongelmien vakavuuden huomioiden muutosta on kuitenkin yritettävä. Parempi hävitä yrittämällä kuin luovuttaa kokonaan ennen yrittämistä. Muutoksen onnistuminen on mahdollista, sillä tulee hetki, jolloin yksilöt asemasta riippumatta pysähtyvät miettimään lastensa ja näiden jälkikasvun tulevaisuutta, sillä sitä rakennamme tällä hetkellä. Maailman on asetattava yhteinen etu oman edun edelle. Toivottavasti matkalla tavoitteeseen ei tarvita paljon kärsimystä. Esimerkiksi lapsityövoima, lapsiprostituutio ja terveydelle vaaralliset työolosuhteet perustuvat kaikki köyhyyden mahdollistamalle riistolle. [50] [51] [52]

Toivotan tervetulleeksi ruotsalaisen feministisen puolueen. Naisten ja miesten vahvuudet ovat erilaisia; karkeasti yleistäen voisi sanoa naisten suojelu- ja hoivavietin olevan voimakkaampi kuin miehillä. Tulevaisuus tarvitsee pehmeämpiä arvoja. Maailmanlaajuiseksi vaiheittain levittyvä naisten puolue voisi edustaa tasapainottavaa poliittista voimaa tällä hetkellä miesten (globaalisti tarkastellen) hallitsevan aseman rinnalla yhdistäen näin molempien sukupuolten vahvuudet. Äänestäjäkuntanahan olisi noin puolet maapallon väestöstä. Tavoitteena ei olisi kilpailu, vaan tasapainotus ja molempien sukupuolten turvallisuuden takaaminen [53]. Vaikka kiistatta yleistys on liian karkea; historia tuntee esimerkkejä kovia arvoja edustavista naisjohtajistakin.

Maailman varallisuuden täytyy alkaa jakautua oikeudenmukaisemmin. Maakohtaiseen voittoon perustuva yritysten verottaminen, varallisuusveron nostaminen, porsaanreikien tukkiminen, veroparatiiseihin puuttuminen, pien-/osuuskuntayrittäjyyteen kannustaminen, progressiivinen yritys-/varallisuusverotus ym. voisivat olla kehitysaskelia varallisuuserojen kaventamiseen. Progressiivinen yritysverotus ei tappaisi alkavia tai vaikeuksissa olevia yrityksiä. Yrityksille voitaisiin myöntää verohelpotuksia sen perusteella, missä määrin ne investoivat yhteiseen hyvään ja/tai palkkaavat ihmisiä. Tämä kannustaisi yrityksiä sosiaaliseen vastuunkantoon pelkän voitontavoittelun sijasta. Tälläkin hetkellä on jo yrityksiä/yksilöitä, jotka noudattavat tätä periaatetta, mutta tämä verotusmalli voisi kannustaa lisää yrityksiä/yksilöitä samaan.

Esimerkiksi Eurooppa on todennäköisesti talousalueena riittävän suuri, jotteivät yritykset/(huippurikkaat yksilöt) jättäisi sitä väliin siinäkään tapauksessa, että Eurooppa onnistuisi kitkemään veronkierron alueeltaan? Veron harmonisoinnissa saattaa ehkä olla liian suuri väärinkäytön riski, maakohtainen verotus toimii tehokkaammin. Ehdotettu minimitaso, jota alemmas ei saa mennä, on pohdinnan arvoinen, kunhan ennakoidut vaarat torjutaan: "– Yritysverotuksen osalta olisi järkevää pyrkiä jonkinlaiseen minimitasoon. Mutta siinä on aina vaarana se, että minimistä tulee normi tai peräti maksimi. Siksi pitää edetä varovasti senkin suhteen."

Vaikka yritysten päämajat siirrettäisiin muualle, maakohtainen verotus kuitenkin takaisi verotulot. Veronkierron sallivat/verokilpailua harrastavat alueet saattaisivat seurata esimerkkiä omien verotulojen toivossa. Mutta veroummikkona jätän pidemmälle menevät veropohdinnat asiantuntijoille. Oma oikeudentajuni ei jättäisi varallisuusjakoa ennalleen, sen historialliset juuret ovat orjuudessa ja riistossa. Ja lisäverovarat tarvitaan hallitun siirtymävaiheen rahoitukseen.

Federicon visio rahatalouden tarpeettomuudesta tarvitsisi ehdottomasti lisää kehittelyä, siinä voisi olla eväät nopeaan, todelliseen ongelmanratkaisuun. Tätä mahdollisuutta tulisi pohtia lisää, jotta sen potentiaali uudenlaiseen vapauteen toteutuisi, eikä vain jatkettaisi vanhaa enemmistön taloudellista riippuvuussuhdetta vähemmistöstä jättämällä vanhat valtarakenteet ennalleen. Tulostimet huomioon ottaen ratkaisevaksi kysymykseksi nousenee ravinto, joka edustaa rajallisia resursseja.

Vastaisuudessa jokainen poliitikko tai lobbari päätöksiä tehdessään tai etujaan ajaessaan toivottavasti kysyy itseltään kumpaa tulevaisuutta haluaa rakentaa ja tekee päätöksiä/toimii sen vastauksen pohjalta. Mieluummin pois EU:sta/peruutus vain kauppayhteistyöhön/Pohjoismainen yhteistyö kuin Suomelle epäedulliseen vapaakauppasopimukseen, joka vaarantaa tutkijoiden mukaan niin demokratian kuin ehkä jopa terveytemmekin geenimanipuloidulla ruualla. Mikä kiire EU:lla on solmia itselleen epäedullinen vapaakauppasopimus sitoen itsensä yhä tiukemmin rahasysteemiin, jonka ennustetaan jopa romahtavan pian [54]. [55] [56] [57]

En ole yksin sen mielipiteen kanssa, että tämä on maailman viimeinen tilaisuus muuttua. Käytetään se siis hyvin. [58]

Olen huolissani puheista äänestyksen muuttamisesta sähköiseksi. Kaikki tietokonerautamme on valmistettu muualla. Sähköisen äänestyksen demokraattisuuteen ei voi luottaa aukottomasti, koska tietokoneiden rautaa/ohjelmistoja on mahdollista manipuloida siten, ettei tuloksiin vaikuttamista voida todistaa, saati havaita. Viimeisimmät Snowden ja Heartbleed ym. kohut todistanevat tämän väitteen; on hyvä pitää mielessä, että todellisuudessa tiedämme vain murto-osan siitä, millainen digitaalinen manipulaatio on mahdollista. On kolmisenkymmentä vuotta ensimmäisten virusten havaitsemisesta, eikä vieläkään ole algoritmia/ohjelmaa, joka tunnistaisi ne aukottomasti. Tähän todennäköisesti vaikuttaa myös se, ettei kaikkia haittaohjelmia ym. edes haluta havaita, koska nämä haavoittuvuudet mahdollistavat kybersodankäynnin verkossa ja samalla globaalin yksilöiden valvonnan. [59] [60]

Puhumattakaan tilanteesta, jossa haavoittuvuus on raudan tasolla, eli lähes täysin käyttäjän havaitsemattomissa/vaikutettavissa ja siten alttiina niin rikollisille, taloudellisille kuin poliittiisille manipulointimahdollisuuksille. Vaikken ole tietoturva-ammattilainen, pystyn jopa itse keksimään tapoja, joilla vaalituloksia voisi manipuloida raudan/softan tasolla. Linkissä tutkijat todistavat huoleni aiheelliseksi: [61]

Uskonnollisesta näkökulmasta luonnonkatastrofit tulkitaan herätyshuudoiksi ihmisille. Ihminen ei voi estää niitä, vaan voi ainoastaan valita puolensa.

Nimimerkki future end.

---

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Automaattiautoilu ja sitä tukeva infrastruktuuri ovat erittäin hyvä kehitysympäristö suomalaiselle osaamiselle ja alan yritystoiminnan kehittymiselle.

• Suomen robotisaatiosta puhuttaessa kannattaa huomioida seuraavat tapahtumat, videotallenteet, keskusteluryhmät sekä kirjat:

Suomen ensimmäisen Robottiviikko -tapahtuman [62] puheiden ja paneelikeskusteluiden tallenteet ovat Yle Areenassa nähtävissä:

• keskiviikko 27.11.2013 klo 10.00 [63]
• keskiviikko 27.11.2013 klo 14.00 [64]
• torstaina 28.11.2013 klo 10.00 [65]
• torstaina 28.11.2013 klo 14.00 [66]
• perjantaina 29.11.2013 klo 10.00 [67]
• perjantaina 29.11.2013 klo 14.00 [68]
• lauantaina 30.11.2013 klo 14.00 [69]

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin lukuisia muitakin robotisaatiota käsitteleviä tapahtumia: [70]

Teknologialla kyllästettyä iloista ja mielekästä tekemistä oli tarjolla lapsille 9.-10.5.2014 Tampereella Hyhkyn koululla Tekemisen ilo -tapahtumassa. [71]

Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja: BohoBusiness - ihmiskunnan voitto koneesta -kirja [72]

Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen: Teknoelämää 2035 - Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? -kirja [73]

Twitter-viesteistä koostettua paper.li-sovelluksella tehtyä The Robotics Weekly -viikkokatsauksen avulla voi seurata robotisaation etenemistä maailmalla [74]. Lisäksi Delicious-palveluun on kerätty lukuisia robotteja koskevia linkkejä [75].

Sosiaalisessa mediassa keskustelu robotisaatiosta käy vilkkaana, mm. Facebook-ryhmissä Robottiliikenteen hyödyt, ratkaisut ja esteet [76] ja Robotics Finland [77] sekä LinkedInissä Älykkäät koneet klusteri-ryhmässä [78].

Facebook-tapahtumasivu Robottiviikko kick-off 11.6.2014 [79] avaa tämän vuoden Robottiviikko-tapahtuman.

Risto Linturin laatima Automaattisen liikenteen metropolivisio -loppuraportti kannattaa myös huomioida [80]

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Suuret tietomassat

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Suuret tietomassat. Vahvistetaan suurten tietomassojen käsittelyyn (big data) liittyvää osaamista Suomessa.	Suuret tietomassat. Toteutetaan kansallinen suurten tietomassojen (big data) käsittelyyn perustuvan toiminnan strategia.	Suuret tietomassat. Perustetaan kansallinen suurten tietomassojen (big data) käsittelyyn keskittyvä osaamis- ja kehittämiskeskus.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• FiCom ry: Big Datan osalta tulee huomioida koulutus ja tutkimus, jotta ilmiö saadaan otetuksi haltuun niin, että dataa ei ainoastaan käsitellä vaan sitä opitaan hyödyntämään kestävällä tavalla.

• tarvitaan ehdottomasti lisää Big Data osaamista Suomeen. Osaamis- ja kehittämiskeskus edistäisi Big Datan hyödyntämistä
• onko "osaamis- ja kehittämiskeskus" tulevaisuuden organisaatiomuoto?
• Big dataan liittyen tulisi huomioida paitsi sen potentiaali, niin myös mahdolliset negatiiviset lieveilmiöt kuten syrjivien käytäntöjen kehitys esimerkiksi automaattisissa päätöksentekojärjestelmissä tai tuotteiden hinnoittelussa.
• Big dataa pitäisi ehdottomasti hyödyntää laajemmin ja systemaattisemmin julkisen talouden tehostamisessa, nykyinen julkissektorin kustannusrasite on kestämätön. Esimerkiksi terveydenhuollossa (mm. potilasturva, erilaisten resurssien ja toimenpiteiden parempi allokointi) ja verotuksessa (mm. harmaan talouden katvealueiden löytäminen vrt. Ruotsin veroviranomainen).

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Vihreä ICT

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Datan liiketoiminta- ja käyttömahdollisuudet
	Vihreä ICT. Toimeenpannaan toimintaohjelma vihreän tieto- ja viestintätekniikan edistämiseksi.	Vihreä ICT. Tieto- ja viestintätekniikan oman energiankulutuksen vähentämiseen asetetaan tavoitteet ja aikataulut.	Vihreä ICT. Varmistetaan, että Suomesta tulee maailman johtava vihreän tieto- ja viestintätekniikan osaajamaa. Suomeen sijoittautuvien konesalien energiatehokkuutta parannetaan yhteisin tutkimusponnistuksin edistäen samalla Suomen mainetta konesalien sijoittautumispaikkana.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• Viestintäviraston näkemys: Suomen menestyminen digitaalisessa toimintaympäristössä edellyttää tietoturvan huomioimista niin että tavoitteet ja käytettävyys ovat sopusoinnussa. Tietoturvan pelisäännöt koskettavat pilvipalveluita, suurten tietomassojen käsittelyyn perustuvia palveluita, mobilitettia, esineiden internetin sovelluksia kuin myös big dataa tai paikkatieto- ja navigointipalveluja. Tämä tulisi huomioida tietoturvastrategiassa.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Tieto ja digitalisaatio liikenteessä

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikenteen tietorakenteet ja -varannot

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Tieto ja digitalisaatio liikenteessä	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Valmistellaan liikenteen tietovarantostrategia, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden. Strategialla varmistetaan tietopohja ja –rakenteet uusille liikenteen palveluille. Vakiinnutetaan alusta ja käytännöt tiedon pohjalta syntyville liikenteen sähköisille palveluille liikennelabra -kokeilun pohjalta.	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Valmistellaan liikenteen tietovarantostrategia, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden ja tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntöuudistukset. Varmistetaan tietopohja ja –rakenteet uusille liikenteen palveluille. Varmistetaan, että toimintaympäristö tukee tiedon varaan syntyvien liikenteen uusien palveluiden ja markkinoiden edelleen kehittymistä.	Liikenteen tietorakenteet ja -varannot. Kärkihankkeena valmistellaan liikenteen tietovarantostrategian valmistelu, joka sisältää tietojen yhteiskäyttöisyyden, keruun ja omistajuuden ja sen tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntöuudistukset. Säädöksin, osana liikennelainsäädännön laajempaa uudistusta (liikennekaari), mahdollistetaan, että uusien laaja-alaisten palveluiden syntymiselle on käytettävissä palvelujen syntymiseen tarvittavat tiedot. Luodaan Suomesta kansainvälisesti johtava tiedon varaan syntyvien liikenteen uusien palveluiden osaamis- ja kehittämisalue.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Tämä kohta on liian abstraktilla tasolla, jotta siihen voisi ottaa kunnolla kantaa. Mitä oikein tarkoitetaan "Liikenteen tietorakenteilla ja -varannoilla"? Ajoneuvorekisteriä ja LAM-pisteiden dataa ... vaiko kenties kattavaa rekisteriä kansalaisten liikkumisesta, tmv?

Lähtökohdan tulee olla, että yksilöllisiä liikkumistietoja ei edes luoda, säilyttämisestä puhumattakaan. Ajoneuvorekisterikin sisältää henkilötietoja, joten sen käyttöä tulee hallinnoida tarkoin. Onko ylipäänsä välttämätöntä rekisteröidä ajoneuvojen omistajatietoja - eikö pelkkä tieto vastuullisesta haltijasta riitä viranomaistarpeita varten?

LAM-pisteiden data on anonyymiä ja sitä ei voi yleensä yhdistää henkilöön. Yksittäisiä havaitoja ei kuitenkaan tulisi jakaa yleisesti, koska hiljaiseen aikaan yksittäistäkin autoa saattaa olla mahdollista seurata. Tietojen tulisi olla vapaasti hyödynnettävissä 5-15 min keskiarvoistettuina.

• KOhta Rohkea: lause 'palvelujen syntymiseen tarvittavat tiedot' tiedot sanan tilalle tietovarannot
• Suomesta luodaan euroopan johtava liikenteen tiedon hyödyntämisen esimerkkimaa ja tietopalveluiden innovaatio alusta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikenteen ohjaus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Tieto ja digitalisaatio liikenteessä
	Liikenteen ohjaus. Selvitetään tie- ja rautatie- ja meriliikenteen ohjauksen yhteistyömahdollisuudet, myös kaupunkien liikenteenohjaustoimintojen osalta.	Liikenteen ohjaus. Yhdistetään tie- ja rautatie- ja meriliikenteen ohjaustoiminnot. Tarkastellaan myös kaupunkien liikenteen ohjaustoimintoimintojen kytkeminen osaksi tätä kokonaisuutta.	Liikenteen ohjaus. Järjestetään valtion ja kuntien tieliikenteen ohjaus sekä meriliikenteen ohjaus yhtiömuodossa toimivaksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...Tie-, rautatie- ja meriliikenteen ohjaustoimintojen yhdistäminen nykyisillä resursseilla tulee olemaan täydellinen katastrofi johtuen alojen täydellisesti erilaisuudesta asiantuntemuksen suhteen. Trafin organisaatiorakenne ja toimintakyky nykyisellään on erinomainen esimerkki tästä kehityssuunnasta. Jokaisella alalla olevien valtion toimijoiden yhdistäminen saman katon on uskoakseni kustannustehokkain ja järkevin ratkaisu. Merenkulun alalla tämä tarkoittaisi jäänmurron, väylänhoidon, luotsauksen, VTS:n ja Trafin kyseisen yksikön yhdistämistä. Uutta toimijaa voitaisiin vaikka innovaatisesti nimittää Merenkulkuhallitukseksi tai vaihtoehtoisesti Merenkulkulaitokseksi.

Lapin ELY: Ohjauksen muuttaminen yhtiömuodossa toimivaksi ei ole tarpeellista, koska todennäköisesti ansaintalogiikasta tulee ylivarma tulonlähde ja vastuukysymyksissä yhtiömuotoinen toiminta ei ole soveltuvin tähän kohtaan.

• Onko tämä paras kohta tälle liikenteenohjauksen asialle? Eikö tulisi olla ennemmin infran tai liikenteen palvelumarkkinan alla? Verrattuna muiden osioiden tarkkuustasoon, jäänmurto käsitelty melko yksityiskohtaisesti?

Saatetaan liikenteen ohjaustoiminnat käsittää tässä vähän eri tasoisina, mutta ainakin tieliikenteessä ei asiakasta taida kiinnostaa kenen (valtion, kunnan tai yksstyisen) ylläpitämä väylä on kyseessä, vaan hän tarvitsee yhtenäistä ja toimivaa ohjaus- ja informaatiojärjestelmää kulkisessaan liikenneverkossa.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• ...

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Oma painotus Teema II

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Oma painotus Teema II avainsanat.

Omat painotukset

Tälle sivulle voit kirjoittaa omista tai eturyhmäsi painopisteistä Teemaan II liittyen.

Tietoturvallinen sähköinen asiointi

Luodaan jokaiselle suomalaiselle passin ja henkilökortin myöntämisen yhteydessä passin etäluettavalla ja henkilökortin Dual interface sirulla oleva laatuvarmennetasoinen (=eIDAS taso high) henkilökohtainen valtion myöntämä varmennepari.

Valtion myöntämän varmenteen haltija voi hakea palveluväylää käyttäen esim. pankkien, mobiilioperaattoreiden, julkisen hallinnon tai muiden yksityisten organisaatioiden liikkeelle laskemia varmenteita ja/tai muita tunnisteita käyttämällä omaa valtion myöntämää varmennettaan ensitunnistautumiseen ja hakemuksen sähköiseen allekirjoittamiseen.

Sähköisten asiointipalvelujen loppukäyttäjä voi käyttää joko valtion myöntämää varmennettaan tai hakemiaan eri organisaatioiden myöntämiä varmenteita ja/tai muita tunnisteita niiden liikkeellelaskijan politiikkojen, sähköisten palvelujen tarjoajien ja asiointilaitteiden asettamien vaatimusten mukaisesti vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen, luottamuksellisen viestinnän salaamiseen ja kiistämättömiin sähköisiin allekirjoituksiin.

Ratkaisu mahdollistaa:

• jokaiselle suomalaiselle passin ja henkilökortin uusimisen yhteydessä ylläpidettävän henkilökohtaisen valtion myöntämän varmenteen vuoteen 2020 mennessä ilman merkittäviä lisäkustannuksia poliisille, valtion myöntämän varmenteen haltijalle, muun tunnistuspalvelun liikkeellelaskijalle, palveluntarjoajalle tai valtiolle
• vapaan ja tasavertaisen kilpailun tunnistuspalvelumarkkinoilla
• vapaan ja tasavertaisen verkon yli tapahtuvan ensitunnistamisen kaikille tunnistuspalvelutarjoajille
• tunnisteen haltijalle mahdollisuuden käyttää sähköisissä asiointipalveluissa haluamiaan yhteiskunnassa hyväksyttyjä markkinoilta saatavia tunnisteita ja tunnistusvälineitä

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Toimintavarmuus ja turvallisuus

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Toimintavarmuus ja turvallisuus avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Toimintavarmat viestiverkot

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus	Toimintavarmat viestintäverkot. Huolehditaan siitä, että teleyrityksillä on suunnitelmat jatkaa toimintaansa erilaisissa häiriötilanteissa. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan.	Toimintavarmat viestintäverkot. Varmistutaan siitä, että häiriötilanteiden viestintäpalveluille aiheuttamat häiriöt korjataan nopeasti. Kriittisten viestintäpalveluiden toimivuus turvataan kulloisenkin häiriötilanteen edellyttämässä järjestyksessä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan siten, että digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia ja häiriöitä vähentää. Arvioidaan toimialakohtaisesti, onko tietoturvastandardeja kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista sisällyttää kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa koskeviin laatuvaatimuksiin.	Toimintavarmat viestintäverkot. Häiriötilanteiden estämättä huolehditaan viestintäverkkojen toimivuudesta kaikkialla ja ennaltaehkäistään palvelutuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä häiriötilanteiden syntymistä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan, jotta digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia häiriöttömästi varmistaen erityisesti hätäpuheluiden kannalta kriittiset yhteydet. Kriittisen infrastruktuurin omistajat velvoitetaan ilmoittamaan merkittävistä tietoturvapoikkeamista toimialansa valvoville viranomaisille, jotka jakavat anonymisoitua tietoa muille tietojärjestelmien ylläpitäjille.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...
• Edellytetään, että verkon haltijat huolehtivat häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Sähkönjakelun toimintavarmuutta on ehdottomasti parannettava mm. lisäämällä verkon älykkyyttä. Sähkönjakeluverkkoja koskeva osaaminen ja ratkaisut ovat jo nykyisin osa vientiämme ja niiden merkitys tulevaisuudessa voi kasvaa entisestään. Viestintäverkkojen ja koko yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi on huolehdittava sähkötuotannossa riittävästä omavaraisuudesta ja riittävän edullisen sähkön saannista teollisuudelle.

• FiCom ry: Sähkönsaanti on nyky-yhteiskunnassa paitsi viestintäyhteyksien myös monien muiden palvelujen välttämätön edellytys. Varautumista kehitettäessä sähköalan toimijoiden tulee vastata oman verkkonsa osalta häiriösietoisuuden parantamisesta.

• DNA: Ks. edellinen Ficomin kommentti, sähkönjakelun toimintavarmuus vaatii sähköyhtiöiltä merkittäviä panostuksia maakapelointiin.

Kuluttajaliitto: Sähkönjakelun toimintavarmuuden parantaminen on sinänsä kannatettava tavoite. Viestintäverkkojen toimintavarmuutta ei kuitenkaan saa jättää pelkästään sähkönjakelun toimintavarmuuden varaan, vaan myös viestintäverkon haltijoiden tulee omilla toimillaan huolehtia siitä, että verkot toimivat riittävän pitkän (= nykyistä pidemmän) ajan sähkönjakelun ollessa keskeytyneenä.

• Digita; Arjen poikkeustilanteisiin on olemassa vahva ja luotettava antenni-tv- ja radio-verkko. Laajakaistan kautta välitetyt palvelut eivät voi vastata käyttäjähuippuun tilanteissa, joissa tarvitaan kriisitilanteeseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvää valtakunnallista kommunikaatiota. Yleisradion rooli nähdään jatkossakin merkittävänä huoltovarmuuden ja kaikkien suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus
	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on tarvittava tietämys ja käytössään riittävät keinot langattomien verkkojen kuuluvuusongelmien välttämiseksi kaikessa rakentamisessa.	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Parannetaan aktiivisesti kaikkien toimijoiden tietoisuutta osin uusista rakennusmenetelmistä johtuvista langattomien verkkojen sisätilakuuluvuuskysymyksistä. Varmistetaan virastojen yhteistyönä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin).	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Varmistetaan tarvittaessa lainsäädännöllä langattomien viestinverkkojen kuuluvuus sisätiloissa, mukaan lukien energiatehokkaat rakennukset ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin.)

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Soneran kommentteja: sisätilakuuluvuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tärkeintä on pyrkiä kokonaisratkaisuun, joka ei kuormita vain joitain osapuolia, kuten teleyrityksiä

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Rakennukset on varustettava järjestelmillä, jotka varmistavat viestintäverkkojen kuuluvuuden myös tulevaisuudessa.

• FiCom ry: Matkaviestinverkkojen peittoaluevaatimukset perustuvat toimilupamääräyksiin. Investointilaskelmat on tehty näiden vaatimusten perusteella. Kun sisätilakuuluvuuden heikentyminen johtuvat toimilupia myöhemmin voimaan tulleista rakennusmääräysten muutoksista, tulee kuuluvuuskysymykset ensisijaisesti ratkaista rakennusalan määräyksiä kehittämällä.

• FiCom ry: Varmistetaan joko virastojen yhteistyönä taikka tarvittaessa lainsäädännöllä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin).
• Viestintävirasto: Eri hallinnonalojen yhteistyötä tulee tiivistää ja tehostaa langattomien viestintäverkkojen käytettävyyden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Kannatetaan, että määritellään selkeät vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelujen toimivuus estyy tai häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen.

Kuluttajaliitto: On tärkeää, että myös langattomat viestintäverkot toimivat kaikissa rakennuksissa. Ensisijaisesti vastuun tästä pitää kuulua rakennuttajille ja rakennusten omistajille niissä tapauksissa, joissa kuuluvuusongelmat johtuvat valitusta rakennustekniikasta.

Digita; Tuulivoimapuistojen vaikutus maanpäällisiin tv-lähetyksiin ei ollut tiedossa, kun nykyisiä televisioverkkoja rakennettiin. Nyt kun tuulivoimaloiden rakentaminen on yhteiskunnan tuen myötä lisääntynyt, on käynyt ilmi, että tuulivoimapuistot aiheuttavat olennaisia häiriöitä maanpäällisille televisiolähetyksille. Häiriöiden poistamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole kohtuullista sälyttää tv-toimialalle. Vastuukysymykset on syytä määritellä lain tasolla kaikissa skenaarioissa.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Toimintavarma liikennejärjestelmä

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus
	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimintavarmuudesta huolehditaan lähinnä verkon kunnossa- ja ylläpitotoimin. Toimia priorisoidaan liikennesuoritteiden perusteella. Laaditaan korvausinvestointiohjelma kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin turvaamiseksi. Tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä optimoidaan jäänmurtoresurssien varaamista ja käyttöä.	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta parannetaan ensisijaisesti älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Panostetaan liikenteen ohjausjärjestelmiin. Hyödynnetään laajasti sää- ja olosuhdetietoja. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta. Tiivistetään jäänmurtoyhteistyön eri muotoja lähinaapurimaiden kanssa entisestään.	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Mahdollistetaan, että liikenteeseen on tarjolla edistyksellisiä äly- ja tietopalveluja, jotka parantavat liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta, selvittäen vaihtoehtona myös Suomen ja Ruotsin yhteisen kalustoyhtiön perustaminen. Kehitetään jäänmurron palvelutarjontaa ja väylämaksujärjestelmää riskiperustaisempaan suuntaan, säilyttäen kannusteet itsenäisesti jäissä kulkeville aluksille.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Toimintavarmaan liikennejärjestelmään kuuluvat myös tie-, rata- ja lentokenttäverkosto. Nämä tuskin näkyvät kirjauksissa tällä hetkellä. Kansallisomaisuuden ylläpitoon pitää kiinnittää huomiota.

• ...

Kontrolloivan tekniikan lisääminen päinvastoin heikentää liikenteen toimintavarmuutta. Mitä "älykkäämmästä" järjestelmästä on kyse, sitä epävarmempaa on toiminta ja ylläpito on äärimmäisen kallista.

• Suomen liikennejärjestelmän toimintavarmuuden ylläpitoon on löydettävä uusia innovatiivisia tapoja jolla infra pystytään pitämään käytössä olevin resurssein. Tässä pitää hyödyntää tietopohjaisia ratkaisuja (esim. infran elinkaarihallinta, liikenteen tilannekuva etc.) jolloin toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein.
• Suomen tieliikennejärjestelmän kuormitus on yleisesti niin alhainen, että liikenteen ohjauksen keinoin tuskin on saavutettavassa merkittäviä hyötyjä muutoin kuin aivan paikallisesti. Pk-seudun kuormitetuilla tieosuuksilla voi olla aiheellista kokeilla esim. piennarkaistan käyttämistä ajokaistana ruuhka-aikoina. Tarvitaan myös lisää informaatiotauluja, joilla tienkäyttäjille voidaan välittää ajantasaista tietoa liikenteen sujuvuudesta.

Lapin ELY: Kaikissa skenaarioissa pitää huolehtia perusverkosta eli liikenneväylien korjausvelan taittaminen ja hallinta pitää ottaa huomioon tai muuten kansallisomaisuus rapistuu ja on purkukunnossa.

• INFRA ry: Lapin ely-keskuksen kommentti edellä on asiaa. Lisäksi kommentti liittyen sekä viestintäverkkojen että liikennejärjestelmän toimintavarmuuteen: Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Sähkö- ja tietoverkkojen siirtämistä ilmakaapeleista maakaapeleihin pitää kiirehtiä voimakkaasti. Myös muunlaista varautumista tulee parantaa selvästi (teiden kuivatus, tulviin varautuminen).

Aika pienelle huomiolle näyttää jäävän fyysisen maaliikenneliikenneverkon toimintavarmuus. Se on kuitenkin kaiken toiminnan perusedellytys. Digitaalisenkin Suomen toimivuus ja huoltovarmuus on täysin riippuvainen liikenneverkon toimintavarmuudesta. Koko maan perusväylänpito pitää olla ykkösasia.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikennejärjestelmän turvallisuus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus
	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään voimakkaasti eri ministeriöiden yhteistyönä, poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta.	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään tehokkaimmin yhteisin toimin, ministeriöiden laatiman poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta.	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuuden parantaminen perustuu vahvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja sen pohjalta määriteltyihin tehokkaimpiin toimenpiteisiin.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Nopeusrajoituksia Suomessa tulee nostaa. Talvirajoituksista tulee luopua kokonaan. Useimmille valta-ja kantateille sopii nykyisen 80 sijaan 100 km/t ja ohituskaistaosuuksille 110 km/t. Moottoriteille sopii rajoitukseksi 120-140 km/t, riippuen moottoritiestä. Kaupunkien sisääntuloväylille kuten Länsiväylälle, sopisi 100 huomattavasti paremmin, kuin tien alkuosalla nykyään oleva 80, jota juuri kukaan ei koe mielekkääksi noudatta.Nämä toimenpiteet eivät heikennä lainkaan liikenneturvallisuutta. Sen sijaan yhteiskunta säästää lyhyempinä matka-aikoina arviolta puoli miljaardia euroa vuodessa.

Liikenne on jo nyt äärimmäisen turvallista. Se on turvallisin elämänalue ihmisillä. Sensijaan liikenteen suorituskykyä ja kapasiteettia on jo liiaksi leikattu turvallisuuteen vedoten. On esimerkiksi helppo laskea nopeutta, koska se ei näy valtion budjetin kautta tulleeseen rahoitukseen. Huono "palvelutaso" maantieliikenteessä lisää ihmisten ja yritysten kustannuksia ja se näkyy BKT:ssä. Valtio on kansalaisia varten ja sen tulee tukea toimeliaisuutta. Nykyinen liikennepolitiikka sensijaan pyrkii rajoittamaan ja hankaloittamaan liikennettä ja siten on haitta hyvinvoinnille.

• Liikenteen turvallisuutta voidaan edelleen parantaa mutta tämä tulisi tehdä kohdennetusti oikeilla toimenpiteillä niin ettei palvelutasoa tai liikkumista rajoiteta tarpeettomasti (tässä korostuu esim. toimenpiteiden arviointi).
• Tieliikenteen turvallisuuden kannalta ajoneuvokannan uudistaminen on keskeisin ja tehokkain keino. Erityisen tärkeää olisi jouduttaa vanhimman 80-90-lukujen kaluston poistumista arkikäytöstä. Kaikki esteet käytettyjen autojen tuonnilta on poistettava ja turvatekniikka (ESP, Airbagit, EuroNCAP-tähdet/malli-ikä) tulee ottaa huomioon ajoneuvoveron määräytymisessä.

Lapin ELY: Tärkeää olisi ottaa oppia naapurimaasta Ruotsista, jossa liikennne on tilastollisesti paljon turvallisempaa kuin Suomessa. Mitä siellä tehdään eri tavalla Suomeen verrattuna. Ruotsissa kokeiltiin talvinopeusrajoituksia, mutta niiden käytöstä luovuttiin kun ruotsalaisten tutkimukset eivät osoittaneet liikenneturvallisuushyötyjä kustannuksiin nähden.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Jalankulku ja pyöräily

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus
	Jalankulku ja pyöräily. Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehitetään siellä missä niillä on eniten potentiaalia.	Jalankulku ja pyöräily. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin. Huomioidaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä myös niiden positiiviset kansanterveydelliset vaikutukset.	Jalankulku ja pyöräily. Kaupunkiseuduilla panostetaan voimakkaasti kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden parantamiseen. Tiedostetaan kävelyn ja pyöräilyn kansanterveydelliset vaikutukset ja edistetään kävelyä ja pyöräilyä osana aktiivista liikunnallista elämäntapaa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• Kansanterveydellisten vaikutusten ohella tulee huomioida, että pyöräily on liikennesuoritteeseen nähden huomattavan vaarallinen liikennemuoto. Autoilijaan verrattuna pyöräilijä on erittäin suojaton ja vähäinenkin onnettomuus voi johtaa henkilövahinkoon. Varsin moni aktiivipyöräilijä on tavalla tai toisella telonut itsensä jossain vaiheessa - ja tämä onnistuu myös ilman autoilijoiden myötävaikutusta.
  • Kommentti: Kokonaisvaikutusten arviointi on tosiaan tärkeää. Pyöräilyn erilaisia terveysvaikutuksia (liikunta, onnettomuudet, ilmansaasteet) on varsin kattavasti arvioitu hollantilaisessa tarkastelussa, jossa terveyshyödyt osoittautuivat paljon suuremmiksi kuin haitat. Vaikka onnettomuudet olivatkin tärkeitä, lisääntynyt ilmansaastealtistus oli itse asiassa suurempi terveyshaitta. Hartog et al: Do the Health Benefits of Cycling Outweigh the Risks? Environ Health Perspect. Aug 2010; 118(8): 1109–1116 doi [81]
• Pyöräilijöille tulee määrätä 24h-valopakko havaittavuuden parantamiseksi. Nykyisellä LED-tekniikalla voidaan toteuttaa energiatehokkaita ja näkyviä valaisimia. Sopiva taso voisi olla 100 lm valkoista valoa eteen, 20 lm punaista valoa taakse ja 10 lm keltaiset valot sivuille. Valokuviot ja valoaukkojen koot tulee määrittää siten, että valot näkyvät mutta eivät häikäise. Suorituskykyisiltä pyöriltä voisi edellyttää myös esim. kiihtyvyysanturiin perustuvaa jarruvalotoimintoa.
• Ohjataan pyöräilijät taajamissa eri väylille kuin moottoriliikenne ja rajoitetaan liikenneympäristön rakenteellisin keinoin nopeus keskusta-alueilla tasolle 15-20 km/h.
• ...

Lapin ELY: Kun nykyisin työnantaja voi tukea joukkoliikenteellä työmatkat taittavaa, tulisi jatkossa mahdollistaa vastaavantyyppinen tuki myös pyöräillen tai jalan työmatkat kulkevalle.

• Parannetaan kevyen liikenteen väylien turvallisuutta siirtämällä mopot ajoradalle. Mopot voidaan sallia kevyen liikenteen väylillä vain jos se on mopoilijan turvallisuuden ja muun liikenteen sujuvuuden ehdottoman välttämätöntä. Tällöin mopojen olisi annettava jalankulkijoille ja pyöräilijöille esteetön kulku ja noudattaa 20 km/h nopeusrajoitusta. Peruste: kevyen liikenteen väylät (jotka on rakenteeltaan suunniteltu n. 20 km/h nopeudelle) eivät sovellu yli sata kiloa painaville ja käytännössä 50 km/h ajaville mopoille, joita eivät kevyen liikenteen väylillä koske käytännössä mitkään säännöt. Nykytilanne on kestämätön esimerkiksi pyöräilyä opettelevien lasten turvallisuuden kannalta.

• Selkeytetään pyöräilijöiden paikka lain tasolla nykytilanteen mukaan: pyörätietä ei ole pakko käyttää, jos se ei kuntonsa, pituutensa tai sijaintinsa tai ajon tarkoituksen (kilpapyöräilyn harjoittelu) vuoksi sovellu käytettäväksi väyläksi. Tämä vähentäisi autoilijoien tarpeettomia ja vaaratilanteita aiheuttavia aggressioita pyöräilijöitä kohtaan.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• ...Yleisen kaiken digitalisoitumisen ja integroitumisen myötä tulee entistä tärkeämmäksi tarkastella ja suunnitella koko infrastruktuuria - energia, tietoliikenne, rakennukset ja koko rakennettu ympäristö - yhtenä kokonaisuutena. Tämä vaatii eri hallinnon alojen välisen yhteistyön lisäämistä ja mahdollisten organisatoristen ja henkisten rajojen murtamista. Kaikessa kehityksessä tulee antaa markkinoille mahdollisuus ja eri teknologioiden ja palvelumallien kilpailla neutraalisti. Valtion roolin tulee olla mahdollisuuksia luova ja tarvittaessa katalyytti. Samoin valtion tulee varmistaa todellinen kilpailu eri teknologioiden, palvelujen ja toimijoiden kesken ja siten taata parhaille innovaatioille menestymismahdollisuudet

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Liikenne- ja viestintäyhteydet

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Liikenne- ja viestintäyhteydet avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Laajakaistan yleispalvelu

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 10 Mbit/s. Edistetään aktiivisesti digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa rakennetuissa verkoissa ja käytetään saatuja kokemuksia nopeiden liittymien kysynnän lisäämisessä ja operaattoreiden investointihalun lisäämisessä.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys (30 Mbit/s), mikä mahdollistaa yleisesti käytössä olevien monipuolisten hyöty- ja mediapalveluiden täysipainoisen käytön.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 100 Mbit/s mahdollistaen kaikkien digitaalisten palveluiden käytön.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Laajakaistanopeuden jyrkän kasvattamisen sijaan tai vähintään ohella tulisi kiinnittää huomiota nykyisten luvattujen yhteysnopeuksien toteutumiseen ja mm. ruuhkaherkkyyden vähentämiseen. Huippunopeuksien kasvattamisen ohella tulisi siis pistää ensin kuntoon nykyiset laajakaistajärjestelmät.

LOGY ry: Edellinen kommentti on erittäin tärkeä, teoreettisia laajakaistanopeuksia tärkeämpi on käytännössä toteutuva nopeus. Esimerkiksi Suur-Helsingin alueella on useita alueita, joissa dataliikenne perustuu vanhoihin kuparijohtimiin, jolloin upload nopeus jää usein selkeästi alle 1 Mbit/s. Myöskään download kapasiteetti ei riitä suuria tietosisältöjä välittävien viihde ym. palvelujen käyttöön. Tämän kaltaisen perusinfran kuntoon saattaminen keskeisten Suomen kaupungien alueella tulisi toteuttaa ensisijaisesti. Voisiko tämän infran rakentamista edistää palveluoperaattoreille asetettavilla velvoitteilla?

• Elisan näkemys: On tärkeää, että kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää hyviä laajakaistayhteyksiä. Yleispalveluvelvoite tulee asettaa realistisesti tekniikan ja markkinoiden kehityksen mukaisesti. Tässä mielessä tulisi edetä ehdotettua maltillisemmin.
• Soneran kommentteja: yleispalvelun perustarkoituksena on toimia turvaverkkona, jos kaupallisesti ei ole saatavilla palveluita kohtuuhintaan. Suomessa nämä tavoitteet ovat toteutuneet kaupallisen tarjonnan ja toimivan kilpailun kautta. Laajakaistanopeuksia asetettaessa tulee ottaa huomioon teknisten mahdollisuuksien lisäksi velvoitteiden vaikutus tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Nopeuksien nostamista harkittaessa on huomioitava velvoitteen kustannukset.
• Viestintäviraston näkemys: Laajakaistan yleispalvelun kehittymistä voisi tarkastella myös palvelujen näkökulmasta eli määriteltäisiin, mitkä palvelut ovat sellaisia, joita jokaisen suomalaisen on voitava halutessaan käyttää kotoaan käsin. Laajakaistayhteyden tarkka nopeus ei ole käyttäjän kannalta olennaista, jos peruspalvelujen saatavuus on turvattu.

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: On pyrittävä mahdollisimman suureen laajakaistayhteyksien nopeuteen, jotta monipuolisten ja kattavien uusien palvelujen käyttö tulevaisuudessa on mahdollista kaikille.

• FiCom ry: Yleispalveluvelvoite tulisi saattaa vastaamaan sen tarkoitusta toimia yhteiskunnallisena turvaverkkona, kun markkinavoimat eivät yksin kykene tarjoamaan kuluttajille peruspalveluja. Yleispalvelun tulee kohdistua vain niihin, jotka ovat kaupallisten palveluiden ulkopuolella. Laajakaistan saatavuutta ei tule edistää yleispalvelun avulla, vaan kaupallisin ehdoin, eikä nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoinen tarjonta saa johtaa yleispalvelun laajentamiseen.

• FiCom ry: Yleispalvelun laajuutta harkittaessa tulee huomioida yleispalvelutuotteen erilaisuus kaupallisesta tuotteesta ja näin huomattavasti korkeampi kustannusrakenne. Yleispalveluvelvoitteen ylimitoitus saattaa johtaa negatiivisiin seurauksiin kaupallisessa palvelujen tarjonnassa. Eksaktien yhteysnopeuksien sijasta tulisi ennemmin määritellä minkä palvelujen käyttämiseen yleispalvelutuote on ajateltu. Liian kunnianhimoinen yleispalveluvelvoite voi vaikuttaa negatiivisesti investointipäätöksiin etenkin harvaan asutuilla alueilla.

• FiCom ry: Rohkeassa Suomessa tulisi kehittää sääntely niin hyvin investointeihin kannustavaksi niin, että v. 2020 yleispalveluvelvoitetta ei enää lainkaan tarvittaisi.

• DNA:n kommentti: Yleispalvelun tarkoituksena on myös EU-määritelmien mukaan toimia yhteiskunnan turvaverkkona niille, jotka ovat pudonneet kaupallisten palveluiden ulottumattomiin. Yleispalvelu ei tulisi olla mekanismi, missä määritellyillä yhteysnopeuksilla vaikutettaisiin tarjolla oleviin yhteysnopeuksiin.

Kuluttajaliitto: Olemme jo aiemmin tänä keväänä vaatineet yleispalveluvelvoitteen nostamista 10 Mbit/s mahdollisimman nopeasti, joten meidän kannaltamme tämä on ehdoton minimivaatimuus. Internetissä tarjolla oleva sisältö ja palvelut ovat vuoden 2010 jälkeen, jolloin tuli nykyinen 1 Mbit/s yleispalvelu, muuttuneet suurempia tiedonsiirtonopeuksia vaativiksi, joten nykyisin määrätty vähimmäisnopeus ei enää takaa kohtuullista pääsyä kaikkiin keskeisiin palveluihin ja sisältöön. Teleyritykset ovat itsekin huomanneet tämän: 8 −10 megan liittymiä markkinoidaan perusliittyminä.

• Yle: Uudistuva Suomi: Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laajakaistaliittymä, jonka kautta voi hyödyntää kaikkia tarpeellisia sähköisiä peruspalveluja, esimerkkinä perusterveydenhuollon potilaskontakteihin soveltuva kaksisuuntainen videoneuvotteluyhteys. Ylen ja Must Carry -velvollisuuden piirissä olevien kaupallisten mediapalvelujen osalta yleispalvelulaajakaistaliittymän vaatimuksena on kotitalouden useamman jäsenen samanaikaisen rinnakkaisen HD-streaming tv-kanavien, radiokanavien ja VOD-streamingin käytön mahdollistava liittymän kapasiteetti. USO-velvollinen laajakaistaliittymäoperaattori päättää liittymän tekniikan ja mediapalvelun toteuttamiseksi tarvittavat välimuistipalvelimien sijoituksen ym. mediajakelutekniikan.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Nopeat laajakaistayhteydet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Nopeat laajakaistayhteydet. Edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoista saatavuutta rohkaisemalla parhaita käytäntöjä, kuten käyttäjävetoisten tilaajamallien (esim. liittymien yhteustilaukset, uudet osuuskunnat) käyttöönottoa.	Nopeat laajakaistayhteydet. Varmistetaan lainsäädännön keinoin teleyrityksille velvollisuus tarjota huippunopeita laajakaistayhteyksiä sitä halauville markkinahintaan. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että eurooppalaiset aloitteet tukevat kuituverkkojen rakentamista.	Nopeat laajakaistayhteydet. Lisätään erityisesti suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä panostamalla julksin varoin huippunopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta kaikille sitä haluaville varmistetaan viime kädessä valtionyhtiön toimesta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Laajakaistanopeuden jyrkän kasvattamisen sijaan tai vähintään ohella tulisi kiinnittää huomiota nykyisten luvattujen yhteysnopeuksien toteutumiseen ja mm. ruuhkaherkkyyden vähentämiseen.Huippunopeuksien kasvattamisen ohella tulisi siis pistää ensin kuntoon nykyiset laajakaistajärjestelmät.
• Elisan näkemys: Suomessa on saavutettu erinomaiset viestintäverkot viranomaisten ja yritysten hyvällä yhteistyöllä. Laajakaistayhteydet voidaan jatkossakin parhaiten toteuttaa markkinaehtoisesti kysynnän mukaisesti.
• Laajakaistaverkkoja on kehitettävä niin että niistä muodostuu varteenotettava lineaaristen ja ei-lineaaristen televisiosisältöjen jakelutie.
• Soneran kommentteja: Viestintäverkkojen kattavuus ja laatu ovat hyvällä tasolla. Markkinaehtoinen ja investointeihin kannustava sääntely-ympäristö on keskeistä tulevaisuudessa
• Viestintäviraston näkemys: Syrjäisimmille seuduille huippunopeita laajakaistayhteyksiä ei rakenneta ilman julkista tukea, minkä vuoksi julkisia varoja tarvitaan rakentamisen tukemiseen jatkossakin. Muilla alueilla huippunopeiden yhteyksien rakentamista voidaan parhaiten edistää varmistamalla markkinoiden toimivuus.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Jo rakennusmääräyksissä pitäisi olla vaatimuksena nopeat laajakaistayhteydet asuntoihin asti.

• FiCom ry: Huippunopeiden yhteyksien osalta kysyntä on tällä hetkellä huomattavasti tarjontaa pienempää. Julkisen sektorin tulisi olennaisesti kiihdyttää erilaisten terveys- ja muiden nopeaa verkkoyhteyttä edellyttävien sähköisten palvelujen tarjontaa, jotta huippunopeiden yhteyksien kysyntä piristyy. Jos palveluja tarjotaan osaksikin julkisen tahon toimesta, tulee se rajoittaa alueille, joilla ei ole kaupallista tarjontaa.

• FiCom ry: On alueita, joilla kaupallinen tarjonta ei kannattavuussyistä tavoita kaikkia. Mahdollinen julkisen tahon interventio saattaa olla perusteltu näillä alueilla, mutta se tulee rajoittaa joko putkituksen tai enintään mustan kuidun mallin mukaiseen rakentamiseen.

• DNA: miten Uudistuvan Suomen linjaus eroaa yleispalvelvoitteiden laajentamisesta? Markkinasääntelyn keventäminen haja-asutusalueiden investointeihin kannustavaksi säilyttäen kuitenkin toimiva kilpailu, toimisi kiinteiden yhteyden markkinaehtoisena edistämisenä kaikkein parhaiten.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Laajakaistaisia tietoliikenneverkkoja rakennetaan energia- ja kustannustehokkaasti uusia asennustekniikoita hyödyntäen pyrkien eri infrastruktuurien (mm. liikenneväylät, sähköverkot, vesihuoltoverkot) yhteisrakentamista.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Liikenneväylistä muodostetaan infrakäytäviä, joihin erityyppiset infrastruktuurit (mm. tierakenteet, kaapelit) sijoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla energiatehokkuutta edistäen.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Lainsäädäntö ja toimintatavat kannustavat energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäverkkojen rakentamiseen ja viestintäpalvelujen tarjontaan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...
• Soneran kommentteja: tietoliikenneverkkojen rakentamisen edistäminen liikenneväylien yhteyteen edellyttää yhteistä tahtotilaa. Tietoliikenneverkkojen rakentamista ei tulisi vaikeuttaa esimerkiksi erityyppisillä maksuilla.

Infrakäytävät ovat ehdottomasti positiivinen asia, mutta pitää huolehtia, että turvallisuus huomioidaan kun väyliä ja kuivatusta parannetaan esim. ojia syventämällä ja liikennemerkkejä asennetaan. Johtojen tulee sijaita ulkoluiskassa turvallisuuden ja johtojen koskemattomuuden vuoksi.

• DNA: Yhteisrakentaminen on erittäin tuettavaa.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Rohkea Suomi -skenaarion mukainen periaate on hyvä.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Sääntelyä kehitetään tekniikkariippumattomasti ottaen huomioon, että kiinteät ja langattomat yhteydet ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Lainsäädäntöä kehitetään kiinteiden verkkojen sääntelyä vähentäen.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Globaalien monikansallisten internet-toimijoiden roolin kasvaessa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tarjonnassa sääntelyä kohdistetaan yhdenmukaisemmin kaikkiin viestinnän välittäjiin, ei vain perinteisiin teleyrityksiin.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Tietoverkkojen käytön jatkuvasti kasvaessa teleyrityksillä on tarve kehittää liikenteen hallintamenetelmiä, joilla ne voisivat lisätä verkon tehokkuutta ja varmistaa käyttäjille parhaan mahdollisen laadun. Näillä menetelmillä ei kuitenkaan saa rajoittaa kuluttajien liittymiä kohtuuttomasti, jotta turvataan kuluttajien etu, tehokas kilpailu markkinoilla ja digitaalisten palveluiden kehitys. Käyttäjillä pitää olla oikeus valita verkkoympäristössä haluamansa kohtuuhintaiset sovellukset ja palvelut.
• Elisan näkemys: Suomen ICT-alan kilpailukyvyn kohentamiseksi olemassa olevaa sääntelyä on vähennettävä. Kaikki kolme ehdotusta olisi perusteltua toteuttaa.
• Soneran kommentteja: sääntelyn määrän ja yksityiskohtaisuuden vähentäminen vastaamaan nykyistä, maailmanlaajuista kilpailua on ensiarvoisen tärkeää.
• Viestintäviraston näkemys: Kiinteiden ja mobiiliverkkojen rajat ovat nopeasti hämärtymässä, minkä vuoksi sääntelyä olisi voitava kohdistaa teknologianeutraalisti pullonkauloihin, joiden havaitaan estävän tehokasta kilpailua ja käyttäjien valinnanvapautta.
• DNA: Rohkea Suomi: Hyvä linjaus, vaikkakaan koko tulevaisuuskatsauksessa ei linja ole konsistentti ja keskenään ristiriidaton tämän suhteen, useissa muissa kohdissa ehdotetaan Suomen täysin omanlaistaan lainsäädäntöä verrattuna globaaliin / eurooppalaiseen sääntelyyn.

• FiCom ry: Sääntelyn tarpeellisuutta tulisi perinpohjaisesti arvioida koko viestintäalalla ja harkita siirtymistä yleissääntelyyn ja samalla olennaisesti keventää sääntelyä.

• FiCom ry: Rohkeassa vaihtoehdossa tulisi poistaa viestintäverkkoja koskevaa sääntelyä eurooppalaisten ja suomalaisten teleyritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

• Digita; Viestintäverkkojen sääntelyä on syytä keventää eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi suhteessa globaaleihin pelureihin.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Taajuuksien käyttö

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiilikäyttöön, jossa liikennemäärät kasvavat nopeimmin.	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön nykyistä vahvemmilla markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiiliverkkojen rakentamiseen ja lisätään aktiivisin toimin uuden tyyppisiä taajuuksien käyttötapoja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä. Otetaan käyttöön uusia matkaviestintekniikoita hyödyntäviä ratkaisuita esimerkiksi älyliikenteen palveluissa.	Taajuuksien käyttö. Kaikki taajuuksien käyttö hinnoitellaan, jolloin taajuudet siirtyvät tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen. Luodaan mobiilipalveluohjelma, jonka avulla hyödynnetään rohkeasti ja laajamittaisesti uusimpia tekniikoita ja taajuuksien käyttötapoja erityyppisissä palveluissa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Elisan näkemys: Suomessa on saavutettu kansainvälisissä vertailuissa erinomaiset tulokset matkaviestintoiminnan hintatasossa, laadussa ja kattavuudessa. Suomi on myös mobiililaajakaistan levinneisyyden kärkimaa Euroopassa. Hyvien viestintäverkkojen toteuttaminen edellyttää riittäviä taajuuksia. Taajuudet tulee jakaa viestintäpoliittisin perustein, eivätkä valtion fiskaaliset tavoitteet huutokauppatuloista saa olla perusteena. Myös taajuusmaksujen tulee olla kohtuullisella tasolla.
• Televisiosisältöihin käytettävät taajuudet jaetaan vertailevalla menettelyllä. Huutokauppoja ei saa kohdistaa televisioverkkoihin. Televisioverkkoihin ei kohdisteta markkinaehtoisia taajuusmaksuja.
• Huolehditaan siitä, että televisiotoimijoilla on tarpeeseensa nähden käytettävissään riittävästi televisioalalle osoitettuja taajuuksia.
• Taajuuksien käyttöä on syytä tehostaa, mutta uusin standardeihin siirrytään vasta kun markkina ja kuluttajat ovat siihen valmiita.
• Soneran kommentteja: matkaviestintoiminnan taajuustarve kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Riittävien taajuuksien takaaminen matkaviestintoiminnalle on keskeistä. Taajuuksien hinnoittelussa ei lähtökohtana tulisi olla varojen kerääminen valtiolle.

• FiCom ry: Taajuuksien tehokas käyttö on tavoitteena kannatettava. Taajuusmaksujen tasoa harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen maantiede ja kustannustaso, jotta maksu ei vaikuta investointeja jarruttavasti.
• FiCom ry: Taajuuksien tehokkaamman käytön ohjaaminen tulee tapahtua tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
• FiCom ry: Taajuudet tulee jakaa viestintäpoliittisin perustein, eivätkä valtion fiskaaliset tavoitteet huutokauppatuloista saa olla taajuuksien jakoperusteena. Myös taajuusmaksujen tulee olla kohtuullisella tasolla.

Viestintävirasto: Taajuuksien käyttöä voidaan tehostaa myös sääntelyä keventämällä. Siten markkinaehtoinen taajuusmaksu ei ole ainoa keino tehostaa taajuuksien käyttöä ja sitä ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa kaikkiin taajuuksiin (esimerkiksi luvasta vapautetut taajuudet kuten WiFi).

• DNA: Taajuuksien tehokas käyttö on tavoitteena erittäin kannatettava. Taajuusmaksujen tasoa harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen maantiede ja kustannustaso, jotta maksu ei vaikuta investointeja jarrut-tavasti. Markkinaehtoisen hinnoittelun tulisi kohdella eri toimijoita tasapuolisesti, jotta se olisi tehokasta. Myös toimijoiden koko on syytä huomioida markkinaehtoisessa taajuuksien hinnoittelussa esim. liikevaihdon määrän perustella.
• DNA:n lisäys uudeksi toimenpide-ehdotukseksi kohdassa taajuuksien tehokas käyttö: Hallituskaudella 700 MHz:n taajuusalue jaetaan kilpailua ja sisältöpalveluiden jakelua edistävällä tavalla valtakunnalliseen matkaviestinkäyttöön

• Digita; Korostamme teknologianeutraliteettia

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Maaliikenneverkko

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Maaliikenneverkko. Pidetään yllä päätieverkkoa. Uusinvestointeja toteutetaan totuttua vähemmän. Huolehditaan väyläverkon saattamisesta TEN-T -vaatimusten mukaiseksi.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen painopiste on tärkeimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä raideliikenteessä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen tarpeet. Perusväylänpidon tasoon tehdään ostovoimakorjaus, mutta mittavan korjausvelan vuoksi kunnossa- ja ylläpitotoimia joudutaan kuitenkin priorisoimaan sekä verkon laajuutta tarkastelemaan kriittisesti. Kaupunkiseutujen raideliikennettä kehitetään.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon laajuuden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan vakavasti. Vähäliikenteistä verkkoa siirretään osin pois valtion vastuulta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä priorisoidaan liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen edellytykset. Pidättäydytään mittavista verkon kehittämisinvestoinneista väylien ylläpidon korjausvelan hoitamiseksi. Elinkeinoelämän tarpeet turvataan perusväylänpidon toimin sekä yhteishankkeilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti raideliikenteen varaan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Raideliikenne on tulevaisuuden liikennemuoto ja siihen pitää panostaa. Monessa muussa maassa tähän on jo herätty ja se näkyy investointeina rataverkkoon. Hyväkuntoisella rataverkolla pystytään lyhentämään huomattavasti matka-aikoja ja lisäämään raideliikenteen houkuttelevuutta. Liikennesektorin päästötavoitteet edellyttävät, että osa henkilö- ja tavaraliikenteestä saadaan raiteille. Suomessa nykyisin käytössä oleva kalusto mahdollistaa jo huomattavasti nykyistä nopeammat matka-ajat.

• ...

Raideliikenteen laajuutta on syytä pohtia kriittisesti ja keskittää raideliikenteeseen tavarakuljetusta. Maantiekuljetusta ja raidekuljetusta pitää yhteensovittaa. Esimerkiksi helsingin satamasta pitäisi olla raideyhteys kauas pohjoiseen ja kuljetus konttien pitäisi sopia sekä sekä juniin että rekkoihin. Sitten lähempänä määränpäätä kontit kuljetettaisiin maanteitse perille.

Kaikkien skenaarivaihtoehtojen / etenemispolkujen pohjaksi olisi hyvä tehdä rautateiden tavaraliikenteen osalta koko rautatieverkon simulointi. Myös raideliikenteen kuljetusskenaariot tulisi päivitää huomioiden mm. kaivosteollisuus, transito ja valtakunnalliset tavoitteet perusteollisuuden uudelleen elvyttämisestä. Samoin olisi otettava huomioon EU:n raideliikennettä priorisoiva liikennepolitiikka sekä Botnian korridoori ja sen poikittaisyhteydet, johon Ruotsissa ja Norjassa on ollut suurta kiinnostusta.

Lapin ELY: Edistyvän Suomen heikkous on, vain päätieverkkoa pidetään yllä. Mikäli alemman tieverkon ylläpito lopetetaan (hoito jäänee), tulee esimerkiksi metsäteollisuuden ja maatalouskuljetusten sujuvuus entistä ongelmallisemmaksi. Näille kuljetuksille alemman tieverkon eli hiussuoniston liikenteellinen tarve ei katoa mihinkään, vaan korostunee. Uudistuvan ja Rohkean Suomen skenaarioissa verkon laajuuden tarkastelu on toki perusteltua, mutta Lapissa verkko on jo nyt paikoin erittäin harva, että kiertotieyhteydet tulevat helposti kohtuuttomiksi.

• INFRA ry: Ajatus perusväylänpidon lisäämisestä on oikeansuuntainen. Tämä hillitsee väyläverkoston korjausvelan kasvua. Logististen verkostojen kunto vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin ja sitä kautta valtion ja kuntien verokertymään. Kuitenkin myös alempiasteinen tieverkosto on toisinaan tärkeä elinkeinoelämälle. Alempiasteisen verkon ylläpitoa pitää priorisoida voimakkaasti huolehtien siitä, että kauppaa tai teollisuutta palvelevat tieosuudet pidetään kunnossa kaikissa olosuhteissa. Näin parannetaan logistiikan toimintavarmuutta.

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Kaupunkiseudun raideliikennettä on hyvä kehittää ja erityisesti sähköautojen latausverkoston laajentaminen on tärkeää. Sähköautojen latausverkosto on jatkossa nähtävä osana maaliikenneverkkoa.

• Perusväylänpito on ykkösasia koko maassa, myös alemmalla tieverkolla. Sähköautojen latausverkosto on samalla tavalla osa maaliikenneverkkoa kuin bensa-asemat ja muut käyttövoimien jakelupisteet. Ne toteutetaan ja ylläpidetään markkinaehtoisesti, ei julkisin varoin.

Kaupunkiseutujen liikenneverkosta huolehtivat enenevässä määrin kunnat (asemakaava-alueiden kadut). Kaupunkiseuduilla MAL- sopimukset ja vastaavat yhteistyömallit ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita yhtenaäisen kokinaisuuden edistämisessä.

Automatisoitu autoliikenne pudottaa matkoja raskaammilta järjestelmiltä kevyemmille. Raideliikenteen suhteelliset edut heikkenevät, kun autoliikenteessä ei synny kuljettajakustannuksia. Työmatkojen osuus matkoista putoaa edelleen, ja työpaikkojen määrä keskuksissa vähenee (koska asunnoista ollaan valmiit maksamaan enemmän kuin työtiloista). "Raideliikenne, joka kulkee ilman raiteita ja virtajohtimia" on taloudellisesti vahvempi vaihtoehto kuin raideliikenne: siksi on epätodennäköistä, että automatisoidun autoliikenteen toteutumisen jälkeen lisättäisiin raideliikennettä etenkään taajamissa.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Lentoasemaverkko

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Lentoasemaverkosto. Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti. Helsinki-Vantaan gateway-aseman annetaan kehittyä omiin edellytyksiinsä pohjaten.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitetään voimakkaasti kotimaan, Euroopan ja Aasian liikenteen vihreänä solmukohtana (hub) . Muuta lentoasemaverkkoa ei tueta nykyisessä määrin.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään voimakkaasti kansainvälisenä solmukohtana (hub) ja maailman ensimmäisenä suomalaiseen biokerosiiniin perustuvana lentoliikenteen vihreänä solmukohtana. Muu lentoasemaverkosto kehittyy omaehtoisesti, tarpeiden mukaan.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• Kommentti: Lentoliikenteen voimakas kasvu tulevaisuudessa on EU-komission ja EU-parlamentin strateginen huolenaihe, ja siihen liittyy suoraan kevyen aikatauluttoman liikenteen edellytysten turvaaminen: ks. esim. komission tiedonanto "Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävä tulevaisuus" KOM(2007) 869 (kohdat 9-11, 15, 16, 19, 39-45, 47, 52, 69) sekä EU-parlamentin päätöslauselma samasta aiheesta, P6_TA(2009)0036 (kohdat E, F, H, 2, 9, 10, 13-16, 27, 32, 33). Keinovalikoimaan ei kuulu kiitotiekapasiteetin vähentäminen. Uusimman markkinatutkimustiedon mukaan (WingX Advance 2013, PMI Media Ltd 2013) kevyen VLJ-liikelentokaluston markkinat kasvavat tulevaisuudessa voimakkaasti, eikä pääkaupunkiseudulla ole kapasiteettia sen kansainväliseen, sujuvaan ja joustavaan palveluun 150 km säteellä muualla kuin Malmin lentoasemalla. VLJ-liikenteen sovittaminen Helsinki-Vantaan kaltaisille entisestään vilkastuville suurkentille on haasteellista, koska niiden lähestymis-, nousu- ja reittinopeudet poikkeavat perinteisestä suihkukonekalustosta. Eurocontrolin pitkän aikavälin ennusteessa Suomen lentoliikenne on 2030-luvulla kasvanut 30-70% nykyisestä, vuonna 2050 EU-alueella jopa 100%, eikä kasvun päättymisestä siihen ole mitään merkkejä. Helsingin asema lentoliikenteen solmukohtana on sekä pääkaupunkiseudun että Suomen strateginen etu, ja sen edistämiseksi tulee kaikki pääkaupunkiseudun kiitotiekapasiteetti säilyttää ja käyttää hyödyksi. Tulevaisuuden kasvavan lentoliikenteen haasteisiin vastaamista käsittelevässä Eurocontrolin selvityksessä "Challenges of Growth 2013: Mitigation of the Challenges" on keinovalikoimassa nimenomaan pienten paikalliskenttien hyödyntäminen kevyen liikelentotoiminnan tarpeisiin ja niiden yhdistäminen suurkenttien kanssa lentokenttäklustereiksi.
• Ehdotus: laatikossa "Edistyvä Suomi" tulisi vaihtaa teksti "Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti" muotoon "Valtio ohjaa lentoasemaverkon ylläpitoa EU:n lentoliikennestrategian mukaisella tavalla erityisesti pääkaupunkiseudun riittävän lentoasemainfrastruktuurin turvaamiseksi tulevaisuudessa."
• Ehdotus: laatikossa "Uudistuva Suomi" tulisi viimeinen lause poistaa ja vaihtaa sen tilalle "Helsinki-Malmin lentoasemaa kehitetään kevyen liikelentokaluston kasvaviin tarpeisiin. Näin autetaan ja edistetään Helsingin asemaa lentoliikenteen vihreänä solmukohtana ja lievitetään lentoliikenteen kasvun aiheuttamaa painetta Helsinki-Vantaalla."
• Ehdotus: laatikossa "Rohkea Suomi" tulisi poistaa viimeinen lause ja vaihtaa sen tilalle "Helsinki-Malmin lentoasemaa kehitetään kevyen liikelentokaluston kasvaviin tarpeisiin huomioiden suomalaisen vihreän biokerosiinin saatavuus. Näin autetaan ja edistetään Helsingin asemaa lentoliikenteen vihreänä solmukohtana ja lievitetään lentoliikenteen kasvun aiheuttamaa painetta Helsinki-Vantaalla."

Lapin ELY: Lentoasemaverkon laajuuteen valtion nimenomaan tulee puuttua aktiivisin toimin, jotta alueiden kilpailukyky säilyy ja näin samalla vahvistetaan koko Suomen kilpailukykyä. Muun lentoasemaverkon tukeen ei pidä puuttua kun EU on mahdollisuuden siihen antanut. Lentoasemaverkkoa tulisi kehittää enemmän monihubisen järjestelmän suuntaan. Mm. matkailun kannalta suorat charter- ja muut lentoyhteydet ovat elintärkeitä. Matkailun vuosittainen 6 % kasvu Lapissa tulee ulkomaisista matkailijoista ja potentiaalisia ulkomaisia tulijoita olisi jo nyt moninkertainen määrä jos lentoyhteydet Lappiin toimisivat paremmin.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Satamaverkosto

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikenne- ja viestintäyhteydet
	Satamaverkosto. Satamaverkon annetaan kehittyä omaehtoisesti, yhtiöitymiskehityksen vauhdittamana.	Satamaverkosto. Valtio omilla toimillaan edesauttaa satamatoimintojen tehostumista sekä satamien kehitystä. Satamien hallinnollista taakkaa kevennetään ylisektoraalisia prosesseja yhdistämällä sekä uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä. Satamien maaliikenneyhteyksien ja jäänmurron ja luotsauksen palvelutasosta päätettäessä satamia kannustetaan erikoistumiseen ja yhteistyöhön.	Satamaverkosto. Valtio ohjaa satamaverkoston kehittämistä aktiivisesti omilla toimillaan mm. porrastamalla maaliikenneyhteyksien, jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoja ja edesauttamalla satamien välistä kilpailua ja toisaalta yhteistyötä.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Valtion pitäisi ehdottomasti pystyä karsimaan nykyistä satamaverkostoa. On voimavarojen tuhlausta pitää yllä nykyisen laajuista satamaverkostoa.

• Valtion tulisi edistää Satamien välistä kilpailua sekä tarjota kannustimia, jonka avulla logistiikkasektori keskittäisi liikennevirtoja pääreiteille. Tällä tavoin Suomen logistinen kilpailukyky kehittyisi nykyistä paremmin. Nykymallissa liikennepolitiikka (mm. väylämaksut, jäänmurto, luotsaus, maaliikenneyhteydet) pikemminkin ohjaa liikennevirtoja hajautettuun ja kokonaisuuden kannalta epätehokkaaseen suuntaan, kun mm. veroina ja väylämaksuina kerätyt rahat hajautetaan koko liikennejärjestelmälle ilman harkintaa järjestelmän kehittämisestä. Pohjois-Suomen ja Perämeren alueen kilpailukyky on syytä säilyttää, mutta tämä on syytä tehdä suunniteltujen tietoisten päätösten pohjalta. Satamaverkkoa ja liikennevirtoja on mahdollista tiivistää (sekä tehostaa) huomattavasti, tämä parantaisi koko Suomen asemaa. Rohkea Suomi kuvaa vaihtoehdoista parhaiten mielipidettäni.

Lapin ELY: Uudistuvan Suomen kirjaukset ovat kannatettavia. Satamiin liittyvien väyläyhteyksien kehittämiseen tulisi panostaa merikuljetusten tehokkuuden parantamiseksi mm. rikkidirektiivin ja typpidirektiivn vuoksi.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

Vesiliikenne Strategia* Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.

• Valtion tulisi kannustaa matkustaja- ja rahtiliikenteen yhdistämiseen esim. väylämaksupolitiikan avulla. Nykyinen politiikka on pikemminkin päinvastainen. Tällä hetkellä kappaletavarasta kulkee tonneissa mitattuna ainoastaan noin neljännes aluksilla, joissa on matkustajia ja rahtia. Muiden maiden osalta suhdeluku on esim. roro -liikenteessä huomattavasti parempi.

Yhteenveto/ Tavoite  

Vesiliikenne verkko ” Tavoitteena tulee olla, että ajanmukaistetaan, mitoitukseltaan noin 50 vuotta vanha kotimaan Vesiliikenteen väylästön jo vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla ja tasolla , niin että luodaan erityisesti kotimaan bio raaka aine ja muun elinkeinoelämän Euroopan ja Venäjän liikenteen kontti ja muille kuljetuksille EU tavoitteiden mukaiset päästöminimit , ja toimijoiden taloudellisuuden turvaava raskaalle tieliikenteelle vaihtoehtoinen ja strategian mukainen korvaava vesitie verkosto

Vesiliikenne ja Suomen uusi , kilpailukyky

Vesiliikenteen avulla syntyvä sisämaan alueiden suora ,ilman välilastauksia ja minimimäärän kuljetusvälineitä tarvitseva vesitie saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa.

Kattavat ja toimivat kotimaiset ja kansainväliset Vesiyhteydet ovat kriittinen kilpailutekijä yrityksille ja matkailuelinkeinolle, koska ne edesauttavat alueiden saavutettavuutta ja tasavertaista kehittymistä.

Erityisesti vesiliikenteen mahdollistamia kansainvälisiä tavaraliikenne yhteyksiä ei voida Suomessa korvata millään muulla liikennemuodolla.

Tavoitteena on vastata voimakkaaseen kansainvälisen Vesiliikenteen pitkän aikavälin kasvuun, elinkeinoelämän globalisoitumiseen sekä kasvavaan ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen niin Suomesta, Suomeen, Suomen kautta kuin myös Suomen sisällä. Suomen on pyrittävä hyötymään kasvusta parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää täysin uutta panostamista Suomen vesiliikenneverkkoon. On palattava 100 vuotta ajassa taaksepäin ja nähtävä se potentiaali mikä oli vesiliikenteessä käytössä silloin kun energiasta oli todella pulaa. Nykyisillä uusilla ICT järjestelmillä , EU kaupan käynnillä ja uusilla laivanrakennuksen materiaaleilla voidaan palauttaa liikenteen tehokkuus

Sujuvat maaliikenneyhteydet Vesi liikenteen yhdyspisteille (laiturit ja satamat) ovat toimivan kuljetusketjun kannalta. Ne tulee ajatella uudelleen uuden strategian mukaisiksi, taloudellisen uuden liikenteen pohjiksi. Emme tarvitse enää suurta määrää massiivi (esim.Vuosaari) kalliita satamainfroja tulevaisuudessa palvelemaan koko Suomea vaan vähemmän liikennevirran satamat voidaan hoitaa uudella logistisella laivajärjestelmällä jossa on sekä minikontit (sähköpakettiautoille) että omat lastaus ja purkauslaitteet .

Rautatie-, kuorma ja linja- auto- sekä Vesiliikennettä on edelleen kehitettävä toisiaan täydentäviksi liikennemuodoiksi osana ympärivuotisesti toimivaa uutta liikennejärjestelmää Suurilla satamilla on edelleen keskeinen merkitys Suomen ja kansainvälisten reittikohteiden liikennevolyymin kasvattajana, erityisesti transit liikenteessä.

Ne edistävät Suomen elinkeinoelämän ja kansalaisten käytettävissä olevaa vahvaa kansainvälistä tavaran kuljetus reittitarjontaa erityisesti Eurooppaan sekä Aasiaan ja Amerikkaan. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Suomen transit liikenne -asemaa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Kotimaassa valtio turvaa Vesiliikennettä jäänmurrolla niillä yhteysväleillä, rannikolla ja sisävesillä joilla jäänmurtoa tarvitaan ja vesiliikenteen peruspalvelutaso ei muulla tavoin toteudu. Toimivat markkinat

Valtion tehtävänä on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen myös Vesiliikennemarkkinoilla. Tavoitteena on turvata kotimaan Vesiliikenteen toimintaedellytykset EU liikennestrategian edellyttämällä tasolla ja säilyttää palvelutaso kysynnän mukaisena Suomi tavoittelee mahdollisimman liberaaleja Vesiliikennesopimuksia, joissa liikenneoikeuksia on rajoitettu mahdollisimman vähän.

Vesiliikenne osana liikennejärjestelmää'

Tavoitteena on, että Suomen talousalueet kattavaa Vesi reitti verkostoa ja Vesiliikennettä kehitetään ja rakennetaan kaikkien asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen kysyntäpohjaisesti. Ja niin että ympäristö ja liikenteen kokonaistalous sekä energian kulutus tulevat huomion otetuksi. Vesireitti verkoston laajuutta on arvioitava sekä liikennepoliittisesta että omistajapoliittisesti valtion koko liikenteen väylästöjen ja sataminen ylläpidon ja infran rakentamiskustannukset ilmasto energia ja teollisuuspoliittiset näkökulmat huomioiden.

Tavoitteena on kehittää vesiliikennettä EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla luomalla vesiliikenteelle maksimi kuljetustalouden edullisuuden edellyttämä infrastruktuuri Päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota liikennemuotojen välisiin tasapuolisiin kilpailuedellytyksiin.

Yhtenäiset säännöt Suomen strategiana ja tavoitteena on, että Vesiliikenteessä on harmonisoidut ja tasapuoliset säännöt, joita valvotaan yhteisö- ja kansainvälisellä tasolla tehokkaasti.

Suomelle tärkeiden asioiden esille nostaminen ja eteenpäin vieminen edellyttää vaikuttamista kaikilla tasoilla ja kaikilla foorumeilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suomalaisia erityispiirteitä ovat muun muassa harva asutus ja ohuet liikennevirrat.

Suomi korostaa lähtökohtaisesti IMO:n periaatteita niin EU:ssa kuin muissakin kansainvälisissä yhteyksissä. Siellä, missä kansainväliset standardit tai yhteisölainsäädäntö jättävät kansallista liikkumavaraa, pyritään Suomen erityisolot huomioiviin mahdollisimman joustaviin ja tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Turvallinen Vesiliikenne

Suomen kannalta on tärkeää turvata Vesi liikenne turvallisuuden korkea taso Euroopassa riippumatta liikennemäärien kasvusta. Tavoitteena on, ettei kaupallisessa Vesiliikenteessä satu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Viranomaistehtävien lisääntyessä on varmistettava ilmailuviranomaisen riittävät resurssit ja kohtuullinen asiakasmaksujen taso. Turvatarkastukset suoritetaan matkustajien kannalta mahdollisimman sujuvasti. Ympäristön huomioon ottava Vesiliikenne

Energia- ja ympäristöasiat ovat avainkysymyksiä Vesiliikenteessä.

Vesiliikenne kantaa oman vastuunsa päästöjen vähentämiseksi. Suomi tavoittelee edelleen globaalia ratkaisua Vesiliikenteen päästökysymyksissä.

Tavoitteita ovat lisäksi uudemman ja puhtaamman teknologian sekä älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöönotto. Vesiväylä infrastruktuuria kehitetään pitkäjänteisesti.

Vesimelua pyritään vähentämään, ja myös muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen laitureilla ja satamissa panostetaan.

Älykäs Vesiliikenne

Älykkään liikenteen keinoin edistetään turvallisuutta ja taloudellisuutta sekä vähennetään ympäristöön kohdistuvia liikenteen haitallisia vaikutuksia

Älykkään vesiliikenteen ratkaisuja kehitetään tavoitteena muun muassa vähentää viiveitä, parantaa tapahtumien täsmällisyyttä ja ennakoivuutta sekä optimoida resurssien käyttöä, erityisesti raskaan liikenteen uudessa järjestelmässä jossa satamatoiminnat ovat minimoidut ja jossa niissä kaupunkialueen hubeissa,joissa tehdään paikallisjakelua pakettiautoin, ei tarvita konventionaalista satama henkilöstöä lainkaan vaan minikontit puretaan automaattisesti siitä mihin kantokontin laiva jättää suoraan pakettiautokuljettajan ja ict järjestelmien avulla.

Alan toimijat ovat olleet tässä aktiivisesti mukana em kehitystyössä jo vuosia .

Asiakaspalveluja kehitetään muun muassa niin, että Vesiliikenteen tavarakuljettajat ja matkustajat saavat reaaliaikaista tietoa sekä laivojen lähtö- ja tuloajoista että tavaroiden että henkilöliikenteen liittymäyhteyksistä muihin liikennemuotoihin

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Arktinen strategia

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Arktinen strategia avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Osaaminen

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Arktinen strategia	Osaaminen. Edistetään suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana.	Osaaminen. Edistetään aktiivisesti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Edistetään suomalaisten yritysten arktisen osaamisen kehittymistä ja hyödyntämistä liikenteen automatisoinnissa.	Osaaminen. Edistetään voimakkaasti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Tuetaan automaattisen liikenteen arktisten olojen hallintaan keskittyvän osaamis- ja testausklusterin perustamista Suomeen.Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Varaudutaan Sodankylän satelliittitutka-aseman laajentamiseen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Lapin ELY: Arktiseen osaamiseen kuuluu käytännössä jokatalvinen tie- ja liikennesektorin toiminta Suomessa ja erityisesti Lapissa, eikä pelkästään merenkulkuun liittyvä. Norja tulee investoimaan Pohjois-Norjan alueille suunnitelmiensa mukaisesti 40 miljardia €. Tästä investointipotista suomalaisten yritysten tulisi kilpailla ja olla valmiina. Tämä tarkoittaa myös merkittävää työvoimapulaa Pohjois-Norjaan ja siinä olisi erinomaiset mahdollisuudet myös suomalaisille työntekijöille.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tietoliikenne

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Arktinen strategia
	Tietoliikenne. Edistetään aktiivisesti uusien kansainvälistä tietoliikennettä välittävien kaapeleiden rakentaista.	Tietoliikenne. Luodaan edellytyksiä sille, että Suomesta tulee kansainvälinen tietoliikenteen keskus. Suomesta eri ilmansuuntiin sekä Suomen läpi kulkevia kansainvälisiä tietoliikennekaapeleita rakennetaan jatkuvasti lisää.	Tietoliikenne. Konesali-investointien edistämiseen tarkoitetun organisaation tehtäväksi annetaan myös edistää jatkuvia investointeja Suomeen ja Suomen läpi kulkevien kansainvälisten tietoliikennekaapeleiden aikaan saamiseksi.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ...

Lapin ELY: Edistetään tietoliikennekaapelin toteuttamista Jäämereltä Suomen kautta Eurooppaan.

• DNA: Kaikissa julkisesti tuetuissa ja julkisen sektorin tekemissä investoinneissa on tärkeää, että ne eivät vääristä markkinoita.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Pohjoiset liikenneyhteydet

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Arktinen strategia
	Pohjoiset liikenneyhteydet. Laaditaan pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma jäämeriyhteyksien asteittaiselle parantamiselle elinkeinoelämän kuljetustarpeen vaatimalla tavalla yhteisymmärryksessä Barentsin alueen kumppaneiden kanssa.	Pohjoiset liikenneyhteydet. Selvitetään mahdollisuudet budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen toimenpidesuunnitelman toteuttamiseksi.	Pohjoiset liikenneyhteydet. Aloitetaan suunnitelman toteuttaminen elinkeinoelämän kuljetustarpeen edellyttämällä ja rahoituksen mahdollistamalla tavalla yhteistyössä pohjoisen kumppanien kanssa.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

LOGY ry: Suomen tulisi nimenomaan luoda Pohjoismaisen yhteistyön avulla realistinen strategia. Koillisväylän avautumisesta keskusteltaessa on hyvä muistaa, että skandinaaviset tavaravirrat Kauko-idästä ovat erittäin pienet verrattuna Keski-Euroopan tavaravirtoihin. Joissakin tutkimuksissa on myös tuotu esille Koillisväylään liittyviä rajoitteita, mm. väylästön syvyyden riittämättömyys suurille aluksille.

• ...

Lapin ELY: Tulee selvittää EU:n ja muut kansainväliset jäämeriyhteyksien rahoitusmahdollisuudet ja aloittaa yhteyksien suunnittelu yhdessä pohjoisten kumppanien kanssa. Tulee myös varautua Koillisväylän huomattavasti nopeampaan avautumiseen ympärivuotiselle liikenteelle kuin mitä julkisuudessa on esitetty. Norjalaiset varautuvat tähän jo. Kun kuljettaminen tätä reittiä on jatkossa kymmeniä prosentteja taloudellisempaa, tulee Suomen varautua viimeistään nyt. Huoltovarmuuden kannalta on erittäin tärkeää, että Suomella olisi yhteys Jäämeren satamaan.

• Selvitykset ja kehitystoimenpiteet on tarpeen toteuttaa yhteistyössä naapurimaiden kanssa, jotta osataan toteuttaa realistiset ja oikeat investointikohteet.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• ...

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Sivun Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus avainsanat.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikenteen verotus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus	Liikenteen verotus. Uudistetaan liikenteen verotusta korvaamalla uusien autojen vero sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen tuottoneutraalilla ympäristöbonuksella. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten perusteita tarkistetaan ympäristöohjaavampaan suuntaan.	Liikenteen verotus. Tehdään päätös auto- ja ajoneuvoveron korvaamisesta liikenteen ajan ja paikan mukaan määräytyvällä verolla, joka huomioi myös ympäristönäkökohdat. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.	Liikenteen verotus. Tehdään päätös autoilun verotuksen kokonaisuudistuksesta liikenteen käyttöön perustuvaksi. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.

Lisää omat kommenttisi tämän kommenttiotsikon alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

Liikenteen verotusta EI missään tapauksessa saa muuttaa ajasta ja paikasta riippuvaksi. Se aiheuttaa vakavia ongelmia ihmisten yksityisyydelle ja oikeusturvalle. Asiaa sivuaa jo EU:n tuomioistuimen päätös missä kiellettiin teletunnisteiden keruu ja tämän tiedon säilyttäminen 6kk viestinnästä.

Kyllä tuo polttoaine vero hoitaa tuon ohjaavankin verotuksen, tuo ollilan ryhmän seuranta laite syteemi on ihmisyyttä loukkaava jo pelkkänä idioottimaisena ehdotuksenaan.

Vaikka valtaosa väestöstä ajaa vuosittain melko vähän, on päätöksenteossa huomioitava nimenomaan liikennesuoritteesta suurimman osan muodostavien näkökulma. Tällaisia paljon ajavia ammattiryhmiä ovat edustajat, huoltomiehet, eri alojen asiantuntijat jne. jotka suorittavat työnsä asiakkaansa tiloissa eivätkä toimistolla. Tästä syntyvää liikennettä ei saa rangaista, sillä mikään joukkoliikennemuoto ei koskaan tule ratkaisemaan tätä liikennetarvetta.

Ei sateliittipaikannukseen perustuvalle tienkäyttömaksulle. Se loukkaa yksityisyyttä!

Kansalaisten perusoikeuksia on kunnioitettava ja luovuttava välittömästi suunnitelmista sateliittipaikannukseen perustuvasta tienkäyttömaksusta.

Monesti olen törmännyt sellaiseen vääristyneeseen käsitykseen, että sähköautoja ei voida verottaa muuten kuin sateliittipaikannukseen perustuvalla tekniikalla. Sähköautoja voi ihan helposti LISÄverottaa talossähköä korkeammin seuraavasti: Autoihin asennetaan kiinteät energiamittarit (jotka siis kulkevat auton mukana) ja ne voidaan lukea katsastuksessa tai etälukea ilman että auton sijainti selvitetään. Lisäksi voidaan tehdä lisätarkistuksia että energiamittaus on oikeellinen.

Lapin ELY: Jo nykyinen polttoaineen hinnassa oleva verotus, jolla kerätään useiden miljardien verot vuodessa (infraan palautuu 1,5 miljardia €), on käyttöön sidottua. Eli mitä enemmän käytät polttoainetta, sitä enemmän maksat veroja. Jos alueellinen verotusmalli ei kompensoi vaihtoehtoisten liikennemuotojen puutetta, eriarvoistaa malli alueellisesti kansalaisia.

• INFRA ry: Verotuksen kehittämistä ei tule perustaa gps-paikannukseen perustuvalle verotukselle. Ollilan ryhmän esittämä malli on erittäin kallis toteuttaa; alkuinvestointi n. 130 M€, operointi 130 M€/v. Vastaava lopputulos voidaan saavuttaa jo olemassa olevilla verotusmalleilla ja kohdentaa säästyneet rahat perusväylänpitoon. Riittävä osa liikenteeltä kerättävästä verosta pitää korvamerkitä liikenneverkostojen kehittämiseen.

• Samaa mieltä kuin Infra ry edellisessä kommentissa. Tällä hetkellä ensimmäisille sähköautoille on ollut mahdollista saada energiainvestointitukea edellyttäen, että autonhaltija mahdollistaa sen, että sähköauton käytöstä kerätään tutkimuskäyttöön gps-paikannukseen perustuvalla järjestelmällä tarkkaa tietoa. Tiedon keruussa käytetty järjestelmä lienee sama tai ainakin saman tyyppinen kuin se, jota Ollilan työryhmä ehdottaa verotustietojen keruussa käytettäväksi. Järjestelmän ajoneuvokohtainen palveluveloitus, joka peritään sähköauton haltijalta, on tällä hetkellä 24 euroa alv 0% per kuukausi, mikä nykyisessä tutkimuskäytössä on perusteltu. Verotus ei kuitenkaan saa perustua järjestelmään, jonka hallintokustannukset helposti lohkaisevat ison osan verotuloista ja jonka ylläpidosta it-palveluyritys voi monopoliluonteisessa asemassa toimiessaan periä huippupalkkiota. Verotuksen pitää olla yksinkertaista ja kustannustehokasta!

• Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Liikenteen verotuksessa on kannustettava erityisesti sähköautojen laajempaa käyttöönottoa.

Liikenneverotuksen uudistus tullee ajankohtaiseksi uusien käyttövoimien lisäntyessä. Lähtökohta verotukselle on neutraalisuus ja yhtenevin periaattein toteutettavuus kaikille. Mikäli alue-, sosiaali- tai liikennepoliittisesti halutaan jotakin aluetta tukea tai verottaa enemmän, tulee sen olla avointa ja perusteltua. Erilaiselle verotukselle tulee olla perustellut tavoitteet ja niiden toteutumista on seurattava. Tulee myös välttää mahdollisia päällekkäisiä tukimuotoja.

Valtio kerää kaikki liikenteen verotuotot. Kunnat kuitenkin vastaavat kadunpitäjinä jo suuremmasta osasta tieliikenteen menoista, kun asemakaavoitettujen alueiden määrä ja sen kautta myös rakennettavien ja yläpidettävien katualueiden määrä on kasvanut. Lisäksi valtion liikennemäärärahojen niukkuus on aiheuttanut tilanteen, jossa valtio ei ole kyennyt vastaamaan yhdyskuntien ja liikennepalvelujen kehittymistarpeisiin. Valtion rahoitusvastuita on siirtynyt kunnille liikenneväylien toteuttamisessa. Liikenneverkon ylläpidon työnjaosta ja liikenneverojen kohdentamisesta osittain kunnille tulee käynnistää selvitys.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus
	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Käynnistetään pääkaupunkiseudun ruuhkamaksukokeilu, jonka tuotot kohdistetaan valtion ja alueen sopimuksen mukaisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen.	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Tehdään päätös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun käyttöönottamisesta 2020-luvun alussa. Ruuhkamaksun tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu, jonka tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu 2020-luvun alusta parantaisi liikennejärjestelmän kehittämistä.

• Liikenteen ruuhkamaksut eivät tulisi koskea rahtiliikennettä. Jos näin olisi, joutuisivat alueet eriarvoiseen kilpailutilanteeseen.

Kehä IIIen sisäpuoli, ehkäpä laajemmin Uudenmaan alue pk-seudun syöttöreittien osalta on ainoa tieosa, jolla ruuhkamaksut olisivat hyödyllisiä. Samoin sillä alueella joukkoliikenteen kehittämisellä ja tuella saavutetaan merkittävimmät ympäristövaikutukset. Teknisesti ruuhkamaksut voidaan toteuttaa vaikka rfid -tekniikkaa hyödyntämällä, joka on huomattavasti edullisesti tapa toteuttaa maksujen keruu kuin GPS-paikannukseen perustuva tekniikka. Myös erilaiset mobiilisti ostettavat luvat ko. ajoneuvon rekisteritunnukselle (tilapäiset tai pysyvät) ovat teknisesti järkevämpi ja kustannustehokkaampi tapa kerätä maksut kuin gps-tekniikka.

Lapin ELY: Otetaan käyttöön ulkomaiselle raskaalle liikenteelle lähes kaikissa Euroopan maissa jo käytössä oleva vinjettimaksu, josta saatavat tulot ohjattaisiin tienpidon rahoitukseen. Lisäksi otettaisiin käyttöön liikennerahasto, josta voisi joustavammin rahoittaa kehittämishankkeita.

Liikenteen hinnoittelun keinoilla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa haluttujen liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikennepoliittisin syin voisi olla tarpeen kaupunkiseuduilla toteuttaa ”sujuvuusmaksu” (ent. ruuhkamaksu). Tällöin sen tuotto tulisi kohdentaa keruualueen liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Rahoitusmallit

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus
	Rahoitusmallit. Mahdollisia liikennejärjestelmän kehittämishankkeita toteutetaan budjettirahoitteisina sekä PPP- ja yhteisrahoitushankkeina, joilla vastataan elinkeinoelämän kannalta kriittisimpiin tarpeisiin. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämiseksi hankkeiden rahoituksessa sovitaan selkeät menettelyt.	Rahoitusmallit. Infrastruktuurihankkeista hyötyvät tahot osallistuvat nykyistä enemmän väyläverkoston rahoitukseen. Luodaan valmiudet toteuttaa liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavia projektikohtaisia yhtiöitä, joiden omistus jakautuu julkisen ja yksityisen sektorin kesken ja joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla osia liikenneinfrastruktuurista yksityistetään. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämisestä osaksi hankkeen toteutuksen rahoitusta tehdään normaali menettely.	Rahoitusmallit. Maankäyttöhyödyistä saatavat tulot on yksi keskeisin rahoituslähde, erityisesti kaupunkiseutujen hankkeita toteutettaessa. Luodaan valmiudet perustaa liikennejärjestelmän kehittämisestä laaja-alaisesti vastaavia yhtiöitä, joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla väyläinfrastruktuuria yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• PPP ?? Ei epäselviä lyheneitä ----#: . --PiiaLVM (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 12.41 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Kiitos, hyvä huomio. PPP-hankkeella (PPP=Public-Private -partnership) tarkoitetaan tässä yhteydessä nk. elinkaarimallihankkeita, joissa hankkeen toteutus ja rahoitus perustuu julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön. PPP-mallilla on Suomessa toteutettu tähän mennessä mm. E18 Muurla-Lohja -moottoritiehanke sekä parasta aikaa rakenteilla on E18 Koskenkylä-Kotka -moottoritie.

• ...

Rahoitusmallien kehittäminen vaatii ennakkoluulottomuutta ja uusia ideoita. Valtion mukanaolo on välttämätöntä, mutta roolia pitää miettiä uudelleen. Tällaiset tuottohyötyyn perustuvat mallit ovat kannatettavia.

Lapin ELY: Elinkaarimalli-hankkeet ovat hyvä tapa nopeuttaa investointien toteuttamista. Lisäksi tulisi pohtia Infra osakeyhtiön perustamista joustavien toimintamallien käyttöön ottamiseksi.

• INFRA ry: Keskimmäinen, uudistava vaihtoehto on monella tapaa realistisin ja järkevin. Infrahankkeiden rahoituksessa on välttämätöntä irtaantua ailahtelevasta budjettirahoituksesta – tämä tie on kuljettu loppuun ja nähty, että se johtaa väylien kunnon hallitsemattomaan heikkenemiseen. Julkisen rahoituksen osuus liikenneverkon kuluista tulisi nostaa yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän lisäksi on etsittävä innovatiivisia, uusia rahoitusmalleja ja oltava valmiina rahoittamaan kasvua lisääviä infrahankkeita myös velkarahalla. Tarvitsemme vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuvaa kansallista liikennestrategiaa tukemaan suomalaisyritysten kilpailukykyä ja kasvua.

Uusia rahoitusmalleja on tutkittu moneen otteeseen menneinä vuosina ja käytettykin budjettirahoituksen rinnalla. Isot elinkaari- ja jälkirahoitusmallit ovat vieneet liikkumavaraa tulevaisuudelta, mutta ovathan hankkeet nyt toteutettu. Rahoitusmallien kehittäminen edellyttää kokonaisuuden hyvää vaikutusten arviointia ja maksajatahojen tunnistamista.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Budjetti- ja hankintamenettelyt

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus
	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja tarvittaessa hankintamenettelyjä uudistetaan, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Budjettirahoituksen koordinoidumpaa kohdentamista henkilökuljetusten järjestämiseksi selvitetään ja käynnistetään tarvittavat toimet rahoituksen uudistamiseksi.	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja hankintamenettelyjä uudistetaan rohkeasti, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä helpotetaan. Henkilökuljetusten budjettirahoitusta yksinkertaistetaan.	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Liikennejärjestelmän rahoituksen budjettirakenteita uudistetaan siten, että rahoitus mahdollistaa tehokkaasti laaja-alaisen toimenpidevalikoiman sekä budjetin ulkopuolisen rahoituksen käytön. Uusia hankintamenettelyjä kokeillaan ja otetaan käyttöön rohkeasti.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.

• INFRA ry: On edistettävä voimakkaasti tilaajan ja palvelun tuottajan yhteistoimintaa sekä hankintatapoja, jotka mahdollistavat rahaa säästävien innovaatioiden käyttöönoton. Hankinta-asiakirjoissa pitää huolehtia, että työturvallisuudesta ei tule kilpailutekijää.

• ...

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus
	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Selvitetään hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavien tulojen korvamerkitsemistä liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavista tuloista suurin osa korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavat tulot korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.

• Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.
• ... Olisi syytä tarkastella investointien välillisiä vaikutuksia kansantalouteen kokonaisuudessaan, jotta hyödyt ja tuotot/kulut osattaisiin kohdentaa ja perustella paremmin.

Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus

• Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle. Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
• ...

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle

Oma painotus Teema III

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Omat painotukset

Rautateiden henkilöliikennettä kehitetään liikennelähtöisesti eli ensiksi määritellään haluttu liikenne ja sen jälkeen parannetaan ratoja tämän edellyttämällä tavalla. Tällöin investoinnit hyödyttävät parhaiten itse liikenteen hoitamista. Tämä edellyttää riittävän pitkäaikaista strategista suunnittelua, joka on myös riittävän tarkkaa (käytännössä juna-aikataulun tasoista). Aikataulut laaditaan rytmiperiaatteella eli junat kulkevat tasaisin välein. Junaväli on korkeintaan kaksi tuntia. Sitä pyritään pitkällä aikavälillä tihentämään tuntiin. Junia nopeutetaan vain niin paljon kuin juna-aikataulu vaatii. Noudatetaan sveitsiläistä periaatetta: "Ei niin nopeasti kuin mahdollista vaan niin nopeasti kuin on tarpeellista".

• Kommentti: Rautateiden henkilöliikenteen kehittämisessä on pidettävä jalat maassa ja kehittämisen on perustuttava realistiseen kysynnän arviointiin. Jos kysynnän kattamiseen riittää 1-2 bussia, ei junaa ole mielekästä edes harkita. Uskottavana tavoitteena täytyy olla korkean käyttöasteen saavuttaminen. Mukavaahan tyhjällä junalla on huristella pitkin metsiä mutta ekologisessa mielessä se on hirveää tuhlausta. Rautatiet ovat erittäin raskaita investointeja, joten epäilen onko pk-seudun ulkopuolella mielekästä tehdä merkittäviä investointeja henkilöliikenteen tarpeisiin. Ensisijaisesti tulee selvittää kohteet, joihin henkilöliikennettä voitaisiin luoda varsin vähäisin olemassaolevan infran parannuksin (esim. Salo-Turku-Loimaa/U:ki?). Kalusto tulee mitoittaa siten, että huippukysynnän aikaan kapasiteetti on täydessä käytössä.

Lapin ELY: Tulevaisuuskatsauksen alkuosan skenaariot (joita ei voinut kommentoida) painottuvat liikaa viestintään. Myös digitalisoituminen korostuu kaikissa skenaarioissa aivan liikaa. Digitaalisten palveluiden käytettävyyden kannalta tulisi huolehtia siitä, että palvelut ovat tosiaan kaikkien käytössä ja yhteydet riittäviä (vrt. matkapuhelimen kuuluvuuden kanssa on vielä katvealueita Espoossakin saati sitten Pohjois-Suomessa ja Lapissa). Painotusta tulisi suunnata olemassa olevan väyläinfran kuntoon ja korjausvelan hallintaan.

Linkkejä

Paluulinkki katsauksen pääsivulle

• Paluu katsauksen pääsivulle