Taloudellinen arviointi

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4434
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4434}}

Kysymys

Jos rokotevalmiste on vaikuttavuudeltaan parempi mutta tarjotultaan hinnaltaan kalliimpi, milloin sillä saavutettu lisähyöty on lisäkustannuksen arvoinen?

• Hyötyä arvioidaan rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavalla invasiivisen pneumokokkitautitapausten vähenemisellä koko väestössä. Hyötyä eli vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years, QALYs).
• Kustannuksista otetaan huomioon vain terveydenhuollon kustannukset.

Vastaus

Etsitään kustannusvaikuttavin rokote perusteluissa kuvattujen kriteerien mukaisesti.

Perustelu

Vaihtoehtoisten rokotteiden rokotusohjelmat järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V₁ < V₂ < V₃, jne). Inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotusohjelmaa verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. ICER lasketaan jakamalla odotettu kustannusten erotus odoteulla terveysvaikutusten erotuksella:

<math>ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},</math>

missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.

Rokotusohjelma jätetään pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteiden ohjelmista. Jäljelle jäävien rokotusohjelmien ICER:eitä verrataan keskenään siten, että ohjelmaa verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. Vaikuttavuudeltaan huonointa rokotusohjelmaa verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Vertailussa jäljelle jää kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) rokotusohjelma.

Kustannusmuuttujat

Meningiitti- ja bakteremiatapausten terveyspalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa (vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit) sekä meningiitin komplikaatioiden yleisyys arvioitiin Hoitoilmoitus­järjestelmästä (HILMO) poimitusta rekisteriaineistosta (2000-2006). Aineiston menigiittitapauksista (N=255) 12 %:lla (N= 30) oli kuulovaurioon viittaava ICD10-diagnoosi meningiittidiagnoosin jälkeen. Kuulovaurion saaneista 20 %: lla (N=6) oli meningiittidiagnoosin jälkeen sisäkorvaistutetoimenpide (DFE00, istutteen asettaminen korvasimpukkaan). Meningiittitapauksista 16 %:lla oli neurologiseen komplikaatioon viittaava diagnoosi. Keskimääräisen tautiepisodin kustannukset hoitovuosittain saatiin kertomalla keskimääräinen palvelujen käyttö yksikkökustannuksilla. Erikoissairaanhoidon keskimääräiset vuodeosastohoitojen ja poliklinikkakäyntien kustannukset arvioitiin tautiryhmittäin muodostettujen aineistojen HUS-kustannustiedoista (HILMO). Kaikki kustannukset ovat vuoden 2012 hintatasossa. Yli vuoden kuluttua toteutuvat terveysvaikutukset ja kustannukset diskontattiin 3 %:n diskonttokorolla.

Arvioidut hoitokustannukset ilman rokotusohjelmaa

Invasiivisesta pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. Tutkimus tehtiin, kun rokotetta harkittiin otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkimuksessa verrattiin 7-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen rokotusohjelmaan ottamista ei rokoteta -tilanteeseen ja rokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta arvioitiin ottamalla huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset.

Odotetut pneumokokkitautien ja välikorvatulehduksen (kaikki taudinaiheuttajat) aiheuttamat vuosittaiset diskontatut (5 %) hoitokustannukset (€) ilman rokotusohjelmaa (arvio 2008)

	AOM* (kaikki taudin aiheuttajat)	Keuhkokuume TK*	Keuhkokuume ESH	Bakteremia	Aivokalvotulehdus	Yhteensä
0v	6 935 217	13 638	339 659	38 418	41 573	7 368 504
1-4v	24 107 113	177 649	1 505 050	116 540	24 092	25 930 444
5-9v	-	-	975 775	16 351	9 673	1 001 799
10-19v	-	-	1 274 803	21 184	7 749	1 303 736
20-64 v	-	-	24 216 258	2 162 396	291 975	26 670 629
65v +	-	-	59 840 384	1 675 858	114 853	61 631 095
Yhteensä	31 042 329	191 287	88 151 929	4 030 747	489 916	123 906 208
< 5 v	31 042 329	191 287	1 844 709	154 958	65 665	33 298 948

*Tutkimuksessa ei oletettu väestötason vaikutuksia välikorvatulehdukselle ja terveyskeskuksessa hoidetulle keuhkokuumeelle, jonka takia niiden kustannuksiakaan ei arvioitu.

Laskenta

Tähän liitetään esimerkki kahden valmisteen vertailusta. Käyttäjä antaa vertailtaville rokotevalmisteille rokoteserotyypit sekä annoshinnan. Laskennassa epidemiologinen malli tuottaa arvion invasiivisen pneumokokkitaudin ilmaantuvuudesta vertailtavilla rokotusohjelmilla. Laskennan tuloksena saadaan annetuilla rokotevalmisteilla ja annoshinnoilla kustannusvaíkuttavin rokotusohjelma.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

• What is cost-effectiveness?

Kommentoi

Tästä aiheesta käydään keskustelua keskustelusivulla. Voit osallistua siihen kirjautumalla sisään.