Kasvihuonekaasujen päästölaskenta

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi5930
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5930}}

Kysymys

Miten kasvihuonekaasujen päästöt lasketaan eri laskentaperiaatteiden mukaan? Mitä eroja niissä on?

Vastaus

Syken khk-päästölaskennan luokat.

Päästösektori	Alas 1.0	Hinku-laskenta	GPC	Sektori	Huomioita
Kaukolämpö – päästökauppa	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Päästökauppa	Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Kaukolämpö – ei-päästökauppa	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Taakanjako	Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Öljylämmitys	Alue	Kyllä	I.1.1, I.2.1	Taakanjako
Sähkölämmitys	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Päästökauppa	Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Maalämpö	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Taakanjako	Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Muu erillislämmitys	Alue	Kyllä	I.1.1, I.2.1	Taakanjako	Puu, kaasu, turve, hiili, raskas polttoöljy
Kulutussähkö	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Päästökauppa	Suomalainen keskiarvosähkö
Teollisuuden sähkönkulutus	Kulutus	Ei	I.3.2	Päästökauppa	Suomalainen keskiarvosähkö
Henkilöautot	Kulutus	Kyllä	II.1.1	Taakanjako	Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Moottoripyörät ja mopot	Kulutus	Kyllä	II.1.1	Taakanjako	Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Muu tieliikenne – läpiajo	Alue	Ei	II.1.3	Taakanjako	Muihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella
Muu tieliikenne – ei läpiajoa	Alue	Kyllä	II.1.1	Taakanjako	”Oma tieliikenne” = alueperusteiset päästöt - läpiajo
Raideliikenne	Alue	Kyllä	II.2.2	Päästökauppa	Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Vesiliikenne	Alue	Kyllä	II.3.1	Taakanjako	Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Teollisuus – päästökauppa	Alue	Ei	I.3.1?	Päästökauppa	Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Teollisuus – ei-päästökauppa	Alue	Kyllä	I.3.1?	Taakanjako	Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Työkoneet	Alue	Kyllä	II.1.1	Taakanjako
F-kaasut	Alue	Kyllä	Kaikki	Taakanjako	Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Maatalous	Alue	Kyllä	V.1, V.2	Taakanjako
Jätteiden käsittely	Kulutus	Kyllä	III.1.1	Taakanjako	Perusteena kunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta
Jätteiden käsittely – teollisuus	Alue	Ei	IV	Taakanjako?	Tapauskohtaisesti kulutusperusteinen laskenta
Tuulivoima	Alue	Kyllä	?	?	Päästöhyvitykset lasketaan suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella
Lentoliikenne			II.4.1
Ulkomaan laivaliikenne			II.3.1
Jäänmurtajat			II.3.1
Teollisuusprosessit			I.3.1?
LULUCF			V.1, V.2
Laskentamenetelmiä
CHP-ositusmenetelmä	Hyödynjako
Verkostohävikki	Sisältyy sähköön ja lämpöön
Lämmitystarvekorjaus	Ei	Ei			Korjataanko todellista lämmitystarvetta vuosien tai kuntien erojen huomioimiseksi?
Sisältyvätkö kaasut
CO2	Kyllä	Kyllä	Kyllä
CH4	Kyllä	Kyllä	Kyllä
N2O	Kyllä	Kyllä	Kyllä
F-kaasut	Omana sektorina	Omana sektorina	Kyllä

Perustelut

Helsingin ilmastovahdin käyttämät mittarit

• Helen Oy:n sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt
• Helsingin hiilinielut

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)

• Kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
  • Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt
    • Työkoneiden khk-päästöt Helsingin kaupungin rakennusurakoissa
• Kaupungin kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
• Helsingin ruoankulutuksen khk-päästöt
• Rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöt
• Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
• Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1-2)

Lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt

• Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmityksen khk-päästöt
• Maalämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
• Öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt
• Sähkölämmityksen kasvihuonekaasupäästöt

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

• Raide- ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin satama-alueiden CO2-päästöt
• Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
  • Henkilöautoilun kasvihuonekaasupäästöt
  • Joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Jätteidenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt

• Liikenteen päästöt ⇤--arg0130: . POISTA TÄMÄ --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: attack)

Syken käyttämät eri laskentamenetelmät

• Hinku-laskenta
• Hinku-laskenta ilman kompensaatioita
• Kaikki päästöt
• Taakanjakosektorin kaikki päästöt
• Päästökaupan alaiset päästöt

Tarkemmat laskentaperiaatteet

Vanhentuneita menetelmiä

• Kasvener

IPCC:n päästökerroinkanta EFDB

Päästökerrointietokanta Emission Factor Data Base lienee IPCC:n kattavin, uusin ja virallinen tietolähde, vaikka sen käyttöliittymä ja ulkoasu on kuin 90-luvulta. Se sisältää noin 300 taulua päästökertoimia mutta myös maakohtaisia aktiviteetteja kuten kiinteän jätteen tuotantomääriä per henkilö per vuosi.

Alla on lueteltu tietokannan käyttämät polttoaineet ja päästöinä syntyvät kaasut.

Polttoaineet (kaikki) Crude Oil Orimulsion Natural Gas Liquids (NGLs) Motor Gasoline Aviation Gasoline Jet Gasoline Jet Kerosene Other Kerosene Shale Oil Gas Oil Diesel Oil Residual Fuel Oil Liquefied Petroleum Gases Ethane Naphtha Bitumen Lubricants Petroleum Coke Refinery Feedstocks Refinery Gas Waxes White Spirit & SBP Other Petroleum Products Anthracite Coking Coal Other Bituminous Coal Sub-Bituminous Coal Lignite Oil Shale and Tar Sands Brown Coal Briquettes Patent Fuel Coke Oven Coke and Lignite Coke Gas Coke Coal Tar Gas Works Gas Coke Oven Gas Blast Furnace Gas Oxygen Steel Furnace Gas Undifferentiated Coal Natural Gas Municipal Wastes (non-biomass fraction) Industrial Wastes Waste Oils Peat Wood/Wood Waste Sulphite Lyes (Black Liquor) Other Primary Solid Biomass Charcoal Biogasoline Biodiesels Bio-Alcohol Sewage Sludge Other Liquid Biofuels Landfill Gas Sludge Gas Other Biogas Municipal Wastes (biomass fraction) Fuel mixtures (fossil and biomass)

Kaasut (kaikki Gas name Formula SULPHUR DIOXIDE (SO2+SO3) SO2 NITROGEN OXIDES (NO+NO2) NOX NON METHANE VOLATILE ORGANIC COMPOUNDS NMVOC METHANE CH4 CARBON MONOXIDE CO CARBON DIOXIDE CO2 NITROUS OXIDE N2O AMMONIA NH3 Nitrogen Trifluoride NF3 CH2Br2 CH2Br2 CHCl3 CHCl3 CH3Cl CH3Cl CH2Cl2 CH2Cl2 CH3OCH3 CH3OCH3 (CF3)2CFOCH3 (CF3)2CFOCH3 (CF3)CH2OH (CF3)CH2OH CF3CF2CH2OH CF3CF2CH2OH (CF3)2CHOH (CF3)2CHOH HFE-125 CF3OCHF2 HFE-134 CHF2OCHF2 HFE-143a CH3OCF3 HCFE-235da2 CF3CHClOCHF2 HFE-245cb2 CF3CF2OCH3 HFE-245fa2 CF3CH2OCHF2 HFE-254cb2 CHF2CF2OCH3 HFE-347mcc3 CF3CF2CF2OCH3 HFE-356pcf3 CHF2CF2CH2OCHF2 HFE-374pc2 CHF2 CF2OCH2CH3 HFE-7100 C4F9OCH3 HFE-7200 C4F9OC2H5 H-Galden 1040x CHF2OCF2OC2F4OCHF2 HG-10 CHF2OCF2OCHF2 HG-01 CHF2OCF2CF2OCHF2 c-C3F6 c-C3F6 HFE-227ea CF3CHFOCF3 HFE-236ea2 CF3CHFOCHF2 HFE-236fa CF3CH2OCF3 HFE-245fa1 CHF2CH2OCF3 HFE-263fb2 CF3CH2OCH3 HFE-329mcc2 CF3CF2OCF2CHF2 HFE-338mcf2 CF3CF2OCH2CF3 HFE-347mcf2 CF3CF2OCH2CHF2 HFE-356mec3 CF3CHFCF2OCH3 HFE-356pcc3 CHF2CF2CF2OCH3 HFE-356pcf2 CHF2CF2OCH2CHF2 HFE-365mcf3 CF3CF2CH2OCH3 (CF3)2CHOCHF2 (CF3)2CHOCHF2 (CF3)2CHOCH3 (CF3)2CHOCH3 -(CF2)4CH(OH)- -(CF2)4CH(OH)- C4F8O C4F8O HFC-23 CHF3 HFC-32 CH2F2 HFC-41 CH3F HFC-43-10mee CF3CHFCHFCF2CF3 HFC-125 CHF2CF3 HFC-134 CHF2CHF2 HFC-134a CH2FCF3 HFC-152a CH3CHF2 HFC-143 CHF2CH2F HFC-143a CF3CH3 HFC-227ea CF3CHFCF3 HFC-236fa CF3CH2CF3 HFC-245ca CH2FCF2CHF2 CF4 CF4 C2F6 C2F6 C3F8 C3F8 C4F10 C4F10 c-C4F8 c-C4F8 C5F12 C5F12 C6F14 C6F14 Sulphur Hexafluoride SF6 C4F6 C4F6 C5F8 C5F8 HFC-152 CH2FCH2F HFC-161 CH3CH2F HFC-236cb CH2FCF2CF3 HFC-236ea CHF2CHFCF3 HFC-245fa CHF2CH2CF3 HFC-365mfc CF3CH2CF2CH3 CF3 I CF3 I Trifluoromethyl Sulphur Pentafluoride SF5CF3

GPC-standardi

GHG emission Protocol for Cities (GPC-standardi)

GPC:n käyttämä luokittelu ja suomennokset löytyvät sivulta Kasvener#Indeksit.

Table C.1 Methodology reference

Sectors	Emission sources	Scope	Approaches	Activity data	Emission factors
stationary energy	Fuel combustion within the city boundary	1	Fuel consumption	Amount of fuel consumption	Mass GHG emissions per unit of fuel
	Consumption of grid-supplied energy consumed within the city boundary	2	Grid-energy consumption	Amount of grid-supplied energy consumption	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
	Transmission and distribution losses from grid-supplied energy	3	Loss rate based approach	Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
	Fugitive emissions from fossil fuels extraction and processing	1	Direct Measurement	Direct measurement of GHG emissions
			Production-based estimation	Quantity of production in fuel extraction and processing	Mass GHG emissions per unit of fossil fuel productiontransportation
transportation	Fuel combustion for in-boundary transportation	1	ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel)	Distance traveled by type of vehicle using type of fuel	Mass GHG emissions per unit distance traveled by type of vehicle using type of fuel
			Fuel sold method	Amount of fuel sold	Mass GHG emissions per unit of sold fuel
	Consumption of grid-supplied energy for in-boundary transportation	2	Grid-energy consumption model	Amount of electricity consumed	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
	Emissions from transboundary transportation	3	ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel)	Distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel	Mass GHG per unit distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel
	Transmission and distribution losses from grid-supplied energy	3	Loss rate based approach	Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
waste	Solid waste disposal	1 and 3	First Order of Decay method (GPC recommended)	Amount of waste received at landfill site and its composition for all historical years	Methane generation potential of the waste
			Methane Commitment method	Amount of waste disposed at landfill site in inventory year and its composition	Methane generation potential of the waste
	Biological treatment of waste	1 and 3	Waste composition based approach	Mass of organic waste treated by treatment type	Mass GHG emission per unit of organic waste treated, by treatment type
	Incineration and open burning	1 and 3	Waste composition based approach	Mass of waste incinerated and its fossil carbon fraction	Oxidation factor, by type of treatment
	wastewater	1 and 3	Organic content based approach	Organic content of wastewater per treatment type	Emission generation potential of such treatment type
IPPU	Industrial processes occurring in the city boundary	1	Input or output based approach	Mass of material input or product output	Emission generation potential per unit of input/output
			Direct Measurement	Direct measurement of GHG emissions
	Product use occurring within the city boundary	1	Input or output based approach	Mass of material input or product output	Emission generation potential per unit of input/output
			Direct Measurement	Direct measurement of GHG emissions
			Scaling approach	National or regional level activity or emissions data	Emission factor or scaling factor
AFOLU	Livestock emission sources	1	Livestock based approach	Number of animals by livestock category and manure management system	Emission factor per head and nitrogen excretion per manure management system
	Land uses emission sources	1	Land area based approach	Surface area of different land use categories	Net annual rate of change in carbon stocks per hectare of land
	Aggregate sources and non-CO2 emission sources on land	1	See details in corresponding chapters

Mayors' Indicators

Mayors' Indicators on Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian kuntien raportointijärjestelmä, jolla seurataan YK:n kestävän kehityksen indikaattorien edistymistä.[6]

SECAP-raportti

SECAP (Sustainable Energy and Carbon Action Plan) on EU:n Joint Research Centren (JRC) kehittämä ja Euroopan Covenant of Mayors'in julkaisema mallipohja kuntien ilmasto- ja energiasuunnitelmien raportointiin Euroopan Covenant of Mayors on jäsenenä laajemmassa Global Covenant of Mayors for Climate & Energyssä. Niinpä osa tietorakenteista tulee globaalista mallista, mutta yksityiskohdat ovat eurooppalaisia. Muita Covenant of Mayorsin raportteja, joiden perusteella tietorakenteita on kuvattu

Näistä raporteista tehty luokittelusynteesi on ollut pohjana Kausalin skenaariotyökalulle.

CDP on tuottanut tietokannan ja APIn, jonka avulla kerätään globaalisti tietoa kaupunkien ilmastotoimista. On vielä työn alla selvittää, kuinka yhteensopivia ne ovat SECAPin kanssa.

• Euroopan CoM:ssa ovat Suomesta mukana Oulu, Vaasa, Joensuu, Lappeenranta, Jyväskylä, Pori, Lahti, Turku, Tampere, Kerava, Vihti, Kirkkonummi, Espoo, Vantaa ja Helsinki.
• Global Covenant of Mayorsissa (GCoM) löytyvät CDP-tietokannasta seuraavat Suomen kaupungit ("Cities Disclosing to CDP 2019"): Kemi, Turku, Helsinki, Espoo, Lahti.

Hyödyllisiä tietolähteitä:

• EUROSTAT Urban Audit – Database
• EEA Urban Vulnerability Map book – Tool – Factsheets
• Urban Vulnerability Indicators – Technical Report (ETC-CCA & ETC-SIA, 2012)
• "World Council on City Data" – Open Data Portal
• ISO 37120 Sustainable Development of Communities: Indicators for City Services and Quality of Life (ISO May 2014) - Note: only informative sessions of standards are publicly available.
• Planning for Adaptation to Climate Change – Guidance Document (ACT Life project, 2013)

SECAP-excelin suomennos on kehno, ja siksi kieltä on tässä selkeytetty ja termejä siistitty. Erityisesti nämä usein toistuvat muutokset on syytä huomata:

• lieventäminen → hillintä
• sopeuttaminen → sopeutuminen
• ilmaisin → mittari
• tulokseen liittyvä ilmaisin → toiminnallinen mittari
• vaikutukseen liittyvä ilmaisin → taktinen mittari
• haavoittuvuuteen liittyvä ilmaisin → haavoittuvuusmittari (nämäkin ovat yleensä taktisia mittareita)
• lähtövuosi → vertailuvuosi
• puuttumisalue → toimenpiteen luokka
• valvonta → seuranta
• päätoimi → toimenpide (Sopeutumisen osalta päätoimi tarkoittaa erityisen onnistunutta toimenpidettä. Nämä on nimetty uudestaan avaintoimenpiteiksi. Hillintäpuolella vastaavasta asiasta puhuttiin erinomaisuuden mittareina; nämä on nimetty avaintoimenpiteen mittareiksi.)

Raportoinnin kohteet

SECAPiin raportoidaan strategia, päästöinventaario, hillintätoimet, sopeutumistoimet, erinomaisesti onnistuneet toimenpiteet (avaintoimenpiteiden mittarit) ja ilmastonmuutosriskit. Seuraavaksi listataan näiden eri raportointikohteiden olennainen sisältö.

Strategia

• visio (sanallinen kuvaus)
• hillintäsitoumukset (strateginen mittari taulukkona, jossa riveillä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet eri vuosille ja sarakkaina tavoitetaso (%), tavoitevuosi, vertailuvuosi, vähennystyyppi ja asukasluku tavoitevuonna)
• sopeutumissitoutumukset (taulukko, jossa kullakin rivillä sopeutumiseen liittyvä strateginen tavoite ja sarakkeissa tavoite, yksikkö, tavoitevuosi, vertailuvuosi)
• koordinointirakenteet (sanallinen kuvaus)
• varattu henkilökuntakapasiteetti (taulukko, jossa riveillä eri toimijatyypit ja sarakkeina suunnitelman valmisteluun käytetty työ [htv], suunnitelma otettu käyttöön k/e)
  • lisäksi vapaakenttä
• sidosryhmien mukaanottaminen (sidosryhmä, osallistumistaso: korkea, keskimääräinen, matala)
  • lisäksi vapaakenttä
• käyttöönoton kokonaisbudjetti ja rahoituslähteet (taulukko, jossa riveillä eri rahoituslähteet ja sarakkeina rahoituskohde, ajanjakso ja summa sekä budjetille että toteumalle)
  • lisäksi vapaakenttä
• seurantaprosessin haasteet (taulukko, jossa riveillä eri seurantahaasteet ja sarakkeina sektorijako2. Sisältönä taso: vähän, kohtalainen, vahva, ei sovellu)
  • lisäksi vapaakenttä
• sopeutumisvaihtoehtojen arviointi: vapaakenttä
• strategia äärimmäisissä ilmastotapahtumissa: vapaakenttä

Päästöinventaario

• toteuttamisvuosi
• asukasluku toteuttamisvuonna
• päästökertoimet (IPCC vai LCA)
• päästöjen raportointiyksikkö (CO2 vai CO2e)
• metodologiset huomautukset (sanallinen kuvaus)
• lopullinen energiankulutus: taulukko, jossa riveinä sektori ja sarakkeina polttoaine. Sisältönä lopullisen energiankulutuksen määrä MWh.
• energianlähde
  • sertifioidun vihreän sähkön kunnallisostot: yhden rivin taulukko, jossa sarakkeina määrä MWh ja päästökerroin CO2e/MWh
  • paikallinen/hajautettu uusiutuva sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe laitoksia ei suositella]: taulukko, jossa riveinä uusiutuva polttoaine ja sarakkeina määrä MWh, päästökerroin t/MWhe, päästö CO2e)
  • paikallinen/hajautettu sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe ei suositella] taulukko, jossa riveinä tuote (yhdistetty sähkö ja lämpö, muu) ja sarakkeina tuotettu sähkö: uusiutuvista/ uusiutumattomista lähteistä, polttoaine (syöte), hiilidioksidipäästö t CO2e: fossiiliset/uusiutuvat lähteet
  • paikallinen lämpö/kylmätuotanto taulukko, jossa riveinä tuote (yhdistetty sähkö ja lämpö/aluelämmitys (vain lämpö), muu) ja sarakkeina tuotettu kylmä/lämpö: uusiutuvista/ uusiutumattomista lähteistä, polttoaine (syöte), hiilidioksidipäästö t CO2e: fossiiliset/uusiutuvat lähteet [Huom! miten varmistetaan, että eri tuotantomuodot ovat johdonmukaiset eikä tule tuplalaskentaa?)
• hiilidioksidipäästöt
  • käytettävät päästökertoimet: yhdellä rivillä päästökertoimet (t/MWh) (sähkö (kansallinen, paikalliset) / lämpö/kylmä / polttoaineet)
  • energiaan liittymättömät päästöt (t): taulukko, jossa riveinä sektori: (jätteiden käsittely, jäteveden käsittely, muut energiaan liittymättömät)) ja yhdessä sarakkeessa päästö
• päästöinventaario (sektori [kaksitasoinen], polttoaine)
• lisäkommentit (vapaamuotoinen teksti)

Hillintätoimet

• otsikko (vapaateksti)
• muodollisen hyväksynnän pvm (pvm)
• suunnitelman hyväksyvä päätöksentekoelin (vapaateksti)
• SECAP-verkkosivusto (vapaateksti)
• BAU-hiilidioksidipäästöt (t CO2e/a): taulukko, jossa riveinä inventaariovuosi:(2020, 2030, pitkän jakson tarkasteluvuosi) ja sarakkeina sektorijako2)
• lopullinen BAU-energiankulutus (MWh/a): taulukko, jossa riveinä inventaariovuosi:(2020, 2030, pitkän jakson tarkasteluvuosi) ja sarakkeina sektorijako2)
• metodologiset huomautukset (vapaateksti)
• toimien vaikutusarviot vuodelle suhteessa vaihtoehtoon (vuosi, vaihtoehto) [kertoo mihin kutakin inventaariovuotta verrataan]
• toimenpiteen suunnitelma: taulukko jossa riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan. Sarakkeina toimenpiteen nimi, toimenpiteen luokka, politiikan väline, toimen alkuperä, vastuullinen elin, aloitusvuosi, lopetusvuosi ja käyttöönottokustannus (investointi ja ylläpito nykyrahana). Jokainen luokka tai politiikan väline ei ole relevantti jokaisen sektorin osalta; näiden käytöstä on tarkemmat taulukot alla. Toimien alkuperät ja käyttöönottostatukset sen sijaan ovat samat kaikilla sektoreilla. Ne on listattu tässä.
  • toimen alkuperä
    • paikallisviranomainen
    • yleiskokouksen alueellinen koordinaattori
    • muu (esim kansallinen tai alueellinen)
    • ei mahdollista sanoa
  • käyttöönottostatus
    • käynnissä
    • valmis
    • siirretty
    • ei aloitettu
    • uusi
• toimepiteiden seuranta: taulukko, jossa sarakkeina käyttöönottostatus ja tähän mennessä toteutuneet käyttöönottokustannukset (investoinnit ja käyttökustannukset). Riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan.
• toimenpiteiden vaikutukset. Taulukko, jossa riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan. Sarakkeina ovat avaintoimenpide (k/e), myös sopeuttamiseen vaikuttava toimi (k/e) sekä inventaariovuosien mukaiset vuositason vaikutukset: energiasäästöt (MWh/a), uusiutuvan energian tuotanto (MWh/a) ja hiilidioksidivähennys (t CO2/a).

Avaintoimenpiteen mittarit

Avaintoimenpiteet ovat alueella onnistuneesti toteutettuja hillintätoimia, jotka ovat johtaneet merkittäviin paikallishyötyihin. Onnistuminen kuvataan avaintoimenpiteen mittarien avulla. Toimenpiteet valitaan hillintätoimien taulukossa (SECAP-verkkomallipohjassa tähtikuvakkeella) ja julkaistaan verkossa avaintoimenpiteiden mittarien luettelossa SECAP-sivuilla.

• toimenpide (linkattu tieto)
• avaintoimenpiteen mittarin otsikko (vapaateksti)
• kieli (vapaateksti)
• sektori (linkattu tieto)
• luokka (linkattu tieto)
• politiikan väline (linkattu tieto)
• vastuullinen elin (linkattu tieto)
• kuvaus (vapaateksti)
• aloitus- ja lopetusvuosi (linkattu tieto)
• rahoituslähteet (k/e) (lokaatiot alla)
• verkkosivusto (url)
• videolinkki (url)
• energian ja talouden pääluvut
  • hiilidioksidin vähennys (t/a)
  • energiasäästöt (MWh/a)
  • tuotettu uusiutuva energia (MWh/a)
  • käyttöönottokustannus (€)
  • luodut työpaikat (lkm)
  • muut luvut (tarkenna, suuruus, yksikkö)
  • taloudellinen tulos: taulukko, johon lasketaan vuosittainen nettokassavirta, taloussäästöjen nykyarvo (F)PV, sijoituksen nykyarvo (NPV), diskontattu takaisinmaksujakson kesto ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI), kun annetaan seuraavat tiedot
    • toimen käyttöiän odote (a)
    • sovellettu alennustaso eli diskonttokorko (%/a)
    • investoinnin ensimmäinen vuosi (a)
    • taloussäästöt (F) = energiansäästö * energian hinta (€ kullekin vuodelle)
    • investointikustannukset (€ kullekin vuodelle)
    • lisäkustannukset eli käyttökustannukset (€ kullekin vuodelle)
    • Energiapalveluyhtiöt (ESCo) mukana? (k/e)

Sopeuttamistoimet

Sopeuttamistoimista raportoidaan seuraavat asiat.

• sopeuttamisen toimintasuunnitelmat: taulukko, jossa on riveinä eri toimintasuunnitelmat ja sarakkeina
  • otsikko (vapaateksti)
  • lyhyt kuvaus (vapaateksti)
  • käyttöönottopäivä (pvm)
  • kieli (englanti vai kansallinen)
  • julkaistavissa SECAP-sivuilla (k/e)
• sopeuttamisen sisällyttäminen osaksi muita politiikan sektoreita ja ohjelmia (vapaateksti)
• sopeuttamistoimet: taulukko, jossa riveinä sopeuttamitoimet ja sarakkeina
  • otsikko (vapaateksti)
  • lyhyt kuvaus (vapaateksti)
  • sektori (listaus alla)
  • vastuullinen elin (vapaateksti)
  • aloitusvuosi (a)
  • päättymisvuosi (a)
  • käyttöönoton status (ei aloitettu, käynnissä, valmis, peruttu) [Puuttuu "siirretty"?]
  • myös hillintään vaikuttava toimi (k/e)
  • valitse avaintoimenpiteeksi (k/e: Paikallisviranomaisen onnistuneesti käyttöönottama ja merkittäviin hyötyihin johtanut toimenpide. Ainoastaan käynnissä olevat ja valmistuneet toimenpiteet voidaan merkitä avaintoimenpiteiksi.) [vain avaintoimenpiteistä täytyy kuvata myös seuraavien sarakkeiden tiedot]
  • osallistuvat ryhmät (vapaateksti)
  • riski tai haavoittuvuus poistettu [tuleeko tähän k/e vai riskin nimi?]
  • saavutetut tulokset, vähintään 1 (vapaateksti)
  • sijoituskustannukset (€)
  • käyttökustannukset (€)

Sopeuttamisen tulostaulu

Tässä taulukossa tarkastellaan sopeuttamissyklin vaiheita ja niiden etenemistä. Arviointi tehdään itsearviointina käyttämällä luokittelua A ("johtajuus", valmista 75-100 %), B ("muovautuminen", 50-75 %), C ("eteenpäin liikkuminen", 25-50 %) tai D ("ei aloitettu tai aloitetaan", 0-25 %). Taulukon riveinä ovat toimet (listattu alla ja sarakkeeseen sijoitetaan kunkin toimen luokittelu tällä hetkellä sekä kommentteihin sanallista kuvausta, seuraavia askelia ja parannuskohteita. Toimet jaetaan eri vaiheisiin:

• vaihe 1: sopeuttamisen valmistelu
  • Sopeutumissitoumukset on määritelty ja sisällytetty paikalliseen ilmastopolitiikkaan.
  • Tarvittavat henkilö-, tekniset ja taloudelliset resurssit on tunnistettu.
  • Kunnallishallintoon on nimetty sopeuttamistyöryhmä tai vastuuhenkilö ja on määritelty selkeät vastuut.
  • Osastojen välille (horisontaalisesti) on luotu koordinaatiomekanismit.
  • Hallintotasojen välillle (vertikaalisesti) on luotu koordinaatiomekanismit.
  • Sidosryhmien osallistumiselle on luotu mekanismit, joilla pyritään useiden eri sidosryhmien osallistumiseen.
  • On luotu jatkuva viestintäprosessi eri kohdeyleisöjen mukaan ottamiseksi.
• vaihe 2: ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien arviointi on toteutettu
  • On löydetty metodit ja tietolähteet riskien ja haavoittuvuuksien arvioimiseksi.
  • Ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien arviointi on toteutettu.
  • Mahdolliset toimintasektorit on tunnistettu ja priorisoitu.
  • Tarjolla oleva tieto on arvioitu säännöllisesti ja uudet löydökset on sisällytetty arvioihin.
• vaiheet 3 ja 4: sopeutumisvaihtoehtojen tunnistaminen, arviointi ja valinta
  • Kokonainen sopeuttamisvaihtoehtojen portfolio on koottu, dokumentoitu ja arvioitu.
  • Mahdollisuudet sopeuttamisen sisällyttämiseksi olemassa olevaan politiikkaan ja suunnitelmiin on arvioitu, ja mahdolliset synergiat ja konfliktit (esim. hillintätoimien kanssa) on tunnistettu.
  • Sopeuttamissuunnitelma on kehitetty ja otettu käyttöön (osana SECAP-suunnitelmaa tai muita suunnitelmia)
• vaihe 5: käyttöönotto
  • Sopeutussuunnitelma on käyttövalmis ja sisältää selkeät virstanpylväät.
  • Sopeuttamistoimet on otettu käyttöön ja valtavirtaistettu (jos olennaista) käyttöönotetun SECAP- tai muun suunnitelman mukaisesti.
  • Koordinaatio hillinnän ja sopeuttamisen välillä on määritelty.
• vaihe 6: seuranta ja ohjaus
  • Sopeuttamistoimille on käyttövalmis seurannan ja ohjauksen suunnitelma
  • Asianmukaiset seurannan ja ohjauksen mittarit on tunnistettu [M&E = monitoring and evaluation, suomennettu seuranta ja ohjaus]
  • Edistymistä on seurattu säännöllisesti ja raportoitu päätöksentekijöille.
  • Sopeuttamisstrategia tai toimintasuunnitelma on päivitetty, versioitu ja uudelleenmääritetty seurannan ja ohjauksen löydösten mukaisesti.
• kommentit sopeutumisen tuloksista (vapaakenttä) [Excelissä löytyy sivulta sopeuttamisraportti]

Ilmastoriskit ja haavoittuvuudet

• tehdyt arvioinnit ja niiden julkaisutiedot:
  • otsikko (vapaateksti)
  • kirjoittajat (vapaateksti)
  • tekovuosi (a)
  • kuvaus (vapaateksti)
  • rajaus (vapaateksti)
  • metodit ja lähteet (vapaateksti)
  • julkaistavissa SECAP-sivuilla (k/e)
• ilmastovaaroja koskevat riskit on taulukko, jossa riveinä ovat ilmastovaarat ja sarakkeina
  • nykyinen
    • riskitaso (matala, kohtalainen, korkea, ei tiedossa) sekä
  • tulevaisuuden
    • voimakkuuden muutos (kasvu, lasku, ei muutosta, ei tiedossa)
    • taajuuden muutos (kasvu, lasku, ei muutosta, ei tiedossa)
    • ajoitus (nykyinen, lyhyt jakso, keskipitkä jakso, pitkä jakso, ei tiedossa)
  • mittarit (vapaateksti)
• [paikallisviranomaisen tai alueen] haavoittuvuudet on taulukko, jossa riveinä ovat haavoittuvuudet ja sarakkeina
  • kuvaus (vapaateksti)
  • mittarit (vapaateksti)
• [paikallisviranomaisen tai alueen odotetut] vaikutukset on taulukko, jossa riveinä ovat sektorit (ylätaso) ja sarakkeina
  • odotetut vaikutukset (vapaateksti)
  • tapahtumistodennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen, ei tiedossa)
  • suuruus (matala, kohtalainen, korkea, ei tiedossa)
  • ajoitus (nykyinen, lyhyt jakso, keskipitkä jakso, pitkä jakso, ei tiedossa)
  • mittarit (vapaateksti)

Raportoinnissa käytetyt indeksit ja lokaatiot

Toimenpiteiden luokat

luokka	sektori
	rakennukset	julkinen valaistus	teollisuus	kuljetus	paikallinen sähköntuotanto	paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto	muu sektori
rakennuksen vaippa	Kyllä
uusiutuva energia	Kyllä		Kyllä
tilanlämmityksen ja kuuman veden energiatehokkuus	Kyllä		Kyllä
energiatehokkaat teolliset prosessit			Kyllä
energiatehokkaat valaisujärjestelmät	Kyllä	Kyllä
energiatehokkaat sähkölaitteet	Kyllä
puhtaammat ja tehokkaammat ajoneuvot				Kyllä
sähköajoneuvot (ml. infrastruktuuri)				Kyllä
julkisen liikenteeseen käyttöön siirtyminen				Kyllä
kävelyyn ja pyöräilyyn siirtyminen				Kyllä
autokyydin jakaminen ja kimppakyydit				Kyllä
logistiikan ja kaupungin rahtiliikenteen parantaminen				Kyllä
tieverkon optimointi				Kyllä
sekoitetun käytön kehittäminen ja hajautumisen hillitseminen				Kyllä
taloudellinen ajaminen				Kyllä
vesivoima					Kyllä
tuulivoima					Kyllä
aurinkosähkö					Kyllä
biomassavoimalaitos					Kyllä
älyverkot					Kyllä
yhdistetty sähkö ja lämpö					Kyllä	Kyllä
aluelämmitys- ja jäähdytysvoimala						Kyllä
aluelämmitys- ja jäähdytysvoimala (uusi, laajennus, kunnostus)						Kyllä
kaupungin uusiutuminen							Kyllä
jätteen ja jäteveden hallinta							Kyllä
puiden istuttaminen kaupunkialueille							Kyllä
maatalouteen ja metsänhoitoon liittyvät							Kyllä
käyttäytymistä koskevat muutokset	Kyllä
integroidut toimet	Kyllä	Kyllä
tieto- ja viestintätekniikat (ICT)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
muu hillintätoimi	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä

Politiikan välineet

väline	sektori
	rakennukset	julkinen valaistus	teollisuus	kuljetus	paikallinen sähköntuotanto	paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto	muu sektori
tiedottaminen ja koulutus	Kyllä		Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
energianhallinta	Kyllä	Kyllä	Kyllä
energiasertifiointi ja merkitseminen	Kyllä		Kyllä
energiantoimittajien velvollisuudet	Kyllä	Kyllä			Kyllä	Kyllä
energiasuorituskykystandardit			Kyllä
energia- ja hiiliverot	Kyllä		Kyllä
integroitu lippujen myynti ja veloittaminen				Kyllä
myönnöt ja vähennykset	Kyllä		Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
tiehinnoittelu				Kyllä
kolmannen osapuolen rahoitus, PPP	Kyllä	Kyllä	Kyllä		Kyllä	Kyllä
julkiset hankinnat	Kyllä	Kyllä			Kyllä
rakennusstandardit	Kyllä				Kyllä	Kyllä
maankäytön suunnittelumääräykset	Kyllä			Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
kuljetus- ja liikkumissuunnittelumääräykset				Kyllä
julkiset hankinnat				Kyllä
vapaaehtoiset sopimukset sidosryhmien kanssa				Kyllä
muu politiikan väline	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
ei sovellu	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä

SECAPissa käytetyt indeksit (dimensiot) ja lokaatiot

Sopeutumismittarit prosessimittarit (itsearviointikysymykset sopeutumisesta) haavoittuvuusmittarit (aluetta tai paikallisviranomaista koskien; ml. riskialttius) ovat haavoittuvuutta koskevia taktisia mittareita vaikutusmittarit (esim. ympäristöön, yhteisöön tai talouteen vaikuttava) ovat taktisia mittareita tulosmittarit ovat toiminnallisia mittareita Vaihtoehtoiset inventaariot BEI vertailuvuoden päästöt (baseline emission inventory) BAU päästöt ilman toimenpiteitä (business as usual) MEI1 toimenpiteiden jälkeiset päästöt ensimmäisessä seurantapisteessä [2020] (mitigated emission inventory) MEI2 ...toisessa seurantapisteettä [2030] MEI3 ...kolmannessa seurantapisteessä [kunta määrittää pitkän ajan tavoitepisteen] Vähennystyyppi (mittaavat samaa asiaa, mutta tilanteesta riippuen on kätevämpää joskus tarkastella asukaskohtaisia tietoja) absoluuttinen asukasta kohti

Rahoituslähde paikallisviranomaisen rahoitus kansalliset rahastot ja ohjelmat EU-rahastot ja ohjelmat yksityinen rahoitus yksityisen sektorin kumppanuudet (onko sama kuin edellinen?) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet muu rahoituslähde Rahoituskohde hillintä, sijoitus (investointikustannus) hillintä, ei-sijoitus (käyttökustannus) sopeutuminen, sijoitus (investointikustannus) sopeutuminen, ei-sijoitus (käyttökustannus) Henkilöstötyyppi tai sidosryhmä paikallisviranomainen yleiskokouksen koordinaattori yleiskokouksen tukija ulkoinen konsultti muu henkilöstö ulkoiset sidosryhmät paikallistasolla sidosryhmät muilla hallintotasoilla

Sektori rakennukset kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat asuinrakennukset julkinen valaistus teollisuus, ei-ETS teollisuus, ETS (ei suositella) kuljetus kunnalliskalusto julkinen liikenne yksityinen ja kaupallinen liikenne energia paikallinen sähköntuotanto paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto vesi jätteet maankäytön suunnittelu maatalous ja metsänhoito (sis. kalanjalostamot) ympäristö ja biodiversiteetti terveys pelastuspalvelut ja hätäpalvelut turismi muu sektori sopeutuminen (käytetään vain strategian käyttöönotossa?) Sektorijako2 (strategian käyttöönotossa? Osa sektoreista jätetään huomiotta) kunnallinen (=kunnalliset rakennukset, laitteistot ja tilat) tertiäärinen (=ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot ja tilat) asuinalue (=asuinrakennukset) kuljetus sopeutuminen Sektorijako3 (luokkien ja välineiden jaottelussa) rakennukset julkinen valaistus teollisuus kuljetus paikallinen sähköntuotanto paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto muu sektori

Polttoaine sähkö lämpö ja kylmä maakaasu nestekaasu lämmitysöljy diesel bensiini ruskohiili hiili muut fossiiliset (sis. turve) kasviöljy biopolttoaine muu biomassa aurinkoterminen maalämpö tuulivoima vesivoima aurinkosähkö

Ilmastovaara äärimmäinen lämpö äärimmäinen kylmyys äärimmäinen sademäärä tulvat merenpinnan tason nousu kuivuus myrskyt maanvyörymät metsäpalot muu (tarkenna) Haavoittuvuus sosiaalis-taloudellinen fyysinen tai ympäristöllinen Seurantahaaste rajoitetut rahoituslähteet säännöstelykehys puuttuu tai on heikko puuttuva tekninen osaaminen sidosryhmien tuen puute muiden hallintotasojen poliittisen tuen puute paikallisten poliittisten prioriteettien muutos kansallisen politiikan orientaation yhteensopimattomuus ei käyttövalmis tai kallis teknologia

Päästökerrointen luokittelut

IPCC:n ja SECAP:n päästökerrointen luokittelun vertailu

	CoM Template Energy carriers	IPCC Energy carriers	Sustainability criteria (s=sustainable; ns=non-sustainable production)
Fossil fuels	Natural gas	Natural gas
	Liquid gas	Liquified Petroleum Gases
		Natural Gas Liquids
	Heating Oil	Gas/Diesel oil
	Diesel	Gas/Diesel oil
	Gasoline	Motor gasoline
	Lignite	Lignite
	Coal	Anthracite
		Other Bituminous Coal
		Sub-Bitominous Coal
	Other fossil fuels	Municipal Wastes (non-biomass fraction)
		Peat
Renewable energies	Plant oil	Other Liquid Biofuels	(s)
			(ns)
	Biofuel (1)	Biogasoline	(s)
			(ns)
	Biofuel (2)	Biodiesels	(s)
			(ns)
	Other biomass (1)	Biogas	-
	Other biomass (2)	Municipal Wastes (biomass fraction)	-
	Other biomass (3)	Wood	(s)
			(ns)
	Other biomass (4)	Wood Waste	-
	Other biomass (5)	Other Primary solid biomass	-
	Solar thermal		-
	Geothermal		-

Sopeutumisen mittareita

Haavoittuvuuteen liittyviä taktisia mittareita

Haavoittuvuustyyppi	Haavoittuvuusmittari	Yksikkö
Ilmastollinen	Äärimmäisiä lämpötiloja sisältävien päivien/öiden lukumäärä (verrattuna viitteellisiin vuosi-/kausilämpötiloihin päivä/yöaikoina)	Päivien/öiden lukumäärä
Ilmastollinen	Lämpö-/kylmyysaaltojen esiintymistaajuus	Kuukausittainen/vuosittainen keskimäärä
Ilmastollinen	Äärimmäisiä sademääriä sisältävien päivien/öiden lukumäärä (verrattuna viitteellisiin vuosi-/kausisademääriin kausittain)	Päivien/öiden lukumäärä
Ilmastollinen	Sateettomien peräkkäisten päivien/öiden lukumäärä	Päivien/öiden lukumäärä
Sosiaalis-taloudellinen	Nykyinen asukasluku vs. laskelmat 2020/2030/2050	Asukkaiden lukumäärä
Sosiaalis-taloudellinen	Asukastiheys (kansalliseen/alueelliseen keskiarvoon vuonna X maahan/alueeseen X verrattuna)	Ihmisiä/km2
Sosiaalis-taloudellinen	Herkkien väestönryhmien prosentuaalinen (%) osuus (esim. vanhukset (65+)/nuoret (25-), yksinäiset eläkeläistaloudet, matalatuloiset/työttömät taloudet) vuoden X kansalliseen keskiarvoon maassa X verrattuna.	%
Sosiaalis-taloudellinen	Riskialueilla asuvan väestön osuus (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- ja maapalot)	%
Sosiaalis-taloudellinen	Osuus alueista, jotka ovat hätä-/palontorjuntapalveluiden saavuttamattomissa	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Keskimääräinen kuukausittaisen/vuosittaisen lämpötilan muutos	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Keskimääräinen kuukausittaisen/vuosittaisen sademäärän muutos	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Riskialueilla (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- ja maapalot) sijaitsevan kuljetusverkoston (esim. tie/raideverkoston) pituus	km
Fyysinen ja ympäristöllinen	Äärimmäisten sääolosuhteiden / maaperä eroosion vaikutusten alla olevan rantaviivan / jokien pituus (ilman sopeuttamista)	km
Fyysinen ja ympäristöllinen	Matalalla tai korkealla olevien alueiden osuus	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Rannikolla tai jokien yhteydessä olevien alueiden osuus	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Suojeltujen alueiden (ekologisesti ja/tai kulttuurillisesti sensitiiviset) osuus / metsän peittämien alueiden osuus	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Riskialueiden (esim. asuinalue/kaupallinen alue/maanviljelyalue/teollisuusalue/turismi) osuus (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- tai maapalot)	%
Fyysinen ja ympäristöllinen	Nykyinen energiankulutus asukasta kohden vs. laskelmat 2020/2030/2050	MWh
Fyysinen ja ympäristöllinen	Nykyinen vedenkulutus asukasta kohden vs. laskelmat 2020/2030/2050	m3

Taktisia mittareita

Sektorit	Taktinen mittari	Yksikkö
Rakennukset	Äärimäisten sääolosuhteiden/tapahtumien seurauksena vaurioituneiden rakennusten (julkisten/asuin/tertiääristen) lukumäärä tai osuus	% (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Kuljetus, energia, vesi, jäte, ICT	Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien seurauksena vahingoittuneen kuljetus-/energia-/vesi-/jäte-/ICT-infrastruktuurin lukumäärä tai osuus	% (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Maankäytön suunnittelu	Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien (esim. lämpösaareke, tulva, kivensortuma ja/tai maanvyöry, metsä-/maapalo) vaikutuksen alaisten harmaiden/sinisten/vihreiden alueiden osuus	%
Kuljetus, energia, vesi, jäte, pelastus- ja hätäpalvelut	Päivien määrä, jolloin julkiset palvelut (esim. energian-/vedentoimitus, terveys-/pelastuspalvelu/hätäpalvelut, jäte) ovat keskeytyneet
Kuljetus, energia, vesi, jäte, pelastus- ja hätäpalvelut	Keskimääräinen pituus (tuntia), jolloin julkiset palvelut (esim. energian-/vedentoimitus, terveys-/pelastuspalvelu/hätäpalvelut, jäte) ovat keskeytyneet	tunteja
Terveys	Äärimmäisten sääolosuhteiden (esim. kuumuus- tai kylmyysaallot) seurauksena loukkaantuneiden/evakuoitujen/muuttaneiden ihmisten lukumäärä	(vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Terveys	Äärimmäisten sääolosuhteiden (esim. kuumuus- tai kylmyysaallot) seurauksena kuolleiden ihmisten lukumäärä	(vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Pelastuspalvelut ja hätäpalvelut	Poliisin/palokunnan/hätäpalveluiden keskimääräinen vasteaika (minuuttia) äärimmäisen säätilan sattuessa	min
Terveys	Vedenlaatua koskevien huomautusten lukumäärä	kpl
Terveys	Ilmanlaatua koskevien huomautusten lukumäärä	kpl
Ympäristö ja biodiversiteetti	Maaperän eroosion / maaperän laadun heikkenemisen vaikutusten alaisten alueiden osuus	%
Ympäristö ja biodiversiteetti	Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena menetetyn elinympäristön osuus	%
Ympäristö ja biodiversiteetti	Paikallisten lajien määrän muutoksen osuus	%
Ympäristö ja biodiversiteetti	Äärimmäisiin sääolosuhteisiin/tapahtumiin liittyvien tautien vaikutusten alaisten paikallisten lajien (eläin/kasvi) osuus	%
Maatalous ja metsänhoito	Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien (esim. kuivuus/vesipula, maaperän eroosio) seurauksena menetettyjen viljelysten osuus	%
Maatalous ja metsänhoito	Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena menetetyn karjan osuus	%
Maatalous ja metsänhoito	Sadon määrän muutos / vuosittaisen ruohoalueiden tuottavuuden kehitys	%
Maatalous ja metsänhoito	Tuholaisten ja taudinaiheuttajien seurauksena menetetyn karjan osuus	%/a
Maatalous ja metsänhoito	Tuholaisten ja taudinaiheuttajien seurauksena menetetyn puutavaran osuus	%/a
Maatalous ja metsänhoito	Metsän koostumuksen muutos	%/a
Maatalous ja metsänhoito	Vedenoton muutos	%/a
Turismi	Turistivirtojen / turismiaktiviteettien muutos	%/a
Muu	Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena tapahtuneet suorat taloudelliset (esim. kauppa-/maatalous-/teollisuus/turismisektori) menetykset	€/a
Muu	Saadut vuosittaiset korvaukset (esim. vakuutus) määrä (€)	€/a

Toiminnallisia mittareita

Sektorit	Toiminnallinen mittari	Yksikkö
Rakennukset	Mukautuvan sietokykyisiksi jälkiasennettujen rakennusten (julkisten/asuin/tertiääristen) osuus	%
Kuljetus, energia, vesi, jäte, ICT	Mukautuvan sietokykyisiksi jälkiasennetun kuljetus-/energia-/vesi-/jäte-/ICT-infrastruktuurin osuus	%
Maankäytön suunnittelu	Vihreiden/sinisten infrastruktuurin/alueiden (pinnan) muutoksen osuus	%
Maankäytön suunnittelu	Yhdistettyjen vihreiden ja sinisten alueiden muutos	%/a
Maankäytön suunnittelu	Tiivistettyjen pintojen / maaperän kosteustason muutos	%/a
Maankäytön suunnittelu	Sadeveden (maaperän imemiskyvystä johtuvan) valumisen ylivuodon muutos	%/a
Maankäytön suunnittelu	Varjostuksen (ja liittyvän kaupungin lämpösaarekevaikutuksen) muutos	%/a
Maankäytön suunnittelu	Hallitulle kohdistamiselle osoitetun rantaviivan osuus	%
Vesi	Vedenhukan (esim. vedenjakelujärjestelmän vuodoista johtuva) osuus	%
Vesi	Sadeveden varastoinnin (uudelleenkäyttö) muutos	%/a
Jätteet	Kerätyn/kierrätetyn/hävitetyn kiinteän jätteen osuus poltetusta	%
Ympäristön ja diversiteetti	Palautetun elinympäristön osuus tai suojeltujen eläinlajien osuus	%
Maatalous ja metsänhoito	Sopeuttamistoimien aiheuttaman sadon määrän muutos	%/a
Maatalous ja metsänhoito	Maanviljelyksen/kastelun vedenkulutuksen muutos	%
Maatalous ja metsänhoito	Palautetun metsän osuus	%
Turismi	Turistivirtojen muutos	%/a
Turismi	Turismiaktiviteettien muutos	%/a
Muu	Äärimmäisiin säätapahtumiin liittyvien palautus- ja korjauskustannusten muutos	%/a
Muu	Kaupungin / sidosryhmien sopeuttamistutkimukseen (esim. maaperän suojelu, vesi-/energiatehokkuus) sijoittama rahamäärä	€/a
Muu	Kaupungin koulutukseen / terveys- ja hätäjärjestelmiin sijoittama rahamäärä	€/a
Muu	Kaupunkilaisten ja paikallisten sidosryhmien tiedotusta parantavien tapahtumien lukumäärä	kpl
Muu	Henkilökunnan koulutussessioiden lukumäärä	kpl
Muu	Yhteisön osallistumisaktiviteettien kautta sopeuttamisprosessin päätöksenteossa mukana olevien suorien hyötyjien lukumäärä	kpl

CHP-tuotannon päästöjen jakomenetelmät

There are three main methods to allocate emissions to heat and power in a CHP facility.

• Efficiency method (hyödynjakomenetelmä): GHG emissions are allocated based on the energy inputs used to produce the separate steam and electricity products. The efficiency method is the preferred method of this guidance document and the method on which the calculation worksheets are based.
• Energy content method (energiasisältömenetelmä): GHG emissions are allocated based on the energy content of the output steam and electricity products. This is useful when steam is used as heat (in e.g. district heating)
• Work potential method (työpotentiaalimenetelmä): GHG emissions are allocated based on the potential work that can be produced by the steam and electricity products. This is used when the steam is used to do some work (but then the efficiency is often low depending on the actual work to be performed).

Hyödynjakomenetelmä (efficiency method):

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 = 𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ/(𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ+𝑃𝐶𝐻𝑃𝐸𝜂𝑒) ∗ 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 (a)

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐸 = 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 − 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 (b)

Where:

• CO2CHPT: total amount of CO2emissions in the CHP power plant [tCO2]
• CO2CHPH: amount of CO2emissions from heat production [tCO2]
• CO2CHPE: amount of CO2emissions from electricity production [tCO2]
• PCHPE:amount of electricity produced [MWh]
• PCHPH: amount of heat produced [MWh]
• 𝜂e: typical efficiency of separate electricity production. The recommended value to be used is set in the national efficiency factor for electricity generation and/or the average of EU regularly published by Eurostat (46%).
• 𝜂h: typical efficiency of separate heat production. The recommended value to be used is 90%.

Vertailu ilmastovahtiin

Tässä verrataan GPC:n ja SECAPin sisältöjä ilmastovahdin nykyisiin sisältöihin. Tarkoituksena on ymmärtää, miten ilmastovahtia pitäisi kehittää, jotta sen avulla voidaan tuottaa automaattisesti GPC:n tai SECAPin mukaisia raportteja.

Päästökertoimet pitää lisätä ilmastovahtiin omaksi mittarikseen. SECAPissa pitää pystyä valitsemaan IPCC:n tai LCA:n mukaiset päästökertoimet sekä CO2- että CO2e-päästöille. Joka polttoaineelle tarvitaan siis neljä päästökerrointa. SECAP-excelissä on päästökertoimet taulukoituna, mutta niitä ei käytetä laskennassa suoraan, vaan käyttäjän pitää valita haluamansa. Tämä johtunee siitä, että IPCC:llä on kolmen eri hiilityypin päästökerroin erikseen, mutta SECAP-laskennassa on vain yksi kokonaistieto hiilen käytölle. Niinpä käyttäjän täytyy tietää, mitä hiiltä kunnassa poltetaan.

Energiankulutukset puuttuvat tällä hetkellä Helsingin ilmastovahdista lähes tyystin. Joistakin asioista on mittaroitu sähkönkulutusta, mutta rakennusten ja liikenteen polttoaineiden sijasta mitataan ajokilometrejä tai pinta-aloja. Nämä pitäisi päivittää niin, että kaikesta aktiviteetista laskettaisiin aina myös aktiviteetin lopullinen energiankulutus polttoaineittain. Tämä vaatii tietoa eri polttoaineiden jakaumista:

• liikenteessä polttoainejaottelu löytyy Lipastosta hyvin
• julkinen liikenne löytyy HSY:n tai vastaavan tilastoista?
• kaupungin oma liikenne löytynee kaupungin teknisestä toimesta
• kaukolämmön toimittajalta saataneen kaukolämmön vuositason polttoainejakauma
• kaupungin rakennusten lämmitys löytynee kaupungin omista tiedoista?
• julkinen valaistus varmaan jostain kaupungin tilastosta?
• öljylämmityksessä määrä saataneen rakennuspinta-alan perusteella, koska keskitettyä tietoa öljyn ostoista ei liene tarjolla.
• AFOLU: onko Lukessa tms. tilastoa eläinmääristä, peltopinta-aloista ym kunnittain?

Vihreän energian tuotanto kaupungin ostojen osalta ja alueella tuotettuna (tuuli, aurinko, vesi, maalämpö)

• kaupungin omat ostot on varmaan johonkin kirjattu
• vesivoima ja merkittävä tuulivoima löytynee TEMin rekistereistä
• aurinkopaneelit sen sijaan ovat epäselviä. Kaupungin omat ja isot kauppaliikkeet löytynevät jostain, mutta entä pientuotanto?
• maalämmön tuotannosta ei ehkä myöskään ole keskitettyä rekisteriä?
• kaukolämmön ja kaukokylmän tuotanto varmaan löytyy helpohkosti energialaitoksilta tai koottuna tilastokeskuksesta

Jätehuollon päästöt saataneen päästökertoimella jätemääristä, jotka varmaan pitää raportoida jonnekin.

Kasvihuonekaasuinventaario tehdään valtakunnallisesti, ja Tilastokeskuksella on aiheesta nettisivut. Tämä ei kuitenkaan auta pääsemään kiinni kuntakohtaisiin tietoihin. Sivuilta selviää, että päästölaskennassa VTT tekee liikenteen ja työkoneet, Syke jätesektorin ja F-kaasupäästöt ja Luke AFOLU- ja LULUCF-sektorit. Tilastokeskus koordinoi työtä.

• Lukella on Pxweb-tietokanta, josta löytyy jotain ilmastonmuutokseen liittyvää, mutta aika karkealla alueellisella tasolla.
• Syken Hiilineutraali Suomi sisältää kattavimmat tiedot kasvihuonekaasupäästöistä kunnittain. Laskennan lähtötiedot vain eivät ole kovin avoimia. Sen sijaan tulos-exceliä voisi hyödyntää: siinä on 350000 riviä kuntakohtaisia CO2-, CO2e-, ja energiankulutustietoja jaoteltuna viisitasoisella sektoriluokituksella 2005-2018. Aika hyvä lähtökohta muutosten ja painotusten arviomiselle.
  • Lisäksi on erittäin hyödyllinen terveysvaikutuslaskennan lähtökohta, koska sen avulla voi arvioida myös PM2.5-päästöjä, vaikkei niitä siinä suoraan sanotakaan.
  • Erikseen on tieliikenteen päästöexceli, jossa on ajoneuvotyypeittäin ja katu/tieluokittelun mukaisesti CO2e-päästöt, energiankulutus ja ajoneuvosuorite. Tästä saa lisäksi laskettua henkilösuoritteen, jota voi taas käyttää palvelutason laskennassa muualla. Laskentaperuste on käyttöperusteinen tai oma tieliikenne - mitä se sitten tarkoittaakaan.
• VTT:n Lipastossa on kuntakohtaisia tuloksia ajoneuvotyypeittäin 2015-2018. Lisäksi päästökertoimet löytyvät yksityiskohtaisesti. Työkoneiden osalta löytyy isohko exceli, johon valtakunnalliset käyttötiedot on koottu. Satamien laivojen päästöistä löytyy satamakohtaista tietoa eri päästöistä, energiankulutuksesta ja satamakäyntien määrästä 2012-2019.

Kaukolämmön erillistuotannon päästökertoimet vaihtelevat, ja kunnat on jaettu eri luokkiin Motivan taulukossa perustuen Energiateollisuuden dataan. Listalla on vain pieni osa kunnista eikä suuria kaupunkeja lainkaan. Tarkoittaako tämä, että kaikissa isommissa kuntakeskuksissa on CHP-tuotanto käytössä?

CDP

CDP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka kerää ilmastotietoa kaupungeista ja yrityksistä ja jakaa sitä eri tahoille. Ajatuksena on helpottaa tiedon syöttämistä ja jakelua.

CDP:llä on API-rajapinta, jonka kautta tietoa voi hakea ja lisätä. Se vaatii kirjautumisen järjestelmään.

CDP ylläpitää kyselyä, jonka vastausten perusteella kaupunkeja ja yrityksiä luokitellaan ilmastoedistyneisyyden perusteella.

Tämänvuotinen CDP-kyselyn vastaamisen määräaika on 26.8.2020.

Columns in CDP data tables

Emissions	Renewables	Governance	Questionnaire
City-wide emissions Year Reported to CDP Account Number Organization City Country CDP Region Reporting Authority Access City-wide Emissions Inventory Accounting Year Inventory Boundary Primary Protocol Primary Protocol Comment Common Reporting Framework inventory format (GPC) Gases Included Direct emissions/ Scope 1 (metric tonnes CO2e) for Total generation of grid supplied energy Direct emissions/ Scope 1 (metric tonnes CO2e) for Total emissions (excluding generation of grid-supplied energy) Indirect emissions from use of grid supplied energy/Scope 2 (metric tonnes CO2e) for Total generation of grid supplied energy Indirect emissions from use of grid supplied energy/Scope 2 (metric tonnes CO2e) for Total emissions (excluding generation of grid-supplied energy) Emissions occurring outside city boundary/ Scope 3 (metric tonnes CO2e) for Total generation of grid supplied energy Emissions occurring outside city boundary/ Scope 3 (metric tonnes CO2e) for Total emissions (excluding generation of grid-supplied energy) Total Scope 1 Emissions (metric tonnes CO2e) Total Scope 2 Emissions (metric tonnes CO2e) Total Scope 3 emissions (metric tonnes CO2e) Total BASIC Emissions (GPC) Total BASIC+ Emissions (GPC) Chnage in emissions Reason for change ​Land area (in square km) Population Population Year City Location Last update	Cities renewable energy targets Account number Organization City Name Country Region C40 Access Reporting Year Scale Energy types covered by target (including unit) Base year Base year total renewable energy covered by target Base year percentage renewable energy of total energy or electricity Target year Target year total renewable energy covered by target Target year percentage renewable energy of total energy Plans to meet target (include details on types of energy) More information City Location Country Location City-wide electricity mix City long name City short name Country Region Population year Population Access CDP reporting year Biomass (%) Coal (%) Gas (%) Geothermal (%) Hydro (%) Nuclear (%) Oil (%) Solar (%) Wind (%) Unknown sources (%) City Location	City-wide emission reduction actions Year Reported to CDP Account Number Organization City Country CDP Region Reporting Authority Access Mitigation action Action title Means of implementation Implementation status Estimated emissions reduction (metric tonnes CO2e) Energy savings (MWh) Renewable energy production (MWh) Timescale of reduction/savings/energy production Co-benefit area Action description Finance status Total cost of project Total cost provided by the local government Primary fund source Web link to action website Population Population Year City Location Last update Cities economic opportunities from climate change Organisation Account No Country City Short Name C40 Reporting Year Economic opportunity Describe how the city is maximizing this opportunity City Location Country Location	Full cities dataset Questionnaire: The name of the CDP questionnaire that this data is drawn from Year Reported to CDP: The year this data point was reported to CDP Account Number: The unique account number used by CDP to identify this city Organization: The name of the city organization disclosing to CDP Country: The country that the disclosing city is located in CDP Region: The CDP geographical region that the disclosing city is located in Parent Section: The questionnaire parent section that this data point is drawn from Section: The questionnaire section that this data point is drawn from Question Number: The question number that this data point relates to Question Name: The question text that this data point relates to Column Number: Where the question is formatted as a table this specifies the column number Column Name: Where the question is a table this specifies the name of that column Row Number: Where the question is formatted as a table this specifies the row number Row Name: Where the question is in the form of a table this specifies the name of that row Response Answer: The answer provided by the city for this data point Comments: Comments provided by the disclosing city on their answer to this data point - where applicable File Name: The file name(s) of any document(s) the city may have attached to support their answer Last update: The timestamp when this data point was last updated in the Open Data Portal

Urgenche-energialaskuri

Energy supply in Europe.xls is a model that was used in op_en:Urgenche project to estimate emissions from energy use.

Production, transfer and consumption sectors; and fuels used

Supply and consumption (→ TPES: total primary energy supply) Production Imports Exports Intl marine bunkers Intl aviation bunkers Stock changes Non energy use (industry&transport) Transfers (→ Total available for final energy consumption) Statistical differences Electricity plants CHP Plants Heat plants Blast furnaces Gas works Oil refineries Petrochemical plants Coke/pat. fuel/BKB plants Liquefication plants Other transformation Energy industry own use [Distribution] losses

Total final consumption (TFC) Industry sector Iron and steel Chemical and petrochem Non-ferrous metals Non-metallic minerals Transport equipment Machinery Mining and quarrying Food and tobacco Paper, pulp & printing Wood and wood products Construction Textile and leather Non-specified Transport sector Domestic aviation Road from OECD balance sheet Road computed from transport data Person transport Public transport (busses) Automobile Bicycle Pedestrian Freight transport Rail transport Person transport Freight transport Pipeline transport Domestic navigation Non-specified Other sectors Residential Commercial (& public services) Street lighting Public utilities (power, heat, water&waste) Agriculture & forestry Fishing Non-specified

Fuels used Main fuels Coal & peat Crude oil Oil products Gas Nuclear Hydro Geothrml sun wind Biofuels and waste Electricity Heat Total Transport fuels diesel petrol gas liquid biofuel electric

Mitä hyödyllistä voisi tehdä

1. Syken tilastoista tuotetaan kuntakohtaiset energiankulutustiedot (ei kylläkään saa polttoainekohtaisia, mutta ne voi osittain arvata).
   • Nämä eivät ole täysin SECAP-yhteensopivia, mutta voidaan etsiä (kuntakohtaisia) kertoimia, joilla esim rakennuskannasta tai liikenteestä erotetaan kunnan osuus.
2. IPCC:ltä, Lipastosta ja SECAPista tuotetaan päästökertoimet.
3. Tuotetaan pohjalaskenta energiankulutuksesta ja päästökertoimista menneille vuosille. Sisältää myös PM- ja muut ei-ilmastopäästöt.
4. Tehdään terveysvaikutuslaskenta ensin Humbert et al 2011 saantiosuuksilla. Tätä parannetaan myöhemmin.

Katso myös

• Global Covenant of Mayors for Climate and Energy Our cities, Common Reporting Framework
• Covenant of Mayors for Climate (of Europe)
• Cities disclosing to CDP, Open CDP API, Guidance for Cities
• Mayors Indicators (FI, UK, SE)
• THL:n ilmiötyö: ilmastonmuutos
• EnergyPlus model for building modeling (air pollution, heating etc)
• Openlca Open life cycle assessment
• OpenCO2 Avoin päästökerrointietokanta ja hiilikädenjälki
• EFDB IPCC Emission Factor Database
• Linux Foundation Open Source Initiative to Address Climate Risk
• OS-Climate Open Source Breakthrough for Climate-Smart Investing
• IHKU-haittakustannuslaskuri raportti
• CDP City-wide emissions API
• Hiilineutraali Suomi
• FRES-pienhiukkaspäästömalli projekti
• op_en:File:Energy supply in Europe.xls Urgenchen päästölaskentamalli
• Hiilineutraalisuomi > Päästölaskennan menetelmä
• Skenaariotyökalun kehitysstrategia - Google Docs
• SECAP-raportti_Tampereen_kaupunki_9_12_2019.pdf
• Get started – Climate Impact Forecast
• Cities: The core of climate change mitigation - ScienceDirect
• [7]
• Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) - Selvitys- ja tutkimustoiminta -
• [ui! COCKPIT]
• GHGP_GPC_0.pdf
• Calculating CO2 emissions from the combustion of standard fuels and from electricity/steam purchase - CHP_guidance_v1.0.pdf
• GHG Protocol for Cities | Greenhouse Gas Protocol
• Covenant of Mayors - Home
• ClimateView – ClimateView raises $2.5 million for its toolkit to visualize climate mitigation plans
• climate
• 081021_Decl_Eurocities_EN-MROD_7449.pdf
• 21038.pdf
• Alueelliset toimenpideohjelmat ja suunnitelmat - Benviroc
• Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (SECAP) - Benviroc
• jrc112986_kj-nb-29412-en-n.pdf
• Muutetaan yksilön ilmastoahdistus päättäjien vastuun määrittelyksi ja yhteiseksi ongelmanratkaisuksi | Kokeilunpaikka.fi
• Kasvener – Opasnet Suomi
• Kasvihuonekaasujen päästölaskenta – Opasnet Suomi
• LATO strategiatyökalu raportointiin, seurantaan ja jalkauttamiseen johdon työkaluna
• EFDB - Main Page
• Panorama - Transport 16 Mton - Persontransporter på väg 10 Mton - Transporteffektivt samhälle - Minskade transporter med bil - Kollektivtrafik
• SYKE - kuntien ja alueiden khk-päästöt