Ero sivun ”Kasvener” versioiden välillä
(→Maatalous: Lannankäsittelyn metaanipäästöjen laskutapa lisätty. Sekä ruuansulatuksen että lannankäsittelyn laskentatavat ovat lypsylehmille, pitää tarkistaa vielä kaikkien eri eläinlajien laskentatavat.) |
(→Maatalous: lisäsin kohtaan ruuansulatuksen metaanipäästöt kohtaan tarkennukset siitä kuinka päästökerroin lasketaan eri eläinlajien kohdalla) |
||
| Rivi 239: | Rivi 239: | ||
*Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä | *Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä | ||
:Yhden eläinlajin | :Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000 | ||
:missä, | :missä, | ||
::e = eläintenlukumäärä kpl | ::e = eläintenlukumäärä kpl | ||
::f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65 | ::f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v | ||
:Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille: | |||
:lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot. | |||
:Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina) | |||
:Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti: | |||
::f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65 | |||
:::l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097) | :::l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097) | ||
::::n = paino kg | ::::n = paino kg | ||
Versio 29. marraskuuta 2019 kello 12.39
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.
Kysymys
Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.
Osallistujat
Katso Ilmastovahti.
Vastaus
Perustelut
Yleistä
Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.
Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen
Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.
- Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
- Käytetään näitä sarakenimiä.
- Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
- Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
- Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
- Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
- Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
- Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
- Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
- Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
- Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
- Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
- Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
- Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
- Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
- Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto
Mallitaulu sivun lopussa.
Indeksit
Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.
|
Päästösektori
|
Päästösektori (tuotantoperusteinen)
|
Päästösektori (kulutusperusteinen)
|
Päästö
|
Polttoaine
|
Päästöjen jaottelu
Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.
Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.
Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.
Kuntatason määrittely
Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:
Kaukolämmön tuotanto ja kulutus
-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.
-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:
Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:
- teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
- kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
- vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta
Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:
- ydinvoimalaitokset
- tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
- vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.
Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.
Laskettavat päästöt
Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.
Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).
Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.
Päästöjen laskenta
Lähtötiedot
Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.
Määrät
Kotieläimet jaoteltu tarkemmin Ihmiset Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin Kaukolämmönkulutus Sähkönkulutus Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin
Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.
Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen
Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.
Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely
Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.
Vakiot ja kertoimet
IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.
Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle
Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden
-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.
----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)
- Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
- Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
- Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
- Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
- Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
Laskentakaavat
Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasujen ekvivalenttipäästöt
Metaani
Maatalous
Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin
- Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä
- Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000
- missä,
- e = eläintenlukumäärä kpl
- f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v
- Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:
- lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.
- Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)
- Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:
- f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
- l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
- n = paino kg
- o = referenssipainon korjauskerroin
- p = referenssipaino kg
- q = painonlisäys kg/vrk
- m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k
- k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
- r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75
- r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin
- s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r
- s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin
- s3 = laidunkauden pituus vrk/v
- t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365
- t2 = 0.4*t21+1.47
- t21 = maidon rasvaprosentti %
- t3 = maidontuotanto kg/v
- t2 = 0.4*t21+1.47
- u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r
- u1 = raskauden ylläpitokerroin
- v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k
- l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
- f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
- Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä
- Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000
- missä,
- e = eläintenlukumäärä kpl
- w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y
- x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
- g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)
- k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
- z = Lannan tuhkapitoisuus (%)
- y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100
- å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg
- ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)
- ä1 = laidunkauden pituus vrk
- ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä
- ä3 = sisällä oltavat tunnit
- ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus
- a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)
- a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %
- b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %
- c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)
- c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1
- d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %
- x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne
Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt
- Liikenne
- Maantieliikenne
- Henkilöautot
- Pakettiautot
- Linja-autot
- Kuorma-autot
- Laivat
- Junat
- Lentokoneet
- Polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ajosuorite (milj. km)
- Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
- Metaanin päästöt (t)
- Typpioksiduulin päästöt (t)
- Hiilimonoksidin päästöt (t)
- Hiukkasten päästöt (t)
- Rikkidioksidin päästöt (t)
- Typen oksidien päästöt (t)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas polttoöljy
- kevyt polttoöljy
- dieselöljy
- bensiini
- nestekaasu
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- jal.kaasu
- yhdyskuntajäte
- muu fossiilinen
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- yhd.jäte
- biokaasu
- muu bio
- Maantieliikenne
- Erillinen sähköntuotanto
- Muu erillinen sähköntuotanto
- Huippuvoimalaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- maakaasu
- raskas polttoöljy
- kevyt polttoöljy
- muu fossiilinen
- biokaasu
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- Ominaispäästöt
- Lauhdutusvoimalaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- muu bio
- Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
- Ominaispäästöt
- Huippuvoimalaitokset
- Muu erillinen sähköntuotanto
- Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
- Prosessivoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- jal.kaasu
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ominaispäästöt
- Muu teollisuus
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- jal.kaasu
- bensiini
- nestekaasu
- koksi
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- lp:n lämpö
- sähkö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö
- Ominaispäästöt
- Prosessivoimalaitokset
- Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
- Kaukolämpövoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- yhd.jäte (f)
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- biokaasu
- yhd.jäte (b)
- te. jätelämpö
- Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
- Lämmöntuotanto
- Sähköntuotanto
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- kivihiili
- turve
- maakaasu
- raskas pö.
- kevyt pö.
- koksi
- koks.kaasu
- mas.kaasu
- muu foss.
- polttohake
- kuori
- muu puu
- mustalipeä
- biokaasu
- muu bio
- te. jätelämpö
- Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
- Ominaispäästöt
- Kaukolämpölaitokset
- Ominaispäästöt
- Hiilidioksidi (g/MJ)
- Metaani (mg/MJ)
- Typpioksiduuli (mg/MJ)
- Hiilimonoksidi (mg/MJ)
- Hiukkaset (mg/MJ)
- Rikkioksidit (mg/MJ)
- Typen oksidit (mg/MJ)
- Yksikön polttoaineiden käyttö
- Ominaispäästöt
- Kaukolämpövoimalaitokset
- Rakennusten erillislämmitys
- Muu polttoaineiden käyttö
- Maatalous
- Jätehuolto
- Teollisuusprosessit
Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko
- Liikenne
- Liikennevälineet
- Käytetty polttoaine
- Erillinen sähköntuotanto
- Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
- Käytetty polttoaine
- Pros.voimalait. ja muu teoll.
- Pros-voimalait /muu teollisuus
(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)
- Käytetty polttoaine
- Kl-voima- ja kl-laitokset
- Laitokset
- Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
- Käytetty polttoaine
- Laitokset
- Rakennusten erillislämmitys
- Polttoaine
- Rakennustyyppi
- Muu polttoaineiden käyttö
- Polttoaine
- Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
- Maatalous
- Eläimet
- Lanta
- Lannoitteet
- Eläimet
- Jätehuolto
- Lähde
- Käsittely
- Teollisuusprosessit
- Tuotteet
Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu
- Päästöt
- Sektori (esim. kunta/teollisuus)
- Käyttötapa
Alkuperäinen malli löytyy täältä: 
Kasvener
| Obs | Sektori | Polttoaine | Päästö | Tulos | Kuvaus |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Teollisuus ja prosessivoima | Kivihiili | CH4 | 1 |