Kasvihuonekaasujen päästölaskenta

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Miten kasvihuonekaasujen päästöt lasketaan eri laskentaperiaatteiden mukaan? Mitä eroja niissä on?

Vastaus

Syken khk-päästölaskennan luokat.[1]

Päästösektori Alas 1.0 Hinku-laskenta GPC Sektori Huomioita
Kaukolämpö – päästökauppa Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Kaukolämpö – ei-päästökauppa Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Taakanjako Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Öljylämmitys Alue Kyllä I.1.1, I.2.1 Taakanjako
Sähkölämmitys Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Maalämpö Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Taakanjako Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Muu erillislämmitys Alue Kyllä I.1.1, I.2.1 Taakanjako Puu, kaasu, turve, hiili, raskas polttoöljy
Kulutussähkö Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö
Teollisuuden sähkönkulutus Kulutus Ei I.3.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö
Henkilöautot Kulutus Kyllä II.1.1 Taakanjako Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Moottoripyörät ja mopot Kulutus Kyllä II.1.1 Taakanjako Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Muu tieliikenne – läpiajo Alue Ei II.1.3 Taakanjako Muihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella
Muu tieliikenne – ei läpiajoa Alue Kyllä II.1.1 Taakanjako ”Oma tieliikenne” = alueperusteiset päästöt - läpiajo
Raideliikenne Alue Kyllä II.2.2 Päästökauppa Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Vesiliikenne Alue Kyllä II.3.1 Taakanjako Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Teollisuus – päästökauppa Alue Ei I.3.1? Päästökauppa Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Teollisuus – ei-päästökauppa Alue Kyllä I.3.1? Taakanjako Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Työkoneet Alue Kyllä II.1.1 Taakanjako
F-kaasut Alue Kyllä Kaikki Taakanjako Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Maatalous Alue Kyllä V.1, V.2 Taakanjako
Jätteiden käsittely Kulutus Kyllä III.1.1 Taakanjako Perusteena kunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta
Jätteiden käsittely – teollisuus Alue Ei IV Taakanjako? Tapauskohtaisesti kulutusperusteinen laskenta
Tuulivoima Alue Kyllä  ?  ? Päästöhyvitykset lasketaan suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella
Lentoliikenne II.4.1
Ulkomaan laivaliikenne II.3.1
Jäänmurtajat II.3.1
Teollisuusprosessit I.3.1?
LULUCF V.1, V.2
Laskentamenetelmiä
CHP-ositusmenetelmä Hyödynjako
Verkostohävikki Sisältyy sähköön ja lämpöön
Lämmitystarvekorjaus Ei Ei Korjataanko todellista lämmitystarvetta vuosien tai kuntien erojen huomioimiseksi?
Sisältyvätkö kaasut
CO2 Kyllä Kyllä Kyllä
CH4 Kyllä Kyllä Kyllä
N2O Kyllä Kyllä Kyllä
F-kaasut Omana sektorina Omana sektorina Kyllä

Perustelut

Helsingin ilmastovahdin käyttämät mittarit

  • Helen Oy:n sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin hiilinielut

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)

  • Kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
    • Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt
      • Työkoneiden khk-päästöt Helsingin kaupungin rakennusurakoissa
  • Kaupungin kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin ruoankulutuksen khk-päästöt
  • Rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöt
  • Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1-2)

Lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt

  • Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
    • Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmityksen khk-päästöt
  • Maalämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Sähkölämmityksen kasvihuonekaasupäästöt

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

  • Raide- ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
    • Helsingin satama-alueiden CO2-päästöt
  • Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
    • Henkilöautoilun kasvihuonekaasupäästöt
    • Joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Jätteidenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt

  • Liikenteen päästöt ⇤--arg0130: . POISTA TÄMÄ --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: attack)


Syken käyttämät eri laskentamenetelmät[1]

  • Hinku-laskenta
  • Hinku-laskenta ilman kompensaatioita
  • Kaikki päästöt
  • Taakanjakosektorin kaikki päästöt
  • Päästökaupan alaiset päästöt

Tarkemmat laskentaperiaatteet[2]

Vanhentuneita menetelmiä

GPC-sandardi

GHG emission Protocol for Cities (GPC-standardi)[3]

https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/EFDB/main.php ----arg7498: . Onko tämä IPCC:n päästökerrointietokanta paras lähde? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

Table C.1 Methodology reference[3]
Sectors Emission sources Scope Approaches Activity data Emission factors
stationary energy Fuel combustion within the city boundary 1 Fuel consumption Amount of fuel consumption Mass GHG emissions per unit of fuel
Consumption of grid-supplied energy consumed within the city boundary 2 Grid-energy consumption Amount of grid-supplied energy consumption Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
Transmission and distribution losses from grid-supplied energy 3 Loss rate based approach Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
Fugitive emissions from fossil fuels extraction and processing 1 Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Production-based estimation Quantity of production in fuel extraction and processing Mass GHG emissions per unit of fossil fuel productiontransportation
transportation Fuel combustion for in-boundary transportation 1 ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel) Distance traveled by type of vehicle using type of fuel Mass GHG emissions per unit distance traveled by type of vehicle using type of fuel
Fuel sold method Amount of fuel sold Mass GHG emissions per unit of sold fuel
Consumption of grid-supplied energy for in-boundary transportation 2 Grid-energy consumption model Amount of electricity consumed Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
Emissions from transboundary transportation 3 ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel) Distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel Mass GHG per unit distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel
Transmission and distribution losses from grid-supplied energy 3 Loss rate based approach Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
waste Solid waste disposal 1 and 3 First Order of Decay method (GPC recommended) Amount of waste received at landfill site and its composition for all historical years Methane generation potential of the waste
Methane Commitment method Amount of waste disposed at landfill site in inventory year and its composition Methane generation potential of the waste
Biological treatment of waste 1 and 3 Waste composition based approach Mass of organic waste treated by treatment type Mass GHG emission per unit of organic waste treated, by treatment type
Incineration and open burning 1 and 3 Waste composition based approach Mass of waste incinerated and its fossil carbon fraction Oxidation factor, by type of treatment
wastewater 1 and 3 Organic content based approach Organic content of wastewater per treatment type Emission generation potential of such treatment type
IPPU Industrial processes occurring in the city boundary 1 Input or output based approach Mass of material input or product output Emission generation potential per unit of input/output
Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Product use occurring within the city boundary 1 Input or output based approach Mass of material input or product output Emission generation potential per unit of input/output
Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Scaling approach National or regional level activity or emissions data Emission factor or scaling factor
AFOLU Livestock emission sources 1 Livestock based approach Number of animals by livestock category and manure management system Emission factor per head and nitrogen excretion per manure management system
Land uses emission sources 1 Land area based approach Surface area of different land use categories Net annual rate of change in carbon stocks per hectare of land
Aggregate sources and non-CO2 emission sources on land 1 See details in corresponding chapters

Mayors' Indicators

Mayors' Indicators on Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian kuntien raportointijärjestelmä, jolla seurataan YK:n kestävän kehityksen indikaattorien edistymistä.[5]

SECAP-raportti

SECAP (Sustainable Energy and Carbon Action Plan) on EU:n Joint Research Centren (JRC) kehittämä ja Covenant of Mayors'in julkaisema mallipohja kuntien ilmasto- ja energiasuunnitelmien raportointiin[4]

Hyödyllisiä tietolähteitä:


SECAP-excelin suomennos on kehno, ja siksi kieltä on tässä selkeytetty ja termejä siistitty. Erityisesti nämä usein toistuvat muutokset on syytä huomata:

  • lieventäminen → hillintä
  • sopeuttaminen → sopeutuminen
  • ilmaisin → mittari
  • tulokseen liittyvä ilmaisin → toiminnallinen mittari
  • vaikutukseen liittyvä ilmaisin → taktinen mittari
  • haavoittuvuuteen liittyvä ilmaisin → haavoittuvuusmittari (nämäkin ovat yleensä taktisia mittareita)
  • lähtövuosi → vertailuvuosi
  • puuttumisalue → toimenpiteen luokka
  • valvonta → seuranta
  • päätoimi → toimenpide (Sopeutumisen osalta päätoimi tarkoittaa erityisen onnistunutta toimenpidettä. Nämä on nimetty uudestaan avaintoimenpiteiksi. Hillintäpuolella vastaavasta asiasta puhuttiin erinomaisuuden mittareina; nämä on nimetty avaintoimenpiteen mittareiksi.)

Raportoinnin kohteet

SECAPiin raportoidaan strategia, päästöinventaario, hillintätoimet, sopeutumistoimet, erinomaisesti onnistuneet toimenpiteet (avaintoimenpiteiden mittarit) ja ilmastonmuutosriskit. Seuraavaksi listataan näiden eri raportointikohteiden olennainen sisältö.


Strategia

  • visio (sanallinen kuvaus)
  • hillintäsitoumukset (strateginen mittari taulukkona, jossa riveillä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet eri vuosille ja sarakkaina tavoitetaso (%), tavoitevuosi, vertailuvuosi, vähennystyyppi ja asukasluku tavoitevuonna)
  • sopeutumissitoutumukset (taulukko, jossa kullakin rivillä sopeutumiseen liittyvä strateginen tavoite ja sarakkeissa tavoite, yksikkö, tavoitevuosi, vertailuvuosi)
  • koordinointirakenteet (sanallinen kuvaus)
  • varattu henkilökuntakapasiteetti (taulukko, jossa riveillä eri toimijatyypit ja sarakkeina suunnitelman valmisteluun käytetty työ [htv], suunnitelma otettu käyttöön k/e)
    • lisäksi vapaakenttä
  • sidosryhmien mukaanottaminen (sidosryhmä, osallistumistaso: korkea, keskimääräinen, matala)
    • lisäksi vapaakenttä
  • käyttöönoton kokonaisbudjetti ja rahoituslähteet (taulukko, jossa riveillä eri rahoituslähteet ja sarakkeina rahoituskohde, ajanjakso ja summa sekä budjetille että toteumalle)
    • lisäksi vapaakenttä
  • seurantaprosessin haasteet (taulukko, jossa riveillä eri seurantahaasteet ja sarakkeina sektorijako2. Sisältönä taso: vähän, kohtalainen, vahva, ei sovellu)
    • lisäksi vapaakenttä
  • sopeutumisvaihtoehtojen arviointi: vapaakenttä
  • strategia äärimmäisissä ilmastotapahtumissa: vapaakenttä


Päästöinventaario

  • toteuttamisvuosi
  • asukasluku toteuttamisvuonna
  • päästökertoimet (IPCC vai LCA)
  • päästöjen raportointiyksikkö (CO2 vai CO2e)
  • metodologiset huomautukset (sanallinen kuvaus)
  • lopullinen energiankulutus: taulukko, jossa riveinä sektori ja sarakkeina polttoaine. Sisältönä lopullisen energiankulutuksen määrä MWh.
  • energianlähde
    • sertifioidun vihreän sähkön kunnallisostot: yhden rivin taulukko, jossa sarakkeina määrä MWh ja päästökerroin CO2e/MWh
    • paikallinen/hajautettu uusiutuva sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe laitoksia ei suositella]: taulukko, jossa riveinä uusiutuva polttoaine ja sarakkeina määrä MWh, päästökerroin t/MWhe, päästö CO2e)
    • paikallinen/hajautettu sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe ei suositella] taulukko, jossa riveinä tuote (yhdistetty sähkö ja lämpö, muu) ja sarakkeina tuotettu sähkö: uusiutuvista/ uusiutumattomista lähteistä, polttoaine (syöte), hiilidioksidipäästö t CO2e: fossiiliset/uusiutuvat lähteet
    • paikallinen lämpö/kylmätuotanto taulukko, jossa riveinä tuote (yhdistetty sähkö ja lämpö/aluelämmitys (vain lämpö), muu) ja sarakkeina tuotettu kylmä/lämpö: uusiutuvista/ uusiutumattomista lähteistä, polttoaine (syöte), hiilidioksidipäästö t CO2e: fossiiliset/uusiutuvat lähteet [Huom! miten varmistetaan, että eri tuotantomuodot ovat johdonmukaiset eikä tule tuplalaskentaa?)
  • hiilidioksidipäästöt
    • käytettävät päästökertoimet: yhdellä rivillä päästökertoimet (t/MWh) (sähkö (kansallinen, paikalliset) / lämpö/kylmä / polttoaineet)
    • energiaan liittymättömät päästöt (t): taulukko, jossa riveinä sektori: (jätteiden käsittely, jäteveden käsittely, muut energiaan liittymättömät)) ja yhdessä sarakkeessa päästö
  • päästöinventaario (sektori [kaksitasoinen], polttoaine)
  • lisäkommentit (vapaamuotoinen teksti)


Hillintätoimet

  • otsikko (vapaateksti)
  • muodollisen hyväksynnän pvm (pvm)
  • suunnitelman hyväksyvä päätöksentekoelin (vapaateksti)
  • SECAP-verkkosivusto (vapaateksti)
  • BAU-hiilidioksidipäästöt (t CO2e/a): taulukko, jossa riveinä inventaariovuosi:(2020, 2030, pitkän jakson tarkasteluvuosi) ja sarakkeina sektorijako2)
  • lopullinen BAU-energiankulutus (MWh/a): taulukko, jossa riveinä inventaariovuosi:(2020, 2030, pitkän jakson tarkasteluvuosi) ja sarakkeina sektorijako2)
  • metodologiset huomautukset (vapaateksti)
  • toimien vaikutusarviot vuodelle suhteessa vaihtoehtoon (vuosi, vaihtoehto) [kertoo mihin kutakin inventaariovuotta verrataan]
  • toimenpiteen suunnitelma: taulukko jossa riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan. Sarakkeina toimenpiteen nimi, toimenpiteen luokka, politiikan väline, toimen alkuperä, vastuullinen elin, aloitusvuosi, lopetusvuosi ja käyttöönottokustannus (investointi ja ylläpito nykyrahana). Jokainen luokka tai politiikan väline ei ole relevantti jokaisen sektorin osalta; näiden käytöstä on tarkemmat taulukot alla. Toimien alkuperät ja käyttöönottostatukset sen sijaan ovat samat kaikilla sektoreilla. Ne on listattu tässä.
    • toimen alkuperä
      • paikallisviranomainen
      • yleiskokouksen alueellinen koordinaattori
      • muu (esim kansallinen tai alueellinen)
      • ei mahdollista sanoa
    • käyttöönottostatus
      • käynnissä
      • valmis
      • siirretty
      • ei aloitettu
      • uusi
  • toimepiteiden seuranta: taulukko, jossa sarakkeina käyttöönottostatus ja tähän mennessä toteutuneet käyttöönottokustannukset (investoinnit ja käyttökustannukset). Riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan.
  • toimenpiteiden vaikutukset. Taulukko, jossa riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan. Sarakkeina ovat avaintoimenpide (k/e), myös sopeuttamiseen vaikuttava toimi (k/e) sekä inventaariovuosien mukaiset vuositason vaikutukset: energiasäästöt (MWh/a), uusiutuvan energian tuotanto (MWh/a) ja hiilidioksidivähennys (t CO2/a).


Avaintoimenpiteen mittarit

Avaintoimenpiteet ovat alueella onnistuneesti toteutettuja hillintätoimia, jotka ovat johtaneet merkittäviin paikallishyötyihin. Onnistuminen kuvataan avaintoimenpiteen mittarien avulla. Toimenpiteet valitaan hillintätoimien taulukossa (SECAP-verkkomallipohjassa tähtikuvakkeella) ja julkaistaan verkossa avaintoimenpiteiden mittarien luettelossa SECAP-sivuilla.

  • toimenpide (linkattu tieto)
  • avaintoimenpiteen mittarin otsikko (vapaateksti)
  • kieli (vapaateksti)
  • sektori (linkattu tieto)
  • luokka (linkattu tieto)
  • politiikan väline (linkattu tieto)
  • vastuullinen elin (linkattu tieto)
  • kuvaus (vapaateksti)
  • aloitus- ja lopetusvuosi (linkattu tieto)
  • rahoituslähteet (k/e) (lokaatiot alla)
  • verkkosivusto (url)
  • videolinkki (url)
  • energian ja talouden pääluvut
    • hiilidioksidin vähennys (t/a)
    • energiasäästöt (MWh/a)
    • tuotettu uusiutuva energia (MWh/a)
    • käyttöönottokustannus (€)
    • luodut työpaikat (lkm)
    • muut luvut (tarkenna, suuruus, yksikkö)
    • taloudellinen tulos: taulukko, johon lasketaan vuosittainen nettokassavirta, taloussäästöjen nykyarvo (F)PV, sijoituksen nykyarvo (NPV), diskontattu takaisinmaksujakson kesto ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI), kun annetaan seuraavat tiedot
      • toimen käyttöiän odote (a)
      • sovellettu alennustaso eli diskonttokorko (%/a)
      • investoinnin ensimmäinen vuosi (a)
      • taloussäästöt (F) = energiansäästö * energian hinta (€ kullekin vuodelle)
      • investointikustannukset (€ kullekin vuodelle)
      • lisäkustannukset eli käyttökustannukset (€ kullekin vuodelle)
      • Energiapalveluyhtiöt (ESCo) mukana? (k/e)


Sopeuttamistoimet

Sopeuttamistoimista raportoidaan seuraavat asiat.

  • sopeuttamisen toimintasuunnitelmat: taulukko, jossa on riveinä eri toimintasuunnitelmat ja sarakkeina
    • otsikko (vapaateksti)
    • lyhyt kuvaus (vapaateksti)
    • käyttöönottopäivä (pvm)
    • kieli (englanti vai kansallinen)
    • julkaistavissa SECAP-sivuilla (k/e)
  • sopeuttamisen sisällyttäminen osaksi muita politiikan sektoreita ja ohjelmia (vapaateksti)
  • sopeuttamistoimet: taulukko, jossa riveinä sopeuttamitoimet ja sarakkeina
    • otsikko (vapaateksti)
    • lyhyt kuvaus (vapaateksti)
    • sektori (listaus alla)
    • vastuullinen elin (vapaateksti)
    • aloitusvuosi (a)
    • päättymisvuosi (a)
    • käyttöönoton status (ei aloitettu, käynnissä, valmis, peruttu) [Puuttuu "siirretty"?]
    • myös hillintään vaikuttava toimi (k/e)
    • valitse avaintoimenpiteeksi (k/e: Paikallisviranomaisen onnistuneesti käyttöönottama ja merkittäviin hyötyihin johtanut toimenpide. Ainoastaan käynnissä olevat ja valmistuneet toimenpiteet voidaan merkitä avaintoimenpiteiksi.) [vain avaintoimenpiteistä täytyy kuvata myös seuraavien sarakkeiden tiedot]
    • osallistuvat ryhmät (vapaateksti)
    • riski tai haavoittuvuus poistettu [tuleeko tähän k/e vai riskin nimi?]
    • saavutetut tulokset, vähintään 1 (vapaateksti)
    • sijoituskustannukset (€)
    • käyttökustannukset (€)


Sopeuttamisen tulostaulu

Tässä taulukossa tarkastellaan sopeuttamissyklin vaiheita ja niiden etenemistä. Arviointi tehdään itsearviointina käyttämällä luokittelua A ("johtajuus", valmista 75-100 %), B ("muovautuminen", 50-75 %), C ("eteenpäin liikkuminen", 25-50 %) tai D ("ei aloitettu tai aloitetaan", 0-25 %). Taulukon riveinä ovat toimet (listattu alla ja sarakkeeseen sijoitetaan kunkin toimen luokittelu tällä hetkellä sekä kommentteihin sanallista kuvausta, seuraavia askelia ja parannuskohteita. Toimet jaetaan eri vaiheisiin:

  • vaihe 1: sopeuttamisen valmistelu
    • Sopeutumissitoumukset on määritelty ja sisällytetty paikalliseen ilmastopolitiikkaan.
    • Tarvittavat henkilö-, tekniset ja taloudelliset resurssit on tunnistettu.
    • Kunnallishallintoon on nimetty sopeuttamistyöryhmä tai vastuuhenkilö ja on määritelty selkeät vastuut.
    • Osastojen välille (horisontaalisesti) on luotu koordinaatiomekanismit.
    • Hallintotasojen välillle (vertikaalisesti) on luotu koordinaatiomekanismit.
    • Sidosryhmien osallistumiselle on luotu mekanismit, joilla pyritään useiden eri sidosryhmien osallistumiseen.
    • On luotu jatkuva viestintäprosessi eri kohdeyleisöjen mukaan ottamiseksi.
  • vaihe 2: ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien arviointi on toteutettu
    • On löydetty metodit ja tietolähteet riskien ja haavoittuvuuksien arvioimiseksi.
    • Ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien arviointi on toteutettu.
    • Mahdolliset toimintasektorit on tunnistettu ja priorisoitu.
    • Tarjolla oleva tieto on arvioitu säännöllisesti ja uudet löydökset on sisällytetty arvioihin.
  • vaiheet 3 ja 4: sopeutumisvaihtoehtojen tunnistaminen, arviointi ja valinta
    • Kokonainen sopeuttamisvaihtoehtojen portfolio on koottu, dokumentoitu ja arvioitu.
    • Mahdollisuudet sopeuttamisen sisällyttämiseksi olemassa olevaan politiikkaan ja suunnitelmiin on arvioitu, ja mahdolliset synergiat ja konfliktit (esim. hillintätoimien kanssa) on tunnistettu.
    • Sopeuttamissuunnitelma on kehitetty ja otettu käyttöön (osana SECAP-suunnitelmaa tai muita suunnitelmia)
  • vaihe 5: käyttöönotto
    • Sopeutussuunnitelma on käyttövalmis ja sisältää selkeät virstanpylväät.
    • Sopeuttamistoimet on otettu käyttöön ja valtavirtaistettu (jos olennaista) käyttöönotetun SECAP- tai muun suunnitelman mukaisesti.
    • Koordinaatio hillinnän ja sopeuttamisen välillä on määritelty.
  • vaihe 6: seuranta ja ohjaus
    • Sopeuttamistoimille on käyttövalmis seurannan ja ohjauksen suunnitelma
    • Asianmukaiset seurannan ja ohjauksen mittarit on tunnistettu [M&E = monitoring and evaluation, suomennettu seuranta ja ohjaus]
    • Edistymistä on seurattu säännöllisesti ja raportoitu päätöksentekijöille.
    • Sopeuttamisstrategia tai toimintasuunnitelma on päivitetty, versioitu ja uudelleenmääritetty seurannan ja ohjauksen löydösten mukaisesti.
  • kommentit sopeutumisen tuloksista (vapaakenttä) [Excelissä löytyy sivulta sopeuttamisraportti]


Ilmastoriskit ja haavoittuvuudet

  • tehdyt arvioinnit ja niiden julkaisutiedot:
    • otsikko (vapaateksti)
    • kirjoittajat (vapaateksti)
    • tekovuosi (a)
    • kuvaus (vapaateksti)
    • rajaus (vapaateksti)
    • metodit ja lähteet (vapaateksti)
    • julkaistavissa SECAP-sivuilla (k/e)
  • ilmastovaaroja koskevat riskit on taulukko, jossa riveinä ovat ilmastovaarat ja sarakkeina
    • nykyinen
      • riskitaso (matala, kohtalainen, korkea, ei tiedossa) sekä
    • tulevaisuuden
      • voimakkuuden muutos (kasvu, lasku, ei muutosta, ei tiedossa)
      • taajuuden muutos (kasvu, lasku, ei muutosta, ei tiedossa)
      • ajoitus (nykyinen, lyhyt jakso, keskipitkä jakso, pitkä jakso, ei tiedossa)
    • mittarit (vapaateksti)
  • [paikallisviranomaisen tai alueen] haavoittuvuudet on taulukko, jossa riveinä ovat haavoittuvuudet ja sarakkeina
    • kuvaus (vapaateksti)
    • mittarit (vapaateksti)
  • [paikallisviranomaisen tai alueen odotetut] vaikutukset on taulukko, jossa riveinä ovat sektorit (ylätaso) ja sarakkeina
    • odotetut vaikutukset (vapaateksti)
    • tapahtumistodennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen, ei tiedossa)
    • suuruus (matala, kohtalainen, korkea, ei tiedossa)
    • ajoitus (nykyinen, lyhyt jakso, keskipitkä jakso, pitkä jakso, ei tiedossa)
    • mittarit (vapaateksti)

Raportoinnissa käytetyt indeksit ja lokaatiot

Toimenpiteiden luokat
luokka sektori
rakennukset julkinen
valaistus
teollisuus kuljetus paikallinen
sähköntuotanto
paikallinen lämmön
ja kylmän tuotanto
muu sektori
rakennuksen vaippa Kyllä
uusiutuva energia Kyllä Kyllä
tilanlämmityksen ja kuuman veden energiatehokkuus Kyllä Kyllä
energiatehokkaat teolliset prosessit Kyllä
energiatehokkaat valaisujärjestelmät Kyllä Kyllä
energiatehokkaat sähkölaitteet Kyllä
puhtaammat ja tehokkaammat ajoneuvot Kyllä
sähköajoneuvot (ml. infrastruktuuri) Kyllä
julkisen liikenteeseen käyttöön siirtyminen Kyllä
kävelyyn ja pyöräilyyn siirtyminen Kyllä
autokyydin jakaminen ja kimppakyydit Kyllä
logistiikan ja kaupungin rahtiliikenteen parantaminen Kyllä
tieverkon optimointi Kyllä
sekoitetun käytön kehittäminen ja hajautumisen hillitseminen Kyllä
taloudellinen ajaminen Kyllä
vesivoima Kyllä
tuulivoima Kyllä
aurinkosähkö Kyllä
biomassavoimalaitos Kyllä
älyverkot Kyllä
yhdistetty sähkö ja lämpö Kyllä Kyllä
aluelämmitys- ja jäähdytysvoimala Kyllä
aluelämmitys- ja jäähdytysvoimala (uusi, laajennus, kunnostus) Kyllä
kaupungin uusiutuminen Kyllä
jätteen ja jäteveden hallinta Kyllä
puiden istuttaminen kaupunkialueille Kyllä
maatalouteen ja metsänhoitoon liittyvät Kyllä
käyttäytymistä koskevat muutokset Kyllä
integroidut toimet Kyllä Kyllä
tieto- ja viestintätekniikat (ICT) Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
muu hillintätoimi Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Politiikan välineet
väline sektori
rakennukset julkinen
valaistus
teollisuus kuljetus paikallinen
sähköntuotanto
paikallinen lämmön
ja kylmän tuotanto
muu sektori
tiedottaminen ja koulutus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
energianhallinta Kyllä Kyllä Kyllä
energiasertifiointi ja merkitseminen Kyllä Kyllä
energiantoimittajien velvollisuudet Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
energiasuorituskykystandardit Kyllä
energia- ja hiiliverot Kyllä Kyllä
integroitu lippujen myynti ja veloittaminen Kyllä
myönnöt ja vähennykset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
tiehinnoittelu Kyllä
kolmannen osapuolen rahoitus, PPP Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
julkiset hankinnat Kyllä Kyllä Kyllä
rakennusstandardit Kyllä Kyllä Kyllä
maankäytön suunnittelumääräykset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
kuljetus- ja liikkumissuunnittelumääräykset Kyllä
julkiset hankinnat Kyllä
vapaaehtoiset sopimukset sidosryhmien kanssa Kyllä
muu politiikan väline Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
ei sovellu Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä

Sopeutumismittarit

  • prosessimittarit (itsearviointikysymykset sopeutumisesta)
  • haavoittuvuusmittarit (aluetta tai paikallisviranomaista koskien; ml. riskialttius) ovat haavoittuvuutta koskevia taktisia mittareita
  • vaikutusmittarit (esim. ympäristöön, yhteisöön tai talouteen vaikuttava) ovat taktisia mittareita
  • tulosmittarit ovat toiminnallisia mittareita


Vaihtoehtoiset inventaariot

  • BEI vertailuvuoden päästöt (baseline emission inventory)
  • BAU päästöt ilman toimenpiteitä (business as usual)
  • MEI1 toimenpiteiden jälkeiset päästöt ensimmäisessä seurantapisteessä [2020] (mitigated emission inventory)
  • MEI2 ...toisessa seurantapisteettä [2030]
  • MEI3 ...kolmannessa seurantapisteessä [kunta määrittää pitkän ajan tavoitepisteen]


Vähennystyyppi (mittaavat samaa asiaa, mutta tilanteesta riippuen on kätevämpää joskus tarkastella asukaskohtaisia tietoja)

  • absoluuttinen
  • asukasta kohti

Rahoituslähde

  • paikallisviranomaisen rahoitus
  • kansalliset rahastot ja ohjelmat
  • EU-rahastot ja ohjelmat
  • yksityinen rahoitus
  • yksityisen sektorin kumppanuudet (onko sama kuin edellinen?)
  • julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet
  • muu rahoituslähde


Rahoituskohde

  • hillintä, sijoitus (investointikustannus)
  • hillintä, ei-sijoitus (käyttökustannus)
  • sopeutuminen, sijoitus (investointikustannus)
  • sopeutuminen, ei-sijoitus (käyttökustannus)


Henkilöstötyyppi tai sidosryhmä

  • paikallisviranomainen
  • yleiskokouksen koordinaattori
  • yleiskokouksen tukija
  • ulkoinen konsultti
  • muu henkilöstö
  • ulkoiset sidosryhmät paikallistasolla
  • sidosryhmät muilla hallintotasoilla

Sektori

  • rakennukset
    • kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat
    • ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat
    • asuinrakennukset
    • julkinen valaistus
    • teollisuus, ei-ETS
    • teollisuus, ETS (ei suositella)
  • kuljetus
    • kunnalliskalusto
    • julkinen liikenne
    • yksityinen ja kaupallinen liikenne
  • energia
    • paikallinen sähköntuotanto
    • paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto
  • vesi
  • jätteet
  • maankäytön suunnittelu
  • maatalous ja metsänhoito (sis. kalanjalostamot)
  • ympäristö ja biodiversiteetti
  • terveys
  • pelastuspalvelut ja hätäpalvelut
  • turismi
  • muu sektori
  • sopeutuminen (käytetään vain strategian käyttöönotossa?)

Sektorijako2 (strategian käyttöönotossa? Osa sektoreista jätetään huomiotta)

  • kunnallinen (=kunnalliset rakennukset, laitteistot ja tilat)
  • tertiäärinen (=ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot ja tilat)
  • asuinalue (=asuinrakennukset)
  • kuljetus
  • sopeutuminen

Sektorijako3 (luokkien ja välineiden jaottelussa)

  • rakennukset
  • julkinen valaistus
  • teollisuus
  • kuljetus
  • paikallinen sähköntuotanto
  • paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto
  • muu sektori

Polttoaine

  • sähkö
  • lämpö ja kylmä
  • maakaasu
  • nestekaasu
  • lämmitysöljy
  • diesel
  • bensiini
  • ruskohiili
  • hiili
  • muut fossiiliset (sis. turve)
  • kasviöljy
  • biopolttoaine
  • muu biomassa
  • aurinkoterminen
  • maalämpö
  • tuulivoima
  • vesivoima
  • aurinkosähkö

Ilmastovaara

  • äärimmäinen lämpö
  • äärimmäinen kylmyys
  • äärimmäinen sademäärä
  • tulvat
  • merenpinnan tason nousu
  • kuivuus
  • myrskyt
  • maanvyörymät
  • metsäpalot
  • muu (tarkenna)


Haavoittuvuus

  • sosiaalis-taloudellinen
  • fyysinen tai ympäristöllinen


Seurantahaaste

  • rajoitetut rahoituslähteet
  • säännöstelykehys puuttuu tai on heikko
  • puuttuva tekninen osaaminen
  • sidosryhmien tuen puute
  • muiden hallintotasojen poliittisen tuen puute
  • paikallisten poliittisten prioriteettien muutos
  • kansallisen politiikan orientaation yhteensopimattomuus
  • ei käyttövalmis tai kallis teknologia

Sopeutumisen mittareita

Haavoittuvuuteen liittyviä taktisia mittareita
Haavoittuvuustyyppi Haavoittuvuusmittari Yksikkö
Ilmastollinen Äärimmäisiä lämpötiloja sisältävien päivien/öiden lukumäärä (verrattuna viitteellisiin vuosi-/kausilämpötiloihin päivä/yöaikoina) Päivien/öiden lukumäärä
Ilmastollinen Lämpö-/kylmyysaaltojen esiintymistaajuus Kuukausittainen/vuosittainen keskimäärä
Ilmastollinen Äärimmäisiä sademääriä sisältävien päivien/öiden lukumäärä (verrattuna viitteellisiin vuosi-/kausisademääriin kausittain) Päivien/öiden lukumäärä
Ilmastollinen Sateettomien peräkkäisten päivien/öiden lukumäärä Päivien/öiden lukumäärä
Sosiaalis-taloudellinen Nykyinen asukasluku vs. laskelmat 2020/2030/2050 Asukkaiden lukumäärä
Sosiaalis-taloudellinen Asukastiheys (kansalliseen/alueelliseen keskiarvoon vuonna X maahan/alueeseen X verrattuna) Ihmisiä/km2
Sosiaalis-taloudellinen Herkkien väestönryhmien prosentuaalinen (%) osuus (esim. vanhukset (65+)/nuoret (25-), yksinäiset eläkeläistaloudet, matalatuloiset/työttömät taloudet) vuoden X kansalliseen keskiarvoon maassa X verrattuna.  %
Sosiaalis-taloudellinen Riskialueilla asuvan väestön osuus (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- ja maapalot)  %
Sosiaalis-taloudellinen Osuus alueista, jotka ovat hätä-/palontorjuntapalveluiden saavuttamattomissa  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Keskimääräinen kuukausittaisen/vuosittaisen lämpötilan muutos  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Keskimääräinen kuukausittaisen/vuosittaisen sademäärän muutos  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Riskialueilla (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- ja maapalot) sijaitsevan kuljetusverkoston (esim. tie/raideverkoston) pituus km
Fyysinen ja ympäristöllinen Äärimmäisten sääolosuhteiden / maaperä eroosion vaikutusten alla olevan rantaviivan / jokien pituus (ilman sopeuttamista) km
Fyysinen ja ympäristöllinen Matalalla tai korkealla olevien alueiden osuus  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Rannikolla tai jokien yhteydessä olevien alueiden osuus  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Suojeltujen alueiden (ekologisesti ja/tai kulttuurillisesti sensitiiviset) osuus / metsän peittämien alueiden osuus  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Riskialueiden (esim. asuinalue/kaupallinen alue/maanviljelyalue/teollisuusalue/turismi) osuus (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- tai maapalot)  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Nykyinen energiankulutus asukasta kohden vs. laskelmat 2020/2030/2050 MWh
Fyysinen ja ympäristöllinen Nykyinen vedenkulutus asukasta kohden vs. laskelmat 2020/2030/2050 m3
Taktisia mittareita
Sektorit Taktinen mittari Yksikkö
Rakennukset Äärimäisten sääolosuhteiden/tapahtumien seurauksena vaurioituneiden rakennusten (julkisten/asuin/tertiääristen) lukumäärä tai osuus  % (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Kuljetus, energia, vesi, jäte, ICT Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien seurauksena vahingoittuneen kuljetus-/energia-/vesi-/jäte-/ICT-infrastruktuurin lukumäärä tai osuus  % (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Maankäytön suunnittelu Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien (esim. lämpösaareke, tulva, kivensortuma ja/tai maanvyöry, metsä-/maapalo) vaikutuksen alaisten harmaiden/sinisten/vihreiden alueiden osuus  %
Kuljetus, energia, vesi, jäte, pelastus- ja hätäpalvelut Päivien määrä, jolloin julkiset palvelut (esim. energian-/vedentoimitus, terveys-/pelastuspalvelu/hätäpalvelut, jäte) ovat keskeytyneet
Kuljetus, energia, vesi, jäte, pelastus- ja hätäpalvelut Keskimääräinen pituus (tuntia), jolloin julkiset palvelut (esim. energian-/vedentoimitus, terveys-/pelastuspalvelu/hätäpalvelut, jäte) ovat keskeytyneet tunteja
Terveys Äärimmäisten sääolosuhteiden (esim. kuumuus- tai kylmyysaallot) seurauksena loukkaantuneiden/evakuoitujen/muuttaneiden ihmisten lukumäärä (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Terveys Äärimmäisten sääolosuhteiden (esim. kuumuus- tai kylmyysaallot) seurauksena kuolleiden ihmisten lukumäärä (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Pelastuspalvelut ja hätäpalvelut Poliisin/palokunnan/hätäpalveluiden keskimääräinen vasteaika (minuuttia) äärimmäisen säätilan sattuessa min
Terveys Vedenlaatua koskevien huomautusten lukumäärä kpl
Terveys Ilmanlaatua koskevien huomautusten lukumäärä kpl
Ympäristö ja biodiversiteetti Maaperän eroosion / maaperän laadun heikkenemisen vaikutusten alaisten alueiden osuus  %
Ympäristö ja biodiversiteetti Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena menetetyn elinympäristön osuus  %
Ympäristö ja biodiversiteetti Paikallisten lajien määrän muutoksen osuus  %
Ympäristö ja biodiversiteetti Äärimmäisiin sääolosuhteisiin/tapahtumiin liittyvien tautien vaikutusten alaisten paikallisten lajien (eläin/kasvi) osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien (esim. kuivuus/vesipula, maaperän eroosio) seurauksena menetettyjen viljelysten osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena menetetyn karjan osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Sadon määrän muutos / vuosittaisen ruohoalueiden tuottavuuden kehitys  %
Maatalous ja metsänhoito Tuholaisten ja taudinaiheuttajien seurauksena menetetyn karjan osuus  %/a
Maatalous ja metsänhoito Tuholaisten ja taudinaiheuttajien seurauksena menetetyn puutavaran osuus  %/a
Maatalous ja metsänhoito Metsän koostumuksen muutos  %/a
Maatalous ja metsänhoito Vedenoton muutos  %/a
Turismi Turistivirtojen / turismiaktiviteettien muutos  %/a
Muu Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena tapahtuneet suorat taloudelliset (esim. kauppa-/maatalous-/teollisuus/turismisektori) menetykset €/a
Muu Saadut vuosittaiset korvaukset (esim. vakuutus) määrä (€) €/a
Toiminnallisia mittareita
Sektorit Toiminnallinen mittari Yksikkö
Rakennukset Mukautuvan sietokykyisiksi jälkiasennettujen rakennusten (julkisten/asuin/tertiääristen) osuus  %
Kuljetus, energia, vesi, jäte, ICT Mukautuvan sietokykyisiksi jälkiasennetun kuljetus-/energia-/vesi-/jäte-/ICT-infrastruktuurin osuus  %
Maankäytön suunnittelu Vihreiden/sinisten infrastruktuurin/alueiden (pinnan) muutoksen osuus  %
Maankäytön suunnittelu Yhdistettyjen vihreiden ja sinisten alueiden muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Tiivistettyjen pintojen / maaperän kosteustason muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Sadeveden (maaperän imemiskyvystä johtuvan) valumisen ylivuodon muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Varjostuksen (ja liittyvän kaupungin lämpösaarekevaikutuksen) muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Hallitulle kohdistamiselle osoitetun rantaviivan osuus  %
Vesi Vedenhukan (esim. vedenjakelujärjestelmän vuodoista johtuva) osuus  %
Vesi Sadeveden varastoinnin (uudelleenkäyttö) muutos  %/a
Jätteet Kerätyn/kierrätetyn/hävitetyn kiinteän jätteen osuus poltetusta  %
Ympäristön ja diversiteetti Palautetun elinympäristön osuus tai suojeltujen eläinlajien osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Sopeuttamistoimien aiheuttaman sadon määrän muutos  %/a
Maatalous ja metsänhoito Maanviljelyksen/kastelun vedenkulutuksen muutos  %
Maatalous ja metsänhoito Palautetun metsän osuus  %
Turismi Turistivirtojen muutos  %/a
Turismi Turismiaktiviteettien muutos  %/a
Muu Äärimmäisiin säätapahtumiin liittyvien palautus- ja korjauskustannusten muutos  %/a
Muu Kaupungin / sidosryhmien sopeuttamistutkimukseen (esim. maaperän suojelu, vesi-/energiatehokkuus) sijoittama rahamäärä €/a
Muu Kaupungin koulutukseen / terveys- ja hätäjärjestelmiin sijoittama rahamäärä €/a
Muu Kaupunkilaisten ja paikallisten sidosryhmien tiedotusta parantavien tapahtumien lukumäärä kpl
Muu Henkilökunnan koulutussessioiden lukumäärä kpl
Muu Yhteisön osallistumisaktiviteettien kautta sopeuttamisprosessin päätöksenteossa mukana olevien suorien hyötyjien lukumäärä kpl

CHP-tuotannon päästöjen jakomenetelmät

There are three main methods to allocate emissions to heat and power in a CHP facility.[5]

  • Efficiency method (hyödynjakomenetelmä): GHG emissions are allocated based on the energy inputs used to produce the separate steam and electricity products. The efficiency method is the preferred method of this guidance document and the method on which the calculation worksheets are based.
  • Energy content method (energiasisältömenetelmä): GHG emissions are allocated based on the energy content of the output steam and electricity products. This is useful when steam is used as heat (in e.g. district heating)
  • Work potential method (työpotentiaalimenetelmä): GHG emissions are allocated based on the potential work that can be produced by the steam and electricity products. This is used when the steam is used to do some work (but then the efficiency is often low depending on the actual work to be performed).

Hyödynjakomenetelmä (efficiency method):

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 = 𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ/(𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ+𝑃𝐶𝐻𝑃𝐸𝜂𝑒) ∗ 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 (a)

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐸 = 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 − 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 (b)

Where:

  • CO2CHPT: total amount of CO2emissions in the CHP power plant [tCO2]
  • CO2CHPH: amount of CO2emissions from heat production [tCO2]
  • CO2CHPE: amount of CO2emissions from electricity production [tCO2]
  • PCHPE:amount of electricity produced [MWh]
  • PCHPH: amount of heat produced [MWh]
  • 𝜂e: typical efficiency of separate electricity production. The recommended value to be used is set in the national efficiency factor for electricity generation and/or the average of EU regularly published by Eurostat (46%).
  • 𝜂h: typical efficiency of separate heat production. The recommended value to be used is 90%.

Lähteet

  1. 1,0 1,1 Suomen ympäristökeskus. (2020) Kuntien ja alueiden KHK-päästöt. [1]
  2. Suomen ympäristökeskus. (2020) Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. [2]
  3. 3,0 3,1 World Resources Institute. (2014) Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories. [3]
  4. Covenant of Mayors. Technical Materials. [4]. Excel template in English, suomeksi JRC Guidebook.
  5. https://ghgprotocol.org/sites/default/files/CHP_guidance_v1.0.pdf