Infrastruktuuri kasvun alustana

Tulevaisuuskatsaus LVM 2014

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus

Teeman kuvaus

Voit laajentaa teeman kuvaustekstin klikkaamalla ao. Näytä yksityiskohdat -laatikossa show-kenttää.

Näytä yksityiskohdat

Taustaa Yhteiskunnan tehtävänä on taata, että elämisen ja elinkeinoelämän toiminnot sujuvat turvallisesti, ennakoitavasti ja vaivattomasti. Liikenne- ja viestintäverkot, tieto sekä erilaiset palvelut ovat kokonaisuus ja ihmisten hyvinvoinnin sekä yritysten ja alueiden kilpailukyvyn mahdollistaja ja kasvualusta. Yhteiskunnan toiminta perustuu ihmisten jatkuvaan vuorovaikutukseen, kehittyviin palveluihin ja hyviin yhteyksiin. Suotuisa kehitys edellyttää, että Suomeen syntyy edistyksellisiä, huippulaatuisia viestintäverkkoja, jotka vastaavat kasvavaan tarpeeseen ja kiihdyttävät digitaalisten palveluiden tarjontaa ja käyttöä. Tavoitteena on, että Suomi on EU:n kärkijoukoissa viestintäverkkojen kehityksessä ja edelläkävijä tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin hyödyntämisessä sekä innovatiivisten päätelaitteiden ja sovellusten käytössä. Digitaaliseen perusinfrastruktuuriin tukeutuen on kaikilla yhteiskunnan sektoreilla mahdollista kehittää toimintaa siten, että digitaalisen kehityksen mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja kansallisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Lisäksi entistä enemmän on huomiota kiinnitettävä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen energiatehokkuuteen. Liikennepolitiikan perinteisenä perustehtävänä on ollut sen kansalaisia ja yritystoimintaa palveleva, liikkumisen ja kuljetusten sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehtiva funktio. Viime aikoina on yhä paremmin ymmärretty myös liikenneväylien merkitys alustana yritysten liiketoiminnan kehittymiselle sekä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Liikenneväylien ja liikenteen varaan syntyvä uusi liiketoiminta lisää työllisyyttä, alueiden houkuttelevuutta sekä parantaa palveluja alueilla. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti alueiden ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen, ja liikkumistarve sekä kulkumuodon valinta määräytyykin pitkälti sen mukaan, kuinka onnistuneesti ja kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toimintoja on pystytty suunnittelemaan yhdessä. Suomen kilpailukyky perustuu suurelta osin siihen, että olemme luotettava kumppani ja täällä on turvallinen toimintaympäristö: lainsäädäntömme kehittyy ennakoitavasti, yhteiskunnalliset olomme ovat vakaat, kannustamme investointeihin ja elinkeinotoimintaan. Liikenne- ja viestintäpolitiikassa on infrastruktuuriin liittyvän teeman puitteissa tunnistettu neljä hallinnollista kehittämisaluetta. Näitä ovat toimintavarmuus ja turvallisuus, liikenne- ja viestintä yhteydet, arktinen strategia sekä liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus. Toimintavarmuus ja turvallisuus Liikenneyhteyksien toimintavarmuus on olennaista koko matka- ja kuljetusketjujen kannalta – kokonaisuus on vain yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Ilmastomuutoksen myötä äärisääilmiöt toistuvat nykyistä useammin, mikä vaikuttaa sekä toimintavarmuuteen että turvallisuuteen. Tiedolla ja informaatiopalveluilla on mahdollista vähentää ja hallita toimintavarmuuteen liittyviä riskejä. Kehittyvät tietopalvelut, älyliikenteen keinot ja ajoneuvoteknologia tarjoavat uusia tehokkaita keinoja sekä varsinaisen liikenneturvallisuuden että liikkumisen turvallisuuden tunteen parantamiseen. Toisaalta teknologiariippuvuus lisää ja monimuotoistaa liikennejärjestelmän toimintavarmuusriskejä. Erityisen riippuvaista tieto- ja informaatio- ja ohjausjärjestelmistä on rautatieliikenne ja ilmailu. Myös kyberturvallisuusriskien hallinnan merkitys liikenteessä korostuu tieto- ja viestintäteknologian sekä tietopalvelujen kytkeytyessä yhä tiukemmin osaksi liikennejärjestelmää. Liikenne- ja kaupunkiympäristöä ja palveluja suunniteltaessa, kehitettäessä sekä ylläpidettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että liikenneolosuhteista pystytään luomaan houkuttelevat ja turvalliset. Nämä vaatimukset vaikuttavat ihmisten liikkumisvalintoihin ja korostuvat erityisesti kevyen ja joukkoliikenteen suunnittelussa. Arjen sujuvuus on vahvasti kytköksissä digitaalisen perusinfrastruktuurin muodostavien sähköisten viestintäverkkojen, tietojärjestelmien ja päätelaitteiden toimivuuteen. Tästä syystä niiden luotettavuus, toimintavarmuus, häiriöttömyys ja turvallisuus on varmistettava kaikissa tilanteissa. Toimintaympäristön digitalisoituessa ja globalisoituessa järjestelmien haavoittuvuus lisääntyy ja edellyttää toimenpiteitä tietoturvan varmistamiseksi ja erilaisten kyberuhkien torjumiseksi. Myös kansalaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä tulee lisätä, joka osaltaan edistää sitä, että Suomessakin voidaan ottaa käyttöön vain sähköisessä muodossa tarjottavia viranomaispalveluita. Liikenne- ja viestintäyhteydet Liikenneverkon heikentynyt palvelutaso, joka näkyy erityisesti väylien ylläpidon korjausvelkana, on liikennepolitiikan lähivuosien keskeisimpiä haasteita. Vuosien mittaan väylien ylläpitoon on panostettu liian vähän, minkä seurauksena teiden ja ratojen kunnosta sekä siltojen kantavuuspuutteista on muodostunut ongelma. Tämä on merkittävä haaste myös mm. liikenteen turvallisuuden varmistamiseen tähtääville olosuhdepalveluille. Mikäli ylläpitotoimiin ei pystytä lähivuosina panostamaan merkittävästi viime aikoja enempää, uhkaa laajaa maantieverkkoamme "hometiepommi". Viime vuosina yleistyneissä ”kasvuvyöhyke ” –hankkeissa on ideana keskittää investointeja ja kehittää uutta liiketoimintaa olemassa olevien valtateiden varsille ja samalla hyödyntää liikenneyhteyksiä uudenlaisten tietopalvelujen kehitysalustana. Nykyisten kansainvälisten reittien ja yhteyksien toimivuus on tärkeä varmistaa, mutta samalla tulee myös tarkastella Suomelle avautuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia etelässä, idässä ja pohjoisessa. Kaupunkiseuduilla haasteena on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tarve. Autoliikenteen kapasiteetin lisääminen eli väylien lisärakentaminen ei poista ruuhkautumisongelmaa, vaan edessä on kaupunkien liikennepolitiikan rakenneuudistus. Kaupungeissa kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen merkitys tulevina vuosina korostuu ja niiden kehittämiseen sekä muutoksen vaikutusten mittaamiseen (esim. kaupunkien ilmanlaatu) tulee suunnata eritystä huomiota ja resursseja. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä ja sitä kautta arkiliikunnan lisäämisellä on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Digitaalisen kehityksen perusedellytykset tulee turvata siten, että saatavilla on laadukkaat tietoliikenneyhteydet hyödyntäen toisiaan täydentäviä langattomia ja kuidun varaan rakentuvia ratkaisuja. Keskeisissä rooleissa ovat toimilupa- ja taajuuspolitiikat. Yhteyksien laatua määrittelee niiden välityskyky ja -kapasiteetti, alueellinen kattavuus, energiatehokkuus sekä toimintavarmuus ja turvallisuus. Verkkoja tulee rakentaa uusinta teknologiaa käyttäen kustannustehokkaasti hyödyntäen samalla kaikki olemassa olevat ratkaisut energiatehokkuuden vaatimuksiakaan unohtamatta. Tietoverkoissa välitettävän datan määrä kasvaa jatkuvasti ja internetin yli käytettävien palveluiden käyttö lisääntyy, jolloin verkkojen laatuun ja saatavuuteen koskevat vaatimukset kasvavat koko maassa. Myös ulkomaanyhteyksien vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Suomen kytkeminen osaksi globaalia tiedonsiirtoyhteyksien verkostoa on keskeistä, jotta Suomesta voi kehittyä tietointensiivisen teollisuuden ja palveluiden tuottamisen nykyistä merkittävämpi sijoituspaikka. Arktinen strategia Kiinnostus arktisia asioita kohtaan on kasvanut viime aikoina olennaisesti maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa. Tämä on luonut mahdollisuuksia hyödyntää Suomen jo ennestään vahvaa arktista osaamista mm. merenkulun, jäänmurron ja ilmatieteen alueilla. Suomella on mahdollisuus ottaa näissä asioissa keskeinen rooli ja avata ja innovoida uusia mahdollisuuksia. Kaivostoiminnan kasvunäkymät, matkailun tarpeet, Barentsin alueen kasvava energiateollisuus ja Koillisväylän asteittainen avautuminen ovat nostaneet kysymyksen liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeista ja uusista yhteyksistä pohjoisessa. Nämä yhteydet ylittävät useimmiten maiden rajoja ja on tärkeää tarkastella niitä kokonaisuutena yhdessä pohjoisten rajanaapurien kanssa . Infrastruktuurin rakentaminen on myös erittäin kallista eikä ole näkyvissä, että normaaleilla budjettimenettelyillä voitaisiin näitä hankkeita rahoittaa. Joka tapauksessa hankkeiden toteuttamisen järkevyys riippuu todellisesta kuljetuskysynnästä. Liikenneyhteyksien ohella toimivat, luotettavat ja välityskykyiset tietoliikenneverkot ja digitaaliset palvelut ovat perusta taloudellisen toimeliaisuuden kehittymiselle Suomen pohjoisissa oloissa ja yleisestikin koko maan kilpailukyvyn kehittymiselle. Toteutuessaan suunnitelmat Koillisväylän suurkapasiteettiyhteydestä Kaukoitään ja toisaalta Suomesta Itämeren ali Eurooppaan merkitsevät selvää kilpailuetua erilaisten digitaalisten palveluiden keskittämiselle Suomeen. Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus Suomen liikennejärjestelmän pullonkaulana ei ole kapasiteetin puute vaan sen tehoton käyttö. Liikennejärjestelmän tehokkuutta olisi mahdollista parantaa liikenteen hinnoittelun, eli liikkumissuoritteeseen perustuvien maksujen tai verojen tuomisella liikennepolitiikan keinovalikoimaan. Liikenteen hinnoittelu tekee väyläkapasiteetin käyttäjien päätöksentekotilanteet läpinäkyvimmiksi siten, että he pystyvät nykyistä paremmin vaikuttamaan liikkumisensa hintaan sopeuttamalla käyttäytymistään. Samalla käyttäjille syntyisi myös aito kannustin ottaa päätöksenteossaan huomioon liikenteen ulkoisvaikutukset. Järjestelmästä muodostuisi tällöin kokonaisuutena nykyistä tehokkaammin toimiva ja selkeämmin käyttäytymistä ohjaava. Taloudellisella ohjauksella olisi samalla mahdollisuus tukea myös ympäristöpoliittisia tavoitteita. Liikennejärjestelmän tehokas ja taloudellinen isännöinti edellyttää sitä, että budjetointimenettelyjä kehitetään tekemään monipuolisen keinovalikoiman käyttö ja eri vaihtoehtojen välinen vertailu helpommaksi. Budjetointimenettelyjen tulee mahdollistaa joustavammin myös yksityisten, hankkeesta hyötyvien tahojen osallistuminen myös hankkeiden rahoittamiseen. Julkisen sektorin eri hallintokuntien kuljetuksiin ja liikenteeseen käyttämää rahoitusta on pystyttävä koordinoimaan nykyistä joustavammin. Paluu katsauksen pääsivulle

Teema III: Infrastruktuuri kasvun alustana

Vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvien Editoi klikkaamalla tästä -linkkien kautta pääset muokattavalle sivulle, jossa voit kommentoida ao. taulukon sisältöä tai lisätä omia painotuksiasi.

Painotus	Edistyvä Suomi	Uudistuva Suomi	Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus Editoi klikkaamalla tästä	Toimintavarmat viestintäverkot. Huolehditaan siitä, että teleyrityksillä on suunnitelmat jatkaa toimintaansa erilaisissa häiriötilanteissa. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan.	Toimintavarmat viestintäverkot. Varmistutaan siitä, että häiriötilanteiden viestintäpalveluille aiheuttamat häiriöt korjataan nopeasti. Kriittisten viestintäpalveluiden toimivuus turvataan kulloisenkin häiriötilanteen edellyttämässä järjestyksessä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan siten, että digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia ja häiriöitä vähentää. Arvioidaan toimialakohtaisesti, onko tietoturvastandardeja kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista sisällyttää kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa koskeviin laatuvaatimuksiin.	Toimintavarmat viestintäverkot. Häiriötilanteiden estämättä huolehditaan viestintäverkkojen toimivuudesta kaikkialla ja ennaltaehkäistään palvelutuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä häiriötilanteiden syntymistä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan, jotta digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia häiriöttömästi varmistaen erityisesti hätäpuheluiden kannalta kriittiset yhteydet. Kriittisen infrastruktuurin omistajat velvoitetaan ilmoittamaan merkittävistä tietoturvapoikkeamista toimialansa valvoville viranomaisille, jotka jakavat anonymisoitua tietoa muille tietojärjestelmien ylläpitäjille.
	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on tarvittava tietämys ja käytössään riittävät keinot langattomien verkkojen kuuluvuusongelmien välttämiseksi kaikessa rakentamisessa.	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Parannetaan aktiivisesti kaikkien toimijoiden tietoisuutta osin uusista rakennusmenetelmistä johtuvista langattomien verkkojen sisätilakuuluvuuskysymyksistä. Varmistetaan virastojen yhteistyönä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin).	Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Varmistetaan tarvittaessa lainsäädännöllä langattomien viestinverkkojen kuuluvuus sisätiloissa, mukaan lukien energiatehokkaat rakennukset ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin.)
	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimintavarmuudesta huolehditaan lähinnä verkon kunnossa- ja ylläpitotoimin. Toimia priorisoidaan liikennesuoritteiden perusteella. Laaditaan korvausinvestointiohjelma kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin turvaamiseksi. Tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä optimoidaan jäänmurtoresurssien varaamista ja käyttöä.	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta parannetaan ensisijaisesti älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Panostetaan liikenteen ohjausjärjestelmiin. Hyödynnetään laajasti sää- ja olosuhdetietoja. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta. Tiivistetään jäänmurtoyhteistyön eri muotoja lähinaapurimaiden kanssa entisestään.	Toimintavarma liikennejärjestelmä. Mahdollistetaan, että liikenteeseen on tarjolla edistyksellisiä äly- ja tietopalveluja, jotka parantavat liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta, selvittäen vaihtoehtona myös Suomen ja Ruotsin yhteisen kalustoyhtiön perustaminen. Kehitetään jäänmurron palvelutarjontaa ja väylämaksujärjestelmää riskiperustaisempaan suuntaan, säilyttäen kannusteet itsenäisesti jäissä kulkeville aluksille.
	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään voimakkaasti eri ministeriöiden yhteistyönä, poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta.	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään tehokkaimmin yhteisin toimin, ministeriöiden laatiman poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta.	Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuuden parantaminen perustuu vahvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja sen pohjalta määriteltyihin tehokkaimpiin toimenpiteisiin.
	Jalankulku ja pyöräily. Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehitetään siellä missä niillä on eniten potentiaalia.	Jalankulku ja pyöräily. Vaikutetaan aktiivisesti ihmisten liikkumisvalintoihin. Huomioidaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä myös niiden positiiviset kansanterveydelliset vaikutukset.	Jalankulku ja pyöräily. Kaupunkiseuduilla panostetaan voimakkaasti kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuden parantamiseen. Tiedostetaan kävelyn ja pyöräilyn kansanterveydelliset vaikutukset ja edistetään kävelyä ja pyöräilyä osana aktiivista liikunnallista elämäntapaa.
Liikenne- ja viestintäyhteydet Editoi klikkaamalla tästä	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 10 Mbit/s. Edistetään aktiivisesti digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa rakennetuissa verkoissa ja käytetään saatuja kokemuksia nopeiden liittymien kysynnän lisäämisessä ja operaattoreiden investointihalun lisäämisessä.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys (30 Mbit/s), mikä mahdollistaa yleisesti käytössä olevien monipuolisten hyöty- ja mediapalveluiden täysipainoisen käytön.	Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 100 Mbit/s mahdollistaen kaikkien digitaalisten palveluiden käytön.
	Nopeat laajakaistayhteydet. Edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoista saatavuutta rohkaisemalla parhaita käytäntöjä, kuten käyttäjävetoisten tilaajamallien (esim. liittymien yhteustilaukset, uudet osuuskunnat) käyttöönottoa.	Nopeat laajakaistayhteydet. Varmistetaan lainsäädännön keinoin teleyrityksille velvollisuus tarjota huippunopeita laajakaistayhteyksiä sitä halauville markkinahintaan. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että eurooppalaiset aloitteet tukevat kuituverkkojen rakentamista.	Nopeat laajakaistayhteydet. Lisätään erityisesti suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä panostamalla julksin varoin huippunopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta kaikille sitä haluaville varmistetaan viime kädessä valtionyhtiön toimesta.
	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Laajakaistaisia tietoliikenneverkkoja rakennetaan energia- ja kustannustehokkaasti uusia asennustekniikoita hyödyntäen pyrkien eri infrastruktuurien (mm. liikenneväylät, sähköverkot, vesihuoltoverkot) yhteisrakentamista.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Liikenneväylistä muodostetaan infrakäytäviä, joihin erityyppiset infrastruktuurit (mm. tierakenteet, kaapelit) sijoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla energiatehokkuutta edistäen.	Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Lainsäädäntö ja toimintatavat kannustavat energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäverkkojen rakentamiseen ja viestintäpalvelujen tarjontaan.
	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Sääntelyä kehitetään tekniikkariippumattomasti ottaen huomioon, että kiinteät ja langattomat yhteydet ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Lainsäädäntöä kehitetään kiinteiden verkkojen sääntelyä vähentäen.	Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Globaalien monikansallisten internet-toimijoiden roolin kasvaessa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tarjonnassa sääntelyä kohdistetaan yhdenmukaisemmin kaikkiin viestinnän välittäjiin, ei vain perinteisiin teleyrityksiin.
	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiilikäyttöön, jossa liikennemäärät kasvavat nopeimmin.	Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön nykyistä vahvemmilla markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiiliverkkojen rakentamiseen ja lisätään aktiivisin toimin uuden tyyppisiä taajuuksien käyttötapoja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä. Otetaan käyttöön uusia matkaviestintekniikoita hyödyntäviä ratkaisuita esimerkiksi älyliikenteen palveluissa.	Taajuuksien käyttö. Kaikki taajuuksien käyttö hinnoitellaan, jolloin taajuudet siirtyvät tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen. Luodaan mobiilipalveluohjelma, jonka avulla hyödynnetään rohkeasti ja laajamittaisesti uusimpia tekniikoita ja taajuuksien käyttötapoja erityyppisissä palveluissa.
	Maaliikenneverkko. Pidetään yllä päätieverkkoa. Uusinvestointeja toteutetaan totuttua vähemmän. Huolehditaan väyläverkon saattamisesta TEN-T -vaatimusten mukaiseksi.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen painopiste on tärkeimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä raideliikenteessä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen tarpeet. Perusväylänpidon tasoon tehdään ostovoimakorjaus, mutta mittavan korjausvelan vuoksi kunnossa- ja ylläpitotoimia joudutaan kuitenkin priorisoimaan sekä verkon laajuutta tarkastelemaan kriittisesti. Kaupunkiseutujen raideliikennettä kehitetään.	Maaliikenneverkko. Liikenneverkon laajuuden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan vakavasti. Vähäliikenteistä verkkoa siirretään osin pois valtion vastuulta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä priorisoidaan liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen edellytykset. Pidättäydytään mittavista verkon kehittämisinvestoinneista väylien ylläpidon korjausvelan hoitamiseksi. Elinkeinoelämän tarpeet turvataan perusväylänpidon toimin sekä yhteishankkeilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti raideliikenteen varaan.
	Lentoasemaverkosto. Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti. Helsinki-Vantaan gateway-aseman annetaan kehittyä omiin edellytyksiinsä pohjaten.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitetään voimakkaasti kotimaan, Euroopan ja Aasian liikenteen vihreänä solmukohtana (hub) . Muuta lentoasemaverkkoa ei tueta nykyisessä määrin.	Lentoasemaverkosto. Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään voimakkaasti kansainvälisenä solmukohtana (hub) ja maailman ensimmäisenä suomalaiseen biokerosiiniin perustuvana lentoliikenteen vihreänä solmukohtana. Muu lentoasemaverkosto kehittyy omaehtoisesti, tarpeiden mukaan.
	Satamaverkosto. Satamaverkon annetaan kehittyä omaehtoisesti, yhtiöitymiskehityksen vauhdittamana.	Satamaverkosto. Valtio omilla toimillaan edesauttaa satamatoimintojen tehostumista sekä satamien kehitystä. Satamien hallinnollista taakkaa kevennetään ylisektoraalisia prosesseja yhdistämällä sekä uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä. Satamien maaliikenneyhteyksien ja jäänmurron ja luotsauksen palvelutasosta päätettäessä satamia kannustetaan erikoistumiseen ja yhteistyöhön.	Satamaverkosto. Valtio ohjaa satamaverkoston kehittämistä aktiivisesti omilla toimillaan mm. porrastamalla maaliikenneyhteyksien, jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoja ja edesauttamalla satamien välistä kilpailua ja toisaalta yhteistyötä.
Arktinen strategia Editoi klikkaamalla tästä	Osaaminen. Edistetään suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana.	Osaaminen. Edistetään aktiivisesti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Edistetään suomalaisten yritysten arktisen osaamisen kehittymistä ja hyödyntämistä liikenteen automatisoinnissa.	Osaaminen. Edistetään voimakkaasti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Tuetaan automaattisen liikenteen arktisten olojen hallintaan keskittyvän osaamis- ja testausklusterin perustamista Suomeen.Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Varaudutaan Sodankylän satelliittitutka-aseman laajentamiseen.
	Tietoliikenne. Edistetään aktiivisesti uusien kansainvälistä tietoliikennettä välittävien kaapeleiden rakentaista.	Tietoliikenne. Luodaan edellytyksiä sille, että Suomesta tulee kansainvälinen tietoliikenteen keskus. Suomesta eri ilmansuuntiin sekä Suomen läpi kulkevia kansainvälisiä tietoliikennekaapeleita rakennetaan jatkuvasti lisää.	Tietoliikenne. Konesali-investointien edistämiseen tarkoitetun organisaation tehtäväksi annetaan myös edistää jatkuvia investointeja Suomeen ja Suomen läpi kulkevien kansainvälisten tietoliikennekaapeleiden aikaan saamiseksi.
	Pohjoiset liikenneyhteydet. Laaditaan pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma jäämeriyhteyksien asteittaiselle parantamiselle elinkeinoelämän kuljetustarpeen vaatimalla tavalla yhteisymmärryksessä Barentsin alueen kumppaneiden kanssa.	Pohjoiset liikenneyhteydet. Selvitetään mahdollisuudet budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen toimenpidesuunnitelman toteuttamiseksi.	Pohjoiset liikenneyhteydet. Aloitetaan suunnitelman toteuttaminen elinkeinoelämän kuljetustarpeen edellyttämällä ja rahoituksen mahdollistamalla tavalla yhteistyössä pohjoisen kumppanien kanssa.
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus Editoi klikkaamalla tästä	Liikenteen verotus. Uudistetaan liikenteen verotusta korvaamalla uusien autojen vero sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen tuottoneutraalilla ympäristöbonuksella. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten perusteita tarkistetaan ympäristöohjaavampaan suuntaan.	Liikenteen verotus. Tehdään päätös auto- ja ajoneuvoveron korvaamisesta liikenteen ajan ja paikan mukaan määräytyvällä verolla, joka huomioi myös ympäristönäkökohdat. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.	Liikenteen verotus. Tehdään päätös autoilun verotuksen kokonaisuudistuksesta liikenteen käyttöön perustuvaksi. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.
	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Käynnistetään pääkaupunkiseudun ruuhkamaksukokeilu, jonka tuotot kohdistetaan valtion ja alueen sopimuksen mukaisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen.	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Tehdään päätös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun käyttöönottamisesta 2020-luvun alussa. Ruuhkamaksun tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.	Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu, jonka tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
	Rahoitusmallit. Mahdollisia liikennejärjestelmän kehittämishankkeita toteutetaan budjettirahoitteisina sekä PPP- ja yhteisrahoitushankkeina, joilla vastataan elinkeinoelämän kannalta kriittisimpiin tarpeisiin. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämiseksi hankkeiden rahoituksessa sovitaan selkeät menettelyt.	Rahoitusmallit. Infrastruktuurihankkeista hyötyvät tahot osallistuvat nykyistä enemmän väyläverkoston rahoitukseen. Luodaan valmiudet toteuttaa liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavia projektikohtaisia yhtiöitä, joiden omistus jakautuu julkisen ja yksityisen sektorin kesken ja joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla osia liikenneinfrastruktuurista yksityistetään. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämisestä osaksi hankkeen toteutuksen rahoitusta tehdään normaali menettely.	Rahoitusmallit. Maankäyttöhyödyistä saatavat tulot on yksi keskeisin rahoituslähde, erityisesti kaupunkiseutujen hankkeita toteutettaessa. Luodaan valmiudet perustaa liikennejärjestelmän kehittämisestä laaja-alaisesti vastaavia yhtiöitä, joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla väyläinfrastruktuuria yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta.
	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja tarvittaessa hankintamenettelyjä uudistetaan, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Budjettirahoituksen koordinoidumpaa kohdentamista henkilökuljetusten järjestämiseksi selvitetään ja käynnistetään tarvittavat toimet rahoituksen uudistamiseksi.	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja hankintamenettelyjä uudistetaan rohkeasti, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä helpotetaan. Henkilökuljetusten budjettirahoitusta yksinkertaistetaan.	Budjetti- ja hankintamenettelyt. Liikennejärjestelmän rahoituksen budjettirakenteita uudistetaan siten, että rahoitus mahdollistaa tehokkaasti laaja-alaisen toimenpidevalikoiman sekä budjetin ulkopuolisen rahoituksen käytön. Uusia hankintamenettelyjä kokeillaan ja otetaan käyttöön rohkeasti.
	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Selvitetään hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavien tulojen korvamerkitsemistä liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavista tuloista suurin osa korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.	Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavat tulot korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.
Lisää oma painotus Editoi klikkaamalla tästä	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.	Lisää oma toimenpide-ehdotus klikkaamalla vasemman laidan linkkiä.

Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

• Yllä olevan taulukon kohtia pääset kommentoimaan klikkaamalla taulukon vasemmanpuolimmaisesta Painotus-sarakkeesta löytyvää Editoi klikkaamalla tästä -linkkiä haluamasi painotuksen kohdalla. Klikkaus siirtää sinut sivulle, jota voi kuka tahansa muokata.
• Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
• Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä

• Paluu katsauksen pääsivulle