Kasvihuonekaasujen päästölaskenta

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Miten kasvihuonekaasujen päästöt lasketaan eri laskentaperiaatteiden mukaan? Mitä eroja niissä on?

Vastaus

Syken khk-päästölaskennan luokat.[1]

Päästösektori Alas 1.0 Hinku-laskenta GPC Sektori Huomioita
Kaukolämpö – päästökauppa Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Kaukolämpö – ei-päästökauppa Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Taakanjako Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Öljylämmitys Alue Kyllä I.1.1, I.2.1 Taakanjako
Sähkölämmitys Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Maalämpö Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Taakanjako Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Muu erillislämmitys Alue Kyllä I.1.1, I.2.1 Taakanjako Puu, kaasu, turve, hiili, raskas polttoöljy
Kulutussähkö Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö
Teollisuuden sähkönkulutus Kulutus Ei I.3.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö
Henkilöautot Kulutus Kyllä II.1.1 Taakanjako Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Moottoripyörät ja mopot Kulutus Kyllä II.1.1 Taakanjako Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Muu tieliikenne – läpiajo Alue Ei II.1.3 Taakanjako Muihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella
Muu tieliikenne – ei läpiajoa Alue Kyllä II.1.1 Taakanjako ”Oma tieliikenne” = alueperusteiset päästöt - läpiajo
Raideliikenne Alue Kyllä II.2.2 Päästökauppa Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Vesiliikenne Alue Kyllä II.3.1 Taakanjako Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Teollisuus – päästökauppa Alue Ei I.3.1? Päästökauppa Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Teollisuus – ei-päästökauppa Alue Kyllä I.3.1? Taakanjako Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Työkoneet Alue Kyllä II.1.1 Taakanjako
F-kaasut Alue Kyllä Kaikki Taakanjako Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Maatalous Alue Kyllä V.1, V.2 Taakanjako
Jätteiden käsittely Kulutus Kyllä III.1.1 Taakanjako Perusteena kunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta
Jätteiden käsittely – teollisuus Alue Ei IV Taakanjako? Tapauskohtaisesti kulutusperusteinen laskenta
Tuulivoima Alue Kyllä  ?  ? Päästöhyvitykset lasketaan suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella
Lentoliikenne II.4.1
Ulkomaan laivaliikenne II.3.1
Jäänmurtajat II.3.1
Teollisuusprosessit I.3.1?
LULUCF V.1, V.2
Laskentamenetelmiä
CHP-ositusmenetelmä Hyödynjako
Verkostohävikki Sisältyy sähköön ja lämpöön
Lämmitystarvekorjaus Ei Ei Korjataanko todellista lämmitystarvetta vuosien tai kuntien erojen huomioimiseksi?
Sisältyvätkö kaasut
CO2 Kyllä Kyllä Kyllä
CH4 Kyllä Kyllä Kyllä
N2O Kyllä Kyllä Kyllä
F-kaasut Omana sektorina Omana sektorina Kyllä

Perustelut

Helsingin ilmastovahdin käyttämät mittarit

  • Helen Oy:n sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin hiilinielut

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)

  • Kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
    • Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt
      • Työkoneiden khk-päästöt Helsingin kaupungin rakennusurakoissa
  • Kaupungin kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin ruoankulutuksen khk-päästöt
  • Rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöt
  • Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1-2)

Lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt

  • Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
    • Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmityksen khk-päästöt
  • Maalämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Sähkölämmityksen kasvihuonekaasupäästöt

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

  • Raide- ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
    • Helsingin satama-alueiden CO2-päästöt
  • Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
    • Henkilöautoilun kasvihuonekaasupäästöt
    • Joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Jätteidenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt

  • Liikenteen päästöt ⇤--arg0130: . POISTA TÄMÄ --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: attack)


Syken käyttämät eri laskentamenetelmät[1]

  • Hinku-laskenta
  • Hinku-laskenta ilman kompensaatioita
  • Kaikki päästöt
  • Taakanjakosektorin kaikki päästöt
  • Päästökaupan alaiset päästöt

Tarkemmat laskentaperiaatteet[2]

Vanhentuneita menetelmiä

IPCC:n päästökerroinkanta EFDB

Päästökerrointietokanta Emission Factor Data Base[3] lienee IPCC:n kattavin, uusin ja virallinen tietolähde, vaikka sen käyttöliittymä ja ulkoasu on kuin 90-luvulta. Se sisältää noin 300 taulua päästökertoimia mutta myös maakohtaisia aktiviteetteja kuten kiinteän jätteen tuotantomääriä per henkilö per vuosi.

Alla on lueteltu tietokannan käyttämät polttoaineet ja päästöinä syntyvät kaasut.

Polttoaineet (kaikki) Crude Oil Orimulsion Natural Gas Liquids (NGLs) Motor Gasoline Aviation Gasoline Jet Gasoline Jet Kerosene Other Kerosene Shale Oil Gas Oil Diesel Oil Residual Fuel Oil Liquefied Petroleum Gases Ethane Naphtha Bitumen Lubricants Petroleum Coke Refinery Feedstocks Refinery Gas Waxes White Spirit & SBP Other Petroleum Products Anthracite Coking Coal Other Bituminous Coal Sub-Bituminous Coal Lignite Oil Shale and Tar Sands Brown Coal Briquettes Patent Fuel Coke Oven Coke and Lignite Coke Gas Coke Coal Tar Gas Works Gas Coke Oven Gas Blast Furnace Gas Oxygen Steel Furnace Gas Undifferentiated Coal Natural Gas Municipal Wastes (non-biomass fraction) Industrial Wastes Waste Oils Peat Wood/Wood Waste Sulphite Lyes (Black Liquor) Other Primary Solid Biomass Charcoal Biogasoline Biodiesels Bio-Alcohol Sewage Sludge Other Liquid Biofuels Landfill Gas Sludge Gas Other Biogas Municipal Wastes (biomass fraction) Fuel mixtures (fossil and biomass)

Kaasut (kaikki Gas name Formula SULPHUR DIOXIDE (SO2+SO3) SO2 NITROGEN OXIDES (NO+NO2) NOX NON METHANE VOLATILE ORGANIC COMPOUNDS NMVOC METHANE CH4 CARBON MONOXIDE CO CARBON DIOXIDE CO2 NITROUS OXIDE N2O AMMONIA NH3 Nitrogen Trifluoride NF3 CH2Br2 CH2Br2 CHCl3 CHCl3 CH3Cl CH3Cl CH2Cl2 CH2Cl2 CH3OCH3 CH3OCH3 (CF3)2CFOCH3 (CF3)2CFOCH3 (CF3)CH2OH (CF3)CH2OH CF3CF2CH2OH CF3CF2CH2OH (CF3)2CHOH (CF3)2CHOH HFE-125 CF3OCHF2 HFE-134 CHF2OCHF2 HFE-143a CH3OCF3 HCFE-235da2 CF3CHClOCHF2 HFE-245cb2 CF3CF2OCH3 HFE-245fa2 CF3CH2OCHF2 HFE-254cb2 CHF2CF2OCH3 HFE-347mcc3 CF3CF2CF2OCH3 HFE-356pcf3 CHF2CF2CH2OCHF2 HFE-374pc2 CHF2 CF2OCH2CH3 HFE-7100 C4F9OCH3 HFE-7200 C4F9OC2H5 H-Galden 1040x CHF2OCF2OC2F4OCHF2 HG-10 CHF2OCF2OCHF2 HG-01 CHF2OCF2CF2OCHF2 c-C3F6 c-C3F6 HFE-227ea CF3CHFOCF3 HFE-236ea2 CF3CHFOCHF2 HFE-236fa CF3CH2OCF3 HFE-245fa1 CHF2CH2OCF3 HFE-263fb2 CF3CH2OCH3 HFE-329mcc2 CF3CF2OCF2CHF2 HFE-338mcf2 CF3CF2OCH2CF3 HFE-347mcf2 CF3CF2OCH2CHF2 HFE-356mec3 CF3CHFCF2OCH3 HFE-356pcc3 CHF2CF2CF2OCH3 HFE-356pcf2 CHF2CF2OCH2CHF2 HFE-365mcf3 CF3CF2CH2OCH3 (CF3)2CHOCHF2 (CF3)2CHOCHF2 (CF3)2CHOCH3 (CF3)2CHOCH3 -(CF2)4CH(OH)- -(CF2)4CH(OH)- C4F8O C4F8O HFC-23 CHF3 HFC-32 CH2F2 HFC-41 CH3F HFC-43-10mee CF3CHFCHFCF2CF3 HFC-125 CHF2CF3 HFC-134 CHF2CHF2 HFC-134a CH2FCF3 HFC-152a CH3CHF2 HFC-143 CHF2CH2F HFC-143a CF3CH3 HFC-227ea CF3CHFCF3 HFC-236fa CF3CH2CF3 HFC-245ca CH2FCF2CHF2 CF4 CF4 C2F6 C2F6 C3F8 C3F8 C4F10 C4F10 c-C4F8 c-C4F8 C5F12 C5F12 C6F14 C6F14 Sulphur Hexafluoride SF6 C4F6 C4F6 C5F8 C5F8 HFC-152 CH2FCH2F HFC-161 CH3CH2F HFC-236cb CH2FCF2CF3 HFC-236ea CHF2CHFCF3 HFC-245fa CHF2CH2CF3 HFC-365mfc CF3CH2CF2CH3 CF3 I CF3 I Trifluoromethyl Sulphur Pentafluoride SF5CF3

GPC-standardi

GHG emission Protocol for Cities (GPC-standardi)[4]

GPC:n käyttämä luokittelu ja suomennokset löytyvät sivulta Kasvener#Indeksit.

Table C.1 Methodology reference[4]
Sectors Emission sources Scope Approaches Activity data Emission factors
stationary energy Fuel combustion within the city boundary 1 Fuel consumption Amount of fuel consumption Mass GHG emissions per unit of fuel
Consumption of grid-supplied energy consumed within the city boundary 2 Grid-energy consumption Amount of grid-supplied energy consumption Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
Transmission and distribution losses from grid-supplied energy 3 Loss rate based approach Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
Fugitive emissions from fossil fuels extraction and processing 1 Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Production-based estimation Quantity of production in fuel extraction and processing Mass GHG emissions per unit of fossil fuel productiontransportation
transportation Fuel combustion for in-boundary transportation 1 ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel) Distance traveled by type of vehicle using type of fuel Mass GHG emissions per unit distance traveled by type of vehicle using type of fuel
Fuel sold method Amount of fuel sold Mass GHG emissions per unit of sold fuel
Consumption of grid-supplied energy for in-boundary transportation 2 Grid-energy consumption model Amount of electricity consumed Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
Emissions from transboundary transportation 3 ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel) Distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel Mass GHG per unit distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel
Transmission and distribution losses from grid-supplied energy 3 Loss rate based approach Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
waste Solid waste disposal 1 and 3 First Order of Decay method (GPC recommended) Amount of waste received at landfill site and its composition for all historical years Methane generation potential of the waste
Methane Commitment method Amount of waste disposed at landfill site in inventory year and its composition Methane generation potential of the waste
Biological treatment of waste 1 and 3 Waste composition based approach Mass of organic waste treated by treatment type Mass GHG emission per unit of organic waste treated, by treatment type
Incineration and open burning 1 and 3 Waste composition based approach Mass of waste incinerated and its fossil carbon fraction Oxidation factor, by type of treatment
wastewater 1 and 3 Organic content based approach Organic content of wastewater per treatment type Emission generation potential of such treatment type
IPPU Industrial processes occurring in the city boundary 1 Input or output based approach Mass of material input or product output Emission generation potential per unit of input/output
Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Product use occurring within the city boundary 1 Input or output based approach Mass of material input or product output Emission generation potential per unit of input/output
Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Scaling approach National or regional level activity or emissions data Emission factor or scaling factor
AFOLU Livestock emission sources 1 Livestock based approach Number of animals by livestock category and manure management system Emission factor per head and nitrogen excretion per manure management system
Land uses emission sources 1 Land area based approach Surface area of different land use categories Net annual rate of change in carbon stocks per hectare of land
Aggregate sources and non-CO2 emission sources on land 1 See details in corresponding chapters

Mayors' Indicators

Mayors' Indicators on Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian kuntien raportointijärjestelmä, jolla seurataan YK:n kestävän kehityksen indikaattorien edistymistä.[6]

SECAP-raportti

SECAP (Sustainable Energy and Carbon Action Plan) on EU:n Joint Research Centren (JRC) kehittämä ja Euroopan Covenant of Mayors'in julkaisema mallipohja kuntien ilmasto- ja energiasuunnitelmien raportointiin[5] Euroopan Covenant of Mayors on jäsenenä laajemmassa Global Covenant of Mayors for Climate & Energyssä. Niinpä osa tietorakenteista tulee globaalista mallista, mutta yksityiskohdat ovat eurooppalaisia.

CDP on tuottanut APIn, jonka avulla kerätään globaalisti tietoa kaupunkien ilmastotoimista. On vielä työn alla selvittää, kuinka yhteensopivia ne ovat SECAPin kanssa.

  • Euroopan CoM:ssa ovat Suomesta mukana Oulu, Vaasa, Joensuu, Lappeenranta, Jyväskylä, Pori, Lahti, Turku, Tampere, Kerava, Vihti, Kirkkonummi, Espoo, Vantaa ja Helsinki.
  • Global Covenant of Mayorsissa (GCoM) löytyvät CDP-tietokannasta seuraavat Suomen kaupungit ("Cities Disclosing to CDP 2019"): Kemi, Turku, Helsinki, Espoo, Lahti.

Hyödyllisiä tietolähteitä:


SECAP-excelin suomennos on kehno, ja siksi kieltä on tässä selkeytetty ja termejä siistitty. Erityisesti nämä usein toistuvat muutokset on syytä huomata:

  • lieventäminen → hillintä
  • sopeuttaminen → sopeutuminen
  • ilmaisin → mittari
  • tulokseen liittyvä ilmaisin → toiminnallinen mittari
  • vaikutukseen liittyvä ilmaisin → taktinen mittari
  • haavoittuvuuteen liittyvä ilmaisin → haavoittuvuusmittari (nämäkin ovat yleensä taktisia mittareita)
  • lähtövuosi → vertailuvuosi
  • puuttumisalue → toimenpiteen luokka
  • valvonta → seuranta
  • päätoimi → toimenpide (Sopeutumisen osalta päätoimi tarkoittaa erityisen onnistunutta toimenpidettä. Nämä on nimetty uudestaan avaintoimenpiteiksi. Hillintäpuolella vastaavasta asiasta puhuttiin erinomaisuuden mittareina; nämä on nimetty avaintoimenpiteen mittareiksi.)

Raportoinnin kohteet

SECAPiin raportoidaan strategia, päästöinventaario, hillintätoimet, sopeutumistoimet, erinomaisesti onnistuneet toimenpiteet (avaintoimenpiteiden mittarit) ja ilmastonmuutosriskit. Seuraavaksi listataan näiden eri raportointikohteiden olennainen sisältö.


Strategia

  • visio (sanallinen kuvaus)
  • hillintäsitoumukset (strateginen mittari taulukkona, jossa riveillä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet eri vuosille ja sarakkaina tavoitetaso (%), tavoitevuosi, vertailuvuosi, vähennystyyppi ja asukasluku tavoitevuonna)
  • sopeutumissitoutumukset (taulukko, jossa kullakin rivillä sopeutumiseen liittyvä strateginen tavoite ja sarakkeissa tavoite, yksikkö, tavoitevuosi, vertailuvuosi)
  • koordinointirakenteet (sanallinen kuvaus)
  • varattu henkilökuntakapasiteetti (taulukko, jossa riveillä eri toimijatyypit ja sarakkeina suunnitelman valmisteluun käytetty työ [htv], suunnitelma otettu käyttöön k/e)
    • lisäksi vapaakenttä
  • sidosryhmien mukaanottaminen (sidosryhmä, osallistumistaso: korkea, keskimääräinen, matala)
    • lisäksi vapaakenttä
  • käyttöönoton kokonaisbudjetti ja rahoituslähteet (taulukko, jossa riveillä eri rahoituslähteet ja sarakkeina rahoituskohde, ajanjakso ja summa sekä budjetille että toteumalle)
    • lisäksi vapaakenttä
  • seurantaprosessin haasteet (taulukko, jossa riveillä eri seurantahaasteet ja sarakkeina sektorijako2. Sisältönä taso: vähän, kohtalainen, vahva, ei sovellu)
    • lisäksi vapaakenttä
  • sopeutumisvaihtoehtojen arviointi: vapaakenttä
  • strategia äärimmäisissä ilmastotapahtumissa: vapaakenttä


Päästöinventaario

  • toteuttamisvuosi
  • asukasluku toteuttamisvuonna
  • päästökertoimet (IPCC vai LCA)
  • päästöjen raportointiyksikkö (CO2 vai CO2e)
  • metodologiset huomautukset (sanallinen kuvaus)
  • lopullinen energiankulutus: taulukko, jossa riveinä sektori ja sarakkeina polttoaine. Sisältönä lopullisen energiankulutuksen määrä MWh.
  • energianlähde
    • sertifioidun vihreän sähkön kunnallisostot: yhden rivin taulukko, jossa sarakkeina määrä MWh ja päästökerroin CO2e/MWh
    • paikallinen/hajautettu uusiutuva sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe laitoksia ei suositella]: taulukko, jossa riveinä uusiutuva polttoaine ja sarakkeina määrä MWh, päästökerroin t/MWhe, päästö CO2e)
    • paikallinen/hajautettu sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe ei suositella] taulukko, jossa riveinä tuote (yhdistetty sähkö ja lämpö, muu) ja sarakkeina tuotettu sähkö: uusiutuvista/ uusiutumattomista lähteistä, polttoaine (syöte), hiilidioksidipäästö t CO2e: fossiiliset/uusiutuvat lähteet
    • paikallinen lämpö/kylmätuotanto taulukko, jossa riveinä tuote (yhdistetty sähkö ja lämpö/aluelämmitys (vain lämpö), muu) ja sarakkeina tuotettu kylmä/lämpö: uusiutuvista/ uusiutumattomista lähteistä, polttoaine (syöte), hiilidioksidipäästö t CO2e: fossiiliset/uusiutuvat lähteet [Huom! miten varmistetaan, että eri tuotantomuodot ovat johdonmukaiset eikä tule tuplalaskentaa?)
  • hiilidioksidipäästöt
    • käytettävät päästökertoimet: yhdellä rivillä päästökertoimet (t/MWh) (sähkö (kansallinen, paikalliset) / lämpö/kylmä / polttoaineet)
    • energiaan liittymättömät päästöt (t): taulukko, jossa riveinä sektori: (jätteiden käsittely, jäteveden käsittely, muut energiaan liittymättömät)) ja yhdessä sarakkeessa päästö
  • päästöinventaario (sektori [kaksitasoinen], polttoaine)
  • lisäkommentit (vapaamuotoinen teksti)


Hillintätoimet

  • otsikko (vapaateksti)
  • muodollisen hyväksynnän pvm (pvm)
  • suunnitelman hyväksyvä päätöksentekoelin (vapaateksti)
  • SECAP-verkkosivusto (vapaateksti)
  • BAU-hiilidioksidipäästöt (t CO2e/a): taulukko, jossa riveinä inventaariovuosi:(2020, 2030, pitkän jakson tarkasteluvuosi) ja sarakkeina sektorijako2)
  • lopullinen BAU-energiankulutus (MWh/a): taulukko, jossa riveinä inventaariovuosi:(2020, 2030, pitkän jakson tarkasteluvuosi) ja sarakkeina sektorijako2)
  • metodologiset huomautukset (vapaateksti)
  • toimien vaikutusarviot vuodelle suhteessa vaihtoehtoon (vuosi, vaihtoehto) [kertoo mihin kutakin inventaariovuotta verrataan]
  • toimenpiteen suunnitelma: taulukko jossa riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan. Sarakkeina toimenpiteen nimi, toimenpiteen luokka, politiikan väline, toimen alkuperä, vastuullinen elin, aloitusvuosi, lopetusvuosi ja käyttöönottokustannus (investointi ja ylläpito nykyrahana). Jokainen luokka tai politiikan väline ei ole relevantti jokaisen sektorin osalta; näiden käytöstä on tarkemmat taulukot alla. Toimien alkuperät ja käyttöönottostatukset sen sijaan ovat samat kaikilla sektoreilla. Ne on listattu tässä.
    • toimen alkuperä
      • paikallisviranomainen
      • yleiskokouksen alueellinen koordinaattori
      • muu (esim kansallinen tai alueellinen)
      • ei mahdollista sanoa
    • käyttöönottostatus
      • käynnissä
      • valmis
      • siirretty
      • ei aloitettu
      • uusi
  • toimepiteiden seuranta: taulukko, jossa sarakkeina käyttöönottostatus ja tähän mennessä toteutuneet käyttöönottokustannukset (investoinnit ja käyttökustannukset). Riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan.
  • toimenpiteiden vaikutukset. Taulukko, jossa riveillä ovat toimenpiteet, ja ne on ryhmitelty sektorin mukaan. Sarakkeina ovat avaintoimenpide (k/e), myös sopeuttamiseen vaikuttava toimi (k/e) sekä inventaariovuosien mukaiset vuositason vaikutukset: energiasäästöt (MWh/a), uusiutuvan energian tuotanto (MWh/a) ja hiilidioksidivähennys (t CO2/a).


Avaintoimenpiteen mittarit

Avaintoimenpiteet ovat alueella onnistuneesti toteutettuja hillintätoimia, jotka ovat johtaneet merkittäviin paikallishyötyihin. Onnistuminen kuvataan avaintoimenpiteen mittarien avulla. Toimenpiteet valitaan hillintätoimien taulukossa (SECAP-verkkomallipohjassa tähtikuvakkeella) ja julkaistaan verkossa avaintoimenpiteiden mittarien luettelossa SECAP-sivuilla.

  • toimenpide (linkattu tieto)
  • avaintoimenpiteen mittarin otsikko (vapaateksti)
  • kieli (vapaateksti)
  • sektori (linkattu tieto)
  • luokka (linkattu tieto)
  • politiikan väline (linkattu tieto)
  • vastuullinen elin (linkattu tieto)
  • kuvaus (vapaateksti)
  • aloitus- ja lopetusvuosi (linkattu tieto)
  • rahoituslähteet (k/e) (lokaatiot alla)
  • verkkosivusto (url)
  • videolinkki (url)
  • energian ja talouden pääluvut
    • hiilidioksidin vähennys (t/a)
    • energiasäästöt (MWh/a)
    • tuotettu uusiutuva energia (MWh/a)
    • käyttöönottokustannus (€)
    • luodut työpaikat (lkm)
    • muut luvut (tarkenna, suuruus, yksikkö)
    • taloudellinen tulos: taulukko, johon lasketaan vuosittainen nettokassavirta, taloussäästöjen nykyarvo (F)PV, sijoituksen nykyarvo (NPV), diskontattu takaisinmaksujakson kesto ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI), kun annetaan seuraavat tiedot
      • toimen käyttöiän odote (a)
      • sovellettu alennustaso eli diskonttokorko (%/a)
      • investoinnin ensimmäinen vuosi (a)
      • taloussäästöt (F) = energiansäästö * energian hinta (€ kullekin vuodelle)
      • investointikustannukset (€ kullekin vuodelle)
      • lisäkustannukset eli käyttökustannukset (€ kullekin vuodelle)
      • Energiapalveluyhtiöt (ESCo) mukana? (k/e)


Sopeuttamistoimet

Sopeuttamistoimista raportoidaan seuraavat asiat.

  • sopeuttamisen toimintasuunnitelmat: taulukko, jossa on riveinä eri toimintasuunnitelmat ja sarakkeina
    • otsikko (vapaateksti)
    • lyhyt kuvaus (vapaateksti)
    • käyttöönottopäivä (pvm)
    • kieli (englanti vai kansallinen)
    • julkaistavissa SECAP-sivuilla (k/e)
  • sopeuttamisen sisällyttäminen osaksi muita politiikan sektoreita ja ohjelmia (vapaateksti)
  • sopeuttamistoimet: taulukko, jossa riveinä sopeuttamitoimet ja sarakkeina
    • otsikko (vapaateksti)
    • lyhyt kuvaus (vapaateksti)
    • sektori (listaus alla)
    • vastuullinen elin (vapaateksti)
    • aloitusvuosi (a)
    • päättymisvuosi (a)
    • käyttöönoton status (ei aloitettu, käynnissä, valmis, peruttu) [Puuttuu "siirretty"?]
    • myös hillintään vaikuttava toimi (k/e)
    • valitse avaintoimenpiteeksi (k/e: Paikallisviranomaisen onnistuneesti käyttöönottama ja merkittäviin hyötyihin johtanut toimenpide. Ainoastaan käynnissä olevat ja valmistuneet toimenpiteet voidaan merkitä avaintoimenpiteiksi.) [vain avaintoimenpiteistä täytyy kuvata myös seuraavien sarakkeiden tiedot]
    • osallistuvat ryhmät (vapaateksti)
    • riski tai haavoittuvuus poistettu [tuleeko tähän k/e vai riskin nimi?]
    • saavutetut tulokset, vähintään 1 (vapaateksti)
    • sijoituskustannukset (€)
    • käyttökustannukset (€)


Sopeuttamisen tulostaulu

Tässä taulukossa tarkastellaan sopeuttamissyklin vaiheita ja niiden etenemistä. Arviointi tehdään itsearviointina käyttämällä luokittelua A ("johtajuus", valmista 75-100 %), B ("muovautuminen", 50-75 %), C ("eteenpäin liikkuminen", 25-50 %) tai D ("ei aloitettu tai aloitetaan", 0-25 %). Taulukon riveinä ovat toimet (listattu alla ja sarakkeeseen sijoitetaan kunkin toimen luokittelu tällä hetkellä sekä kommentteihin sanallista kuvausta, seuraavia askelia ja parannuskohteita. Toimet jaetaan eri vaiheisiin:

  • vaihe 1: sopeuttamisen valmistelu
    • Sopeutumissitoumukset on määritelty ja sisällytetty paikalliseen ilmastopolitiikkaan.
    • Tarvittavat henkilö-, tekniset ja taloudelliset resurssit on tunnistettu.
    • Kunnallishallintoon on nimetty sopeuttamistyöryhmä tai vastuuhenkilö ja on määritelty selkeät vastuut.
    • Osastojen välille (horisontaalisesti) on luotu koordinaatiomekanismit.
    • Hallintotasojen välillle (vertikaalisesti) on luotu koordinaatiomekanismit.
    • Sidosryhmien osallistumiselle on luotu mekanismit, joilla pyritään useiden eri sidosryhmien osallistumiseen.
    • On luotu jatkuva viestintäprosessi eri kohdeyleisöjen mukaan ottamiseksi.
  • vaihe 2: ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien arviointi on toteutettu
    • On löydetty metodit ja tietolähteet riskien ja haavoittuvuuksien arvioimiseksi.
    • Ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien arviointi on toteutettu.
    • Mahdolliset toimintasektorit on tunnistettu ja priorisoitu.
    • Tarjolla oleva tieto on arvioitu säännöllisesti ja uudet löydökset on sisällytetty arvioihin.
  • vaiheet 3 ja 4: sopeutumisvaihtoehtojen tunnistaminen, arviointi ja valinta
    • Kokonainen sopeuttamisvaihtoehtojen portfolio on koottu, dokumentoitu ja arvioitu.
    • Mahdollisuudet sopeuttamisen sisällyttämiseksi olemassa olevaan politiikkaan ja suunnitelmiin on arvioitu, ja mahdolliset synergiat ja konfliktit (esim. hillintätoimien kanssa) on tunnistettu.
    • Sopeuttamissuunnitelma on kehitetty ja otettu käyttöön (osana SECAP-suunnitelmaa tai muita suunnitelmia)
  • vaihe 5: käyttöönotto
    • Sopeutussuunnitelma on käyttövalmis ja sisältää selkeät virstanpylväät.
    • Sopeuttamistoimet on otettu käyttöön ja valtavirtaistettu (jos olennaista) käyttöönotetun SECAP- tai muun suunnitelman mukaisesti.
    • Koordinaatio hillinnän ja sopeuttamisen välillä on määritelty.
  • vaihe 6: seuranta ja ohjaus
    • Sopeuttamistoimille on käyttövalmis seurannan ja ohjauksen suunnitelma
    • Asianmukaiset seurannan ja ohjauksen mittarit on tunnistettu [M&E = monitoring and evaluation, suomennettu seuranta ja ohjaus]
    • Edistymistä on seurattu säännöllisesti ja raportoitu päätöksentekijöille.
    • Sopeuttamisstrategia tai toimintasuunnitelma on päivitetty, versioitu ja uudelleenmääritetty seurannan ja ohjauksen löydösten mukaisesti.
  • kommentit sopeutumisen tuloksista (vapaakenttä) [Excelissä löytyy sivulta sopeuttamisraportti]


Ilmastoriskit ja haavoittuvuudet

  • tehdyt arvioinnit ja niiden julkaisutiedot:
    • otsikko (vapaateksti)
    • kirjoittajat (vapaateksti)
    • tekovuosi (a)
    • kuvaus (vapaateksti)
    • rajaus (vapaateksti)
    • metodit ja lähteet (vapaateksti)
    • julkaistavissa SECAP-sivuilla (k/e)
  • ilmastovaaroja koskevat riskit on taulukko, jossa riveinä ovat ilmastovaarat ja sarakkeina
    • nykyinen
      • riskitaso (matala, kohtalainen, korkea, ei tiedossa) sekä
    • tulevaisuuden
      • voimakkuuden muutos (kasvu, lasku, ei muutosta, ei tiedossa)
      • taajuuden muutos (kasvu, lasku, ei muutosta, ei tiedossa)
      • ajoitus (nykyinen, lyhyt jakso, keskipitkä jakso, pitkä jakso, ei tiedossa)
    • mittarit (vapaateksti)
  • [paikallisviranomaisen tai alueen] haavoittuvuudet on taulukko, jossa riveinä ovat haavoittuvuudet ja sarakkeina
    • kuvaus (vapaateksti)
    • mittarit (vapaateksti)
  • [paikallisviranomaisen tai alueen odotetut] vaikutukset on taulukko, jossa riveinä ovat sektorit (ylätaso) ja sarakkeina
    • odotetut vaikutukset (vapaateksti)
    • tapahtumistodennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen, ei tiedossa)
    • suuruus (matala, kohtalainen, korkea, ei tiedossa)
    • ajoitus (nykyinen, lyhyt jakso, keskipitkä jakso, pitkä jakso, ei tiedossa)
    • mittarit (vapaateksti)

Raportoinnissa käytetyt indeksit ja lokaatiot

Toimenpiteiden luokat
luokka sektori
rakennukset julkinen
valaistus
teollisuus kuljetus paikallinen
sähköntuotanto
paikallinen lämmön
ja kylmän tuotanto
muu sektori
rakennuksen vaippa Kyllä
uusiutuva energia Kyllä Kyllä
tilanlämmityksen ja kuuman veden energiatehokkuus Kyllä Kyllä
energiatehokkaat teolliset prosessit Kyllä
energiatehokkaat valaisujärjestelmät Kyllä Kyllä
energiatehokkaat sähkölaitteet Kyllä
puhtaammat ja tehokkaammat ajoneuvot Kyllä
sähköajoneuvot (ml. infrastruktuuri) Kyllä
julkisen liikenteeseen käyttöön siirtyminen Kyllä
kävelyyn ja pyöräilyyn siirtyminen Kyllä
autokyydin jakaminen ja kimppakyydit Kyllä
logistiikan ja kaupungin rahtiliikenteen parantaminen Kyllä
tieverkon optimointi Kyllä
sekoitetun käytön kehittäminen ja hajautumisen hillitseminen Kyllä
taloudellinen ajaminen Kyllä
vesivoima Kyllä
tuulivoima Kyllä
aurinkosähkö Kyllä
biomassavoimalaitos Kyllä
älyverkot Kyllä
yhdistetty sähkö ja lämpö Kyllä Kyllä
aluelämmitys- ja jäähdytysvoimala Kyllä
aluelämmitys- ja jäähdytysvoimala (uusi, laajennus, kunnostus) Kyllä
kaupungin uusiutuminen Kyllä
jätteen ja jäteveden hallinta Kyllä
puiden istuttaminen kaupunkialueille Kyllä
maatalouteen ja metsänhoitoon liittyvät Kyllä
käyttäytymistä koskevat muutokset Kyllä
integroidut toimet Kyllä Kyllä
tieto- ja viestintätekniikat (ICT) Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
muu hillintätoimi Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Politiikan välineet
väline sektori
rakennukset julkinen
valaistus
teollisuus kuljetus paikallinen
sähköntuotanto
paikallinen lämmön
ja kylmän tuotanto
muu sektori
tiedottaminen ja koulutus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
energianhallinta Kyllä Kyllä Kyllä
energiasertifiointi ja merkitseminen Kyllä Kyllä
energiantoimittajien velvollisuudet Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
energiasuorituskykystandardit Kyllä
energia- ja hiiliverot Kyllä Kyllä
integroitu lippujen myynti ja veloittaminen Kyllä
myönnöt ja vähennykset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
tiehinnoittelu Kyllä
kolmannen osapuolen rahoitus, PPP Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
julkiset hankinnat Kyllä Kyllä Kyllä
rakennusstandardit Kyllä Kyllä Kyllä
maankäytön suunnittelumääräykset Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
kuljetus- ja liikkumissuunnittelumääräykset Kyllä
julkiset hankinnat Kyllä
vapaaehtoiset sopimukset sidosryhmien kanssa Kyllä
muu politiikan väline Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
ei sovellu Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
SECAPissa käytetyt indeksit (dimensiot) ja lokaatiot

Sopeutumismittarit

  • prosessimittarit (itsearviointikysymykset sopeutumisesta)
  • haavoittuvuusmittarit (aluetta tai paikallisviranomaista koskien; ml. riskialttius) ovat haavoittuvuutta koskevia taktisia mittareita
  • vaikutusmittarit (esim. ympäristöön, yhteisöön tai talouteen vaikuttava) ovat taktisia mittareita
  • tulosmittarit ovat toiminnallisia mittareita


Vaihtoehtoiset inventaariot

  • BEI vertailuvuoden päästöt (baseline emission inventory)
  • BAU päästöt ilman toimenpiteitä (business as usual)
  • MEI1 toimenpiteiden jälkeiset päästöt ensimmäisessä seurantapisteessä [2020] (mitigated emission inventory)
  • MEI2 ...toisessa seurantapisteettä [2030]
  • MEI3 ...kolmannessa seurantapisteessä [kunta määrittää pitkän ajan tavoitepisteen]


Vähennystyyppi (mittaavat samaa asiaa, mutta tilanteesta riippuen on kätevämpää joskus tarkastella asukaskohtaisia tietoja)

  • absoluuttinen
  • asukasta kohti

Rahoituslähde

  • paikallisviranomaisen rahoitus
  • kansalliset rahastot ja ohjelmat
  • EU-rahastot ja ohjelmat
  • yksityinen rahoitus
  • yksityisen sektorin kumppanuudet (onko sama kuin edellinen?)
  • julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet
  • muu rahoituslähde


Rahoituskohde

  • hillintä, sijoitus (investointikustannus)
  • hillintä, ei-sijoitus (käyttökustannus)
  • sopeutuminen, sijoitus (investointikustannus)
  • sopeutuminen, ei-sijoitus (käyttökustannus)


Henkilöstötyyppi tai sidosryhmä

  • paikallisviranomainen
  • yleiskokouksen koordinaattori
  • yleiskokouksen tukija
  • ulkoinen konsultti
  • muu henkilöstö
  • ulkoiset sidosryhmät paikallistasolla
  • sidosryhmät muilla hallintotasoilla

Sektori

  • rakennukset
    • kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat
    • ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat
    • asuinrakennukset
    • julkinen valaistus
    • teollisuus, ei-ETS
    • teollisuus, ETS (ei suositella)
  • kuljetus
    • kunnalliskalusto
    • julkinen liikenne
    • yksityinen ja kaupallinen liikenne
  • energia
    • paikallinen sähköntuotanto
    • paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto
  • vesi
  • jätteet
  • maankäytön suunnittelu
  • maatalous ja metsänhoito (sis. kalanjalostamot)
  • ympäristö ja biodiversiteetti
  • terveys
  • pelastuspalvelut ja hätäpalvelut
  • turismi
  • muu sektori
  • sopeutuminen (käytetään vain strategian käyttöönotossa?)

Sektorijako2 (strategian käyttöönotossa? Osa sektoreista jätetään huomiotta)

  • kunnallinen (=kunnalliset rakennukset, laitteistot ja tilat)
  • tertiäärinen (=ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot ja tilat)
  • asuinalue (=asuinrakennukset)
  • kuljetus
  • sopeutuminen

Sektorijako3 (luokkien ja välineiden jaottelussa)

  • rakennukset
  • julkinen valaistus
  • teollisuus
  • kuljetus
  • paikallinen sähköntuotanto
  • paikallinen lämmön ja kylmän tuotanto
  • muu sektori

Polttoaine

  • sähkö
  • lämpö ja kylmä
  • maakaasu
  • nestekaasu
  • lämmitysöljy
  • diesel
  • bensiini
  • ruskohiili
  • hiili
  • muut fossiiliset (sis. turve)
  • kasviöljy
  • biopolttoaine
  • muu biomassa
  • aurinkoterminen
  • maalämpö
  • tuulivoima
  • vesivoima
  • aurinkosähkö

Ilmastovaara

  • äärimmäinen lämpö
  • äärimmäinen kylmyys
  • äärimmäinen sademäärä
  • tulvat
  • merenpinnan tason nousu
  • kuivuus
  • myrskyt
  • maanvyörymät
  • metsäpalot
  • muu (tarkenna)


Haavoittuvuus

  • sosiaalis-taloudellinen
  • fyysinen tai ympäristöllinen


Seurantahaaste

  • rajoitetut rahoituslähteet
  • säännöstelykehys puuttuu tai on heikko
  • puuttuva tekninen osaaminen
  • sidosryhmien tuen puute
  • muiden hallintotasojen poliittisen tuen puute
  • paikallisten poliittisten prioriteettien muutos
  • kansallisen politiikan orientaation yhteensopimattomuus
  • ei käyttövalmis tai kallis teknologia

Päästökerrointen luokittelut

IPCC:n ja SECAP:n päästökerrointen luokittelun vertailu
CoM Template
Energy carriers
IPCC Energy carriers Sustainability criteria
(s=sustainable;
ns=non-sustainable production)
Fossil fuels Natural gas Natural gas
Liquid gas Liquified Petroleum Gases
Natural Gas Liquids
Heating Oil Gas/Diesel oil
Diesel Gas/Diesel oil
Gasoline Motor gasoline
Lignite Lignite
Coal Anthracite
Other Bituminous Coal
Sub-Bitominous Coal
Other fossil fuels Municipal Wastes (non-biomass fraction)
Peat
Renewable energies Plant oil Other Liquid Biofuels (s)
(ns)
Biofuel (1) Biogasoline (s)
(ns)
Biofuel (2) Biodiesels (s)
(ns)
Other biomass (1) Biogas -
Other biomass (2) Municipal Wastes (biomass fraction) -
Other biomass (3) Wood (s)
(ns)
Other biomass (4) Wood Waste -
Other biomass (5) Other Primary solid biomass -
Solar thermal -
Geothermal -

Sopeutumisen mittareita

Haavoittuvuuteen liittyviä taktisia mittareita
Haavoittuvuustyyppi Haavoittuvuusmittari Yksikkö
Ilmastollinen Äärimmäisiä lämpötiloja sisältävien päivien/öiden lukumäärä (verrattuna viitteellisiin vuosi-/kausilämpötiloihin päivä/yöaikoina) Päivien/öiden lukumäärä
Ilmastollinen Lämpö-/kylmyysaaltojen esiintymistaajuus Kuukausittainen/vuosittainen keskimäärä
Ilmastollinen Äärimmäisiä sademääriä sisältävien päivien/öiden lukumäärä (verrattuna viitteellisiin vuosi-/kausisademääriin kausittain) Päivien/öiden lukumäärä
Ilmastollinen Sateettomien peräkkäisten päivien/öiden lukumäärä Päivien/öiden lukumäärä
Sosiaalis-taloudellinen Nykyinen asukasluku vs. laskelmat 2020/2030/2050 Asukkaiden lukumäärä
Sosiaalis-taloudellinen Asukastiheys (kansalliseen/alueelliseen keskiarvoon vuonna X maahan/alueeseen X verrattuna) Ihmisiä/km2
Sosiaalis-taloudellinen Herkkien väestönryhmien prosentuaalinen (%) osuus (esim. vanhukset (65+)/nuoret (25-), yksinäiset eläkeläistaloudet, matalatuloiset/työttömät taloudet) vuoden X kansalliseen keskiarvoon maassa X verrattuna.  %
Sosiaalis-taloudellinen Riskialueilla asuvan väestön osuus (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- ja maapalot)  %
Sosiaalis-taloudellinen Osuus alueista, jotka ovat hätä-/palontorjuntapalveluiden saavuttamattomissa  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Keskimääräinen kuukausittaisen/vuosittaisen lämpötilan muutos  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Keskimääräinen kuukausittaisen/vuosittaisen sademäärän muutos  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Riskialueilla (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- ja maapalot) sijaitsevan kuljetusverkoston (esim. tie/raideverkoston) pituus km
Fyysinen ja ympäristöllinen Äärimmäisten sääolosuhteiden / maaperä eroosion vaikutusten alla olevan rantaviivan / jokien pituus (ilman sopeuttamista) km
Fyysinen ja ympäristöllinen Matalalla tai korkealla olevien alueiden osuus  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Rannikolla tai jokien yhteydessä olevien alueiden osuus  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Suojeltujen alueiden (ekologisesti ja/tai kulttuurillisesti sensitiiviset) osuus / metsän peittämien alueiden osuus  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Riskialueiden (esim. asuinalue/kaupallinen alue/maanviljelyalue/teollisuusalue/turismi) osuus (esim. tulvat/kuivuus/lämpöaallot/metsä- tai maapalot)  %
Fyysinen ja ympäristöllinen Nykyinen energiankulutus asukasta kohden vs. laskelmat 2020/2030/2050 MWh
Fyysinen ja ympäristöllinen Nykyinen vedenkulutus asukasta kohden vs. laskelmat 2020/2030/2050 m3
Taktisia mittareita
Sektorit Taktinen mittari Yksikkö
Rakennukset Äärimäisten sääolosuhteiden/tapahtumien seurauksena vaurioituneiden rakennusten (julkisten/asuin/tertiääristen) lukumäärä tai osuus  % (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Kuljetus, energia, vesi, jäte, ICT Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien seurauksena vahingoittuneen kuljetus-/energia-/vesi-/jäte-/ICT-infrastruktuurin lukumäärä tai osuus  % (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Maankäytön suunnittelu Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien (esim. lämpösaareke, tulva, kivensortuma ja/tai maanvyöry, metsä-/maapalo) vaikutuksen alaisten harmaiden/sinisten/vihreiden alueiden osuus  %
Kuljetus, energia, vesi, jäte, pelastus- ja hätäpalvelut Päivien määrä, jolloin julkiset palvelut (esim. energian-/vedentoimitus, terveys-/pelastuspalvelu/hätäpalvelut, jäte) ovat keskeytyneet
Kuljetus, energia, vesi, jäte, pelastus- ja hätäpalvelut Keskimääräinen pituus (tuntia), jolloin julkiset palvelut (esim. energian-/vedentoimitus, terveys-/pelastuspalvelu/hätäpalvelut, jäte) ovat keskeytyneet tunteja
Terveys Äärimmäisten sääolosuhteiden (esim. kuumuus- tai kylmyysaallot) seurauksena loukkaantuneiden/evakuoitujen/muuttaneiden ihmisten lukumäärä (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Terveys Äärimmäisten sääolosuhteiden (esim. kuumuus- tai kylmyysaallot) seurauksena kuolleiden ihmisten lukumäärä (vuodessa / määrättynä ajanjaksona)
Pelastuspalvelut ja hätäpalvelut Poliisin/palokunnan/hätäpalveluiden keskimääräinen vasteaika (minuuttia) äärimmäisen säätilan sattuessa min
Terveys Vedenlaatua koskevien huomautusten lukumäärä kpl
Terveys Ilmanlaatua koskevien huomautusten lukumäärä kpl
Ympäristö ja biodiversiteetti Maaperän eroosion / maaperän laadun heikkenemisen vaikutusten alaisten alueiden osuus  %
Ympäristö ja biodiversiteetti Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena menetetyn elinympäristön osuus  %
Ympäristö ja biodiversiteetti Paikallisten lajien määrän muutoksen osuus  %
Ympäristö ja biodiversiteetti Äärimmäisiin sääolosuhteisiin/tapahtumiin liittyvien tautien vaikutusten alaisten paikallisten lajien (eläin/kasvi) osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Äärimmäisten sääolosuhteiden/tapahtumien (esim. kuivuus/vesipula, maaperän eroosio) seurauksena menetettyjen viljelysten osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena menetetyn karjan osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Sadon määrän muutos / vuosittaisen ruohoalueiden tuottavuuden kehitys  %
Maatalous ja metsänhoito Tuholaisten ja taudinaiheuttajien seurauksena menetetyn karjan osuus  %/a
Maatalous ja metsänhoito Tuholaisten ja taudinaiheuttajien seurauksena menetetyn puutavaran osuus  %/a
Maatalous ja metsänhoito Metsän koostumuksen muutos  %/a
Maatalous ja metsänhoito Vedenoton muutos  %/a
Turismi Turistivirtojen / turismiaktiviteettien muutos  %/a
Muu Äärimmäisten säätapahtumien seurauksena tapahtuneet suorat taloudelliset (esim. kauppa-/maatalous-/teollisuus/turismisektori) menetykset €/a
Muu Saadut vuosittaiset korvaukset (esim. vakuutus) määrä (€) €/a
Toiminnallisia mittareita
Sektorit Toiminnallinen mittari Yksikkö
Rakennukset Mukautuvan sietokykyisiksi jälkiasennettujen rakennusten (julkisten/asuin/tertiääristen) osuus  %
Kuljetus, energia, vesi, jäte, ICT Mukautuvan sietokykyisiksi jälkiasennetun kuljetus-/energia-/vesi-/jäte-/ICT-infrastruktuurin osuus  %
Maankäytön suunnittelu Vihreiden/sinisten infrastruktuurin/alueiden (pinnan) muutoksen osuus  %
Maankäytön suunnittelu Yhdistettyjen vihreiden ja sinisten alueiden muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Tiivistettyjen pintojen / maaperän kosteustason muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Sadeveden (maaperän imemiskyvystä johtuvan) valumisen ylivuodon muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Varjostuksen (ja liittyvän kaupungin lämpösaarekevaikutuksen) muutos  %/a
Maankäytön suunnittelu Hallitulle kohdistamiselle osoitetun rantaviivan osuus  %
Vesi Vedenhukan (esim. vedenjakelujärjestelmän vuodoista johtuva) osuus  %
Vesi Sadeveden varastoinnin (uudelleenkäyttö) muutos  %/a
Jätteet Kerätyn/kierrätetyn/hävitetyn kiinteän jätteen osuus poltetusta  %
Ympäristön ja diversiteetti Palautetun elinympäristön osuus tai suojeltujen eläinlajien osuus  %
Maatalous ja metsänhoito Sopeuttamistoimien aiheuttaman sadon määrän muutos  %/a
Maatalous ja metsänhoito Maanviljelyksen/kastelun vedenkulutuksen muutos  %
Maatalous ja metsänhoito Palautetun metsän osuus  %
Turismi Turistivirtojen muutos  %/a
Turismi Turismiaktiviteettien muutos  %/a
Muu Äärimmäisiin säätapahtumiin liittyvien palautus- ja korjauskustannusten muutos  %/a
Muu Kaupungin / sidosryhmien sopeuttamistutkimukseen (esim. maaperän suojelu, vesi-/energiatehokkuus) sijoittama rahamäärä €/a
Muu Kaupungin koulutukseen / terveys- ja hätäjärjestelmiin sijoittama rahamäärä €/a
Muu Kaupunkilaisten ja paikallisten sidosryhmien tiedotusta parantavien tapahtumien lukumäärä kpl
Muu Henkilökunnan koulutussessioiden lukumäärä kpl
Muu Yhteisön osallistumisaktiviteettien kautta sopeuttamisprosessin päätöksenteossa mukana olevien suorien hyötyjien lukumäärä kpl

CHP-tuotannon päästöjen jakomenetelmät

There are three main methods to allocate emissions to heat and power in a CHP facility.[6]

  • Efficiency method (hyödynjakomenetelmä): GHG emissions are allocated based on the energy inputs used to produce the separate steam and electricity products. The efficiency method is the preferred method of this guidance document and the method on which the calculation worksheets are based.
  • Energy content method (energiasisältömenetelmä): GHG emissions are allocated based on the energy content of the output steam and electricity products. This is useful when steam is used as heat (in e.g. district heating)
  • Work potential method (työpotentiaalimenetelmä): GHG emissions are allocated based on the potential work that can be produced by the steam and electricity products. This is used when the steam is used to do some work (but then the efficiency is often low depending on the actual work to be performed).

Hyödynjakomenetelmä (efficiency method):

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 = 𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ/(𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ+𝑃𝐶𝐻𝑃𝐸𝜂𝑒) ∗ 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 (a)

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐸 = 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 − 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 (b)

Where:

  • CO2CHPT: total amount of CO2emissions in the CHP power plant [tCO2]
  • CO2CHPH: amount of CO2emissions from heat production [tCO2]
  • CO2CHPE: amount of CO2emissions from electricity production [tCO2]
  • PCHPE:amount of electricity produced [MWh]
  • PCHPH: amount of heat produced [MWh]
  • 𝜂e: typical efficiency of separate electricity production. The recommended value to be used is set in the national efficiency factor for electricity generation and/or the average of EU regularly published by Eurostat (46%).
  • 𝜂h: typical efficiency of separate heat production. The recommended value to be used is 90%.

Vertailu ilmastovahtiin

Tässä verrataan GPC:n ja SECAPin sisältöjä ilmastovahdin nykyisiin sisältöihin. Tarkoituksena on ymmärtää, miten ilmastovahtia pitäisi kehittää, jotta sen avulla voidaan tuottaa automaattisesti GPC:n tai SECAPin mukaisia raportteja.

Päästökertoimet pitää lisätä ilmastovahtiin omaksi mittarikseen. SECAPissa pitää pystyä valitsemaan IPCC:n tai LCA:n mukaiset päästökertoimet sekä CO2- että CO2e-päästöille. Joka polttoaineelle tarvitaan siis neljä päästökerrointa. SECAP-excelissä on päästökertoimet taulukoituna, mutta niitä ei käytetä laskennassa suoraan, vaan käyttäjän pitää valita haluamansa. Tämä johtunee siitä, että IPCC:llä on kolmen eri hiilityypin päästökerroin erikseen, mutta SECAP-laskennassa on vain yksi kokonaistieto hiilen käytölle. Niinpä käyttäjän täytyy tietää, mitä hiiltä kunnassa poltetaan.

Energiankulutukset puuttuvat tällä hetkellä Helsingin ilmastovahdista lähes tyystin. Joistakin asioista on mittaroitu sähkönkulutusta, mutta rakennusten ja liikenteen polttoaineiden sijasta mitataan ajokilometrejä tai pinta-aloja. Nämä pitäisi päivittää niin, että kaikesta aktiviteetista laskettaisiin aina myös aktiviteetin lopullinen energiankulutus polttoaineittain. Tämä vaatii tietoa eri polttoaineiden jakaumista:

  • liikenteessä polttoainejaottelu löytyy Lipastosta hyvin
  • julkinen liikenne löytyy HSY:n tai vastaavan tilastoista?
  • kaupungin oma liikenne löytynee kaupungin teknisestä toimesta
  • kaukolämmön toimittajalta saataneen kaukolämmön vuositason polttoainejakauma
  • kaupungin rakennusten lämmitys löytynee kaupungin omista tiedoista?
  • julkinen valaistus varmaan jostain kaupungin tilastosta?
  • öljylämmityksessä määrä saataneen rakennuspinta-alan perusteella, koska keskitettyä tietoa öljyn ostoista ei liene tarjolla.
  • AFOLU: onko Lukessa tms. tilastoa eläinmääristä, peltopinta-aloista ym kunnittain?

Vihreän energian tuotanto kaupungin ostojen osalta ja alueella tuotettuna (tuuli, aurinko, vesi, maalämpö)

  • kaupungin omat ostot on varmaan johonkin kirjattu
  • vesivoima ja merkittävä tuulivoima löytynee TEMin rekistereistä
  • aurinkopaneelit sen sijaan ovat epäselviä. Kaupungin omat ja isot kauppaliikkeet löytynevät jostain, mutta entä pientuotanto?
  • maalämmön tuotannosta ei ehkä myöskään ole keskitettyä rekisteriä?
  • kaukolämmön ja kaukokylmän tuotanto varmaan löytyy helpohkosti energialaitoksilta tai koottuna tilastokeskuksesta

Jätehuollon päästöt saataneen päästökertoimella jätemääristä, jotka varmaan pitää raportoida jonnekin.

Kasvihuonekaasuinventaario tehdään valtakunnallisesti, ja Tilastokeskuksella on aiheesta nettisivut. Tämä ei kuitenkaan auta pääsemään kiinni kuntakohtaisiin tietoihin. Sivuilta selviää, että päästölaskennassa VTT tekee liikenteen ja työkoneet, Syke jätesektorin ja F-kaasupäästöt ja Luke AFOLU- ja LULUCF-sektorit. Tilastokeskus koordinoi työtä.

  • Lukella on Pxweb-tietokanta, josta löytyy jotain ilmastonmuutokseen liittyvää, mutta aika karkealla alueellisella tasolla.
  • Syken Hiilineutraali Suomi sisältää kattavimmat tiedot kasvihuonekaasupäästöistä kunnittain. Laskennan lähtötiedot vain eivät ole kovin avoimia. Sen sijaan tulos-exceliä voisi hyödyntää: siinä on 350000 riviä kuntakohtaisia CO2-, CO2e-, ja energiankulutustietoja jaoteltuna viisitasoisella sektoriluokituksella 2005-2018. Aika hyvä lähtökohta muutosten ja painotusten arviomiselle.
    • Lisäksi on erittäin hyödyllinen terveysvaikutuslaskennan lähtökohta, koska sen avulla voi arvioida myös PM2.5-päästöjä, vaikkei niitä siinä suoraan sanotakaan.
    • Erikseen on tieliikenteen päästöexceli, jossa on ajoneuvotyypeittäin ja katu/tieluokittelun mukaisesti CO2e-päästöt, energiankulutus ja ajoneuvosuorite. Tästä saa lisäksi laskettua henkilösuoritteen, jota voi taas käyttää palvelutason laskennassa muualla. Laskentaperuste on käyttöperusteinen tai oma tieliikenne - mitä se sitten tarkoittaakaan.
  • VTT:n Lipastossa on kuntakohtaisia tuloksia ajoneuvotyypeittäin 2015-2018. Lisäksi päästökertoimet löytyvät yksityiskohtaisesti. Työkoneiden osalta löytyy isohko exceli, johon valtakunnalliset käyttötiedot on koottu. Satamien laivojen päästöistä löytyy satamakohtaista tietoa eri päästöistä, energiankulutuksesta ja satamakäyntien määrästä 2012-2019.

Kaukolämmön erillistuotannon päästökertoimet vaihtelevat, ja kunnat on jaettu eri luokkiin Motivan taulukossa perustuen Energiateollisuuden dataan. Listalla on vain pieni osa kunnista eikä suuria kaupunkeja lainkaan. Tarkoittaako tämä, että kaikissa isommissa kuntakeskuksissa on CHP-tuotanto käytössä?

CDP

CDP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka kerää ilmastotietoa kaupungeista ja yrityksistä ja jakaa sitä eri tahoille. Ajatuksena on helpottaa tiedon syöttämistä ja jakelua.

CDP:llä on API-rajapinta, jonka kautta tietoa voi hakea ja lisätä. Se vaatii kirjautumisen järjestelmään.

CDP ylläpitää kyselyä, jonka vastausten perusteella kaupunkeja ja yrityksiä luokitellaan ilmastoedistyneisyyden perusteella.

Tämänvuotinen CDP-kyselyn vastaamisen määräaika on 26.8.2020.

Columns in CDP data tables
Emissions Renewables Governance Questionnaire

City-wide emissions

  • Year Reported to CDP
  • Account Number
  • Organization
  • City
  • Country
  • CDP Region
  • Reporting Authority
  • Access
  • City-wide Emissions Inventory
  • Accounting Year
  • Inventory Boundary
  • Primary Protocol
  • Primary Protocol Comment
  • Common Reporting Framework inventory format (GPC)
  • Gases Included
  • Direct emissions/ Scope 1 (metric tonnes CO2e) for Total generation of grid supplied energy
  • Direct emissions/ Scope 1 (metric tonnes CO2e) for Total emissions (excluding generation of grid-supplied energy)
  • Indirect emissions from use of grid supplied energy/Scope 2 (metric tonnes CO2e) for Total generation of grid supplied energy
  • Indirect emissions from use of grid supplied energy/Scope 2 (metric tonnes CO2e) for Total emissions (excluding generation of grid-supplied energy)
  • Emissions occurring outside city boundary/ Scope 3 (metric tonnes CO2e) for Total generation of grid supplied energy
  • Emissions occurring outside city boundary/ Scope 3 (metric tonnes CO2e) for Total emissions (excluding generation of grid-supplied energy)
  • Total Scope 1 Emissions (metric tonnes CO2e)
  • Total Scope 2 Emissions (metric tonnes CO2e)
  • Total Scope 3 emissions (metric tonnes CO2e)
  • Total BASIC Emissions (GPC)
  • Total BASIC+ Emissions (GPC)
  • Chnage in emissions
  • Reason for change
  • ​Land area (in square km)
  • Population
  • Population Year
  • City Location
  • Last update

Cities renewable energy targets

  • Account number
  • Organization
  • City Name
  • Country
  • Region
  • C40
  • Access
  • Reporting Year
  • Scale
  • Energy types covered by target (including unit)
  • Base year
  • Base year total renewable energy covered by target
  • Base year percentage renewable energy of total energy or electricity
  • Target year
  • Target year total renewable energy covered by target
  • Target year percentage renewable energy of total energy
  • Plans to meet target (include details on types of energy)
  • More information
  • City Location
  • Country Location

City-wide electricity mix

  • City long name
  • City short name
  • Country
  • Region
  • Population year
  • Population
  • Access
  • CDP reporting year
  • Biomass (%)
  • Coal (%)
  • Gas (%)
  • Geothermal (%)
  • Hydro (%)
  • Nuclear (%)
  • Oil (%)
  • Solar (%)
  • Wind (%)
  • Unknown sources (%)
  • City Location

City-wide emission reduction actions

  • Year Reported to CDP
  • Account Number
  • Organization
  • City
  • Country
  • CDP Region
  • Reporting Authority
  • Access
  • Mitigation action
  • Action title
  • Means of implementation
  • Implementation status
  • Estimated emissions reduction (metric tonnes CO2e)
  • Energy savings (MWh)
  • Renewable energy production (MWh)
  • Timescale of reduction/savings/energy production
  • Co-benefit area
  • Action description
  • Finance status
  • Total cost of project
  • Total cost provided by the local government
  • Primary fund source
  • Web link to action website
  • Population
  • Population Year
  • City Location
  • Last update

Cities economic opportunities from climate change

  • Organisation
  • Account No
  • Country
  • City Short Name
  • C40
  • Reporting Year
  • Economic opportunity
  • Describe how the city is maximizing this opportunity
  • City Location
  • Country Location

Full cities dataset

  • Questionnaire: The name of the CDP questionnaire that this data is drawn from
  • Year Reported to CDP: The year this data point was reported to CDP
  • Account Number: The unique account number used by CDP to identify this city
  • Organization: The name of the city organization disclosing to CDP
  • Country: The country that the disclosing city is located in
  • CDP Region: The CDP geographical region that the disclosing city is located in
  • Parent Section: The questionnaire parent section that this data point is drawn from
  • Section: The questionnaire section that this data point is drawn from
  • Question Number: The question number that this data point relates to
  • Question Name: The question text that this data point relates to
  • Column Number: Where the question is formatted as a table this specifies the column number
  • Column Name: Where the question is a table this specifies the name of that column
  • Row Number: Where the question is formatted as a table this specifies the row number
  • Row Name: Where the question is in the form of a table this specifies the name of that row
  • Response Answer: The answer provided by the city for this data point
  • Comments: Comments provided by the disclosing city on their answer to this data point - where applicable
  • File Name: The file name(s) of any document(s) the city may have attached to support their answer
  • Last update: The timestamp when this data point was last updated in the Open Data Portal

Urgenche-energialaskuri

Energy supply in Europe.xls is a model that was used in op_en:Urgenche project to estimate emissions from energy use.

Production, transfer and consumption sectors; and fuels used

Supply and consumption (→ TPES: total primary energy supply)

  • Production
  • Imports
  • Exports
  • Intl marine bunkers
  • Intl aviation bunkers
  • Stock changes
  • Non energy use (industry&transport)

Transfers (→ Total available for final energy consumption)

  • Statistical differences
  • Electricity plants
  • CHP Plants
  • Heat plants
  • Blast furnaces
  • Gas works
  • Oil refineries
  • Petrochemical plants
  • Coke/pat. fuel/BKB plants
  • Liquefication plants
  • Other transformation
  • Energy industry own use
  • [Distribution] losses

Total final consumption (TFC)

  • Industry sector
  • Iron and steel
  • Chemical and petrochem
  • Non-ferrous metals
  • Non-metallic minerals
  • Transport equipment
  • Machinery
  • Mining and quarrying
  • Food and tobacco
  • Paper, pulp & printing
  • Wood and wood products
  • Construction
  • Textile and leather
  • Non-specified
  • Transport sector
  • Domestic aviation
  • Road from OECD balance sheet
  • Road computed from transport data
    • Person transport
      • Public transport (busses)
      • Automobile
      • Bicycle
      • Pedestrian
    • Freight transport
  • Rail transport
    • Person transport
    • Freight transport
  • Pipeline transport
  • Domestic navigation
  • Non-specified
  • Other sectors
  • Residential
  • Commercial (& public services)
  • Street lighting
  • Public utilities (power, heat, water&waste)
  • Agriculture & forestry
  • Fishing
  • Non-specified

Fuels used

Main fuels

  • Coal & peat
  • Crude oil
  • Oil products
  • Gas
  • Nuclear
  • Hydro
  • Geothrml sun wind
  • Biofuels and waste
  • Electricity
  • Heat
  • Total

Transport fuels

  • diesel
  • petrol
  • gas
  • liquid biofuel
  • electric

Mitä hyödyllistä voisi tehdä

  1. Syken tilastoista tuotetaan kuntakohtaiset energiankulutustiedot (ei kylläkään saa polttoainekohtaisia, mutta ne voi osittain arvata).
    • Nämä eivät ole täysin SECAP-yhteensopivia, mutta voidaan etsiä (kuntakohtaisia) kertoimia, joilla esim rakennuskannasta tai liikenteestä erotetaan kunnan osuus.
  2. IPCC:ltä, Lipastosta ja SECAPista tuotetaan päästökertoimet.
  3. Tuotetaan pohjalaskenta energiankulutuksesta ja päästökertoimista menneille vuosille. Sisältää myös PM- ja muut ei-ilmastopäästöt.
  4. Tehdään terveysvaikutuslaskenta ensin Humbert et al 2011 saantiosuuksilla. Tätä parannetaan myöhemmin.

Katso myös

Lähteet

  1. 1,0 1,1 Suomen ympäristökeskus. (2020) Kuntien ja alueiden KHK-päästöt. [1]
  2. Suomen ympäristökeskus. (2020) Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. [2]
  3. IPCC. Emission Factor Data Base EFDB [3]. Accessed 2020-09-11
  4. 4,0 4,1 World Resources Institute. (2014) Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories. [4]
  5. Covenant of Mayors. Technical Materials. [5]. Excel template in English, suomeksi JRC Guidebook.
  6. https://ghgprotocol.org/sites/default/files/CHP_guidance_v1.0.pdf