Ero sivun ”Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
= Tiivistelmä = | = Tiivistelmä = | ||
Yhteiset tietokäytännöt ovat perustana Yhtäköyttä-hankkeessa. Olennaista ei ole vain tuottaa jotain yksittäistä teknistä ratkaisua vaan miettiä, millä tavalla kaikki tärkeä tieto saadaan jäsennettyä päätöksen tueksi. | |||
Tärkeää on myös huomata, että tutkimustiedon jäsentäminen vaatii erimielisyyksien jäsentämistä, ja siksi menetelmän tulee olla yleispätevä. Tieteelliset erimielisyydet ja ratkaisut voivat nousta mistä aiheesta tahansa ja kenen tahansa esittämänä. Niinpä menetelmän tulee sallia tällainen avoin osallistuminen mutta siten, että osallistumissäännöt ohjaavat päätelmiä kohti tieteellisesti kestäviä päätelmiä. | |||
Tämä ajattelu vie kohti sellaista järjestelmää, jossa pyritään mahdollisumman suureen avoimuuteen erilaisten tiedonmurujen keräämisen mahdollistamiseksi mutta mahdollisumman tehokkaaseen tieteelliseen kritiikkin huonosti perusteltujen näkemysten hylkäämiseksi. | |||
Yksi tällainen lähestymistapa on nimeltään avoin arviointi, ja siinä keskitytään tieteellisesti perustellun vastauksen tuottamiseen. Kun sitä täydennetään päätöksenteon tietotyötä tukevilla toiminta- ja seurantamenetelmillä, saadaan avoimeksi päätöksentekokäytännöksi kutsuttu menetelmä. Sen ytimessä ja keskeisenä tavoitteena on jaettu ymmärrys eli tilanne, jossa päätöstilanteeseen liittyvät näkemykset, niiden perustelut ja mahdolliset erimielisyydet on tunnistettu ja kuvattu. | |||
Tämä lähestymistapa johtaa ajatteluun, jossa olennaista ei ole se, kuka osallistuja on asiantuntija tai mikä näkemys tai väite on tutkimustietoa ja mikä jotain muuta. Tutkimustietoonkin perustuvat väitteet voivat olla vääriä (tähän ajatukseen pohjautuu koko tiede) ja siksi jokaisen väitteen kriittinen tarkastelu kaiken tutkimustiedon valossa on tärkeää kun taas niiden arviointi niiden alkuperän tieteellisyyden tai epätieteellisyyden mukaan ei ole. Tämä on ajatusten meritokratiaa, jossa ajatukset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia ja asema päätöksenteossa perustuu ainoastaan kritiikinkestävyyteen. | |||
Päätöstuessa eivät pelkät faktat riitä vaan tarvitaan myös arvoja. Demokratian mukainen lähtökohta on, että jokaisella ihmisellä on samanlainen puheoikeus ja painoarvo lausuttaessa päätösten perusteena olevista arvokysymyksistä. Mutta tieteelllisyyden vaatimus tuo arvoja käsittelevään tietotyöhön omat piirteensä. Silloin on tärkeää selkeästi erottaa mitkä asiat ovat arvoja ja mitkä tosiasioita koskevia väitteitä. Vaikka omien arvojen sisältö on demokratiassa jokaisen kansalaisen valittavissa, arvomaailman sisäiset ristiriidat ja toimenpiteiden tosiasiallinen kyky tuottaa arvojen mukaisia vaikutuksia ovat samanlaisen kritiikin alaisia kuin muutkin väitteet. | |||
Tämä on Yhtäköyttä-hankkeen filosofinen perusta. Arvot ja faktat eritellään mutta käsitellään samassa tietojärjestelmässä. Osallistuminen ja tiedon käyttäminen on avointa, koska ei voi etukäteen tietää kuka voi tuoda tärkeän tiedon tai hyödyntää sitä. Tieteellinen, havaintoihin pohjaava kritiikki on väitteiden hyvyyden arvioimisen perusta. | |||
Näistä lähtökohdista tehtiin kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena oli löytää menetelmiä ja käytäntöjä jotka voisivat tällaista työtä edistää ja tukea. Emme siis varsinaisesti etsineet kirjallisuutta joka osoittaisi lähtökohtina pidettyjen avoimuuden tai tieteellisen kritiikin olevan kelvollisia tai kelvottomia lähtökohdiksi. Tämä olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta, koska nämä kaksi periaatetta ovat myös tieteenteon keskeiset periaatteet. Sen sijaan etsimme tarkalla silmällä kuvauksia siitä, millä tavalla toteutettuna nämä periaatteet ovat johtaneet hyviin tai kehnoihin tuloksiin. | |||
Kirjallisuuskatsauksessa löytyi paljon materiaalia, jossa näitä periaatteita, varsinkin avoimuutta, oli sovellettu uusilla ja tehokkailla tavoilla. Samalla löysimme paljon viitteitä siitä, että lukuisissa tilanteissa näiden periaatteiden laiminlyönti oli johtanut epäonnistumisiin. Sama viesti nousi tarvekartoituksessa, jossa haastattelimme kymmeniä suomalaisia avainhenkilöitä. | |||
Tietotyön kolmanneksi tärkeäksi periaatteeksi nousi kohteellisuus eli se, että joka asialla on oma paikkansa, josta löytyy uusin tieto siitä asiasta ja jonne tieto kerätään. Tämä masterkopioajatus on pyrkimyksenä modernissa tietotekniikassakin: kopioita voi olla useitakin, mutta jos versioiden välille tulee eroja, voidaan muut automaattisesti päivittää masterkopiosta, jolloin vältetään moninkertainen tiedonkeruu ja epäselvyydet. Tämä kohteellisuuden periaate tunnistettiin avainasiaksi päätöstuessa, koska se on erityisen tärkeää tietorakenteiden kasvaessa ja mutkistuessa (ja juuri sellaisia päätöstilanteissa tarvitut tietorakenteet ovat) ja koska tämän periaatteen noudattamisessa tuntuu olevan erityisen paljon puutteita. | |||
= Johdanto = | = Johdanto = | ||
Versio 4. marraskuuta 2016 kello 08.12
| Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
| Edistymisluokitus |
|---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi5143 |
|---|
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Raakile. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Tiivistelmä
Yhteiset tietokäytännöt ovat perustana Yhtäköyttä-hankkeessa. Olennaista ei ole vain tuottaa jotain yksittäistä teknistä ratkaisua vaan miettiä, millä tavalla kaikki tärkeä tieto saadaan jäsennettyä päätöksen tueksi.
Tärkeää on myös huomata, että tutkimustiedon jäsentäminen vaatii erimielisyyksien jäsentämistä, ja siksi menetelmän tulee olla yleispätevä. Tieteelliset erimielisyydet ja ratkaisut voivat nousta mistä aiheesta tahansa ja kenen tahansa esittämänä. Niinpä menetelmän tulee sallia tällainen avoin osallistuminen mutta siten, että osallistumissäännöt ohjaavat päätelmiä kohti tieteellisesti kestäviä päätelmiä.
Tämä ajattelu vie kohti sellaista järjestelmää, jossa pyritään mahdollisumman suureen avoimuuteen erilaisten tiedonmurujen keräämisen mahdollistamiseksi mutta mahdollisumman tehokkaaseen tieteelliseen kritiikkin huonosti perusteltujen näkemysten hylkäämiseksi. Yksi tällainen lähestymistapa on nimeltään avoin arviointi, ja siinä keskitytään tieteellisesti perustellun vastauksen tuottamiseen. Kun sitä täydennetään päätöksenteon tietotyötä tukevilla toiminta- ja seurantamenetelmillä, saadaan avoimeksi päätöksentekokäytännöksi kutsuttu menetelmä. Sen ytimessä ja keskeisenä tavoitteena on jaettu ymmärrys eli tilanne, jossa päätöstilanteeseen liittyvät näkemykset, niiden perustelut ja mahdolliset erimielisyydet on tunnistettu ja kuvattu.
Tämä lähestymistapa johtaa ajatteluun, jossa olennaista ei ole se, kuka osallistuja on asiantuntija tai mikä näkemys tai väite on tutkimustietoa ja mikä jotain muuta. Tutkimustietoonkin perustuvat väitteet voivat olla vääriä (tähän ajatukseen pohjautuu koko tiede) ja siksi jokaisen väitteen kriittinen tarkastelu kaiken tutkimustiedon valossa on tärkeää kun taas niiden arviointi niiden alkuperän tieteellisyyden tai epätieteellisyyden mukaan ei ole. Tämä on ajatusten meritokratiaa, jossa ajatukset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia ja asema päätöksenteossa perustuu ainoastaan kritiikinkestävyyteen.
Päätöstuessa eivät pelkät faktat riitä vaan tarvitaan myös arvoja. Demokratian mukainen lähtökohta on, että jokaisella ihmisellä on samanlainen puheoikeus ja painoarvo lausuttaessa päätösten perusteena olevista arvokysymyksistä. Mutta tieteelllisyyden vaatimus tuo arvoja käsittelevään tietotyöhön omat piirteensä. Silloin on tärkeää selkeästi erottaa mitkä asiat ovat arvoja ja mitkä tosiasioita koskevia väitteitä. Vaikka omien arvojen sisältö on demokratiassa jokaisen kansalaisen valittavissa, arvomaailman sisäiset ristiriidat ja toimenpiteiden tosiasiallinen kyky tuottaa arvojen mukaisia vaikutuksia ovat samanlaisen kritiikin alaisia kuin muutkin väitteet.
Tämä on Yhtäköyttä-hankkeen filosofinen perusta. Arvot ja faktat eritellään mutta käsitellään samassa tietojärjestelmässä. Osallistuminen ja tiedon käyttäminen on avointa, koska ei voi etukäteen tietää kuka voi tuoda tärkeän tiedon tai hyödyntää sitä. Tieteellinen, havaintoihin pohjaava kritiikki on väitteiden hyvyyden arvioimisen perusta.
Näistä lähtökohdista tehtiin kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena oli löytää menetelmiä ja käytäntöjä jotka voisivat tällaista työtä edistää ja tukea. Emme siis varsinaisesti etsineet kirjallisuutta joka osoittaisi lähtökohtina pidettyjen avoimuuden tai tieteellisen kritiikin olevan kelvollisia tai kelvottomia lähtökohdiksi. Tämä olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta, koska nämä kaksi periaatetta ovat myös tieteenteon keskeiset periaatteet. Sen sijaan etsimme tarkalla silmällä kuvauksia siitä, millä tavalla toteutettuna nämä periaatteet ovat johtaneet hyviin tai kehnoihin tuloksiin.
Kirjallisuuskatsauksessa löytyi paljon materiaalia, jossa näitä periaatteita, varsinkin avoimuutta, oli sovellettu uusilla ja tehokkailla tavoilla. Samalla löysimme paljon viitteitä siitä, että lukuisissa tilanteissa näiden periaatteiden laiminlyönti oli johtanut epäonnistumisiin. Sama viesti nousi tarvekartoituksessa, jossa haastattelimme kymmeniä suomalaisia avainhenkilöitä.
Tietotyön kolmanneksi tärkeäksi periaatteeksi nousi kohteellisuus eli se, että joka asialla on oma paikkansa, josta löytyy uusin tieto siitä asiasta ja jonne tieto kerätään. Tämä masterkopioajatus on pyrkimyksenä modernissa tietotekniikassakin: kopioita voi olla useitakin, mutta jos versioiden välille tulee eroja, voidaan muut automaattisesti päivittää masterkopiosta, jolloin vältetään moninkertainen tiedonkeruu ja epäselvyydet. Tämä kohteellisuuden periaate tunnistettiin avainasiaksi päätöstuessa, koska se on erityisen tärkeää tietorakenteiden kasvaessa ja mutkistuessa (ja juuri sellaisia päätöstilanteissa tarvitut tietorakenteet ovat) ja koska tämän periaatteen noudattamisessa tuntuu olevan erityisen paljon puutteita.
Johdanto
- Konteksti, tavoitteet ja taustaa.
Sisäänajosuunnitelma
- Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma sisältää hankkeen tuottamat keskeiset suositukset päätösvalmistelun kehittämiseksi. Suositukset perustuvat myöhemmin raportissa kuvattuihin kirjallisuuskatsaukseen, tarvekartoitukseen ja kokeiluihin. Tähän tulee teksti kyseiseltä sivulta.
Kirjallisuuskatsaus
- Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut on Yhtäköyttä-hankkeessa tehty kirjallisuuskatsaus, joka toimii pohjana hankkeen antamille suosituksille. Uusin versio löytyy Opasnetistä, vanhempi Google Docsista. Tähän kirjoitetaan tiivistelmä ja keskeiset päätelmät, yksityiskohdat (eli kyseinen Opasnet-sivu) liitteisiin.
Tarvekartoitus
- Tarvekartoitus tehtiin haastattelemalla n. 20 alan asiantuntijaa. Tästä on uusin versio Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet. Vanhempi mutta muotoiltu versio on Word-dokumenttina. Tähän kirjoitetaan tiivistelmä ja keskeiset päätelmät, yksityiskohdat (eli kyseinen Opasnet-sivu) liitteisiin.
Kokeilut
- Tähän sivun Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut sisältö. ----#: . tuolla nyt hackpadiin kirjoittamani lokakuun ohryyn toimtetut versiot --Raimom (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 09.41 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)Yksityiskohtainen kuvaus kokeiluista (löytyy alla mainituilta sivuilta) laitetaan liitteisiin.
- Informaatiomuotoilija talossa.
- Yhteiskirjoittaminen.
- Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta.
- Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen.
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksen yksityiskohtaiset taulukot
- Tähän sivun Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut sisältö.
Liite 2. Tarvekartoituksen yksityiskohtaiset taulukot
- Tähän sivun Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet sisältö.
Liite 3. Informaatiomuotoilukokeilu
- Tähän sisältö sivuilta
Liite 4. Yhteiskirjoittamiskokeilu
- Tähän sisältö sivuilta
Liite 5. Maahanmuuttoarviointi
- Tähän sisältö sivuilta
Liite 6. Turvattomuusillan faktantarkistus
- Tähän sisältö sivuilta
Liite 7. Viestintä ja Yhtäköyttä-työpajat
- Tähän tulee kuvausta Yhtäköyttä-työpajojen (13.4.2016 Balderin salissa, 17.8.2016 Policy briefistä Valtimossa ja 15.11.2016 Balderin salissa) sisällöstä ja tuloksista.
- Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma löytyy verkosta, mutta sitä ei oteta osaksi loppuraporttia. Sen sijaan kirjoitettaneen jokin tiivistelmä toteutuksesta.
Katso myös
Viitteet
Tämä teksti hakee muilta sivuilta halutut tekstit, kunhan nowiki-tägit poistetaan. Sivun alkuosa on kirjoitettu suoraan tälle sivulle, joten tässä ovat vain muilta sivuilta haettavat osiot.
= Kokeilut =
{{{{ns:0}}:Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut}}
= Liite 1. Kirjallisuuskatsauksen yksityiskohtaiset taulukot =
{{{{ns:0}}:Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut}}
= Liite 2. Tarvekartoituksen yksityiskohtaiset taulukot =
{{{{ns:0}}:Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet}}
= Liite 3. Informaatiomuotoilukokeilu =
{{{{ns:0}}:Informaatiomuotoilija-kokeilu}}
= Liite 4. Yhteiskirjoittamiskokeilu =
{{{{ns:0}}:Yhteiskirjoitus-kokeilu}}
= Liite 5. Maahanmuuttoarviointi =
{{{{ns:0}}:Maahanmuuttoarviointi}}
= Liite 6. Turvattomuusillan faktantarkistus =
{{{{ns:0}}:Maahanmuutto ja turvallisuus/Turvattomuusilta 2.3.2016}}
= Liite 7. Viestintä ja Yhtäköyttä-työpajat =
:''Tähän tulee kuvausta Yhtäköyttä-työpajojen (13.4.2016 Balderin salissa, 17.8.2016 Policy briefistä Valtimossa ja 15.11.2016 Balderin salissa) sisällöstä ja tuloksista.
{{{{ns:0}}:Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma}}